V9 säätöä

[leppis]

Anturit on valmiina, mutta sähkövastuksen tilatietoa varten tarvitaan kytkintieto Oumannille. Mutta kannattaa pyytää Lässän huollosta tarjous päivityksestä. Ja uutta Oumannia ei kannata hätäpäissä hommata rautakaupasta, koska niissä on väärä softaversio.
Vanha ohjelmaversio oli 1.44

Uutta softaa ei tosiaan pysty heittämään vanhaan pumppuun suoraan sillä kytkentä on muuttunut jossakin vaiheessa ja vaatii johdotusmuutoksia ja uusi kontaktorikin oli muistaakseni laskuerittelyssä. Hinta oli vuosi sitten parin satkua.

Jos päivitys on muutaman satkun (vs tonnin) investointi, niin ei kuulosta kauhean pahalta. Ilmeisesti kuitenkin kannattaa teettää, eli maksaa itsensä takaisinkin kun pääsee noita ylä/ala -min säätöjä ropaamaan?

Pitää käydä lähimmältä jälleenmyyjältä kyselemässä...

[Jackie]

Meillä on Lässä VS8. Ongelma on se, että ylävaraajan lämmöt nousee todella hitaasti. Tällöin myös alavaraaja lämpenee turhan paljon.
Pumppu siis pysähtyy ylävaraajan ohjaamana. Tässä tietoja:

- alamin 30
- alaero 6
- ylämin 45
- yläero 4

-20=35
0=28
+20=24

Pakkasta -20, menovesi 35, paluu 30.

Tulistin ja latauspumput asennossa 1.
Tulistimen putkesta mitattu lämpö 68. (seppantin kuvan mukaisesti)
Lauhduttimen lämpötilaero 5.

Kuumakaasun lämpö ei juuri nouse yli 80.

Käyriä ei valitettavasti ole saatavilla.

Mitä pitäisi tehdä?

Päivitystä:

Alavaraajan kiertoa kuristamalla lämpötilaero lauhduttimella käyntijakson lopussa n. 7 astetta. Tulistusta en säätänyt tuosta edellisestä viestistä. Hienosti alkoi vedet kerrostumaan!

Käynti- ja lepoajat menivät vain melkoisen pieniksi: pakkasta -20, käy 20min, lepoa 9min. Nostin alaeroa 6->7: käy 38min, lepoa 20min. Parempi näin!

-30 pakkasessa toimi hyvin myös alaerolla 8, pienemmällä pakkasella alavaraaja nousee nopeammin, kun taas ylävaraaja pikkusen putoaa eikä ehdi nousta pysäytysrajaansa ennen kuin alavaraaja valmis.

Vaikuttaa ihan hyvältä? Trendin saan ehkä huomenna tulille.

[Jackie]

Aikamoista säätöä ollut viikon ajan, mutta ylävaraajan lämmöt vaan nousee sairaan hitaasti. Monenlaista kokeiltu, tällä hetkellä säädöt:

- alamin 30
- alaero 8
- ylämin 45
- yläero 4

-20=37
0=30
+20=24

Tulistin ja latauspumput asennossa 1.
Tulistimen putkesta mitattu lämpö 68.
Lauhduttimen lämpötilaero 7,5.

Trend helpotti säätöä huomattavasti!

Ylävaraaja ei notkahda juurikaan, mutta ei se kyllä hirveästi lämpene ns. ylimääräistä (vertaa Lässän markkinointipuheisiin). Notkahdus saatiin kuriin alavaraajan kiertoa supistamalla.
Tulistimen kuristin vedetty todella pienelle, auki 1/4kierrosta (alkup vajaa kierros). 1/2 kierrosta jos on auki, ei ylävaraaja hirveästi "herää".
Pieni epäilys hiipinyt mieleen ettei tulistinpiiri toimi kunnolla. Joku kirjoitteli foorumilla tulistinpiirin ilmauksesta? Mites se homma toimii?

Alaero 8 on ihan kinthaalla, ettei ylävaraaja romahda nelitieventtilin kautta, mutta tällä saatiin käynti- ja lepoaikaa pidemmäksi.

Katsotaan kuinka käyttäytyy kun kelit lämpenee.

[Matias]

Alaero 8 on ihan kinthaalla, ettei ylävaraaja romahda nelitieventtilin kautta, mutta tällä saatiin käynti- ja lepoaikaa pidemmäksi

Voisitko seurata käynnistyksen jälkeen 10-15minuuttia alavaraajan ja L1 menoveden lämpötiloja.
Lähinnä sitä että onko menoveden lämpötila korkeampi kuin alavaraajan?
Jos on niin 4-tieventtiili ottaa käyntijakson alussa ylävaraajasta lämpöä.
Kerro tänne miten meni

[Jackie]

Voisitko seurata käynnistyksen jälkeen 10-15minuuttia alavaraajan ja L1 menoveden lämpötiloja.
Lähinnä sitä että onko menoveden lämpötila korkeampi kuin alavaraajan?
Jos on niin 4-tieventtiili ottaa käyntijakson alussa ylävaraajasta lämpöä.
Kerro tänne miten meni

Seurasin jo eilen. L1 38, alavaraaja kävi 35. Tästä huolimatta ylävaraajassa pysyi 46, käynnin alussa 48.

