MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUUKETJU

[sailor]

Kohteen tiedot: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg46328#msg46328

PVM             sultm         mittaus 6       pituus
24.11.2010       3.25          2.3             40min
25.11.2010       3.85          3.0       2h15min
7.12.2010       3.77           3          2h 5min
14.12.2010       3.05          2.3         2h13min
26.12.2010      2.6          1.6         2h20min
2.1.2011          3.2          2.3             2h05min
9.1.2011        3.6        2.7          1h50min
17.1.2011       2.95       2.0           1h42min
29.1.2011      3.7         2.7           1h59min (kaivo elpyy)
15.2.2011      2.2         1.3           1h04min
20.2.2011      1.85         0.9            1h01min   (varsin kylmä jakso)
4.3.2011        3.15        2.3           2h46min (pitempi mittausjakso)
25.3.2011      3.65        2.7           1h 10min
14.4.2011      4.35        3.4           2h 17min
08.05.2011    4.75        4              1h50min

(sultm = sisäulkolämpötilamittari -> 2kpl mittareita kalibroitu vesi/jääseoksessa)
(mittaus 6 = LÄ:n tyhjään anturiliitäntään laitettu ntc-vastus, joka näyttää aika tasan asteen vähemmän kuin sultm:t)

[sailor]

22.5.2011 kaivosta tuleva kasteluvesi 5,5 asteista.

[JariA]

Lämpökaivon vuosikierto alkaa olla lopuillaan. Päivitin pari kuvaajaa, joista näkee maalämpöliuoksen ja ulkoilman keskilämpötilan keskinäisen suhteen vaihtelun.

Kuvissa keruuliuoksen lämpötilat ovat lämpöpumpulta kaivoon palaavan nesteen lämpötiloja. Mittaukset ovat pumpun oman ohjainlaitteen mittaamia.

Keruuliuos vuorokauden minimi = keruuliuoksen matalin lämpötila vuorokauden aikana;
Keruuliuos vuorokauden moodi = keruuliuoksen useimmin esiintyvä lämpötila vuorokauden aikana;
Ulkolämpötila / 10 = ulkoilman vuorokauden keskilämpötila jaettuna luvulla 10.

Tässä kuvassa päivittäiset arvot:
http://mlp.jaria.net/keruuliuos-10-11.jpg

Tässä kuvassa seitsemän vuorokauden liukuvat keskiarvot:
http://mlp.jaria.net/keruuliuos-keskiarvot-10-11.jpg

Hyvin kauniisti keruuliuoksen lämpötila seuraa ulkoilman keskilämpötilaa.

[Kallioniemi]

Kaivoveden lämpötila on taas asettunut kesä-heinäkuun vaihteessa lukemaan 7,6 astetta. Aika tarkkaan sama joka vuosi. Heinäkuun aikana vielä kipuaa kahdeksaan.

[justus01]

Maapiirin lämpötila tällä hetkellä 13 astetta. Viime kesänä ylimmillään 16 astetta.

[hoohöö]

minun kaivo se on viileä vuodenajasta riippumatta, nyt kesähelteellä kompuran käytyä 5 minuuttia KV-lämmityksen vuoksi tulo kaivolta luokkaa 4,5 astetta. Talvellahan tulo meni alimmillaan jonnekkin -1,5 asteeseen.
Kyseessä siis noin 220m syvä kaivo josta noin 200m kalliossa, taitaa olla kuiva reikä minulla kun pyörii litkun lämpötilat noin alhaalla. Paluu kaivolle näyttää pysyvän tilanteesta riippumatta noin 3-4 astetta tuloa alempana.

[tomppeli]

minun kaivo se on viileä vuodenajasta riippumatta, nyt kesähelteellä kompuran käytyä 5 minuuttia KV-lämmityksen vuoksi tulo kaivolta luokkaa 4,5 astetta.

Missäpäin Suomea tämä kaivo on?
Lämpötilasta päätellen jossain Oulu - Kajaani -linjalla, tai jopa sen yläpuolellakin.

