V9 säätöä

[EK]

No vaikea kuvitella että höyrystimessäkään voi olla varsinaista vikaa, niin saako tuota paisuntaventtiiliä säädettyä vai voiko siinä olla sitten vikaa?

Voiko vikaa olla sitten kompurassa tai kylmäaineen määrässä? Tällöinhän ei saada tarpeeksi painetta eli lämpöä? Tai vaan maapiiriltä tuleva liuos liian kylmää?

Niin onko tuokaan alaosan ohjaama "pätkä" sitten mitenkään hyödyllinen? Pitäisi olla alaero enenmmän kuin 5C, mutta lähteekö pumppu sitten käymään alle L1 menoveden lämpötilan? Vai tuliko käynnistyskäsky myös kun "Alavaraaja <= L1"?

[Tero]

ATS: Nimenomaan. Jos EK:lla tulee nesteiskuja se EI ole kivaa. Toisaalta mitä enemmän antaa paisarista syöttöä, niin lämmitysteho kasvaa.
Lisäksi kaivon lämpötilaa vaikuttaa.

Onko muuten uudessa V-mallissa imukaasun tulistinta? Muistaakseni T-mallissa on???

Kuka tuon kuvan on piirtänyt? On nimittäin alijäähtyminen aika reilua luokkaa ja tuo ilmaisteho häviää jollei sitä mihinkään voi käyttää... Näemmä luokkaa 10%.

[seppaant]

Minä itsehän tuon kiertokaavion siihen piirsin.
Kaavio on tarkoitettu periaatteelliseksi ei exaktin tarkaksi.

Uudessa V-mallissa on imukaasun esilämmitin mikä samalla toimii lauhteen alijäähdyttimenä.
Riippumatta siitä onko imukaasun esilämmitintä tai ei on paisuntaventtiili säädettävä siten, että kylmäaine on muutaman asteen tulistetulla alueella ennen kompressoria.
Paisuntaventtiilin säätö on ammattilaisen työtä.

ATS

[EK]

Elikäs täytyypi siis soitella Lämpöässälle ja kysellä heidän mielipidettään. Varmaan sanovat ettei mitään hätää ja heitä ei kiinnosta. No täähän menee hyvin, kun ei autokaan lähde enää käyntiin...

[Tero]

ATS: niin ajattelin, että jos EK:n koneessa on mahdollista että paisari on liikaa auki, niin imukaasun tulistus pelastaa että nestepisaroita ei kompuralle pääse.

[Marqu]

Sain joitain viikkoja sitten itsekin viriteltyä Oumanin Trend -softan LÄ V13:een. Nyt on sitten säätöjä koitettu saada optimoitua ja tällaiselta näyttää käppyrät viime yöltä:



Nyt on ylä- ja alavaraajaan saatu sitä lämpötilaeroa ja pumppu käy jo lähes alavaraajan ohjaamana (silloin kun on pakkasta). Alaero on tällähetkellä maksimissa eli 10, joten alavaraajan vaihteluväli pitäisi näillä keleillä olla 30-40c. Ei varmaankaan toimi tuolla alaero 10 asetuksella silloin kun menovesi on luokkaa 33c, mutta senhän näkee sitten ehkä vasta ensitalvena kun/jos saadaan alla -20c pakkasta.

Sitä tuossa olen vain miettinyt, että onko nuo lyhyet käyntijaksot kuitenkaan loppupeleissä hyvä ratkaisu pumpun kannalta? Esim. tuossa klo 1:30-2:00 käyntijakso puolituntia ja sitten sellainen reilu puolitunita lepoa. Tuohonko sitä sitten pitäisi pyrkiä, että puolituntia käyntiä ja reilu puolituntia lepoa?

[Marqu]

Sitä tuossa olen vain miettinyt, että onko nuo lyhyet käyntijaksot kuitenkaan loppupeleissä hyvä ratkaisu pumpun kannalta? Esim. tuossa klo 1:30-2:00 käyntijakso puolituntia ja sitten sellainen reilu puolitunita lepoa. Tuohonko sitä sitten pitäisi pyrkiä, että puolituntia käyntiä ja reilu puolituntia lepoa?

Eikö kenellänään ole minkäänlaista mielipedättä näistä? :-?

Mille mallille EK sai viriteltyä oman pumppunsa?

[Larux]

Sitä tuossa olen vain miettinyt, että onko nuo lyhyet käyntijaksot kuitenkaan loppupeleissä hyvä ratkaisu pumpun kannalta? Esim. tuossa klo 1:30-2:00 käyntijakso puolituntia ja sitten sellainen reilu puolitunita lepoa. Tuohonko sitä sitten pitäisi pyrkiä, että puolituntia käyntiä ja reilu puolituntia lepoa?

Eikö kenellänään ole minkäänlaista mielipedättä näistä? :-?

Mille mallille EK sai viriteltyä oman pumppunsa?

Katselin tuossa muutama päivä siten käppyröitäsi. Eivät käyntijaksosi mitenkään erityisen lyhyitä/tiiiviitä ole. Itselläni pumppu käy näillä keleillä yöaikaan (http://maalampo.dy.fi) n. 1h ja lepää n. 1h. Varaajakoneissa pumpun käynti on kiinni sekä varaajan koosta että varaajan kylmenemisen nopeudesta: kulutuksen ollessa suurempaa (lämmitystarve) kompura käy pidempään ja lepää lyhyemmän aikaa. Sinun tapauksessasi n. -8h pakkasella käyntijaksojen ja lepojaksojen suhde on ollut 1:1. Mitään erityisempää syytä huoleen ei ole.

Foorumilta löydät helposti viestejä, joissa keskustellaan katkokäynnistä ym. Puolen tunnin käyntijakso ei ole katkokäyntiä.

Jos haluat pidentää lepoaikaa (ja vastaavasti käyntiaikaa) voit Oumannista näpelöidä pumppusi rajoja ja eroja. Foorumi on pullollaan myös aiheesta käytyä keskustelua.