Aiemmin ylävaraaja kyykkäsi huolella jo alaerolla 6 vastaavissa olosuhteissa.

[Matias]

Jackie:

Trendin saan ehkä huomenna tulille.

L1 38, alavaraaja kävi 35. Tästä huolimatta ylävaraajassa pysyi 46, käynnin alussa 48.

Trendistä varmaan näkyisi paremmin ja selkeämmin miten paljon ja kuinka kauan alavaraajan lämpö menee L1 menoveden lämpötilan alapuolelle  mutta kyllä noista lukemistakin voi päätellä että jos käynnistyksen jälkeen alavaraaja laskee 3 astetta alle L1 menoveden niin siitä se ylävaraajan jäähtyminen taitaa johtua.
Siis 4-tieventtiili ottaa ylävaraajasta käynnityksen jälkeen lisälämpöä ja alavaraajasta tulee vettä ylävaraajaan.

Todennäköisesti ylävaraaja jäähtyy M9 mittausanturin alapuolelta huomattavasti enemmän koska alavaraajasta tulee samanverran  alavaraajan lämpöistä vettä tilalle minkä 4-tie venttiili vie lattialämmitykseen.
Anturin kohdalla ylävaraaja näyttäisi jäähtyvän 3 astetta ja anturi M9 on ylävaraajan yläosassa.

Tuolle ilmiölle ei taida suoranaista korjaussäätöä olla,alaeron pienentäminen ja alavaraajan virtauksen kuristaminen lauhdutinkierron osalta auttaa mutta ei ilmeisesti tarpeeksi?

[Renoo]

Jackie:

Trendin saan ehkä huomenna tulille.

L1 38, alavaraaja kävi 35. Tästä huolimatta ylävaraajassa pysyi 46, käynnin alussa 48.

Trendistä varmaan näkyisi paremmin ja selkeämmin miten paljon ja kuinka kauan alavaraajan lämpö menee L1 menoveden lämpötilan alapuolelle  mutta kyllä noista lukemistakin voi päätellä että jos käynnistyksen jälkeen alavaraaja laskee 3 astetta alle L1 menoveden niin siitä se ylävaraajan jäähtyminen taitaa johtua.
Siis 4-tieventtiili ottaa ylävaraajasta käynnityksen jälkeen lisälämpöä ja alavaraajasta tulee vettä ylävaraajaan.

Todennäköisesti ylävaraaja jäähtyy M9 mittausanturin alapuolelta huomattavasti enemmän koska alavaraajasta tulee samanverran  alavaraajan lämpöistä vettä tilalle minkä 4-tie venttiili vie lattialämmitykseen.
Anturin kohdalla ylävaraaja näyttäisi jäähtyvän 3 astetta ja anturi M9 on ylävaraajan yläosassa.

Tuolle ilmiölle ei taida suoranaista korjaussäätöä olla,alaeron pienentäminen ja alavaraajan virtauksen kuristaminen lauhdutinkierron osalta auttaa mutta ei ilmeisesti tarpeeksi?

Jos nostaisi kokeeksi ala_min arvoa sen verran, että alavaraajassa on riittävän lämpöistä vettä käyrään verrattuna, esim. ala_min 35 niin notkahdustahan ei pitäisi tapahtua.

[Matias]

Jos nostaisi kokeeksi ala_min arvoa sen verran, että alavaraajassa on riittävän lämpöistä vettä käyrään verrattuna, esim. ala_min 35 niin notkahdustahan ei pitäisi tapahtua.

Joo,tuollahan tosiaan voisi testata,eli alamin nosto siihen lämpötilaan tai vähän yli mikä on käyrän pyytämä L1 menoveden lämpö.

edit: jotain tuollaista ilmiötä tarkoitan

[Jackie]

Tuolle ilmiölle ei taida suoranaista korjaussäätöä olla,alaeron pienentäminen ja alavaraajan virtauksen kuristaminen lauhdutinkierron osalta auttaa mutta ei ilmeisesti tarpeeksi?

Pienemmällä alaerolla (taisi olla jo seiskalla) ei tapahdu ylävaraajan notkahdusta. Alaero 8 on sen takia, että käynti- ja lepoaikoja sai pidemmäksi (vähemmän käynnistyksiä). Nyt on ollut aika kovat pakkaset, joten odottelen miten pumppu käyttäytyy kun menovesi on hieman viileämpää (käyntiajat lyhyempiä).

Eilen illalla pakkasta -22; pumppu kävi n. 40min, lepo 10min.

[Renoo]

Tein tuossa omalla V9:llä testin.

Nostin käyrää -20 asteessa lukemaan 34 kun normaalisti se on -20 asteessa 30 astetta.

Kuvasta näkee, että kun alavaraajassa lämpö loppuu niin alkaa menemään ylävaraajasta vettä apuun. Mutta huomioitavaa on nyt se, että välittömästi kun kompura käynnistyy, ylävaraaja lähtee myös ylöspäin, tai ei ainakaan notkahda alaspäin.