Tässä Suomen ympäristökeskuksen oppaassa (Ympäristöopas – Lämpökaivo | 2009):
www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=108367
sivulla 8 on lämpötilakarttoja.
Oikeanpuoleinen kuva kertoo maan lämpötiloista lähellä maan pintaa Suomessa. 200 metrin syvyydessä on noin 1.5 astetta lämpöisempää, kuin tuon taulukon arvo kertoo.
Paikallisia vaihteluita kuitenkin on.

[Zen]

minun kaivo se on viileä vuodenajasta riippumatta, nyt kesähelteellä kompuran käytyä 5 minuuttia KV-lämmityksen vuoksi tulo kaivolta luokkaa 4,5 astetta. Talvellahan tulo meni alimmillaan jonnekkin -1,5 asteeseen.
Kyseessä siis noin 220m syvä kaivo josta noin 200m kalliossa, taitaa olla kuiva reikä minulla kun pyörii litkun lämpötilat noin alhaalla. Paluu kaivolle näyttää pysyvän tilanteesta riippumatta noin 3-4 astetta tuloa alempana.

Meillä pyörii kaivosta tulo nyt kanssa samoissa lukemissa Kajaanin korkeudella. Talvella taisi käydä alimmillaan -0,7 asteessa. Nyt on hyvä viilennellä taloa puhallinkonvektorilla, kun neste on viileää. Kaivolla on syvyyttä 140m josta kalliota 125m, mutta vesi nousee 138m asti, josta otan sitten puutarhankasteluun vettä puutarhapumpulla.

[Kallioniemi]

Oletteko hoohöö ja Zen tarkistaneet sen liuoksen lämpötilan sekä kesällä että talvella siinä käyntijakson 4-5 ensimmäisen minuutin aikana? Miinusasteethan eivät kaivoveden lämpötilan kohdalla ole talvellakaan mahdollisia, sehän merkitsisi kaivon jäässäoloa.
IVT C9:n teknisissä tiedoissa ilmoitetaan liuospumpun tuotoksi 0,46 l/s, siis 27 l/minuutti. 175 metrisessä kaivossa vaakaosuuksinen, jossa liuosta on kutakuinkin 400 litraa, on sen mukaan liuos viidessä minuutissa ehtinyt kaivon pohjasta tai vähän kauempaakin mittauspisteeseen asti, ehtimättä kuitenkaan jäähtyä lämmönvaihtimessa.                                                                Viiden minuutin molemmin puolin on siten liuoksen lämpötila sama kuin kaivon lämpötila.

[hoohöö]

katsoin tuossa logista joka tallennettu helmikuussa kun ulkona rapiat 20 astetta pakkasta ja siinä tuloliuoksen lämpötila oli 5 minuutin käynnin kohdalla -0,5 astetta, alimmillaan liuos oli ollut -1,7 astetta kun pumppu oli jauhanut pari tuntia putkeen.
En ole kyllä huomannut että kaivo olisi jäässä ollut ainakaan ei ole putket puristuneet siinä määrin että olisi paisunta-astiassa nesteen taso noussut talvella.
Oulun korkeudella on tämä kaivo

[kylmis]

Täällä näytti olevan pitkähkön käyntijakson jälkeen kaivon tulolämpötila enää 3,6C. Ei ole vielä kokemusta mihin tuo laskee talvella, mutta aika alas tuntuu tippuvan jo nyt. Meno oli -0,6C

[MM]

Eilen 4.8 35min. käynnin jälkeen kaivosta 8.4c . Alkoi 10.2c ja tippui 11min. päästä 9.1c ja siitä vielä 10min. päästä 8.4c .

[jhr]

Maapiirin lämpö nyt 5.8. 12 astetta. Pari viikkoa sitten vielä 11 astetta joten vieläkin lämpö leviää. Piiri ehkä hiukan turhan syvällä (1,2 metriä).

[justus01]

Maapiiri saavutti sitten tänäkin vuonna tuon +16c astetta.

