V9 säätöä

[Kuu-ukko]

Kuu-ukko kirjoitti:

Soitin lämpöässän tehtaalle tänään iltapäivällä ja selostin tilanteen. He suosittelivat seuraavanlaisia arvoja:

Varaaja ylämax 43

Varaaja alamin 45

Puhelimessa oli tehtaan huoltopäällikkö sanoi että näillä asetuksilla pumppu saadaan toimimaan alaosan ohjaamana ja paremmalla hyötysuhteella.

PAREMPI ETTEN SANO MITÄÄN, MUUTEN TULISI PUHUTTUA RUMIA

ATS

Sano vaan ja jos on muita ehdotuksia asetusarvoiksi niin olen pelkkänä korvana

[seppaant]

Sailor kirjoitti eilen

P.S Täällä siitä juteltiin: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2201

Tässä on keskusteltu vanhemman V-mallin säätämisestä ja käyttäytymisestä.
Samat säänöt eivät suoraan sovi uudelle V-mallille joka tuli markkinoille n. vuoden 2007 alusta.

Kuu-ukko
Lue huolella koko tämä viestiketju. Siellä olen kertonut oman näkemykseni uuden V-mallin säätämisestä perusteluineen.

Soitin lämpöässän tehtaalle tänään iltapäivällä ja selostin tilanteen. He suosittelivat seuraavanlaisia arvoja:

Varaaja ylämax 43

Varaaja alamin 45

Puhelimessa oli tehtaan huoltopäällikkö sanoi että näillä asetuksilla pumppu saadaan toimimaan alaosan ohjaamana ja paremmalla hyötysuhteella.

Onhan tuo totta, että näin saadaan pumppu käymään alaosan ohjaamana, kun laitetaan yläosan pyynti alaosan pyyntiä pienemmäksi.
Näillä asetusarvoilla saadaan todennäköisesti huonoin mahdollinen hyötysuhde.
Jos Kuu-ukolla -15C pakkasella riittää menoveden lämpötilaksi 30C. Onko mitään järkeä hyvän hyötysuhteen kannalta käyttää alavaraajaa 45-51C lämpötilassa kun 30-36C riittäisi ??

Toivottavasti L-Ässän suunnitelupuolen kaverit lukevat tätä palstaa ja huomaavat kuinka paljon ongelmia on tulistuksen säädössä sekä ylävaraajan lämpötilan hallinnassa ja ryhtyvät korjaaviin toimenpiteisiin.

ATS

[EK]

Onko kellään uusia ideoita saada tuota yläosaa nyt lämpenemään paremmin? Pumppu vaan raksuttaa ja raksuttaa. Tälläkin hetkellä pumppu on käynnissä. Ollut n. 30-45min. Veden kulutusta ei tuona aikana yhtään. Arvot ovat:

Ylälämpö 51c (katkeaa 53c:ssa)
Alalämpö 47c
Kuumakaasu 96c
Tulistin: 51c (digimittarilla, teipattu alumiini ja ilmastointiteipillä)
Ulkona: -3c

Öhöm... 28.12.08 jälkeen mittariin on muuten tullut 568 tuntia. Eli n. 380h/kk. Onko pahan kuuloinen? En nyt vielä panikoidu kun pahimmat pakkaset kuitenkin ovat osuneet tuolle kaudelle ja eikä tässä kovin hyvin eristetty talo ole kyseessä. Pumppu on käynyt elo-syyskuun vaihteesta asti, eli n. 5,5kk ja tunteja on yhteensä 1213.

Voi v**** kun tästä koneesta ei tajua enää yhtään mitään...

[EK]

Onko kellään uusia ideoita saada tuota yläosaa nyt lämpenemään paremmin? Pumppu vaan raksuttaa ja raksuttaa. Tälläkin hetkellä pumppu on käynnissä. Ollut n. 30-45min. Veden kulutusta ei tuona aikana yhtään. Arvot ovat:

Ylälämpö 51c (katkeaa 53c:ssa)
Alalämpö 47c
Kuumakaasu 96c
Tulistin: 51c (digimittarilla, teipattu alumiini ja ilmastointiteipillä)
Ulkona: -3c

Öhöm... 28.12.08 jälkeen mittariin on muuten tullut 568 tuntia. Eli n. 380h/kk. Onko pahan kuuloinen? En nyt vielä panikoidu kun pahimmat pakkaset kuitenkin ovat osuneet tuolle kaudelle ja eikä tässä kovin hyvin eristetty (puru) talo ole kyseessä. Pumppu on käynyt elo-syyskuun vaihteesta asti, eli n. 5,5kk ja tunteja on yhteensä 1213.

Voi v**** kun tästä koneesta ei tajua enää yhtään mitään...