Näissä ongelmissahan tuo ylävaraajan notkahdus tapahtuu vasta kun kompura on ollut käynnissä jonkun aikaan.

Itsellä on nyt lataus ja tulistinpumppu asennossa 2. Tulistin putkesta tulee noin 55 asteen lämpöjä.

[Matias]

Renoo:

Tein tuossa omalla V9:llä testin.

Nostin käyrää -20 asteessa lukemaan 34 kun normaalisti se on -20 asteessa 30 astetta.

Kuvasta näkee, että kun alavaraajassa lämpö loppuu niin alkaa menemään ylävaraajasta vettä apuun. Mutta huomioitavaa on nyt se, että välittömästi kun kompura käynnistyy, ylävaraaja lähtee myös ylöspäin, tai ei ainakaan notkahda alaspäin.

Niinpä näkyy tapahtuvan.Kyllä tuon testin perusteella ylävaraajan alhaiseen lämpöön saa korjausta jos nostaa alamin asetusta.

[Jackie]

Niinpä näkyy tapahtuvan.Kyllä tuon testin perusteella ylävaraajan alhaiseen lämpöön saa korjausta jos nostaa alamin asetusta.

Mitä alamin vaikuttaa jos pumppu käy käyrän ohjaamana? Eikö alaerolla ole enemmän vaikutusta?

Käyrän mukaan:
meno 38+5= pumppu seis 43
alaero 8: 43-8=35 pumppu käyntiin

Mitä merkitystä on tällöin jos alamin on 30 tai 35?

[Renoo]

Renoo:

Tein tuossa omalla V9:llä testin.

Nostin käyrää -20 asteessa lukemaan 34 kun normaalisti se on -20 asteessa 30 astetta.

Kuvasta näkee, että kun alavaraajassa lämpö loppuu niin alkaa menemään ylävaraajasta vettä apuun. Mutta huomioitavaa on nyt se, että välittömästi kun kompura käynnistyy, ylävaraaja lähtee myös ylöspäin, tai ei ainakaan notkahda alaspäin.

Niinpä näkyy tapahtuvan.Kyllä tuon testin perusteella ylävaraajan alhaiseen lämpöön saa korjausta jos nostaa alamin asetusta.

Niin tai siis minähän yritin saada sitä notkahdusta aikaan onnistumatta siinä. Minulla on ala_min edelleen 30, tosin tuo lähti nyt käyntiin käyrän ohjaamana 32 asteessa, joten tuo pyynnin ja alavaraajan ero oli vain 2 astetta.

[Renoo]

Niinpä näkyy tapahtuvan.Kyllä tuon testin perusteella ylävaraajan alhaiseen lämpöön saa korjausta jos nostaa alamin asetusta.

Mitä alamin vaikuttaa jos pumppu käy käyrän ohjaamana? Eikö alaerolla ole enemmän vaikutusta?

Käyrän mukaan:
meno 38+5= pumppu seis 43
alaero 8: 43-8=35 pumppu käyntiin

Mitä merkitystä on tällöin jos alamin on 30 tai 35?

Niin samahan se on minkä mukaan pumppu lähtee käyntiin, idea tässä nyt oli saada pumppu aikaisemmin käyntiin.

Ala_min 38 niin pumppu käynnistyy ala_min mukaan silloin kun menovesi on vaikka esimerkin mukainen 38.

Nyt saman varmaan saisi käyrän mukaan ohjauksella ala_ero 5 asetuksella (38+5-5) = 38 astetta ja kompura käy.

Tämähän ei nyt liene mikään ratkaisu varsinaiseen ongelmaan, vaan ainakin itse ajattelen että tällä näkisi poistuuko tuo notkahdus. Jos ei poistu niin ongelma lienee siinä, että ylä ja alapönttöjen vedet sotkeentuu esim. lauhduttimen nopeuden vuoksi tai tulistus ei toimi kunnolla, tai sitten joku muu. En minä tiedä .

Trendihän tässä olisi ihan must juttu, se on lahjomaton käppyröineen.

Onkohan tuo VS-malli nyt kovinkin erilainen V-malliin verrattuna, vai eroaako vain siinä, että tuo vesitilavuus on pienempi.

Lähinnä se, miten tuo varaaja on tehty, miten on eroteltu ylä ja alapönttö.

[JPN]

Mitä alamin vaikuttaa jos pumppu käy käyrän ohjaamana? Eikö alaerolla ole enemmän vaikutusta?

Lämmityksen säätökäyrä ei ohjaa kompressorin toimintaa mitenkään.

Kompressorin käyntiä ohjataan vain varaajan sisäisten (ala TAI ylä) lämpötilojen perusteella, riippuen kumpi saavuttaa ensin miniminsä ja stten kompressoria käytetään niin pitkään, kunnes samaisen lämpötilan nousun eroarvo saavutetaan.

Oletusarvoisesti lämmitysvesi otetaan varaajan alaosasta, mutta mikäli pyyntilämpö on suurempi, niin lisälämpöä otetaan yläosasta.

