Mitä itse tekisit tässä tilanteessa?

[IAP]

Kaikki nämä puoltaisivat suurempaa kiertonopeutta kylmällä kaudella.

Tästä innostuneena kasvatin eilen n. klo 23 lattialämmityksen kiertovesipumppujen nopeuden kakkoselta kolmoselle. En kyllä käyrien perusteella pysty sanomaa, nousiko tuosta saatu hyöty suuremmaksi kuin kasvanut kiertovesipumppujen kulutus.

Jos luit tarkkaan niin huomasit, että en varsinaisesti _suositellut_ suuremman kiertonopeuden käyttämistä, listasinpa vain asioita jotka sitä puoltaisivat. Miinuspuolelle menee tietenkin pumpun sähkönkulutus, niin kuin sanoit. Pumpun vaihtovälikin luultavasti pienenee, jos sitä käyttää pitkiä aikoja maksimitehoilla. Itselläni on lisäksi vielä se riesa, että yrityksistä huolimatta en ole ilmeisesti saanut IV-koneen patterikierrosta kaikkia ilmoja pois. Se kohisee ärsyttävästi kun kierto on kolmosella, ja se vielä sattuu olemaan lähellä makkaria, eikä sitä kohinaa ole kiva kuunnella aina nukkumaan mennessä (kiviseiniä pitkin äänet kulkeutuvat välillä aika pitkälle). Ykkösnopeus on parempi jättää kesäajalle, mutta valinnan kakkosen ja kolmosen väliltä joutuu sitten tekemään vähän sen mukaan miltä milloinkin tuntuu.

[sailor]

En ole itsekkään mittaillut lattiaveden tulon ja paluun eroa eri pumppujen kierrosnopeudella, mutta sähkönkulutuksessa on muistaakseni 30W:n ero (2 pumppua) 2/3 nopeuden välillä. Kun nekin wattilot tulevat hyötykäyttöön lämmityskaudella niin se ei ole määräävä tekijä jos nopeuden nostolla saa pidemmän tai harvemman käynnin.

Jani

[Bnu]

No niin, pitkästä aikaa palaan asiaan.

Sain viimeinkin sähkömiehen asentamaaan tuon kaapelin, jolla sain kannettava kiinn v9:een ja Ouman Trendsin toimimaan. Tässä printti ensimmäiseltä vajaalta vuorokaudelta.

http://www.aijaa.com/v.php?i=6059026.jpg

Yöaikaan käynti on näkynyt huomattavasti muuttuneen, mahtaako olla normaalia? Toinen huolestuttava asia on tuo sähkövastuksen tila, joka menee koko ajan kympissä, eli onko se silloin päällä vai ei päällä, kompressorihan on lepotilassa linjalla "0" ja käydessään tuolla linjalla 10, voiko olla joku väärinasennus, mikä selittäisi huiman sähkönkulutuksen?

Tämän hetken arvot ovat
-20  +34
0     +29
+20 +20

varajaan ylämin 49
yläero 4
alamin 30
alaero 6
yläohjausrajoitin 70

Ja vissiin kaksi piiriä käytössä, joista toista (kylppäriä) ohjataan käsesäädöllä putken kyljestä ja toinen sitten hoitaa muuta taloa.

Olen valtavan kiitolllinen kaikesta avusta!

(ja toivon vastauksissa ymmärrettävä kieltä, maalämpölaitteesta en ymmärrä juuri mitään. Olisikin olemassa joku hyvä perehdytys tuohon kaikkeen, alaosa, yläosa, tulistin yms..   )

Ps. yksi ikuisuuskysymys. Jostain olen kuullut maasihdin puhdistuksesta. Lässän huoltaja sanoi et ääh ei semmosta tarvita mutta mites laita oikeasti on?

[seppaant]

 Mielestäni käyrät ovat tyypillistä L-Ässää.
Mikään ei ainakaan ole pahasti pielessä, kaipaa ehkä pientä hienosäätöä.
Onko käyttöveden kierto ?
Miltä ajalta olivat ne sähkömittarin lukemat, jonka perusteella oli arvioitu 20000kWh vuosikulutus ?

ATS

[Bnu]

Hei!

Lämmin kiitos kaikille vastanneille. Tässä olisi nyt kuvaa useammalta päivältä. http://www.aijaa.com/v.php?i=6077335.jpg

Käytössä olevat asetukset tuolla ylempänä, miten itse lähtisitte säätämään, päivällä käyntijaksot näyttää paremmilta, yöllä on tosi katkonaista, vai onko?

Mites se mutasihti, pitääkö sitä putsata vai ei?