[Marqu]

Kiitos vastauksesta Larux!

Sitä olen myös pohtinut että onko hyötysuhteen kannalta merkitystä, että lämmitetäänkö alavaraajaa välillä 30C -> 40C kuin esim. välillä 30C -> 45C? Tuossa jälkimmäisessä tapauksessahan saataisiin aikaan pidemmät käynti- ja lepojaksot.

[kimmo]

Laitetaas oma kyssäri tähän ketjuun. Kyseessä V9 kone, joka otettu käyttöön tänä keväänä.

Mistä mahtaa johtua, kun L1 puolen menovesi on käyrän arvoihin suhteutettuna liian kuumaa. Käyrän arvot ovat:
-20: 35
0: 25
+20: 18

Tuota -20 arvoa en nyt ulkoa muista, mutta jotain tollasta kuitenkin. Näistä arvoista huolimatta nyt L1 menovesi on 26. Pitäisi olla käyrän mukaan lähellä tuota 18 astetta.

[sailor]

Laitetaas oma kyssäri tähän ketjuun. Kyseessä V9 kone, joka otettu käyttöön tänä keväänä.

Mistä mahtaa johtua, kun L1 puolen menovesi on käyrän arvoihin suhteutettuna liian kuumaa. Käyrän arvot ovat:
-20: 35
0: 25
+20: 18

Tuota -20 arvoa en nyt ulkoa muista, mutta jotain tollasta kuitenkin. Näistä arvoista huolimatta nyt L1 menovesi on 26. Pitäisi olla käyrän mukaan lähellä tuota 18 astetta.

Onko shuntti käsiajolla? Tai sitten lämpötila-anturi rikki? Oletko mitannut lähtevää vettä "käsipelillä"?

Jani

[eksile]

Jos shuntti on kiinni, ja lämmöt siitä huolimatta korkealla niin todennäköisesti talosi rakenteet ovat itsessään tässä helteiden aikana lämmenneet niin että kiertovesi ei jäähdy ton 26:n asteen alle.

[kimmo]

Perusnäytössä lukee L1 Autom.säätö, joten eikö silloin automatiikalla ajeta?

Kyllä menovesi sen 26 astetta on. Putkissa on ulkoiset lämpömittarit (ykkös ja kakkospiireissä) ja kyllä ne oikein näyttävät. Lisäksi torpassa on tuskaisen kuuma vaikka lattialämmitys termostaatit on säädetty n. 20 kohdalle.

Katsoin koneesta menovesi-infoa ykköspiiristä, niin se sanoo jotain "kesäventtiili on ajettu kiinni" tms.

Se minua ihmetyttää, et miksi kone ei yritä ajaa menovettä kylmemmäksi vaikka käyrän mukaan sen pitäisi? Kertaakaan aikaisemmin ei ykköspiirissä ole menovesi tainnut olla yli 23 ennen näitä helteitä.

[eksile]

Jeps, eli suntti on kiinni --> kone ei yritäkään lämmittää kiertovettä eli logiikan kannalta kaikki on ok.

Pumppu ei pysty "jäähdyttämään" kiertovettä, koska varaajassa on lämpimämpää kuin tuo 26 astetta.

Nyt lattiassa kiertää koko ajan sama vesi joka siis pysyy 26:ssa asteessa koska rakenteet ovat sen lämpöiset (betonilaatta jne.)

Oletko kokeillut talon jäähdytystä ilmanvaihdon ja yöviileän avulla? Kesäpelti kiinni (jos kennokone) tai pyörivässä kenno seis ja yöksi puhaltimet isommalle.

[sailor]

Perusnäytössä lukee L1 Autom.säätö, joten eikö silloin automatiikalla ajeta?

Kyllä menovesi sen 26 astetta on. Putkissa on ulkoiset lämpömittarit (ykkös ja kakkospiireissä) ja kyllä ne oikein näyttävät. Lisäksi torpassa on tuskaisen kuuma vaikka lattialämmitys termostaatit on säädetty n. 20 kohdalle.

Katsoin koneesta menovesi-infoa ykköspiiristä, niin se sanoo jotain "kesäventtiili on ajettu kiinni" tms.

Se minua ihmetyttää, et miksi kone ei yritä ajaa menovettä kylmemmäksi vaikka käyrän mukaan sen pitäisi? Kertaakaan aikaisemmin ei ykköspiirissä ole menovesi tainnut olla yli 23 ennen näitä helteitä.

Tee seuraavat muutokset/tarkistukset:

1. Termostaatit täysille, tällöin piireissä kiertää oikeasti vesi
2. Kesäventtiilin asetus +5 asteeseen / tai lämpökäyrä 20/20/20 asteeseen, jolloin ei vahingossakaan mene lämmintä vettä kiertoon, vaikka yöllä lämpötila käy +10 asteessa
3. Toissijaisesta tilasta ovi/ikkunat auki yöksi, esim. autotalli/varasto/vast. jossa kiertää L1 vesi
4. L2 piirin pumppu seis

Jos näillä ohjeilla ei viilene niin sitten ILP kehiin. Nythän sulla on termostattit kiinni ja viileä(kään) vesi ei kierrä missään. Meillä on kaikki termostaatit selällään ja kesäsulku +5 asteessa, kun pienemmälle ei saanut. Huomasin nimittäin että muutamana yönä tuli hiki, ja se johtui siitä että kesäsulku aukesi kun ulkona oli "kylmä".

Samoin L2 piiri lämmittää uskomattoman paljon taloa näillä keleillä, joten sen kv-pumppu kannattaa pysäyttää pahimpien hellejaksojen ajaksi, tai säätää lämpökäyrä 20/20/20 asetukseen.