[Renoo]

Mitä alamin vaikuttaa jos pumppu käy käyrän ohjaamana? Eikö alaerolla ole enemmän vaikutusta?

Lämmityksen säätökäyrä ei ohjaa kompressorin toimintaa mitenkään.

Kompressorin käyntiä ohjataan vain varaajan sisäisten (ala TAI ylä) lämpötilojen perusteella, riippuen kumpi saavuttaa ensin miniminsä ja stten kompressoria käytetään niin pitkään, kunnes samaisen lämpötilan nousun eroarvo saavutetaan.

Oletusarvoisesti lämmitysvesi otetaan varaajan alaosasta, mutta mikäli pyyntilämpö on suurempi, niin lisälämpöä otetaan yläosasta.

Ei nyt ihan näinkään.

Käyrän ohjauksellä tarkoitetaan nyt tätä käyntiehtoa:

varaajan alaosan lämpöt. (mitt.10) laskee alle [säätimen määräämä menoveden L1 lämpötila + 5C - ala_ero]

Tämä käy ilmi tuosta minun edellisestä kuvasta. Ala_min on minulla 30, mutta kompura lähti käymään "jo" 32 asteessa, koska tuo yllä oleva ehto täyttyi.

[JPN]

Niin samahan se on minkä mukaan pumppu lähtee käyntiin, idea tässä nyt oli saada pumppu aikaisemmin käyntiin.
...

Trendihän tässä olisi ihan must juttu, se on lahjomaton käppyröineen..

Ei se kylläkään ole sama minkä ohjaamana kompressori käynnistyy, mikäli haluaa toimintaa optimoida, muuten menee ihan arpomiseksi.

Kompressoria voi ohjata vain kaksi arvoa ala- tai yläosan lämpötila vuorollaan, muttei molemmat yht'aikaa.

>meno 38+5= pumppu seis 43
Ei ole tällaista toiminnetta, Meno ei katkaisen kompuran käyntiä

>alaero 8: 43-8=35 pumppu käyntiin
Eikä näinkään vaan,

Jos Alamin on 35, siis varaajan alaosan sisäinen lämpo, kompura käynnistyy. Mikäli Alaero on 8, niin kompura käy kunnes alasosan sis.lämpö on saavuttanut 35+8=43 astetta.

[Renoo]

Niin samahan se on minkä mukaan pumppu lähtee käyntiin, idea tässä nyt oli saada pumppu aikaisemmin käyntiin.
...

Trendihän tässä olisi ihan must juttu, se on lahjomaton käppyröineen..

Ei se kylläkään ole sama minkä ohjaamana kompressori käynnistyy, mikäli haluaa toimintaa optimoida, muuten menee ihan arpomiseksi.

Kompressoria voi ohjata vain kaksi arvoa ala- tai yläosan lämpötila vuorollaan, muttei molemmat yht'aikaa.

>meno 38+5= pumppu seis 43
Ei ole tällaista toiminnetta, Meno ei katkaisen kompuran käyntiä

>alaero 8: 43-8=35 pumppu käyntiin
Eikä näinkään vaan,

Jos Alamin on 35, siis varaajan alaosan sisäinen lämpo, kompura käynnistyy. Mikäli Alaero on 8, niin kompura käy kunnes alasosan sis.lämpö on saavuttanut 35+8=43 astetta.

Jos nyt luetaan tämä kuitenkin.

[Renoo]

Niin samahan se on minkä mukaan pumppu lähtee käyntiin, idea tässä nyt oli saada pumppu aikaisemmin käyntiin.
...

Trendihän tässä olisi ihan must juttu, se on lahjomaton käppyröineen..

Ei se kylläkään ole sama minkä ohjaamana kompressori käynnistyy, mikäli haluaa toimintaa optimoida, muuten menee ihan arpomiseksi.

Ei tietenkään pitkässä juoksussa ole sama minkä johdosta käynnistyy vaan tämän testin suhteen.

[Jackie]

Käyrän ohjauksellä tarkoitetaan nyt tätä käyntiehtoa:
varaajan alaosan lämpöt. (mitt.10) laskee alle [säätimen määräämä menoveden L1 lämpötila + 5C - ala_ero]

Juuri näin!

>meno 38+5= pumppu seis 43
Ei ole tällaista toiminnetta, Meno ei katkaisen kompuran käyntiä

Huoh... tarkasta faktat  
Mikäli ylävaraaja ylämin+yläero/2 ehto täyttyy, niin kyllä tuo mielestäsi olematon toiminne kompuran sammuttaa.

[Matias]

Renoo:

Tein tuossa omalla V9:llä testin.

Nostin käyrää -20 asteessa lukemaan 34 kun normaalisti se on -20 asteessa 30 astetta.

Kuvasta näkee, että kun alavaraajassa lämpö loppuu niin alkaa menemään ylävaraajasta vettä apuun. Mutta huomioitavaa on nyt se, että välittömästi kun kompura käynnistyy, ylävaraaja lähtee myös ylöspäin, tai ei ainakaan notkahda alaspäin.

Niinpä näkyy tapahtuvan.Kyllä tuon testin perusteella ylävaraajan alhaiseen lämpöön saa korjausta jos nostaa alamin asetusta.