[seppaant]

Tulistin: 51c (digimittarilla, teipattu alumiini ja ilmastointiteipillä)

Onko tämä tulistimelta varaajan yläosaan menevän veden lämpötila?
Jos on niin virtausta pitää kuristaa. Lämpötilan pitää olla kompressorin käynnistymisestä parin minuutin kuluttua n. 55-60C.
Teipin lisäksi pitää anturi ja putki mittauskohdalta lämpöeristää hyvin.

ATS[media][/media]

[seppaant]

Öhöm... 28.12.08 jälkeen mittariin on muuten tullut 568 tuntia. Eli n. 380h/kk. Onko pahan kuuloinen? En nyt vielä panikoidu kun pahimmat pakkaset kuitenkin ovat osuneet tuolle kaudelle ja eikä tässä kovin hyvin eristetty talo ole kyseessä. Pumppu on käynyt elo-syyskuun vaihteesta asti, eli n. 5,5kk ja tunteja on yhteensä 1213

Meidän talot ovat suurinpiirtein yhtä suuria joten kulutuksenkin pitäisi olla samaa suuruusluokkaa.
Paljonko paloi öljyä? vuosittain?

Käyntiaika-%                       ATS             EK
1.9. 2008-15.2. 2009             35%          30%
28.12.2008 -15.2.2009          48%           48%

Minulla on V-7 ja sinulla V-9. Ottaen huomioon epävarmuuden lähtöarvoissa, pumppujen tehoeron ja viimeaikojen kylmemmät ilmat Hämeessä verrattuna Itä-Uudenmaan rannikkoseutuun ovat sinun käyntiaikalukemat "normaalit", paniikkiin ei mitään syytä.

Mutta nollataanpas tilanne ja palataan lähtöruutuun.
Mitkä ovat tämänhetkiset asetusarvot?

- Käyrä -20C, 0C, +20C ?
-Ala min ?
-Ala ero ?
-Ylä min ?
-Ylä ero ?
-Latauspumpun tehoasetus l, ll, lll ?
-Tulistinpiirin venttiilien asennot ?
-Lämmönjakopumpun tehoasetus l, ll, lll ?

ATS

[EK]

-Käyrät L1 ja L2:
-20: 38
0: 31
+20: 21
-Lämmönjakopumput (L1 ja L2) kakkosella.

-Ylämin: 49
-Yläero: 6
-Alamin 30
-Alaero: 5
-Latauspumppu: 1  (käänsin kakkoselta ykköselle pari päivää sitten, ei havaittavaa eroa)
-Tulistinpiirin venttiili max 1/3 auki. Arvaako vääntää melkein kiinni?!?

Nyt en ole kauheasti kytännyt konetta enkä luotettavia säätöjä voikaan tehdä koska kellarin lattia on nyt säädetty 22 asteeseen lattiantasoitustöiden takia.

Noita lämmönjakopumppuja ajattelin laittaa pienemmälle, koska vesi jäähtyy nyt matkalla vain pari astetta. Jos saisi veden kerrostumista näin paremmaksi.

Tuo tulisinpiirin lämpö ei kyllä parissa minuutissa nouse mihinkään. Vasta käynnin loppupuolella alkaa oleen n. 55C. Tätä hieman ihmettelen.

Joo eihän tässä suurta paniikkia vielä ole tuon kulutuksen suhteen jos n. 125€/kk kylmimpään vuodenaikaan menee lämmitykseen ja veteen. Kesällä kuitenkin roimasti tippuu tuo. Ja vielä kun on pari ovea vaihtamatta, joista tulee paljon vetoa. Mökissä myös vanha purueristys, mutta ei ainakaan vielä ruveta lisäeristystä tekemään. Jääpähän jotain säästämisen varaa tulevaisuuteenkin.

Mitään vanhoja kulutuksia ei ole mihin verrata, koska talo ollut asumattomana ennen meitä pari vuotta ja ennenvanhaan ollut suoralla sähköllä/tulisijoilla lämmitys. Laitettiin siis itse asennuttaen lattialämmitys.

Löytyiskös mistään tai osaisiko joku tehdä selkokielisiä kuvia/kaavioita miten tää pumppu nyt oikein toimii. Siis lähinnä mistä tulee ja menee kylmä/kuuma vesi varaajalta pumpulle ja takas varaajaan jne. Jos alkais vähän ymmärtämään tuota logiikkaa nyt paremmin.

Ja taas oon sekasin ton lämpimän käyttövedenkin kanssa. Jos siis kierukka kiertää alaosan ja yläosan kautta, niin eikö silloin sitä lämmintä vettä tuosta  400 litrasta n. 45-55 asteisesta vedestä pitäisi aika paljon tulla? Nyt kun tuo alaosa vielä lämpeneekin turhan paljon.

Vai joko ne on Lämpöässällä keksineet että lämmitettään koko helkkarin varaaja "täyteen" näin talvella? Suurta haittaahan siitä ei pitäisi olla, koska kaikki lämpö tulee melko hyvin käyttöön?