Meillä pysyy L1/L2 veden lämmöt hyvin kurissa, koska rinnetalossa alakerrassa on paljon viileämpää. Katsoin mittaukset klo 21:40: L1=22 astetta L2=20 astetta ja yläkerran lämpö 23,7 astetta, IV-koneen jäteilma talteenoton jälkeen +21 astetta, ulkolämpötila vielä 19,7 astetta.

Ilpillä viilennän yöksi yläkerran 22 asteeseen niin on parempi nukkua.

Jani

[Moksu]

V13 pumppu on pyörinyt kaksi viikkoa. Tyytyväinen olen ollut ja kaikki tuntuu pelaavan.


Mutta ylä- ja alalämpö on liian lähellä toisiaan. Kun pumppu on käynyt, niin molemmat on n. 54C (en oo sattunu vielä paikalle kun pumppu on juuri pysähtynyt, käyntiä kokonaiset 13h). Lämmöt tippuu aika tasatahtia, alalämpö ehkä hieman nopeemmin. Asetusarvoissa oli ylämin. 53 ja alamin. 45c. Muutin äsken alaminimin 35C:n.

Asetusarvoissa ei löytynyt noita aiemmissa viesteissä olevia alaero ja yläero -säätökohtia. Ainoastaan "Sähköv.yläero", tms. joka on 10C tällä hetkellä. Miten ne ala-/yläero valikot saa esiin?


KV ja L1-piiri on tällä hetkellä käytössä ja vasta parissa patterissa kierto päällä (kiertopumppu 1:llä). L2-piirissä sulut kiinni ja pumppu ei päällä. L2-piiri tulee käyttöön sitten kun öljy loppuu tankista ja lopullisessa versiossa L2-piiri on lattialämmityspiiri (kunhan aikanaan saa rempan valmiiksi).
Täytyykö L2-piiri "poistaa" käytöstä jostain valikosta, vai riittääkö tuo pelkän kiertopumpun johdon irrotus?
Aattelin kun se L2-säätöventtiili yrittää välillä "säädellä, mutta eihän siellä vesi vaihdu ja menovesikin on n. 30C:n paikkeilla.

[seppaant]

Asetusarvoissa ei löytynyt noita aiemmissa viesteissä olevia alaero ja yläero -säätökohtia. Ainoastaan "Sähköv.yläero", tms. joka on 10C tällä hetkellä. Miten ne ala-/yläero valikot saa esiin?

Minulla on pari vuotta vanha V.7, mutta olettaisin, että V.13:ta ylä- ja alaerot löytyvät samasta paikkaa.
Ne ovat huoltotilavalikossa, jonne pääsemiseksi tarvitaan salasana, joka todennäköisesti on 1324 ellei ole niin se on kirjoitettu jonnekin Oumanin panelin taakse.

-Valinta
  -Huoltotila
    -Maalämmitys
      -Täysteho maaläm.

ATS

[Moksu]

Kiitos. Siellähän ne oli.

Aamulla ylä- ja alalämmössä oli selvä ero. Mutta kun pumppu lähti käymään, niin alaosan lämpö nousee nopeammin. Latauspumppu on 2:lla ja kuumakaasu näytti 10min käynnin jälkeen n. 90C.

[EK]

Anteeksi kun en ole käynyt kertomassa tapahtumiani vähään aikaan. Kerrottakoon nyt kokemukset vuoden varrelta, joista varmasti hyötyä monelle. Tämän threadin aloitin vuosi sitten ja nyt alkaisivat pikkuhiljaa säädöt olemaan kohdillaan.

Vuosi sitten tilanne oli se että alalämmät nousivat ylälämpöjen tasolle käyntijakson lopussa. Tähän ongelmaan nyt lääkkeet ovat löytyneet, mutta eihän se sairaus ole mihinkään loppujenlopuksi poistunut.

Eli laitoin mittarin tuohon tulistuspiirin putkeen ja säätelin kuristusventtiiliä. Säätä nyt "klo 11" kohdilla, eli lähes kiinni. Mittari antaa lämmöt 55c ja kone käy pakkasilla nätisti alaosan ohjaamana (siis jos ei käyttöveden tarvetta). Kesällähän kone kävi miten sattuu, mutta eipä sille mahda mitään.

Lämpimän veden riittoisuus yläminin ollessa 50 ja eron 6 on loppujen lopuksi huonohko. Nelihenkinen perhe käy saunomassa juuri ja juuri näillä lämmöillä ja pumppu huutaa n. 1-2 tuntia riippuen ulkolämpötilasta. Isännän saunailtoihin on hyvä korotella asetusta tuonne 55 asteeseen  8-) ja pumppu huutaa niin kauan juomaa (=saunojia) riittää. Lämpöä pirttiin riittää yllinkyllin. Alaosa ei paljon laske yläosan ollessa "käytössä".

Käyntijaksot ovat olleen nyt -20c asteen pakkasilla n. 45min ja lepo 30min. Käyttötunnit tasan vuoden ajalta n. 2300 tuntia. Näihin arvoihin olen kohtuutyytyväinen. Talo kuitenkin vanha rintamamiestalo, jossa purueristys seinissä, kolmikerrosikkunat ja vintillä/katossa uretaani. En siis varmastikaan ala lisäeristystä tekemään tai puruja vaihtamaan seiniin. Rahallinen säästö jäisi varmasti aika huonoksi.

Lämpöjen kanssa ei olla ensimmäisen vuoden aikana paljon kitsasteltu. Takkaa ja puuhellaa lämmitelty satunnaisesti. Koitetaan tänä talvena tehostaa tätä puolta. Säästöt näkyvät heti, ainakin mittareissa.