[258m2]

Mikäs on lokakuun lopun tilanne? Pyöritin liuospumppua täysillä ja tuloksena pumpulle tulo +3 ja lähtö +4 eli antureiden kalibrointi ei ole ihan tikissään. Thermiassa tämä lämpötilan näyttö valitettavasti vain asteen tarkkuudella. Sailorin pitkän jakson keruu on mielenkiintoinen, koska siinä näkyy eri vuodenaikojen aiheuttaman rasituksen vaikutus kaivon lämpötilaan. Vaihtelu hänellä noin 4 astetta. Usein näyttää unohtuvan myös tuo etelä-pohjois sijainnin merkitys. Kallioperän lämpötila on Suomen eteläosissa selkeästi korkeampi kuin pohjoisessa. Tärkein kai tässä kaivon lämpötilan seurannassa on se, ettei kaivon lämpötila mene nollaan. Harmi kun ei tullut noita omia kesäarvoja katsottua, jotta tietäisi paljonko enemmän kaivo rasittuu tällä hetkellä.

[hoohöö]

täällä kaivosta tulee noin 2 asteista kompuran käytyä 5 minuuttia, elokuussa vastaava lukema oli noin 4 astetta mutta en usko että kaivon lämpötila olisi mihinkään vielä muuttunut käyntijaksot vaan on jo sen verran tiheässä (tunnin välein) ja pitkiä (vjaa 30 minuuttia) että ei ehdi keruuliuos kaivossa lämmetä samoihin lukemiin kuin elokuussa teki.

[tomppeli]

Ilmeisesti "hoohöö" asut jonkin verran pohjoisessa Suomessa, kun kesäajankin aikaan kaivosta tuli 4 asteista maaliuosta.
Tässä alla lämpökaivoihin liittyvää asiaa.
Keskilämpötilakarttoja Geologian Tutkimuskeskuksen (GTK) sivuilta (vastaa kaivon peruslämpötiloja eri osissa Suomea):

...
Seuraavassa julkaisussa myöskin GTK:n lämpökaivotietoutta sivulla 32:
www.oaj.fi/pls/portal/url/ITEM/6B833D2809EDE35EE040FC0AA70C49E5

Lämpökaivo kestää mennä jäähänkin ja jää johtaa lämpöä jopa paremmin, kuin vesi.
Kuitenkin, jos kaivo jäätyy kovasti tukkoon, puristuvat keruuputket ympärille jäätyvän jääkerroksen tilanpuutteen takia ja keruunestettä alkaa tulla paisunta-astiasta yli.
Silloin kaivo on pahasti jäässä. Toistuva kova puristus vaurioittaa keruuputkistoa vakavasti.

[kylmis]

Ilmeisesti "hoohöö" asut jonkin verran pohjoisessa Suomessa, kun kesäajankin aikaan kaivosta tuli 4 asteista maaliuosta.
Tässä alla lämpökaivoihin liittyvää asiaa.
Keskilämpötilakarttoja Geologian Tutkimuskeskuksen (GTK) sivuilta (vastaa kaivon peruslämpötiloja eri osissa Suomea):

Lämpökaivo kestää mennä jäähänkin ja jää johtaa lämpöä jopa paremmin, kuin vesi.
Kuitenkin, jos kaivo jäätyy kovasti tukkoon, puristuvat keruuputket ympärille jäätyvän jääkerroksen tilanpuutteen takia ja keruunestettä alkaa tulla paisunta-astiasta yli.
Silloin kaivo on pahasti jäässä. Toistuva kova puristus vaurioittaa keruuputkistoa vakavasti.

Kyllä täällä pohjoisessa on selkeästi kylmemmät kaivot kuin eteläsuomessa. Noista ilman- ja maanpinnan lämpötilakartoista näkee korrelaation myös kallion lämpötiloihin. Se johtuu siitä että etelässä voi ajatella olevan paksumpi eristekerros lämmitetyn kallion päällä kun taas pohjoisessa tuo eristys on heikompi ja näin ollen kallio kylmempi (lämpö johtuu helpommin heikon eristekerroksen läpi). Tämä tarkoittaa sitä, että kalliota ei lämmitä aurinko vaan kalliossa tapahtuvat radioaktiiviset hajoamiset, siksi jo 15m syvyydessä kallion lämpötila on sama vuodenajasta riippumatta. Paikallisesti kallion lämpö voi kyllä heitellä tuon radioaktiivisuuden mukaan, jos sattuu oikein uraanirikas kohta niin todennäköisesti lämpöäkin riittää enemmän.