Niin tai siis minähän yritin saada sitä notkahdusta aikaan onnistumatta siinä. Minulla on ala_min edelleen 30, tosin tuo lähti nyt käyntiin käyrän ohjaamana 32 asteessa, joten tuo pyynnin ja alavaraajan ero oli vain 2 astetta.

Joo,niinpä onkin kun trendiä tarkemmin katsoo.Trendissä alavaraaja on (Mitt.10) kohdalla 4 astetta alle L1 menoveden lämpötilan.Lämpöä siis meneekin jo reilusti 4-tie venttiilin kautta ylävaraajasta jotain 7 minuutina ajan ennen pumpun käynnistymistä ja yhtäpitkän ajan pumpun käynnistymisen jälkeen.Eli ylävaraajasta otetaan n 15 minuuttia max 4 astetta kuumempaa kuin mitä alavaraajassa on.

Tuossa on sikäli kimurantti tilanne ajatella L1meno ja Mitt10 alavaraajan keskinäistä riippuvaisuutta koska L1meno ei ole alavaraajassa vaan menovesiputkessa ja se toimii itsenäisesti riippumatta alavaraajan lämpötilasta ja ottaa tarvittaessa ylävaraajasta lämpöä jos alavaraajasta ei enää saa.

Siinä meni sitten se teoria että 4-tie venttiili aiheuttaisi ylävaraajaan liikaa jäähtymistä tai lämpötilan notkahdusta koska ylävaraajan lämpö(Mitt.9) alkaakin nousta Renoon testissä välittömästi kun kompressori käynnistyy.

edit :Tuossa Renoon trendissä ylävaraajan lämpö tipahtaa aamukuudelta n 4 astetta,pysyy +50 asteisena parin tunnin ajan ja alkaa sitten nousta.Sikäli erikoista ettei kahden käyntijakson aikana ylävaraajan lämpö nouse laisinkaa.Onko tuossa klo 06.00 aikoihin tulevassa ylävaraajan jäähtymisessä tapahtunut normaalia lämpimän veden käyttöä vai onko ylävaraajasta mennyt lisälämpöä menoveteen?Samoihin aikoihin kun ulkolämpö näyttäisi käyneen alimmissa lukemissa.Koetan tässä itselle kehitellä samantapaista ominaisuutta jossa ylävaraajasta menisi automaattisesti lisälämpöä menoveteen silloin kun ylävaraaja on riittävän kuuma eikä tarvitse lämpöä.LÄ:n trendeissä näyttäisi ylävaraajan lämpö nousevan varsin jyrkästi alle 50 asteen mutta hitaammin sen yläpuolella.
Meillä ilman säätöjä(Ekowell) ylävaraajan lämpö nousee jatkuvasti kun ei ole mitää säätöä tms

http://www.sarvi.fi/ouman/trend.jpg

[Renoo]

edit :Tuossa Renoon trendissä ylävaraajan lämpö tipahtaa aamukuudelta n 4 astetta,pysyy +50 asteisena parin tunnin ajan ja alkaa sitten nousta.Sikäli erikoista ettei kahden käyntijakson aikana ylävaraajan lämpö nouse laisinkaa.Onko tuossa klo 06.00 aikoihin tulevassa ylävaraajan jäähtymisessä tapahtunut normaalia lämpimän veden käyttöä vai onko ylävaraajasta mennyt lisälämpöä menoveteen?Samoihin aikoihin kun ulkolämpö näyttäisi käyneen alimmissa lukemissa.Koetan tässä itselle kehitellä samantapaista ominaisuutta jossa ylävaraajasta menisi automaattisesti lisälämpöä menoveteen silloin kun ylävaraaja on riittävän kuuma eikä tarvitse lämpöä.LÄ:n trendeissä näyttäisi ylävaraajan lämpö nousevan varsin jyrkästi alle 50 asteen mutta hitaammin sen yläpuolella.
Meillä ilman säätöjä(Ekowell) ylävaraajan lämpö nousee jatkuvasti kun ei ole mitää säätöä tms

http://www.sarvi.fi/ouman/trend.jpg

Eli tuo toistuu joka arki aamu kello 6.00

Perheessä menee silloin emäntä pitkään ja kuumaan (korostan pitkään ja kuumaan suihkuun) ja kohta perään isäntä käy nopeasti suihkussa.

Tuolla ouman kansiossahan on joka päivälle päivän trendi kesäkuulta tähän päivään.

Eli kovan lämpivän veden käytön jälkeen menee pönttöjen vesi myös sekaisin ja  tuommoinen 15-25min käynti jakso ei jaksa tulistaa vettä lämpimäksi heti, vaatii muutaman käyttöjakson että yläpönttö taas alkaa kiriä ylöspäin. Meillähän ei mene tulistinputkessa kovinkaan kuumaa, siitä syystä tuo jää tuonne vajaaseen +55 asteeseen. Tämän lisäksi kone on joku tuplatäysteho meidän kohteeseen, ei tahdo tulla käyttötunteja kompuralle ja siten tulistimelle ei tule tavaraa.