Olen ohjelmoinut 2-3 asteen pudotuksen joka päivälle kumpaankin piiriin alkamaan aamulla klo 9 ja loppumaan illalla kello kahdeksan. Myös säädettävä sisäanturi (TMR/P) asennettu asuinkerrokseen. Näillä kolmella asialla (takka, "päiväpudotus" ja sisäanturi) olen saanut pudotettua L1 -piirin veden lämpötilaa 5-6 astetta päivisin näillä -20c asteen pakkasilla! Ja ei todellakaan ole ollut edes kylmä sisällä! Yölläkin anturi pudottaa L1:n lämpöä 2-3 asteella, jos takkaa lämmitetty. Vielä kaipaisin "lämpötilan pudotus" -katkaisijaa, mutta ei taida olla mahdollista asentaa. Tuo säädettävä anturi (TMR/P) onneksi toimii aika hyvin sellaisena. Näyttää vain koneella aivan vääriä lämpötiloja, mitä todellisuudessa, mutta säädönhän voi tehdä mille asteelle vain. Nyt koneen mukaan 16c vaikka todellisuudessa 21c sisälämpö. Ja tuota siis voi säädellä sen +-5c.

Noita seppaantin virityksiä olen kanssa harkinnut tekeväni. Siis L1 ja L2 paluut vain L2:seen ja tulistuskierto aurinkokeräimen tuloon. Osaisiko seppaant arvioida, paljonko kunnon putkari tällaisesta työstä velottaisi? Ja löytyisikö kunnon valokuvia tekemistästi virityksistä? Ja haluatko tulla tänne Hämeeseen tekemään?  

Mikähän tuota kompessorin suojakytkimen laukeamista aiheuttaa? Oli näköjään juuri tänään lauennut kun kävin noita arvoja katselemassa. Eipä tätä ole vuoden aikana käynyt kuin 4 kertaa, mutta aina kun pumppu on kovalla käytöllä. 2 kertaa kovilla pakkasilla, kerran kovalla lämpimän veden käytöllä ja kerran kunnon saunomisella lauennut. Trendin käppyröissä ei mitään poikkeavaa ole ollut.

Koitan saada vielä kunnon kuvat nykyisestä käyrästä, kunhan saan tuolta kannettavalt siirrettyä. Ja kaikki arvot nykyisistä säädöistä vielä tänne. Mutta nyt täytyypi lähteä töihin. Lämmitysöljyä ajelemaan

[MaNe]

Meikäläisen kaksipiirinen V9 kävi 1900h ensimmäisenä vuotenaan ilman ropleemoja. Kuristelin tulistuskiertoa minäkin, mulla on semmonen evoluutio Y-kappale huipputarkkaan kuristukseen. Lopputulema kuitenkin se, että koska meillä kiertelee niin viileät vedet lattioissa/käynti melko harvaa (11h/vrk 20 asteen pakkasessa)niin ylävaraaja jäähtyy auttamatta ilman putkimuutosta L1/L2. Tässä laitteessa pitäs olla patterimalli ja lattiamalli erikseen mun mielestä...kannattaa varmaan lattiataloissa tilausnumeron saatuaan soitella tehtaalle että tekisivät muutoksen valmiiksi... Vesi on suihkuttelussa riittänyt neljälle asetuksilla ylä min 50 yläero 3 ja alamin 31- alaero 10 (=MAX) - tosin suihkut on vesipihit hansgrohen raindance x 2kpl (huippumukavat käytössä muuten).

TMP:tä (sisälämpötilan asetus Oumannista) ilman en LÄ menisi asentelemaan, aika kivasti tekee duunia säädellessä käyrää millon miinukseen ja lussaan sisälämpötilan heitellessä juuri ollenkaan. Ehdottomasti hintansa arvoinen hankinta.

Talossa 233 lämmintä neliötä, huonekorkeutta 60% 280 40%250, 2010 normeilla toteutettu A-energialuokkainen. Sisälämmöt 22-23 (makuu-oleskelu), peusosasto KHH 25 astetta.

Make

[EK]

Meikäläisen kaksipiirinen V9 kävi 1900h ensimmäisenä vuotenaan ilman ropleemoja. Kuristelin tulistuskiertoa minäkin, mulla on semmonen evoluutio Y-kappale huipputarkkaan kuristukseen.

Talossa 233 lämmintä neliötä, huonekorkeutta 60% 280 40%250, 2010 normeilla toteutettu A-energialuokkainen. Sisälämmöt 22-23 (makuu-oleskelu), peusosasto KHH 25 astetta.

Make

Eli siis mikä Y-kappale?

Ja hieman nämä rakennustavat kehittyvät. Mulla tosiaan 100 neliötä vähemmän ja 400 tuntia käynyt pumppu enemmän. Energialuokitus tällä talolla varmaan jotain Ö-luokkaa. Makella varmaan löytyy myös ilmanvaihdot LTO:lla sunmuut? Meikäläisellä vaan painovoimainen. Jostakinhan niitten harakoittenkin pitää pakkasilla lämpöä sääda =)

Mutta summasummarum: Kannattaa maalämpö mielestäni laittaa näin vanhaankin ja suht pieneenkin taloon. Ei tule tuon lisäeristämisen kanssa niin paljon töitä ja ongelmia eteen (kosteus->ilmanvaihto yms). Väitän että tulee maalämpö täten halvemmaksi.

Nyt toivotaan vaan, jos/kun valtio pientaloille lätkäisee jotain "päästöveroja", että huomioidaan myös sähkön todellinen kulutus eli tuo maalämpö eikä pelkästään talon eristystä. Sehän olisikin "hauskaa" kun saisi sakkoveroa vaikka käyttää maalämpöä.