Kuinkas helppo homma tuo tietokoneseuranta nyt olikaan tehdä? Jonkin verran taitoa kyllä löytyy, kun datanomiksi joskus jopa yritin opiskella =)

[PeteK]

Kuinkas helppo homma tuo tietokoneseuranta nyt olikaan tehdä? Jonkin verran taitoa kyllä löytyy, kun datanomiksi joskus jopa yritin opiskella =)

Tietokone, jossa sarjaportti ja sitten siihen piuha välille:
Piuhaa varten tarvitset:
1kpl D-9 liitin (tietokoneen sarjaporttiin käypä liitin)
3-johtiminen kaapeli

Juota johdot D-9 liittimen nastoihin 2,3 ja 5.

Johtimien kytkentä Oumaniin:
Johto D-9 liittimen nastasta nro. 2. kytketään oumanin riviliittimeen A
Johto D-9 liittimen nastasta nro. 5. kytketään oumanin riviliittimeen B
Johto D-9 liittimen nastasta nro. 3. kytketään oumanin riviliittimeen C

Jos tästä ei saanut selvää, niin Oumanin sivuilta löytyy PDF-ohje välikaapelista.

[EK]

Joo selvis tuo kaapeli ja trend ohjelmistokin jo. Eipä vaan ole tuota sarjaporttia koneessa, niin täytyypi joku kortti hommata.

Soitin ja kysyin Lämpöässän neuvonnastakin miksi alaosa lämpeää niin helkkarin kuumaksi, niin on kuulemma ihan ominaisuus jota ei pysty muuttaan tai säätään. Kesällä saattaa kuulemma olla lämmöiltään tuolla 55 asteen tietämillä. Niinpä, ja tuon käyttövedenhän piti olla "sivutuote" näin talvella    

[seppaant]

Non niin tässä olisi nyt aidolla "Auto-Gatilla" piirretty L-Ässä V-mallin periaatteellinen virtauskaavio.

Putkia ja laitteita ei ole aivan piirretty mittakaavaan, mutta korkeusasemat toistensa suhteen ovat kuitenkin oikein.

L-Ässän suunnittelijat ovat halunneet tehdä kompaktin paketin ja siinä onnistuneetkin hyvin. Tämän seurauksena varaajan rakenteeseen on tullut muutamia lämpöteknisesti epäedullisia ratkaisuja.
1) LJ1:n paluuputki kulkee ylävaraajan kautta jäähdyttäen sitä tehokkaasti. Sitä tehokkaammin mitä suuremmalla on LJ1 pumpun tehoasetus.
2)Ylävaraajasta tulistimelle menevä putki kulkee alavaraajan kautta. Tämän johdosta tulistimelle menevä vesi jäähtyy tarpeettomasti.
3)Tulistimelta ylävaraajan yläosaan menevä putki kulkee sekä ala- että ylävaraajan kautta. Vesi jäähtyy lämpötilatasoista riippuen jopa 5-8C enenkuin se pääsee ylävaraajan yläosaan.
4)Tulistimelta lähtevässä linjassa ei ole lämpötilan säädintä.
5)Lauhduttimelta alavaraajan yläosaan menevä putki on siten asennettu, että latauspumpun ollessa lll- tai ll-tehoilla sekottaa ja jäähdyttää virtaus tehokkaasti ylävaraajan alaosaa.
Kohdissa 1,2 ja 3 ei lämpö hukkaan mene se on vai väärässä paikassa.

Laitteiston kompaktius ei olisi oleellisesti kärsinyt vaikka nyt varaajan sisällä kulkevat putket olisi viety ulkokautta.

Nämä kommentit olen jo muutama kuukausi sitten esittänyt L-Ässän tehtaalle. Vastaus oli, että ei aiheuta toimenpiteitä.

ATS

[Larux]

Joo selvis tuo kaapeli ja trend ohjelmistokin jo. Eipä vaan ole tuota sarjaporttia koneessa, niin täytyypi joku kortti hommata.
 

USB-serial adapteri ei paljoa maksa ja pitäisi toimiakin miltei heittämällä.

[JariA]

Joo selvis tuo kaapeli ja trend ohjelmistokin jo. Eipä vaan ole tuota sarjaporttia koneessa, niin täytyypi joku kortti hommata.
 

USB-serial adapteri ei paljoa maksa ja pitäisi toimiakin miltei heittämällä.

Jos on pc-kone niin hyvinkin voi olla emolevyllä sarjaportti kaksirivisenä piikkien liittimenä valmiina. Emolevyn käsikirja kertoo tästä. Itselläni on miljoonalaatikossa useampiakin lattakaapeli + liitin hässäköitä, joita mieluusti lähetän hyviin koteihin ankaraan käyttöön postikulujen hinnalla. Sopii lähestyä yksityisviestillä.