Minulla on yla_min asetettu 36 asteeseen, siitä syystä ettei koskaan käy ylä_min mukaan. Nythän jos nostaisin ylä_min arvoa, niin kävisi aamun käytön jälkeen niin, että kone kävisi pitkän käynnin jonka aikana alaosakin turhaan nousisi korkeaksi, koska tiedän että käyttövesi kyllä taas lämpiää muutamalla käyntikerralla ylös niin ei ole tarvetta turhaan nostaa alapönttöä tonne +45 lukemiin.

[Renoo]

Asiasta kolmanteen, satuin katselemaan talon käyttöönoton aikaisin käppyröitä, niin osui silmiin trendi kun lämpimän käyttäveden kierto oli hetken koko ajan päällä, nythän se on meillä kellokytkimen takana.

Lämpimän käyttöveden kiertohan sotkee koko laitteen toiminnan . Nyt jos näissä joissa notkahdusta on käyttöveden kierto päällä niin sekin voisi edesauttaa notkahdusta.

[seppaant]

Renoo

Asiasta kolmanteen, satuin katselemaan talon käyttöönoton aikaisin käppyröitä, niin osui silmiin trendi kun lämpimän käyttäveden kierto oli hetken koko ajan päällä, nythän se on meillä kellokytkimen takana.

Näinhän se on, mutta kun aina ei kaikki juolahda mieleen.
Eli vast'edes kun jollakulla on ongelmia ylävaraajan kanssa, pitää aina ensimmäisenä kysyä: Onko käyttöveden kiertoa?

Vaikka käyttövesi palaisi kuumana kierrokseltaan takaisin lämpöpumpulle, niin se jäähtyy alavaraajan kierukassa ja mennessään kylmänä ylävaraajan kierukkaan jäähdyttää tehokkaasti ylävaraajaa.

ATS

[Jackie]

Renoo

Asiasta kolmanteen, satuin katselemaan talon käyttöönoton aikaisin käppyröitä, niin osui silmiin trendi kun lämpimän käyttäveden kierto oli hetken koko ajan päällä, nythän se on meillä kellokytkimen takana.

Näinhän se on, mutta kun aina ei kaikki juolahda mieleen.
Eli vast'edes kun jollakulla on ongelmia ylävaraajan kanssa, pitää aina ensimmäisenä kysyä: Onko käyttöveden kiertoa?

Vaikka käyttövesi palaisi kuumana kierrokseltaan takaisin lämpöpumpulle, niin se jäähtyy alavaraajan kierukassa ja mennessään kylmänä ylävaraajan kierukkaan jäähdyttää tehokkaasti ylävaraajaa.

ATS

Tätä pitää kokeilla heti. Meillä on käyttöveden kierto 24/7 päällä. Nappaan heti propun pois...

[peki]

Täällä oli joku joka oli laittanut tuon käyttöveden kierron kylppärin valokatkaisijasta toimimaan. Ei siis turhaa kiertoa

[Jackie]

Täällä oli joku joka oli laittanut tuon käyttöveden kierron kylppärin valokatkaisijasta toimimaan. Ei siis turhaa kiertoa

Tarviiko koko kiertoa jos pumpulta kylppäriin on matkaa 1,5m?  

[peki]

Tampereella näennä on tarvittu.

[Jackie]

No niin, testituloksia:

LVK päällä ylävaraaja laskee 47->43 (kompuran käynnistymisen jälkeen laskee vielä 2 astetta!).

LVK pois ylävaraaja laskee 47->45 (käynnistymisen jälkeen ei laskua, tämä lasku tapahtuu siis seis jakson aikana).

Pitää laittaa ajastin LVK:lle.

Renoo, tämä oli erittäin hyvä huomio!  

[Jackie]

Nyt pelittää kohtuullisen hyvin!
Säädöt tällä hetkellä:
- alamin 30
- alaero 5
- ylämin 44
- yläero 5

-20=37
0=30
+20=24

Tulistin ja latauspumput asennossa 1.
Tulistimen putkesta mitattu lämpö 53.
Lauhduttimen lämpötilaero 7.

Tulistuksen säätö meni kokonaan uusiin puihin kun LVK otettiin pois päältä ja sekoittamasta ylävaraajaa. Uusi säätö 1.25 kierrosta auki. Tällä säädöllä ylävaraaja latautuu tehokkaimmin. Aika montaa venttiilin asetusta kokeilin.

Eiköhän tämä riitä meikäläiselle  

[tikma]

Meillä pakkaa tuo pumppu käydä lämpöisillä keleillä pelkän yläminimin mukaan, joten tein vielä yhden virityksen optimoidakseni pumpun toimintaa. Pistin noin 8 kilon vastuksen ylävaraajan anturin rinnalle. Vastus rinnankytkettynä, kun kotona-poissa-kytkin painettuna poissa-asentoon. Nyt ei sitten pumppu piittaa ylärajasta mitään, kun ei olla kotona, lämmittää alavaraajan arvojen perusteella vettä vain sen verran mitä tarvitaan talon lämmittämiseen.