Hiukan pelonsekaisin tuntein itsekin odottelen tulevaa talvea, meinaan että tulikohan sittenkään porautettua tarpeeksi syvä kaivo. Toistaiseksi käyntien alussa keruunesteen lämmöt noin 4C. Tais ne olla tuossa kylmemmässä jaksossa kuun alkupuolella enää 3C ja käynnin lopussa n 1C.

[Xargo]

Hiukan pelonsekaisin tuntein itsekin odottelen tulevaa talvea, meinaan että tulikohan sittenkään porautettua tarpeeksi syvä kaivo. Toistaiseksi käyntien alussa keruunesteen lämmöt noin 4C. Tais ne olla tuossa kylmemmässä jaksossa kuun alkupuolella enää 3C ja käynnin lopussa n 1C.

Mullakin tulee täällä eteläisessä Suomessa käyntijakson alussa nyt 4-5C nestettä ja 40min jakson lopussa mennään 0-1C paikkeilla. Ei silti huoleta, koska jos vesiautomaatilla pumppaa kaivosta vettä niin se oli esim. eilen 7,4C. Eli ainakin omassa tapauksessa kyse on enemmän siitä, että lämpö ei siirry kaivovedestä "riittävän" tehokkaasti keruunesteeseen. Kaivossa sitä ohuempaa 2,4mm seinävahvuista putkea. Toimisi varmaan paremmin kolmen putken järjestelmänä, mutta sitten ei mahtuisi vesiautomaatin putki enää sekaan.

Kaivo on pumppuun ja neliöihin verraten matala, mutta energiantarpeeseen nähden syvä. Reilu 40m kaivo olisi ollut riittävä mitoitusohjelmien mukaan. Näyttäisi kuitenkin siltä, että parasta hyötysuhdetta tavoitellessa kaivon vuosituotto ei ole ainut asia, mitä pitää ottaa huomioon, vaan myös se, että kaivossa keruuputkistossa on riittävästä pinta-alaa lämmönsiirtoon (100m kaivo jää tässä mielessä hieman lyhyeksi 8kW pumpulle).

[Raid]

Tällä hetkellä alkulämpö on n +9 josta mennään tuonne +7 käyntijakson(2h) lopussa. Voi ehkä mennä vielä alemmas. Pitäis tulla pitempi käynti 5-6h jolloin näkisi mihin lämpö laskee.
http://www.saunalahti.fi/sundanic/Maapiri.jpg

[JPN]

Käyntijakson alimmat lämmöt tulo +8.5, meno +2.0, mitattuna putkien pinnalta. Kaivo 180/190m PK-seutu

[saimaanranta]

Keruulämmöt 7 c / 3 c. 10 min käynnin jälkeen mitattuna putken päältä. Kaivo (155m/145m) otettu käyttöön 1.6 tänä kesänä. Paikkakunta Taipalsaari.

[seppaant]

Kaivossa on nyt ollut mittari vuoden ajan.

Anturi on -25m maanpinnasta ja -15m veden pinnasta.
Anturi on todennäköisesti suurinpiirtein kaivon kylmimmässä kohdassa.

Allaolevassa trendissä on esitetty:
- Kaivon  lämpötila vrk-keskiarvoina
- Kaivon vuorokautiset minimi- ja maksimilämpötilat
- Keruuliuoksen pumpun käynninaikaiset vuorokautiset minimi- ja maksimilämpötilat.

ATS

[Matias]

Melkoinen lämmönkulutuspiikki helmikuun toisella viikolla,,ilmeisesti pumppu käynyt lähes tauotta
Sattuisko olemaan ulkolämpötila trendiä helmikuulta ?