[sam68]

Seppaant: Millaisella lpt erolla ovat tulistimen meno/varaajalle ja lauhduttimen paluu/varaajalta ja mitä eroja olet tavoitellut tulistimella ja lauhduttimella? Mietin vaan että varmaan se 8 asteen ero tulisi varmaankin olla nyt "päästä päähän" eikä tulistimen päissä.

[Roori]

Joo selvis tuo kaapeli ja trend ohjelmistokin jo. Eipä vaan ole tuota sarjaporttia koneessa, niin täytyypi joku kortti hommata.
 

USB-serial adapteri ei paljoa maksa ja pitäisi toimiakin miltei heittämällä.

Omalta kohalta voin kertoa että muo USB-Serial muuntimien "onnistumis" %/toimivuus läppärien kanssa on ollut 50-70%.
Toinen toimii ja toinen ei...eikä se vain ole meikäläisellä vaan on sitä muuallakin vietetty aikaa kunnes on heitetty pois.
Toisaalta ei ne paljoa maksa joten jos 2 ostaa niin melkovarmaan toinen toimii
ATEN on toiminut aina, kopkop...

[Larux]

Linuxissa (NSLU2/Unslung) ainakin tollanen "ei-minkään-merkkinen" usb-serial adapteri asentui ihan itsestään, mitä nyt piti hakea kernelmoduuli pakettienhallinnan avulla ao.lisälaitetta varten. Mitään asetuksia ei tarvinnut tehdä.

Olin suorastaan yllättynyt.

[EK]

Onko tuossa tulistinpiirin pumpussa joku automaattisäätö vai onko pelkkä on/off?

Onko koko hommassa suurin vika nyt siis se että tulistimella on vaan liian suuri kierto eikä vesi ehdi lämmetä tässä tarpeeksi? Vai eikö tulistimessa vaan riitä potku? Mutta eikö tuo venttiilin kuristaminen aiheuta taas suurempaa lämmön karkaamista alavaraajaan myös?

Onko mitään ideaa säätää alaminimiä johonkin 40c:n paikkeille ja pitää sen lämpövaihtelu tuossa 40c:n ja 50c:n välillä? Kun tuonne 50c:n tienoille joka tapauksessa nousee. Eli siis kumpi on edullisempaa, pitää min-max ero pienenä vai suurena? Vai onko eroa?

[EK]

Mistä tonne ylävaraajaan muuten tulee vettä? Kun näyttää L1:een menevän muttei mistään tule takasin?

Miksi vaan L1:ssä on nelitieventtiili ja L2:ssa ei? Ja onko mitään vaikutusta toimintaan?

[EK]

Voiko muuten L1 ja L2 piirin "kääntää" toisinpäin vain pelkkiä johtoja vaihtamalla (mittarit, pumput ja venttiilit)? Tämä siis vain sen takia et saisi tuon kesäsulkeutumisen käyttöön.

[seppaant]

Onko tuossa tulistinpiirin pumpussa joku automaattisäätö vai onko pelkkä on/off?

Onko koko hommassa suurin vika nyt siis se että tulistimella on vaan liian suuri kierto eikä vesi ehdi lämmetä tässä tarpeeksi? Vai eikö tulistimessa vaan riitä potku? Mutta eikö tuo venttiilin kuristaminen aiheuta taas suurempaa lämmön karkaamista alavaraajaan myös?
quote]
Jos tulistimen kautta on liian suuri kierto vesi ei ehdi lämmetä riittävästi.
Jos venttiiliä kuristaa liikaa, niin silloin osa kuumakaasun tulistusenergiasta menee lauhduttimelle ja sitä kautta alavaraajaan.
Vielä kun kuumakaasun tulistusenergia on riippuvainen lauhtumislämpötilasta eli alavaraajan lämpötilasta on tulistuksen säätö "nokka tarttuu -- pyrstö tartuu" hommaa. Optimaalisen säädön löytäminen on mahdotonta.
Säätimethän tätä työtä tekevät, mutta L-Ässä on tässä kohtaa säästänyt väärässä paikassa.

Mistä tonne ylävaraajaan muuten tulee vettä? Kun näyttää L1:een menevän muttei mistään tule takasin?

Miksi vaan L1:ssä on nelitieventtiili ja L2:ssa ei? Ja onko mitään vaikutusta toimintaan?

Nelitieventtiili on siksi, että vikatilanteissa saadaan sähkövastuksella lämmitettyä ylävaraajan vettä talon lämmitykseen ja on varmaankin katsottu,että alavaraajan kautta kiertävä LJ1:paluuvesi riittää LJ2:een.

Ylä- ja alavaraajan välinen välipohja ei ole mitenkään tiivis, joten vesi pääsee väljästi alavaraajasta ylävaraajaan ja päinvastoin.

Onko mitään ideaa säätää alaminimiä johonkin 40c:n paikkeille ja pitää sen lämpövaihtelu tuossa 40c:n ja 50c:n välillä? Kun tuonne 50c:n tienoille joka tapauksessa nousee. Eli siis kumpi on edullisempaa, pitää min-max ero pienenä vai suurena? Vai onko eroa?