[MaNe]

Eli tuommonen kappale: http://www.putkikauppa.com/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Putkikauppa/Products/403410/SubProducts/4034102

IV on pyöriväkennoisella enerventtiilin pelicanilla, lämmöntalteenotto lienee jossain 75% tasolla, vaihdetaan ilmaa about 90-100l/s 24/7. Seinät on puurakenteiset 250mm villa + 12mm HKL, alapohja 230mm EPS+XPS maanvarainen, yläpohjassa villa 100mm + 500mm puhallus. Ikkunoissa U =1.1, ovissa U=0,6-0,7 molempia runsaasti. Eristepaksuuden kasvaessa höyrynsulun merkitys rakenteen kosteusteknisessä toimivuudessa kasvaa - oltava nimenomaan höyrynsulku ja asennuksessa oltava huolellinen. Edellisen rakentelin vielä nk. 2009 normeilla 200mm seinillä - riittävän lämpimät on nekin rakenteet, paras tapa on säästää lämpöpumpulla ja jättää nämä rakenteiden toppaukset tähän 2010 tasoon - näähän on vielä aika hyvin tutkittuja ja tunnettuja (löysin 250 mm villaseinän kosteuskäyttäytymistutkimuksen jossa aineistoa kasattu jo 1976 lähtien).

Ihme hommalta tuntuu tää passiivihömpötys parissakin mielessä - tutkimatta ja ihan kerpeleen hankalia ja kalliita ja hitaita toteuttaa. Rakentamisen energiansäästöistä luodaan mielestäni liian auvoisia kuvia. Muistelen lukeneeni jostain raportista, että matalaenergiatalossa (jossa nyt siis asustelen) riittää lattialämmityksessä parin kolmen asteen lämpötilaero huonelämpöön kovimmillakin pakkasilla, todellisuudessa kuitenkin eroa pitää olla ainakin 5 astetta ja jos ei olla läsnä niin puhutaan jo 7 asteesta. No mentiin vähän metsään tästä säätämisestä....

Edit 25.12. : Lämmitin takassa (2500 kg Nunna) pari pesällistä raksajätteellä ja oltiin paikalla koko päivä sisätiloissa, kävin kurkkaamassa lämpöpumppua, sisäanturissa 24 astetta, Oumanni työnsi lattioihin 27 asteista vettä ulkolämpötilassa -25 astetta (2 astetta alle käyräasetuksen- sisälämpötila-anturin asetus 23). Eli lukemani potaska matalaenergiatalosta toteutuu mutta vaatii sen läsnäolon ja takan lämmitystä (mutta vain hieman).
Make

[Marqu]

Nonii, sitä on koitettu pumpun asetuksia säätää ja viritellä mahdollisimman optimiksi ja ainakin minun mielestä asetukset ovat nyt sellaiset, jotka ovat meille parhaita.

Tästä tilanteesta lähdettiin virityksiä tekemään:

Ylämin: 49, yläero 4, Alamin 30, alaero 6, tulistinpumppu asennossa 3, tulistuksen kiertoa ei kuristettu



Pumppu kävi yläosan ohjaamana ja käyntijaksot sen mukaisia. Lisäksi käyntijakson alussa yläosan lämpötila tippui n. 3 astetta.


Ja tällainen tilanne tällähetkellä:

Ylämin: 48, yläero 4, Alamin 30, alaero 10, tulistinpumppu asennossa 1, tulistuskiertoa kuristettu n. 60%.



Pumppu käy nyt alaosan ohjaamana (paitsi jos käytetään paljon käyttövettä) eikä yläosan lämpötilan pudotusta ole havaittavissa, käynti/lepojaksot lyhyempiä (optimaalisempia?), kuumakaasun max lämpötila pudonnut n. 8 astetta. Käynnistysten lukumäärä on kyllä kasvanut huomattavasti, mutta ei tuota kyllä voi pätkäkäynniksikään sanoa.


Vielä nollakelilläkin näyttäisi juuri ja juuri käyvän alaosan ohjaamana (jos ei ole käyttöveden kulutusta):



Kommentteja?

[tikma]

Olen lukenut tämän (ja monta muutakin Lässään säätöön liittyvää) viestiketjun muutaman kerran läpi ja yrittänyt sisäistää laitteen kokoonpanoa ja toimintaa.

Mullakin on koneessa vakiona sellainen Y-kuristin, kuten MaNe:n koneessa, muista viesteistä poiketen myös tulistuspiirin kiertovesipumppu on säädettävä, joten kai se Lässäkin harrastaa tuotekehitystä

Muuten kaikki menee jakeluun, mutta sitä en ymmärrä, että miksi varaajan alaosan lämpötila pitäisi päästää alle käyrän määrämän lämpötilan??? Muuten siinä on paljonkin järkeä, mutta kun tuo L1-piirin 4-tieventtiili nappaa puuttuvat asteet varaajan yläosasta, niin mielestäni järki loppuu siihen. Mulla ne säätimet on ainakin niin nopeita, ettei lämmityspiirien menolämpötilat pahemmin vaihtele, vaikka näin laatanlämmityksen alkuvaiheessa varaajan lämpötila muuttuu melko nopeastikin.

[seppaant]

Muuten siinä on paljonkin järkeä, mutta kun tuo L1-piirin 4-tieventtiili nappaa puuttuvat asteet varaajan yläosasta, niin mielestäni järki loppuu siihen.

Hyvinhän sinun järki pelaa.
Jos puuttuvat asteet otetaan yläosasta, on tällöin alaero liian suuri.
Hae sellainen alaeron arvo, millä yläosasta ei enää oteta.
Minulla se on 7 C.

ATS

[tikma]

Muuten siinä on paljonkin järkeä, mutta kun tuo L1-piirin 4-tieventtiili nappaa puuttuvat asteet varaajan yläosasta, niin mielestäni järki loppuu siihen.

Hyvinhän sinun järki pelaa.
Jos puuttuvat asteet otetaan yläosasta, on tällöin alaero liian suuri.
Hae sellainen alaeron arvo, millä yläosasta ei enää oteta.
Minulla se on 7 C.

ATS

Mulla on näköjään mennyt puurot ja vellit sekaisin. Jos olen nyt ymmärtänyt oikein, niin vanhemmissa malleissa GL-ohjauksella (L1:ssä 3-tieventtiili?) lämmityspiireihin saadaan menemään käyrää vilpoisempaa vettä alakerrasta, mutta nykyisellä GT-säätimellä varustetuissa se ei enää onnistu L1-piirissä olevan 4-tieventtiilin takia.