[sailor]

Melkoinen lämmönkulutuspiikki helmikuun toisella viikolla,,ilmeisesti pumppu käynyt lähes tauotta
Sattuisko olemaan ulkolämpötila trendiä helmikuulta ?

Tässä helsinki-vantaan käyrä: http://classic.wunderground.com/history/airport/EFHK/2011/2/1/CustomHistory.html?dayend=28&monthend=2&yearend=2011&req_city=NA&req_state=NA&req_statename=NA

Sepaant on jostain Itä-Uudeltamaalta...eli ei kai kovin kauas mene?

[seppaant]

Tässä on edellisen vuoden ajalta ulkolämpötilan vrk. keskiarvot sekä pumpun vuorokautinen käyntiaika-%.

Näistä näkee selvästi mitenkä ulkolämpötila vaikuttaa käyntiaikaan ja kuinka taas käyntiaika vaikuttaa kaivon lämpötilaan.

ATS

[Matias]

Merkillisen symmetriset ja lineaarisen näköiset käyrät käyntiaikaprosentin ja ulkolämpötilan suhteen.
Näyttäisi tuossa -2,5 asteen ulkolämpötilan kohdalle sattuvan noiden käyrien "nollapiste"tms.
Mikähän ilmiö tuossa -2,5C:n kohdalla tapahtuu vai onko ihan vaan sattumaa?

Tuosta kaivon veden jäähtymisestä niin -25 metrin keskiarvolämpötila on laskenut oikeastaan aika vähän tuon kovimman pakkasviikon aikana.
Jotain pari astetta (+4C----->+2C).
Jos tuo reilun 20 asteen pakkasjaksoa olisi kestänyt esim kuukauden yhtäjaksoisesti niin mitenhän tuo kaivon veden -25m:n keskiarvolämpötila  olisi silloin?

[MM]

Oli pakko itekin kattoo kummonen tulee mutta mulla käyrä tuntia/vrk kk keskiarvo ja kk keskilämpötila ja 24kk arvot

[Kimmo_L]

Merkillisen symmetriset ja lineaarisen näköiset käyrät käyntiaikaprosentin ja ulkolämpötilan suhteen.
Näyttäisi tuossa -2,5 asteen ulkolämpötilan kohdalle sattuvan noiden käyrien "nollapiste"tms.
Mikähän ilmiö tuossa -2,5C:n kohdalla tapahtuu vai onko ihan vaan sattumaa?

Ei kai tuossa -2,5 asteessa mitään erityistä tapahdu. Käyrässä eri värisillä viivoilla on eri asteikot ja ne nyt vaan on satuttu asettamaan piirroksessa niin, että käyrät risteävät toisensa sillä kohtaa.

Se toki on mielenkiintoinen havainto, että käyrät ovat noin symmetriset. Selityksenä on varmaankin, että talon vaipan lämpöhäviö kasvaa ulko- ja sisälämpötilojen lämpötilaeron kasvaessa ja vastaavasti pumpun pitää käydä samassa suhteessa enemmän kompensoidakseen lämpöhäviön.

Lämpimän käyttöveden kulutus on ainoa, joka ei riipu ulkolämpötilasta vaan asukkaiden kulutustottumuksista.

[258m2]

Mikäs on lokakuun lopun tilanne? Pyöritin liuospumppua täysillä ja tuloksena pumpulle tulo +3 ja lähtö +4 eli antureiden kalibrointi ei ole ihan tikissään. Thermiassa tämä lämpötilan näyttö valitettavasti vain asteen tarkkuudella. Sailorin pitkän jakson keruu on mielenkiintoinen, koska siinä näkyy eri vuodenaikojen aiheuttaman rasituksen vaikutus kaivon lämpötilaan. Vaihtelu hänellä noin 4 astetta. Usein näyttää unohtuvan myös tuo etelä-pohjois sijainnin merkitys. Kallioperän lämpötila on Suomen eteläosissa selkeästi korkeampi kuin pohjoisessa. Tärkein kai tässä kaivon lämpötilan seurannassa on se, ettei kaivon lämpötila mene nollaan. Harmi kun ei tullut noita omia kesäarvoja katsottua, jotta tietäisi paljonko enemmän kaivo rasittuu tällä hetkellä.