Pikaisella tutkimisella säästää yhden ylimääräisen käyntikerran työpäivän aikana. Kovilla pakkasilla tää ei vaikuta mitään, mutta meillä mennään nollakelillä jo yläminimin mukaan, silloin vaikuttaa.

[Renoo]

Meillä pakkaa tuo pumppu käydä lämpöisillä keleillä pelkän yläminimin mukaan, joten tein vielä yhden virityksen optimoidakseni pumpun toimintaa. Pistin noin 8 kilon vastuksen ylävaraajan anturin rinnalle. Vastus rinnankytkettynä, kun kotona-poissa-kytkin painettuna poissa-asentoon. Nyt ei sitten pumppu piittaa ylärajasta mitään, kun ei olla kotona, lämmittää alavaraajan arvojen perusteella vettä vain sen verran mitä tarvitaan talon lämmittämiseen.

Mitä tuommoinen vastus tekee, "huijaako" se pumppua luulemaan että ylävaraajassa on esimerkiksi 48 astetta kun se todellisuudessa on 40 astetta tms.

Lähinnä itseä kiinnostaisi tuollaisen avulla saada Ala_min arvoa vieläkin alemmaksi kuin 30 astetta, eli onnistuisiko se tuollaisen vastuksen avulla, pumppu luulisi että on alavaraajassa 30 astetta, vaikka oikeasti on esimerkiksi 27-28 astetta?

[Matias]

Mitä tuommoinen vastus tekee, "huijaako" se pumppua luulemaan että ylävaraajassa on esimerkiksi 48 astetta kun se todellisuudessa on 40 astetta tms.

Joo,kyllä se narraa pumppua,pumppu lukee vain ohmiarvoa ja anturin ohmiarvo muuttuu lämpötilan mukaan.Lisävastuksen rinnan- tai sarjaankytkennällä voi ohmiarvoa muuttaa ilman että veden lämpötila muuttuu tai päinvastoin.

Lähinnä itseä kiinnostaisi tuollaisen avulla saada Ala_min arvoa vieläkin alemmaksi kuin 30 astetta, eli onnistuisiko se tuollaisen vastuksen avulla, pumppu luulisi että on alavaraajassa 30 astetta, vaikka oikeasti on esimerkiksi 27-28 astetta?

Koetin tuollaista laskeskella,aika kimuranttia on.Helpointa olisi katsoa yleismittarilla

Vastuksien laskukaava,keskimmäisellä kaavalla voi laskea kahden rinnankytketyn vastuksen ohmimäärän.
http://www.kolumbus.fi/~mirian77/laskurit/rinnansarjat.htm

Jos tuo kuva alla on oikea niin ala_min vastuksen rinnalle pitäisi kytkeä 100 kilo-ohmin vastus.Värikoodi tuolle on ruskea-musta-keltainen.
Kun varaajan veden lämpö on 27,5 astetta niin Ouman luulee sen olevan 30 astetta.
Vastuksen tehonkesto voi olla 0,25-0,5W tai suurempi.
Kannattaa laittaa myös 0-1 kytkin vastuksen kanssa sarjaan niin sillä saa tarvittaessa palautettua alamin anturin normaalin arvon.

Laskin tuon allaolevan kuvan perusteella että 27,5 asteen ohmimäärä olisi 9000 ohmia ja jos vastusarvoksi halutaan 30 asteisen veden ohmimäärä niin vastusarvoksi pitäisi saada 8064 ohmia.
Kun 9000ohmin vastuksen rinnalle kytketään 100K ohmin vastus niin vastusarvoksi tulee 8256ohmia laskennallisesti,käytännössä vakiovastusten tarkkuus on 5% jos alin värirengas on kullanvärinen ja 10% jos se on hopeanvärinen.
Toleranssia siis tulee reilusti joten tarkempi ohmimäärä saadaan vain mittaamalla .

Toivottavasti ajatus ja laskelmat meni oikein



Periaatekytkentä

[tikma]

Tuos vastuksen lisäämises on toinenkin kimurantti juttu. Pitää muistaa laskea myös vastusarvo ylärajalla, ettei lämpene liikaa. Toki eroarvoilla pystyy sitten säätää asetuksia kohdallensa.

Jos haluaa Oumannin luulemaan varaajaa kylmemmäksi, pitää lisätä vastus sarjaan. Jos haluaa Oumannin luulemaan varaajaa kuumemmaksi, pitää listätä vastus rinnan.

Läskin käteen ja käytännön testiä, niin kyllä se siitä

[Olav]

Meillä on ollut VS10 + 203GT käytössä viime syksystä. Kun lueskelee näitä säätöjuttuja täällä palstalla ja mitä on itse kokeillut niin eipä tässä 203GT:ssä tunnu olevan kovinkaan helppokäyttöistä ja käyttäjäystävällistä käyttöliittymää. Tulee mieleen vähän sellainen propellipäisten, finninaamaisten "ubuntumiesten" kyhäelmä jostain viime vuosituhannelta verrattuna kilpailijoiden graafisiin  värikosketusnäytöllisiin vastaaviin.