Tuhannet kiitokset avustanne tähän asti!

[tikma]

Näyttääs, että käyntijaksot on pidempiä päiväsaikaan, kun näyttääs ohjautuvan yläosan mukaan, öisin sitten pelkän alaosan mukaan. Onko kuumanveden kierto ajastettu pois 22-10 välisenä aikana?

[Bnu]

En osaa tuohon kyllä sanoo mitään, mistä osaisin tarkistaa että onko se ajastettu pois, kiertovesipumppu (siis käyttöveden) on poissa päältä sähkön säästämiseksi, tarkoitatko sitä? (hävettää olla näin tyhmä ton laitteen kanssa)

[tikma]

En osaa tuohon kyllä sanoo mitään, mistä osaisin tarkistaa että onko se ajastettu pois, kiertovesipumppu (siis käyttöveden) on poissa päältä sähkön säästämiseksi, tarkoitatko sitä? (hävettää olla näin tyhmä ton laitteen kanssa)

Tarkoitan juuri tätä. Sen voi tarkistaa sillä, että etsii ko. pumpun ja seuraa sen sähköjohtoa. Jos siinä on joku ajastinkello välissä, niin se on sitten siinä.

[Bnu]

Tässä on taas tietoa nyt syyspäiviltä.

http://www.aijaa.com/v.php?i=6994873.jpg

Jotain omituista tässä nyt on, nyt tuntuu että monesti pumppu käy hyvinkin kolmasosan ajasta. Kun teho on 6kW niin aika kallista, vai käykö se aina käydessään 6kW:n teholla?

Lisäksi lyhytkin lämpimän veden lasku käynnistää aina pumpun. Lisäksi ilman takkaa tuntuu sisällä aika viileältä.

Asetukset:

-20  +34
0     +30
+20 +20

Varaaja ylämin 49
yläero 7
alamin 30
alaero 6
yläohjausraj 70

yöalenus 0
minimiraja 15
maksimiraja 39

Luulin että 20 000 kw:n vuosikulutuksessa olisi ollut osasyynä tuo haajallaan ollut venttiili mutta nyt tuli sähköyhtiöltä arvio kuluvasta vuodesta: 22 000 kW!  :-/

Yhteys putki/sähköliikkeeseen ei huvita, kertakäyntio satoja euroja ja hyöty kyseenalainen. Talon speksit aiemmin.

Olen tosi kiitollinen jos kommentoitte.

[maajussijussi.]

Itselläni on kutakuinkin samat lämpökäyrän asetukset V10:ssa mutta alaero on huoltovalikosta muutettu lähemmäs 10 eli tapissa. Yläero on tehdasasetuksessa 6 astetta.

Voitko muuttaa Ouman Trendin asetuksia siten että aikajakso on esim. 5h ja poista vaikka seuraavat mittaukset: huone, Mittaus6, sähkövastuksen tila,kuumakaasu niin kuva on paremmin luettavissa. Jäljelle jäävät mittaukset ovat mielestäni ne oleelliset joiden perusteella pumpun toiminnan pystyy näkemään.

Sinun tapauksessa myös maapiirin tulo ja meno lämpötilat olisi hyvä tietää mutta niitä mittauksia ei taida sinullakaan olla. Se vain on perus asia joka olisi hyvä tietää koska jos maapiiristä ei saa kunnolla lämpöä niin on aika turha etsiä vikaa ns. toisiopiiristä. Mutta jos saat em. kuvan niin yritetään tulkita tilannetta uudelleen.

[rihveli]

Oletko Bnu kartoittanut mihin tuo 20 000 kilowattituntia katoaa? Jospa "vika" onkin jossain muualla kuin pumpussa?

Potentiaalisia sähkönkulutusta suurentavia seikkoja:

-Hetivalmis sähkökiuas, voi mennä pelkästään ylläpitolämpöön 2000-2500 kWh vuodessa.

-Onko ilmanvaihtokoneessa tuloilman jälkilämmitys sähköllä? Jos on, niin termostaatti suurellaan, tai joku vika vastuksen ohjauksessa, lämmittää vaikka ei tarvitse?

-Voiko Lämpöässän maapiirin pumppu olla jatkuvalla käytöllä? 460 W ottotehoinen pumppu tekee vuositasolla ~4000 kWh. Voi olla, että tämä ei edes ole mahdollista?

-Sähkömittari rikki? Onko etäluettava?