Kaivon lämpötila on edelleen sama kuin lokakuun 20 päivä. Vähän on sään mukaan heilahdellut. Nyt olis tulossa kylmenevää jaksoa puolesta viikosta alkaen. Saas nähdä mitä tapahtuu...

[Matias]

Se toki on mielenkiintoinen havainto, että käyrät ovat noin symmetriset. Selityksenä on varmaankin, että talon vaipan lämpöhäviö kasvaa ulko- ja sisälämpötilojen lämpötilaeron kasvaessa ja vastaavasti pumpun pitää käydä samassa suhteessa enemmän kompensoidakseen lämpöhäviön.

Elikkä jotenkin niin että:
-käyntiaika% käyrä=taloon tuotettu lämpöteho
-ulkolämpötilakäyrä= talon kuluttama lämpöteho

[seppaant]

Esitetäänpäs sama asia kuin tuolla aiemmin vähän eri tavalla.
Trendissä on ulkolämpötilan funktiona
-Käyntiaika-%
-Kaivon lämpötila kaivon jäähtyessä, kesä --> talvi
-Kaivon lämpötila kaivon lämmetessä, talvi --> kesä

Todetaan, että pumppu saavuttaa 100% käyntiasteen ulkolämpötilan ollessa -27C
Kaivon lämpötila on tällöin +2,0C.

Näiden perusteella voi päätellä, että tämä pumppu ei saa tätä kaivoa jäähän.


ATS

[sailor]

Kohteen tiedot: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg46328#msg46328

PVM             sultm         mittaus 6       pituus
24.11.2010       3.25          2.3             40min
25.11.2010       3.85          3.0       2h15min
7.12.2010       3.77           3          2h 5min
14.12.2010       3.05          2.3         2h13min
26.12.2010      2.6          1.6         2h20min
2.1.2011          3.2          2.3             2h05min
9.1.2011        3.6        2.7          1h50min
17.1.2011       2.95       2.0           1h42min
29.1.2011      3.7         2.7           1h59min (kaivo elpyy)
15.2.2011      2.2         1.3           1h04min
20.2.2011      1.85         0.9            1h01min   (varsin kylmä jakso)
4.3.2011        3.15        2.3           2h46min (pitempi mittausjakso)
25.3.2011      3.65        2.7           1h 10min
14.4.2011      4.35        3.4           2h 17min
08.05.2011    4.75        4              1h50min
09.10.2011    4.25        3.7           1h05min

(sultm = sisäulkolämpötilamittari -> 2kpl mittareita kalibroitu vesi/jääseoksessa)
(mittaus 6 = LÄ:n tyhjään anturiliitäntään laitettu ntc-vastus, joka näyttää aika tasan asteen vähemmän kuin sultm:t)

[JariA]

Seppaantin käyriä tutkiessa tulee mieleen kaksi huomiota.

Kaivojen lämpötilakäyrästä http://i2.aijaa.com/b/00333/9014873.jpg näkee sen, että lämpötila vaihtelee kaivosta otettavan energiamäärän suhteen varsin nopeasti. Yhtäältä lämpötila laskee nopeasti kun pumpun käyntiaste kasvaa, mutta lämpötila myös nousee sukkelaan kun käyntiaste pienenee.

Toisesta kuvaajasta http://aijaa.com/v.php?i=005359028658.jpg taas näkee sen, että samalla käyntiaikasuhteella syksyllä ja keväällä kaivon lämpötilan ero on keskimäärin noin puoli astetta. (Kaivo jäähtyy ja kaivo lämpiää arvojen keskimääräinen ero.)