Hyvän hyötysuhteen takia tulisi alavaraajaa ajaa mahdollisimman kylmänä, mutta tuolla aiemmin mainitsemastani huonosta suunnitteusta johtuen siihen ei päästä ja tätä että on ajettava korkeilla alaosan lämpötiloilla L-Ässän miehet sanovat ominaisuudeksi !!!!??

ATS

[seppaant]

Taas uusi kuva. Kuvassa on esitetty tekemäni muutokset sekä tyypillisen aamuyön käyntijakson lämpötilat käyntijakson keskivaiheilta. (päivän pitää olla 21.2.2009)


Ylläolevassa kuvassa on esitetty ne muutokset, jotka olen tehnyt.
1) Tulistimelta lähtevään linjaan rakentelin tavallisesta termostaattisesta käyttövesisekottajasta säätimen. Lämpötila pysyy parin kolmen asteen tarkkuudella asetetussa arvossa. On riittävän tarkka tähän tarkoitukseen.
2) Tulistimelta ylävaraajan yläosaan menevän varaajien sisällä olevan putkiosuuden korvasin ulkopuolisella putkella. Kytketty varaajaan aurinkoyhteen kautta.
Välillä A--B vesi jäähtyi aiemmin 5-8C.
Samasta aurinkoyhteestä on lämpötilakerrostumien seuraamiseksi asennettu ylävaraajaan viisi lämpötilamittausta.
3) LJ1:n paluuputki on kytketty LJ2:n paluuyhteeseen. Tämä onnistui hyvin, koska minulla on vain LJ1 käytössä. Vaikka olisi molemmat lämmönjakopiirit käytössössä, niin todennäköisesti tämä kytkentä toimisi myös silloinkin.
Tämä muutos paransi radikaalisti ylävaraajan lämpötaloutta (eniten kaikista muutoksista)

Aiemmin pumppu kävi puhtaasti alaosan ohjaamana vasta, kun ulkolämpötila lähenteli -10C pakkasta.
Muutosten jälkeen käy puhtaasti alaosan ohjaamana  vielä kun ulkolämpötila lähenee +10C.
Tälläiseen ominaisuuteen L-Ässänkin suunnitelijoiden tulisi pyrkiä.

Ylläolevat muutokset kerroin myös L-Ässän edustajille. Heidän mielestä ei aihetta muutoksiin.

ATS

[EK]

Setä Lämpöässän puhelimessa selitteli vaan jotain näin: "Suurin osa pumpun lämmöntuotosta menee alaosaan ja siksi se lämpeää nopeammin/enemmän. Sähkövastuksen tarvisi jotta yläosan saa lämpeemään nopeammin, mutta se taas vie sähköä."

Heidän mielestään siis alaosa tosiaan saa lämmetä noin helkkaristi ja kesällä vielä enemmän. Pakko kyllä lähteä johonkin messuille kyselemään myyntipuheet uudestaan ja pyytää hieman täsmennystä tähän. Joka paikassa suurinpiirtein mainostettu että "käyttövesi lämpeää talvella ihan sivutuotteena". Nyt alkaa kyllä tuntea olonsa jo vähän höynäytetyksi tämän asian suhteen.

Eipä osaakaan sanoa enää onko tämä ollut oikea pumppuvalinta sittenkään. Kun ei mitään kunnon vertailuakaan ole olemassa...

Eli taidan siis lopettaa yrittämisen tuon säätämisen suhteen. Ei taida onnistua ikinä saamaan tuota alavaraajaa pysymään alle 40c:ssa?  

[--Make--]

Setä Lämpöässän puhelimessa selitteli vaan jotain näin: "Suurin osa pumpun lämmöntuotosta menee alaosaan ja siksi se lämpeää nopeammin/enemmän. Sähkövastuksen tarvisi jotta yläosan saa lämpeemään nopeammin, mutta se taas vie sähköä."

Heidän mielestään siis alaosa tosiaan saa lämmetä noin helkkaristi ja kesällä vielä enemmän. Pakko kyllä lähteä johonkin messuille kyselemään myyntipuheet uudestaan ja pyytää hieman täsmennystä tähän. Joka paikassa suurinpiirtein mainostettu että "käyttövesi lämpeää talvella ihan sivutuotteena". Nyt alkaa kyllä tuntea olonsa jo vähän höynäytetyksi tämän asian suhteen.

Eipä osaakaan sanoa enää onko tämä ollut oikea pumppuvalinta sittenkään. Kun ei mitään kunnon vertailuakaan ole olemassa...

Eli taidan siis lopettaa yrittämisen tuon säätämisen suhteen. Ei taida onnistua ikinä saamaan tuota alavaraajaa pysymään alle 40c:ssa?  