Tämän viestiketjun aloitusviestissä on käyntiajaksi ilmoitettu kylmällä ilmalla 6 min ja taukoajaksi 10 min. Jos pumppu kävisi jatkuvasti vuoden ympäri tuolla kylmän ilman moodilla ja kompressorin + maapiirin pumpun ottoteho olisi 4 kW, ottaisi pumppu sähköverkosta ~14000 kWh, mikä ei tunnu mitenkään mahdolliselta Bnu:n talolle.

Jos epäilys suuren sähkönkulutuksen aiheuttajaksi kohdistuu edelleen pumppuun, niin voisiko pumpun sähkönsyöttöön laittaa oman sähkömittarin mittaamaan pumpun sähkönkulutusta?

[maajussijussi.]

Bnu, tuli mieleeni ,että oletko puhdistanut mutasihtiä ? Jos et, niin kannattaisi varmaan puhdistaa. Jos siellä on moskaa ei maapiirin nesteet kierrä kunnolla eikä näin ollen lämpöä siirry. Myös maapiirin nesteiden määrä kannattaa varmistaa.

Mutasihdin puhdistuksesta ja maapiirin nesteiden lisäyksestä on oma ketju jossa kyselin neuvoja. Kiitokset vaan Sailorille ja Seppaantille neuvoista jos satutte lukemaan tätä !

Tuosta tehosta en osaa sanoa ottaako pumppu kokoajan saman tehon. Olen aiemmin ollut siinä uskossa että teho on aina sama mutta viimeaikojen testit (virta mittaus pihti ampeerimittarilla, kWh mittarin lkm seuranta) on kyllä antanut viitteitä siitä että teho ei ole aina sama. Testini eivät kyllä ole aivan aukottomia joten en mene sanomaan mitään varmasti.

Onko lämpimän käyttöveden kiertopumppu päällä koko ajan ? Minulla se kyllä selvästi vaikuttaa ja siksi olen laittanut sen vrk -kellon taakse joka pätkii sen käyntiä päivällä ja yö aikaan kokonaan pois päältä.

[Matias]

Kannattaisi varmaan laittaa lämpöpumpulle oma kwh mittari niin saisi rajattua isoa kulutusta että ottaako lämpöpumppu vai muu asuminen kohtuuttomasti sähköä.Tuossa linkissä on helposti asennettava 3-vaihe kwh mittari jonka saa liitettyä vaihejohtojen päälle "pyykkipoika" periaatteella.
http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=156008522

[Matias]

Tuosta tehosta en osaa sanoa ottaako pumppu kokoajan saman tehon. Olen aiemmin ollut siinä uskossa että teho on aina sama mutta viimeaikojen testit (virta mittaus pihti ampeerimittarilla, kWh mittarin lkm seuranta) on kyllä antanut viitteitä siitä että teho ei ole aina sama.

Oikosulkumoottoreissa tyyppikilpeen leimattu teho,esim 4kw on moottorin maksimiteho millä moottoria voi turvallisesti kuormittaa.
Käytännössä moottorin ottoteho riippuu kuormituksesta,jos 4kw:n moottoria kuormittaa vähemmän, vaikkapa 2kw:n kuormalla, niin moottori ei ota silloin sähköäkään verkosta kuin 2kw +häviöt.
Moottori säätää itse tarvittavan ottotehon eikä siihen normaalisti voi vaikuttaa kuin kuormitusta muuttamalla.
Lämpöpumpussa kompressorin moottorin ottotehoon vaikuttaa suuresti paine joka kompressorin on kehitettävä siinä kiertävälle kylmäainekaasulle.
Jos paine on 30bar niin ottoteho verkosta on selkeästi suurempi jos vertaa käyntitilanteeseen jossa tarvittava paine onkin vain 20bar.
Tarvittavaan paineeseen taas vaikuttaa suoraan miten lämmintä vettä lämpöpumppu joutuu kehittämään.
Kuumempi vesi vaikkapa +50C tarvitsee korkeamman lauhtumispaineen kuin +35 asteinen vesi.

[Bnu]

Moi!

Kävin nyt ostamassa tuon Matiaksen suositteleman mittarin, voikohan tuolla mitata vain lämpöpumpun kulutusta? Pitää ottaa yhteyttä varmaan sähkömieheen vai osaisinkohan itse?
[edit]Ei mun sähkötaulussa ole yhtään näkyvää johtoa, pitääköhän ja uskaltaakohan noita ruuveja avata?[/edit]

Tästä tämän päivän käyrää. Aika paljon tuo käy kun isällä on kuitenkin +23 ja eilen lämmitetty varaava takka.

http://www.aijaa.com/v.php?i=7013090.jpg

Käsin kopeloiden kaikki putket pumpun kyljessä tuntuvat yhtä kylmiltä käteen. Soitin tutulle putkimiehelle joka lupasi tulla auttamaan mutasihdin puhdistuksessa. Ostaessamme talon sanottiin, että lämpökaivo on ainakin 180 m syvä, joten kai sieltä jotain lämpö tulisi. Voiko sihti tukkeutua myös lämpökaivossa. LÄmpöässän mies kävi silloin vuosi sitten ja pyysin putsaamaan mutasihdin, niin sanoi että ei tarvitse.  :-?