No mutta asiaan, nyt kun talvi alkaa olla voitettu niin millaisilla säädöillä kannattaisi lähteä kesään? Samoilla mitä talvellakin oli eli

ylämin 45
yläero 6
alamin 30
alaero 5

vai joillain aivan muilla?

Kesällä L1 on käytännössä suljettuna ja L2 lämmittää saunatilojen lattiaa kevyesti eikä lämmintä vettä kuluteta kesäaikaan kovinkaan suuria määriä.

[Risto]

Iltaa taas kaikille!

Yksi perustavaa laatua oleva juttu on askarruttanut. Oumanin ohjeista saa sellaisen käsityksen, että kun kompura käynnistyy ylä- tai alaosan ohjaamana, niin se myös pysähtyy saman -osan ohjaamana. Eli jos esim. käynnistyisi alaosan ohjaamana niin myös pysähtyisi alaosan toimesta.
Onko näin? Trendin käppyröitä kun katselee niin minusta näillä keleillä useasti käynnistyy alaosan ohjaamana ja pysähtyy paaaaljon kuumempana kuin alamin+alaero (28+10)
 
Eli mites on?

[Renoo]

Iltaa taas kaikille!

Yksi perustavaa laatua oleva juttu on askarruttanut. Oumanin ohjeista saa sellaisen käsityksen, että kun kompura käynnistyy ylä- tai alaosan ohjaamana, niin se myös pysähtyy saman -osan ohjaamana. Eli jos esim. käynnistyisi alaosan ohjaamana niin myös pysähtyisi alaosan toimesta.
Onko näin? Trendin käppyröitä kun katselee niin minusta näillä keleillä useasti käynnistyy alaosan ohjaamana ja pysähtyy paaaaljon kuumempana kuin alamin+alaero (28+10)
 
Eli mites on?

Ei ole väliä miten käynnistyy, sammuu kuin sekä ala JA ylä ehdot täyttyvät molemmat.

[Olav]

Iltaa taas kaikille!

Yksi perustavaa laatua oleva juttu on askarruttanut. Oumanin ohjeista saa sellaisen käsityksen, että kun kompura käynnistyy ylä- tai alaosan ohjaamana, niin se myös pysähtyy saman -osan ohjaamana. Eli jos esim. käynnistyisi alaosan ohjaamana niin myös pysähtyisi alaosan toimesta.
Onko näin? Trendin käppyröitä kun katselee niin minusta näillä keleillä useasti käynnistyy alaosan ohjaamana ja pysähtyy paaaaljon kuumempana kuin alamin+alaero (28+10)
 
Eli mites on?

Sitä itsekin alussa ihmettelin miten on mutta kyllä se vaatii molemmat lämmöt, ylä ja ala, pysäytysrajalle ennen stoppaamista. Tätä aikoinani vähän tarkemmin seuratessani huomasin ylälämmön tippumisen kompuran käynnistyttyä eli ainakin meillä startti tapahtuu aina alalämmön (käyrän) mukaan ja stoppi ylälämmön mukaan jolloin alalämpö nousee reilusti yli alastopin rajan. En nyt sitten tiedä onko tämä niin huono asia sillä ei se "ylimääräinen" tuotettu lämpö mihinkään karkaa mutta tämän ominaisuuden vuoksi tarkka ja "hallittu" säätäminen on mahdottomuus.

[Renoo]

Tätä aikoinani vähän tarkemmin seuratessani huomasin ylälämmön tippumisen kompuran käynnistyttyä eli ainakin meillä startti tapahtuu aina alalämmön (käyrän) mukaan ja stoppi ylälämmön mukaan jolloin alalämpö nousee reilusti yli alastopin rajan. En nyt sitten tiedä onko tämä niin huono asia sillä ei se "ylimääräinen" tuotettu lämpö mihinkään karkaa mutta tämän ominaisuuden vuoksi tarkka ja "hallittu" säätäminen on mahdottomuus.

Monen Lässän käyttäjän pumppu ei tee tätä että ylälämpö tippuu kun kompura käynnistyy, joten tämä "ominaisuus" on saatavissa pois.

Meneehän se ylimääräinen energia käyttöön, se ylimääräinen energia on vaan tuotettu huonommalla hyötysuhteella, eli tuntuu kukkarossa.

[Risto]

Iltaa taas kaikille!

Yksi perustavaa laatua oleva juttu on askarruttanut. Oumanin ohjeista saa sellaisen käsityksen, että kun kompura käynnistyy ylä- tai alaosan ohjaamana, niin se myös pysähtyy saman -osan ohjaamana. Eli jos esim. käynnistyisi alaosan ohjaamana niin myös pysähtyisi alaosan toimesta.
Onko näin? Trendin käppyröitä kun katselee niin minusta näillä keleillä useasti käynnistyy alaosan ohjaamana ja pysähtyy paaaaljon kuumempana kuin alamin+alaero (28+10)
 
Eli mites on?

Ei ole väliä miten käynnistyy, sammuu kuin sekä ala JA ylä ehdot täyttyvät molemmat.

Siis vanhassa V9:ssäkin tuon ohjeen mukaan käynnistykset ja pysäytykset?  :-?