Hmm...   :-?
Täällä, kun taas saisi Karhun lämmittämään alaosaa nopeammin ja yläosaa hitaammin ja ehkä vähemmän niin...  

[EK]

Noniin, nyt alkoi käppyrät Trendille piirtymään. Laitan näkösälle kun pari kierrosta vedetty. Näin alkuun huomaa heti kuinka yläosan lämpö vaan tippuu alussa.

Nyt sain sisälämpöanturinkin laitettua, mutta menin laittamaan tuon TMR/P:n. Jännä homma vaan kun näyttää säätimen keskiasennossa koneella lämpötilaksi 16 ja minimiasennossa sen todellisen 20,5. Eikös tuon säätimen kompensoinnin pitänyt olla 21 asteen huonelämpötilassa +-0 säätimen ollessa keskiasennossa?

[EK]

Tässä käppyrä, kun tulistinventtiili täysin auki.



Tässä käppyrä kun tulistinventtiili n. 1/3 auki.

Eihän tässä nyt ole mitään järkeä!!!
Tuntuisi siis että tulistinventtiilin kiristäminen olisi pidentänyt käyntiaikaa n. 10 min. Tuon ekan kuvan aikana käytettiin vielä pari kertaa lämmintä vettä. Toisella ei ollenkaan.

-Käyrät L1 ja L2:
-20: 38
0: 31
+20: 21
-L1  II
-L2  I

-Ylämin: 49
-Yläero: 6
-Alamin 30
-Alaero: 5
-Latauspumppu: I

Pitäiskös alkaa samoihin virittelyihin seppaantin kanssa? Saisinko sillä ton alaosan pysymään aisoissa?


Edit: Tuliko kuvat näkösälle? itselläni ainakin näkyy.
Edit: Täältä ainakin löytyy: http://picasaweb.google.fi/kallio.emil/LampoassaV9?feat=directlink

[seppaant]

Tässä käppyrä, kun tulistinventtiili täysin auki.
Tässä käppyrä kun tulistinventtiili n. 1/3 auki.

Minun koneella ei näy mitään käppyröitä? Missä vika?

ATS

[Tero]

Näistä asioista on lämpöässien jälleenmyyjät tienneet jo ajat sitten....

Aika kusetusta... alalämpö min. 45C  

[seppaant]

Eihän tässä nyt ole mitään järkeä!!!
Tuntuisi siis että tulistinventtiilin kiristäminen olisi pidentänyt käyntiaikaa n. 10 min. Tuon ekan kuvan aikana käytettiin vielä pari kertaa lämmintä vettä. Toisella ei ollenkaan.

Käyntiajoista ei voi kahden käyntijakson perusteella tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Vuorokausi lienee lyhin jakso miltä kannattaa tehdä johtopäätöksiä ja aamuyön hiljaiset tunnit ovat parhaat vertailuajankohdat, koska tällöin on mahdollisimman vähän häiriötekijöitä.

Ensimmäisessä kuvassa näkyvä yläosan lämpötilan notkahdus käyntijakson alussa johtuu siitä kun venttiili on täysin auki ja tämän johdosta yläosaan menee aluksi pysäytyslämpötilaa kylmempää vettä.
Käynti on L-Ässälle tyypillinen (ominaisuus). Käynnistyy käyrän ohjaamana Ala-minimistä ja pysähtyy yläosan ohjaamana.
 Laitahan näytille vähän pidempiä seurantajaksoja.

ATS

[seppaant]

Kuvan vasemmassa puoliskossa on V-7.0 käynti siinä vaiheessa, kun ainoastaan tulistinlinjaan oli asennettu lämpötilasäätäjä.
Oikeassa laidassa tilanne nyt, kun kaikki muutokset on tehty.
Tehdyt muutokset löytyvät aiempaa tästä viestiketjusta.

ATS

[EK]

Tässä nyt käppyrät viime yöltä ja tältä illalta.

Alaeron säädin aamulla 3 asteeseen, kun näytti tuo L1 -meno tippuvan 1-2C aina ennen starttia. Ennen oli alaero 5C. Hassu homma tuo tippuminenkin kun alavaraajassa kyllä lämpöä näyttäisi riittävän...

Toisessa kuvassa näkyy sitten vähän veden käyttöäkin. Klo 21.00 emäntä kävi 10 min suihkussa. Eipä näköjään näillä asetuksilla tarvitse isoja bileitä pidellä kun vettä saattaa riittää näköjään kahdelle tai kolmelle hengelle jopa. Lämmöt kuitenkin nousivat kohtuu nopeasti suihkun jälkeen. Miksei tavallisesti voi sitten nousta noin nopeasti? Kerrostuminenko syynä?

Olisiko mitään järkeä säätää alaminimikin johonkin 35-40 asteen paikkeille, niin voisi tuo yläosakin lämmetä nopeammin? Vai onko energian kulutukselta mitään etua tai haittaa? Saman virran taitaa viedä silti riippumatta sahaako lämpö 30c->50c vai 40->50c? Jälkimmäisessä vaan vähän useammin lyhyempiä käyntejä.