Pitänee vissiin jatkossa lukea tarkemmin, että hoksaa onko kyseessä GT vai GL...

[EK]

Koittelinpas tuossa hakea kanssa parempia hyötysuhteita vielä, mutta menee koneessa kyllä puurot ja vellit sekaisin.

Säädin siis alamin 35c -> 30c.
Alaero 10c -> 5-8c (säätelyä)
Ylämin 50c -> 49c
Yläero 6c

Tulos menikin sitten hieman päinvastaisesti. Alaosa kävi ennen 35-45c väliä. Nyt käy n. 30-50c väliä. Nyt haukkaa välillä tuolta yläosasta lämpöä, riippuen alaerosta. Tällä ei kuitenkaan tuntuisi olevan vaikutusta tuohon käyntiin. Tuon haukkaamisen sain eliminoitua (alaero=6-7c), mutta silti alaosa lämpiää (taas) tuonne yläosan hujakoille.

Mitähän sitä siis sitten kokeilis? Tuntuu että pumppu ei "kestäisi" yli 10c:n alavaraajan ja ylävaraajan lämpötilaeroa. Muilla käyttäjillä kyllä eroja näkee käyrissä.

Yläminiä voisi ihan kokeilumielessä koittaa pudottaa ja selvittää koska tuo alavaraaja alkaa toimimaan kunnolla. Ratkaisu ei vaan ole kovin toimiva kahden pikkulapsen taloudessa. Voisi myös testata tuota yläminiä hieman korkeammilla (60c) säädöillä ja ihmetellä mitä se sitten tekee.

Perusongelmahan tässä tuntuu olevan vieläkin tuo ylävaraajaan lämpeneminen, eli sen hitaus.

Osaakos kukaan kertoa "paljonko maksaa" ylimääräinen lämpö alavaraajassa? Eli onkos tämä nyt kuinka turhaa koittaa saada tuota alavaraajan lämpöä saada putoomaan n. 5-10c?

[tikma]

Mulla on alamin 33 ja ylämin 40, alaero 8 ja yläero 6. Muuten en ole vielä piirejä kuristellut, mutta pudotin alavaraajan latauspumpun kolmoselta kakkoselle. Sillä sain yläosan lämmöt pysymään kurissa. Meillä ei ole vielä kuuman veden käyttöä ja laatan lämmitys alkuvaiheessa, mutta saa nuostakin jo jotain osviittaa pumpun toiminnasta.

Ennen nopeuden pudotusta yläosan lämmöt vaihtelivat 40-52 välillä, nyt 55-59 välillä.  Luultavasti ylävaraajan lämpötila romahti sen takia, että alavaraajan latauspumppu nosti käynnistyksessä kylmää vettä varaajien väliin ja ylävaraajan latauspumppu nosti sen sitten yläosaan.

Käynnin loppuvaiheessa alavaraaja on 41 astetta ja ylävaraaja 58-59 astetta. Käynnin alussa alavaraaja on 33 astetta ja ylävaraaja 55-56 astetta. Mielestäni noin 20 asteen ero alaosan ja yläosan välillä on Lässältä jo ihan hyvä saavutus

[Risto]

Huomenta kaikille! Vapun jälkeistä elämää ilmeisesti kuitenkin ON olemassa?
Olemme aika uusia asukkeja tässä pirtissä ja V9:n säätö on vielä aika hukassa. Mielelläni täältä kommentteja V9-pro-säätäjiltä kuuntelisin
Laitetaan ensin hieman faktoja millä rensseleillä ollaan matkassa:

- Lämpöässä V9
  Sarjanumero 52
  Valm.numero264868
  Valm.vuosi 2004
Eli onko ns. uusi vai vanha versio V9:stä?

- Lämmönsäädin Ouman EH-201/GL

- Pirtti rakennettu 2004 lämmitettyä alaa 139,5 yhdessä kerroksessa.    
  Poreallas, tosin ainakin toistaiseksi ollut aika vähällä käytöllä.
Erillinen autotalli, toistaiseksi kylmänä mutta eristetty. Se on eri tarina, suunnitelmissa mahdollisesti ilmalämpöpumppu tms. Ei todennäköisesti tulla sotkemaan maalämmityksen kanssa millään tavalla.

- Kyselkää tarkemmin jos on merkitystä!

V9 tällä hetkellä seuraavanlaisessa säädöissä:
  - Lämpökäyrä -20: 31astetta, 0: 29astetta, +20: 18astetta
  - Ylämin: 45astetta, alamin: 32astetta, Yläohj.raja:70astetta
Esim. toissapäivänä kun ei juurikaan ollut vähään aikaan veden käyttöä yläosan lämpötila oli 45 ja alaosan 34 astetta. Kuumakaasu 31. Vähän aikaa kun laskee lämmintä vettä niin kuumakaasu kyllä pomppaa yli 70 asteesen.  

Tällä mallilla talo pysyy aivan kohtuu mukavan lämpöisenä. Ainoastaan pesuhuoneen ja saunan lattiaa olisi tarpeen saada hieman lämpimämmäksi nopeamman kuivumisen takia. Shuntti jakotukissa on täysin auki.
Lämpökäyrää en haluaisi ainakaan näiden kelien (~0) kohdalta mennä muuttamaan ylöspäin, koska edellisten asukkaiden jäljiltä pesuhuoneen lattia oli todella lämmin (talossa yleensäkin oli lämmintä 24-25) ja lämpökäyrä on meillä nyt 0 ja 20 plusasteen osalta samalla asetuksella.
Osaako ammatti-Lämpöässäläiset näillä tiedoilla antaa vinkkejä miten asetuksia kannattaisi muuttaa pesuhuoneen ja saunan lattian lämpötilan nostamiseksi? Ja mitä kannattaa kokeilla muuttaa energiankulutuksen minimoimiseksi ja toisaalta koneen käyttöiän maksimoimiseksi?