Ei ole hetivalmista kiuasta, käyttöveden kierto kokonaan pois, ilto 440 ja sen termostaatti kakkosella.

Suuret kiitokset taas kaikille jotka olette auttaneet. Lapsiperheellä olisi vaan parempaakin käyttöä rahalle kuin järjetön sähkölasku.  

[Matias]

voikohan tuolla mitata vain lämpöpumpun kulutusta? Pitää ottaa yhteyttä varmaan sähkömieheen vai osaisinkohan itse?

Kyllä sillä voi mitata pelkän lämpöpumpunkin kulutusta kun laittaa mittaklipsit lämpöpumpun syöttökaapelin vaihejohtojen päälle.
Tuollaista mittauskeskusta kuin Ohlssonin esimerkkikuvassa ei suomessa saa olla vaan täällä pitää johtimien olla kotelon sisällä.
Nuo anturit pitää siis laittaa joko pääkeskukseen tai lämpöpumpulle sellaiseen kaapeliin jossa kulkee kaikki pumpun käyttämä sähkö.
On se varmempaa antaa sähkömiehen tehdä tuon mittarin anturien asentaminen,siinä ei ole iso homma kun tietää mitä tekee.

[seppaant]

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7013350.jpg][IMG]http://i8.aijaa.com/b/00466/7013350.jpg[/IMG][/url]
Tutkiskelin tuota Bnu:n trendiä.
Näyttää siltä, että ulkolämpötilan olessa alle n. +3C, käy pumppu todellista pätkäkäyntiä lauhtumislämpötilan olessa n. 35C.
Eli pumppu käy pätkäkäyntiä hyvällä hyötysuhteella.

Ulkolämpötilan ollessa yli n. +3C käy pumppu yläosan ohjaamana pidempiä käyntijaksoja lauhtumislämpötilan ollessa n. 50C.
Eli pumppu käy vuodessa 6-7 kuukautta varsin huonolla hyötysuhteella.

Lauhtumislämpötilan noustessa nousee myös kompressorin ottoteho.
Mallissa V 7.0 nousee ottoteho 23% lauhtumislämpötilan noustessa 35C->50C.

Että näin tällä kertaa

ATS

[Bnu]

Soitin sähkömiehen asentamaan tuon mittarin, joten ehkä ensi viikolla asiat selviävät. Mukavalta kyllä tuntuu, kun jaksatte paneutua.

Se taas ei tunnu mukavalta, että on itse niin osaamaton etten ymmärrä tuosta Seppaantin selityksestä juuri mitään, vaikka kovasti haluaisin kun olet jaksanut noin älyttömästi nähdä vaivaa tämän asian takia. Voisinko tehdä asialle jotain, eli miten saisin pumpun toimimaan paremmin sinun mielestäsi?

Olisiko jossain muuten sellaista humanistille sopivaa selitystä maalämpöpumpun ja mieluiten tietysti tätä lämpöässää koskevaa tietoa? En ymmärrä edes mikä on yläosa ja alaosa yms. Tiedosta kiitollisena.

Ei kai v 2004 rakennettu elementtitalo voi olla ihan harakanpesä että vuotaisi noin paljon lämpöä johonkin. Ainakin takan sytyttäminen on työlästä joten ei älyttömästi pitäis vuotaa.

Kaikki tietoa auttaa, go on herrat ja miksei ladytkin

[hoohöö]

Moros,

Kerroit jossain viestissä että sähköä menee vuodessa noin 20000kwh, ajattelin että eihän se nyt niin kauheaa ole, itsellä tullenee menemään mlp pumpusta huolimatta jotain 22000kwh (ennen pumpun asennusta, joka siis tapahtui syyskuussa, meni rapiat 40000kwh per vuosi) mutta minulla on 217m2 lämmitetty pumpulla ja 40m2 suorasähköllä, tuosta tulee karkeasti 90kwh/m2 per vuosi (siis kaikki sähkö) eli jos olisi 150m2 neliöitä niin tekisi suhteutettuna luokkaa 13000 kwh / vuosi, tosin pitää muistaa että käyttösähkön kulutukseen ei neliöt vaikuta (sitä menee meillä varmaan luokkaa 9000kwh per vuosi). Minulla on myös ilto440 mutta sekin on sähkölämmitteinen, sinulla ilmeisesti vesipatteri siellä (ilto440 econo)?