Seppaantin lämpökaivo siis viilenee talven mittaan jonkin verran, mutta mitenkään suuresta lämpötilaerosta ei ole kysymys. Kaivon lämpötila seuraa suoraan ja nopeasti käyntiaikasuhdetta sekä viilenemisen että lämpenemisen suuntaan. Lämpökaivo ei siis toimi niin, että se "tyhjennetään" talven kuluessa ja "täytetään" kesällä. Kaivon ja sitä ympäröivän kallioperän lämpötilaero tasaantuu vuodenajoista riippumatta jatkuvasti. Siksi olen epäileväinen myös sen ajatuksen suhteen, että kesäaikana lämpökaivoon siirretty  (esimerkiksi talon jäähdyttämisestä kertyvä tai aurinkokeräimillä kerätty) lämpöenergia jäisi siihen porareiän vaiheille odottelemaan syksyä.

[Xargo]

Lämpökaivo ei siis toimi niin, että se "tyhjennetään" talven kuluessa ja "täytetään" kesällä. Kaivon ja sitä ympäröivän kallioperän lämpötilaero tasaantuu vuodenajoista riippumatta jatkuvasti. Siksi olen epäileväinen myös sen ajatuksen suhteen, että kesäaikana lämpökaivoon siirretty  (esimerkiksi talon jäähdyttämisestä kertyvä tai aurinkokeräimillä kerätty) lämpöenergia jäisi siihen porareiän vaiheille odottelemaan syksyä.

Samaan johtopäätökseen olen päätymässä kun olen pyöritellyt nyt vähän enemmän lämmönvaihdinsimulaatioita ja yhdistellyt niitä lämpökaivon mitoitukseen EED:lla (Earth Energy Designer). Näyttäisi vähän siltä, että ei näillä mun virityksellä ihmeemmin kaivoa talveksi latailla...  :-/

Noh.. harrastemielessä niitä olinkin väsäämässä, mutta olisihan se kiva jos sieltä irtoaisi vielä taloudellista hyötyä. Sellainen juttu simulaatioiden mukaan olisi kyllä toteutumassa, että kaivo palautuu pakkasjaksoista huomattavasti nopeammin kun hukkalämpöä dumppaa kaivoon. Dumppaus auttaa myös kesällä käyttöveden teossa, kun pumpulle tulee lämpimämpi keruuneste.

Mulla siis tulossa jäteilman dumppaus viinapiiriin (kuutioLTO:n jälkeen). Lisäksi autotallin LTO samalla logiikalla jos siltä tuntuu.

Jäteilman patteri on jo asennettu, mutta IV-kone ei vielä päällä.

Tänään kaivosta tuli käyntijaksojen välissä 3,5C liuos. Kaivovesi 5,5C.

[Renoo]

Nyt sain 1-wire kilkkeet ja oma kaivosta tuleva neste seurannassa. Kovin on lämpöistä, anturin pitäisi näyttää aika lailla oikein, täytyy vielä alkuviikosta tuupata lämpöä johtavaa tahnaa anturille, kaikki pii/hopeatahnat on "töissä".

Muokattu: Nyt on tahnaa antureiden välissä, lisäsin kaivolle menevään putkeen myös anturin ja koitin kalibroida anturit näyttämään samaa maapiirin hullunkierron avulla.



http://www.sarvi.fi/ouman/day.jpg

[Matias]

Xargo:
Näyttäisi vähän siltä, että ei näillä mun virityksellä ihmeemmin kaivoa talveksi latailla..

Onhan tuossa kumminkin hyötynä että keruuputkessa olevaa liuosta saa hieman lämmitettyä LTO:lla.

[saimaanranta]

Keruulämmöt 7 c / 3 c. 10 min käynnin jälkeen mitattuna putken päältä. Kaivo (155m/145m) otettu käyttöön 1.6 tänä kesänä. Paikkakunta Taipalsaari.

Kaivosta tuleva neste +4.8c 40 minuutin käynnin jälkeen. Eikä ole pihalla lunta, joka toimisi eristeenä kaivolle. Vietetään mustaa joulua vaihteeksi  .

[Mualämpö]

Tääläkin tulevan nesteen lämpö +4C astetta, eikä ole lunta savossakaan! IVT C7 omat mittaukset sekosi jo vuosi sitten , nyt mennään omilla antureilla!

[MM]

Tulevan nesteen lämpötila 45min. käynnin jälkeen +4.5c lounais-suomi salo