Käyntiajoista ei ole toistaiseksi sen tieteellisempää tutkimusta, kuin että tällaisella suunnilleen nollakelillä tai muutaman asteen lämpöasteilla kone käy noin 6h/vrk tai allekin. Miltä kuulostaa?

Kuten varmaan kaikki huomaa, on maalämpökoneen kanssa eläminen vielä todella UUTTA, joten kiitos ja anteeks!

Pystyykö näillä tiedoilla antamaan mitään vinkkejä vai onko seuraava askel touhuta piuha PC ja Oumanin välille?

[sam68]

Huomenta! Vähän asian vierestä, mutta paljonko on ollut sähkönkulutus vuositasolla pumpulle ja kokonaisuudessaan? Millainen keruupuoli teillä on?

[Risto]

Huomenta! Vähän asian vierestä, mutta paljonko on ollut sähkönkulutus vuositasolla pumpulle ja kokonaisuudessaan? Millainen keruupuoli teillä on?

Edellisten asukkaiden kulutuksen mukaan arviolasku tuli 12700kWh. Pirtti oli selvästi lämpimämpi kuin mitä meillä on ollut. Toisaalta olivat varmaan jonkun verran ahkerampia puilla lämmittäjiä. (meillä ostopuut) Miltä kulutus kuulostaa? Talo on Torniossa.

Keruuputkisto on tuolla pellolla. Kaksi eri piiriä. Mun mielestä kumpikin jotain 250m.

[sailor]

Huomenta kaikille! Vapun jälkeistä elämää ilmeisesti kuitenkin ON olemassa?
Olemme aika uusia asukkeja tässä pirtissä ja V9:n säätö on vielä aika hukassa. Mielelläni täältä kommentteja V9-pro-säätäjiltä kuuntelisin
Laitetaan ensin hieman faktoja millä rensseleillä ollaan matkassa:

- Lämpöässä V9
  Sarjanumero 52
  Valm.numero264868
  Valm.vuosi 2004
Eli onko ns. uusi vai vanha versio V9:stä?

On wanha malli.

- Lämmönsäädin Ouman EH-201/GL

Eli vain yhdellä piirillä

- Pirtti rakennettu 2004 lämmitettyä alaa 139,5 yhdessä kerroksessa.    
  Poreallas, tosin ainakin toistaiseksi ollut aika vähällä käytöllä.
Erillinen autotalli, toistaiseksi kylmänä mutta eristetty. Se on eri tarina, suunnitelmissa mahdollisesti ilmalämpöpumppu tms. Ei todennäköisesti tulla sotkemaan maalämmityksen kanssa millään tavalla.

Kannattaisi sotkea, sillä pumpun kapasiteetti ja maapiiri riittäisi senkin lämmittämiseen

- Kyselkää tarkemmin jos on merkitystä!

V9 tällä hetkellä seuraavanlaisessa säädöissä:
  - Lämpökäyrä -20: 31astetta, 0: 29astetta, +20: 18astetta
  - Ylämin: 45astetta, alamin: 32astetta, Yläohj.raja:70astetta
Esim. toissapäivänä kun ei juurikaan ollut vähään aikaan veden käyttöä yläosan lämpötila oli 45 ja alaosan 34 astetta. Kuumakaasu 31. Vähän aikaa kun laskee lämmintä vettä niin kuumakaasu kyllä pomppaa yli 70 asteesen.  

Tällä mallilla talo pysyy aivan kohtuu mukavan lämpöisenä. Ainoastaan pesuhuoneen ja saunan lattiaa olisi tarpeen saada hieman lämpimämmäksi nopeamman kuivumisen takia. Shuntti jakotukissa on täysin auki.

Ei ole muuta mahdollisuutta kuin nostaa nollakohtaa

Lämpökäyrää en haluaisi ainakaan näiden kelien (~0) kohdalta mennä muuttamaan ylöspäin, koska edellisten asukkaiden jäljiltä pesuhuoneen lattia oli todella lämmin (talossa yleensäkin oli lämmintä 24-25) ja lämpökäyrä on meillä nyt 0 ja 20 plusasteen osalta samalla asetuksella.

Väännä ei kosteiden tilojen jakotukilta virtausta pienemmäksi kompensoidaksesi veden lämmön nousu

Osaako ammatti-Lämpöässäläiset näillä tiedoilla antaa vinkkejä miten asetuksia kannattaisi muuttaa pesuhuoneen ja saunan lattian lämpötilan nostamiseksi? Ja mitä kannattaa kokeilla muuttaa energiankulutuksen minimoimiseksi ja toisaalta koneen käyttöiän maksimoimiseksi?

Samat ohjeet pätee: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2227

Käyntiajoista ei ole toistaiseksi sen tieteellisempää tutkimusta, kuin että tällaisella suunnilleen nollakelillä tai muutaman asteen lämpöasteilla kone käy noin 6h/vrk tai allekin. Miltä kuulostaa?

Oumanin trend kannattaa laittaa toimintaan, jos pumpun sielunelämä kiinnostaa laajemmalti. Ihan normi käyntiä.



Pystyykö näillä tiedoilla antamaan mitään vinkkejä vai onko seuraava askel touhuta piuha PC ja Oumanin välille?

Alaminimi alas, alaerotus maksimiin, trendillä katsot ettei kone käynnisty yläosan ohjaamana. Itse pidän yläminimin 39 asteessa ja kylpypäivinä nostan 55 asteeseen (toimii samalla legionellatappona)

Jani

[Risto]

Alaminimi alas, alaerotus maksimiin, trendillä katsot ettei kone käynnisty yläosan ohjaamana. Itse pidän yläminimin 39 asteessa ja kylpypäivinä nostan 55 asteeseen (toimii samalla legionellatappona)

Nyt näyttää siltä, että käynnistyy yläosan ohjaamana... Ainakin tällaisella kelillä kun on muutama aste lämmintä.
Mikäs on viisain liikku noille asetuksille mitä tuossa ylempänä on?