Jees näkyykö nää kuvat edes suoraan täällä foorumilla muilla kun itselläni? Suora linkki galleriaan: http://picasaweb.google.fi/kallio.emil/LampoassaV9?feat=directlink

[seppaant]

Käynti on tyypillistä L-Ässän käyntiä.
Laitahan näytille käyrä aamuyön tunneilta, missä olisi mahdollisimman matala ulkoilman lämpötila.
Palauta ALA-ero takaisin 5C:een. Helpompi verrata kun ei ole liian monta muuttujaa.

ATS

[Tero]

Ei tota nyt voi todeta "tyypilliseksi". Mielestäni se on suunnitteluvirhe.

Lähtököhtana kompakti rakenne ja liian pieni säiliö suppealla automatiikalla.

Olisiko Geopron "aktiivisuus ja Shift-matic" poikaa?

[sailor]

Olisiko Geopron "aktiivisuus ja Shift-matic" poikaa?

Ei olisi. Joku muu ratkaisu, jotta voi nukkua yönsä rauhassa.

Jani

[EK]

Täytyypi odotella viikonloppua sitten. Sillon luvattu -10c yöpakkasia. Viime yönäkin oli, mut unohdin näköjään laittaa keräyksen päälle.

Pysyykö sulla seppaant ylälämmöt hyvänä lauhemmalla säällä, kun alavaraaja ja L1 pyörii 30c kieppeillä?

Miksi mun silmään näyttäisi siltä että kuumakaasu jää meikäläisen koneessa 10C vajaammaksi mitä muilla? Muilla nousee hetkessä 85C:een kun mulla jää 75C. Koneen tehoilla ei näyttäisi olevan vaikutusta.

[Tero]

Koneen nimellisteho ei vaikuta kuumakaasun lämpötilaan, mutta lauhtumislämpötila vaikuttaa, mitä kuumempi on lauhtuminen, sitä kuumempi kuumakaasu, sitä korkeampi painetasoa ja alhaisempi COP.

Eli:
Tulistusteho kasvaa
Lauhtumisteho laskee

.....ikävä kyllä ottoteho kasvaa samaan tahtiin.

Mitä täystehoisempi (lue: väärinmitoitetumpi) sitä kovemmalla pakkasella varaajan alalämmöt saadaan kuriin...

Täydellä teholla Lapualta.......

[seppaant]

Ylläolevassa kuvassa on esitetty kuumakaasun lämpötila varaajan alaosan lämpötilan (M10) funktiona.
ATS toinen käyrä silloin kun latauspumppu oli asennossa 1 ja toinen pumpun ollessa asennossa 3.

EK:lla tosiaan on kuumakaasun lämpötila on 6 -8 C matalampi kuin muissa tapauksissa, mutta miksi?

Lauhtumislämpötila ei ole sama kuin alavaraajan lämpötila mutta se kuitenkin korreloi vakiopoikkeman verran lauhtumislämpötilaan nähden sen jälkeen kun varaaja vesi on tehnyt yhden kierroksen lauhduttimen kautta. Joten kuumakasulämpötilat ovat vertailukelpoisia.

ATS

[Tero]

[.

EK:lla tosiaan on kuumakaasun lämpötila on 6 -8 C matalampi kuin muissa tapauksissa, mutta miksi?

Lauhtumislämpötila ei ole sama kuin alavaraajan lämpötila mutta se kuitenkin korreloi vakiopoikkeman verran lauhtumislämpötilaan nähden sen jälkeen kun varaaja vesi on tehnyt yhden kierroksen lauhduttimen kautta. Joten kuumakasulämpötilat ovat vertailukelpoisia.

ATS

Veikkaanpa, jos olen oikein ymmärtänyt, niin EK:n tulistimella on isompi veden massavirta, joka jäähdyttää enemmän kaasua ja sen tullessa lauhduttimelle jossa on ehkä pienempi massavirta siitä saadaan saman asteista vettä kuin verrokeilla. mutta energiaa otetaan enempi talteen yläosaan.

Myös keruupiirin lämpötila,  ym. ym vaikuttaa tähän ja varsinkin paisuntaventtiilin säätö.

[seppaant]

Pysyykö sulla seppaant ylälämmöt hyvänä lauhemmalla säällä, kun alavaraaja ja L1 pyörii 30c kieppeillä?

Miksi mun silmään näyttäisi siltä että kuumakaasu jää meikäläisen koneessa 10C vajaammaksi mitä muilla? Muilla nousee hetkessä 85C:een kun mulla jää 75C. Koneen tehoilla ei näyttäisi olevan vaikutusta.

Kuumakaasusta edellisessä viestissä.


Oheisessa kuvassa on esitetty pumpun käyntiä ulkolämpötilan vaihdellessa välillä n. -15C -- +15C. Kuvassa on paljon tavaraa ja on siinä ja siinä saako siitä selvää.
Paksut viivat ovat ylä- sekä alavaraajan lämpötilat ja ulkoilman lämpötila.
+10C:ssa pumppu käy kylmimmillään ja vielä alaosan ohjaamana mutta jo +12C käynnistyy alamimimistä ja pysähtyy yläosan ohjaamana. Tietenkin jos käytetään lämmintä vettä käy yläosan ohjaamana jo matalammilla ulkolämpötiloilla.
Jos jotakuta kiinnostaa, niin voin tehdä paremmankin kuvan selitysten kera.
ATS

[EK]

Veikkaanpa, jos olen oikein ymmärtänyt, niin EK:n tulistimella on isompi veden massavirta, joka jäähdyttää enemmän kaasua ja sen tullessa lauhduttimelle jossa on ehkä pienempi massavirta siitä saadaan saman asteista vettä kuin verrokeilla. mutta energiaa otetaan enempi talteen yläosaan.

Myös keruupiirin lämpötila,  ym. ym vaikuttaa tähän ja varsinkin paisuntaventtiilin säätö.

Okei, nyt alkaa meikäläinen sitten tippumaan kärryiltä. Tuosta massavirrasta en tajua mitään ja mikähän säätö paisuntaventtiililläkin on?

Mutta tuohon keruupiiriin kyllä voisin kyllä laittaa mittaria. Joskos hommaisin noita TMS-antureita keruupiirin, tulistimen ja lauhduttimen putkiin niin monta kun tohon Oumaniin nyt saa kinni?

[EK]

Tässä kuvaa viime aamuyöltä/aamulta kun vähän kylmempää ilmaa. Rupeaa tuleen hieman tuota pätkittäistäkin käyntiä. Joskos poijjaat Lapualta ovat sitten suunnitelleet uudemmat pumput oikeasti lataamaan tuota alavaraajaa enemmänkin, välttääkseen juuri tuota pätkäkäyntiä?

Joo mutta taidan asettaa tuon alaminin johonkin 35-40C, jos tuo käyttövesikin alkaisi riittää paremmin. Nyt kun lapsilta pesee kakkoja , niin ylävaraaja tipahtaa heti 5C... Suihkussa ehtii käymään yksi ihminen.

Onkos muuten yhtään mitään ideaa pitää alavaraajaakin vielä kuumempana eli käytännössä myös "käyttövesivaraajana" ja pistää pyykin- ja astianpesukoneet liittäen lämpimään veteen / sekoittajalla. Pakkasella saattaa tehdä tiukkaa lämmityksen kanssa kyllä, mutta pesee sitten vähän lauhemmilla ilmoilla.

Mutta tuo kuumakaasun "alhainen" lämpötila siltikin ihmetyttää. Voiskos joku vääntää rautalangasta senkin nyt meikäläiselle?

[seppaant]

Tässä rautalankaa

Ylläolevassa kuvassa on esitetty lämpöpumppuprosessin kierto kylmäaineen R407C lg p,h piirroksessa.
-Pisteestä 1 pisteeseen 2 kompressori nostaa paineen höyrystimen paineesta 4,5 bar lauhduttimen paineeseen 18 bar. Samalla kaasun lämpötila nousee lämpötilaan 90C.
- 2 --> 2'' kaasu luovuttaa energiaa tulistimessa ja samalla jäähtyy
- 2''--> 3 kaasu lauhtuu lauhduttimessa nesteeksi ja luovuttaa lauhtumislämmön sekä lauhtunut neste vielä hieman alijäähtyy.
- 3 --> 4 neste purkautuu paisuntaventtiilin kautta höyrystimeen ja osittain höyrystyy.
- 4 --> 1 Höyrystimessä loppukin kylmäaine höyrystyy ja lämpiää n. 5-8C tulistetulle alueelle (1'-->1).
Paisuntaventtiilin säädöllä voidaan vaikuttaa tähän höyrystimen jälkeiseen tulistuksen määrään. On tärkeää, että kaasu on muutaman asteen tulistettua, koska tällä estetään kompressorille haitalliset nestepisarat.
Jos sinulla "EK" ei höyrystimen jälkeen kaasu ole yhtään tulistunutta, pudottaa se kuumakaasun lämpötilaa ennen tulistinta suuruusluokkaa n. 5C eli saman verran kuin sinulla on lämpötila alakanttiin muihin verrattuna.
Siinä yksi mahdollinen syy matalampaan kuumakaasun lämpötilaan

Nyt -10C pakkasella pumppusi kävi joka toinen kerta alaosan ohjaamana.
Mitä kylmempänä saat pumppusi käymään sitä parempi on hyötysuhde mutta samalla lämpimän veden varanto pienenee. Näiden kahden toisilleen ristiriitaisten vaatimusten välille pitää vain löytää sopiva kompromissi.

ATS