Ja toinen asia: Mistä pääsen muuttamaan "alaerotusta"? Huoltokoodilla pääsin huoltovalikkoon, mutta ei löydy!

Ja vieläkin semmonen, että onko vanhan V9:n maapiirin kiertovesipumpussa nopeuden säätöä? Missä? Löysin pumpun, mutta en säätöä...
Meno- ja paluuneste on putkissa olevien viisarimittareiden perusteella aika lailla just saman lämpöisiä. (silloinkin kun kompura käy)
Oli mielessä kokeilla, että tuleeko eroa jos laskisi pumpun kierroksia.

[EK]

Tällä hetkellä ei voi muuta, kuin suositella muita merkkejä. Ei ainakaan Lämpöässän markkinamiesten myyntipuheet kohtaa käytäntöä lähimainkaan. Tuntuupi että tuo tulistus ei toimisi ollenkaan.

Omasta vehkeestäni en ole asetuksia saanut kuntoon ollenkaan. Näillä nyt sitten mennään ja ihmetellään. Seuraavaksi kwh -mittari pumppuun kiinni niin saa "huvikseen" tuon hyötysuhteen laskettua. Saapi nähdä onko lähelläkään LÄ:n ilmoittamaa arvoa.

[sailor]

Nyt meni wanhat ja uudet V-mallit tässä ketjussa sekaisin  

Wanhaa V-mallia kannattaa ajaa kesällä "helleasetuksilla", jolloin kone käy vaikka alaminimi 43 ja alaerotus 7 astetta ja yläminimi asetettu 40 asteeseen. Kesällä ei mistään koneista saada tulistuslämpöä pihalle, koska lämmitystarvetta ei vain ole.

Jani

[EK]

Niin no, eipä tunnu tulevan tulistuslämpöä, tai juuri mitään lämpöä tonne yläosaan. Kokeillut nyt ajella 30 yläminillä tota ja lämpötilaero ylä ja alaosan välillä pari astetta. Eipä juuri ulkolämpötiloilla eroa.

Kyselin kerran LÄ:n esittelijältä näistä, niin hänen saamiensa opetusten mukaan käyttövesi (=ylävaraaja) lämpenisi tulistuksen avulla "ilmaiseksi". Siis verrattuna ainakin muihin pumppuihin. No kävipä meillä LÄ:n huoltomieskin sitten ja käänsi vain tota tulistuskraanaa.

No muutenhan pumppu on ihan OK. Kyllä sillä nyt aina pirtti on pysynyt lämpöisenä ja lämmintä vettäkin on tullut. Mutta kauhistuttaa vain noi myyntimiesten puheet, esitteet ja hyötykertoimet. Eli toimiiko monikaan pumppu "niin kuin pitäisi"? Eli hyvillä hyötysuhteilla ja pitkällä kompuran käyttöiällä? Vai ollaanko kaikki jonottamassa uusia kompuroita kaupasta parin vuoden päästä?

Ja ihme että LÄ ei tunnu ottavan mitään kantaa tämänkään foorumin jorinoihin ja yhtään onkeensa tuotekehittelyssään. Ilmeisesti asiakkaita riittää tarpeeksi, joten kaikkia "valittajia" voidaan pitää vain tyhminä  :-?

[Matias]

Periaatteessa tulistinpumput toimii kesäaikana niin että käyttöveden lämmitys on n 80% lauhdutinlämpöä ja 20% tulistinlämpöä.
Koska keruuliuoksen lämpötila on kesällä korkeampi niin myös lämpöpumpun hyötysuhde ja antoteho paranee.
Eli yhdellä kw:lla sähköä saa 3-4 kw:n teholla lämmintä käyttövettä.(COP 3-4).

[EK]

Periaatteessa tulistinpumput toimii kesäaikana niin että käyttöveden lämmitys on n 80% lauhdutinlämpöä ja 20% tulistinlämpöä.
Koska keruuliuoksen lämpötila on kesällä korkeampi niin myös lämpöpumpun hyötysuhde ja antoteho paranee.
Eli yhdellä kw:lla sähköä saa 3-4 kw:n teholla lämmintä käyttövettä.(COP 3-4).

Nyt kyllä meni meikäläiseltä ohi. Tämähän juttu nimenomaan tässä markkinoinnissa mielestäni haisee. Näin minäkin asian olen käsittänyt, mutta käytännön kokemus osoittaa hieman toista.

Tai no varmaan se näin meneekin, mutta tulistuslämpö on hukattu todennäköisesti väärään paikkaan, eli matkalla ylävaraajaan lämpö hukkuu alavaraajaan. Mielestäni LÄ:n pumppu olisi aivan loistava, jos tässä hieman matkittaisiin ruåtsalaistyyliä ja laitettaisiin vaihtoventtiili ohjaamaan lämpöä sinne missä suurin tarve (ylävaraaja/alavaraaja). Näin uskoakseni saataisiin ylä- ja alavaraajn lämmöt pysymään halutuissa rajoissa. Samalla pumpun käyntijaksot pysyisivät ihanteellisina ja kompuran käyttöikä pitkänä.

[Risto]

Pääsin huoltokoodilla huoltovalikkoon, mutta en löydä mistään "alaerotuksen" asetusta??? Missähän mahtaa olla?
(Ouman EH 201/GL)

[Teukka]

Kertokaas gurut näyttääkös tää käyrä ihan normaalilta?



Asetukset;
Ylämax 50
Yläero   5
Alamin  28
Alaero  10

L1&L2
-20      30
0         24
+20     20

Pumppu V10/Ouman 203G/L


-Teukka