Eli kyllä sinulla suhteellisen paljon menee sähköä, ja nibeen verrattuna pumppusi kyllä käynnistyilee tosi tiheaan alle +3 asteessa, se tosin voi olla tyypillistä sinulla olevalle pumppumallille. No jahka saat sen kulutusmittarin pumpulle niin selviää onko sen sähkönkulutus kuitenkin OK, veikkaanpa että on.
Oletkos kuunnellut kuinka pitkiä pätkiä sinun talouden muut kompurat käy, siis jääkaappi ja pakastin? Meinaan että olisiko siellä kuitenkin joku muu kuin mlp joka vie "liikaa" sähköä.

[maajussijussi.]

Katselin tuota 5h trendiä ja siitä äkkipäätä katsottuna pumppusi käy >7h vuorokaudessa nyt kun lt lähellä 0 C. Itselläni V10 käy tällähetkellä kun ulkolt. 0...-5 C n. 6h/vrk eli ei tuo nyt ihan mikään älytön lukema mielestäni ole mutta taas 20000kWh/v vaikuttaa aika korkealta. Onkohan tässä kyse nyt kuitenkin kotitaloussähkön suuresta määrästä niin kuin jotkut ovat aiemminkin ounastelleet. Sehän selviää sillä mittarilla, eli turha tässä oikeastaan alkaa arvailemaan mitään ennen tuota mittaustulosta.

Minullakin on nyt trendi seuranta päällä ja kWh mittaria käyn lukemassa tuon tuosta kun olen ollut havaitsevinani että pummpuni käy pitempiä jaksoja nyt syksyllä kuin keväällä ulkolämpötilan ollessa samoissa lukemissa. Mutasihdinkin putsasin ja lisäsin nestettä hieman maapiiriin.

Vertailun vuoksi: sähköä meillä meni kaikkinensa 13350 kWh/v (190m2, 2+2 hlöä, puusauna, takkaa lämmitetään talvella ehkä kerran vkossa. ) Olen kuvitellut että pumppuni (V10) teho olisi 5kW. Käyttötunnit oli 1640h/v eli siitä voi laskea pumpun viemän energian mikäli tuo 5kW on kohdillaan.

Katselin tuota Seppaantin lähettämää hienosti kommentoitua käyrää niin aloin miettimään erityisesti kommentteja ".. Eli pumppu käy pätkäkäyntiä hyvällä hyötysuhteella.

.. käy pumppu yläosan ohjaamana pidempiä käyntijaksoja lauhtumislämpötilan ollessa n. 50C.
Eli pumppu käy vuodessa 6-7 kuukautta varsin huonolla hyötysuhteella."

Tarkoittaakos tuo nyt sitä että pätkäkäynti on ok jos kerran hyötysuhde on hyvä ?! ja pidempiin käyntijaksoihin ei kannata pyrkiä koska hyötysuhde tippuu ?!

Vai onko kyse siitä että jokin pumpun parametri on poskellaan ja sitä muuttamalla saadaan pitkät käynnit ja hyvä hyötysuhde ?

Kuumakaasut olivat minustakin kyllä hurjan korkeat siihen mitä vertasin omaan pumppuuni (ei ole tainnut koskaan nousta edes 100 C) Mutta eikös tuo kerro toisaalta sen että kyllä pumpussa tehoja on ja potkua riittää vai miten asiaa pitäisi tulkita ?

Tulipas paljon kysymyksiä, toivottavasti joku viisaampi osaa/jaksaa vastata ja selitys Bnu:n sähkön kulutukseen selviäisi.

[Matias]

Olisiko jossain muuten sellaista humanistille sopivaa selitystä maalämpöpumpun ja mieluiten tietysti tätä lämpöässää koskevaa tietoa? En ymmärrä edes mikä on yläosa ja alaosa yms.

Lämpöässä on melkoisen pitkälle kehitetty tuote ja siinä toimintoja kuvaavat ilmaisut saattaa vaikuttaa omituisilta jos ei tunne lämpöpumpun toimintaperiaatetta.
Varaaja on kaksiosainen,puhutaan ylä-ja alavaraajasta.
Ylävaraaja tarkoittaa ylimpänä olevaa varaajasäiliötä jossa käyttövesi lämpiää lämpöpumpun tulistinvaihtimella.
Alavaraaja on sitten ylävaraajan alla ja siinä lämpiää lattiassa kiertävä vesi lämpöpumpun lauhdutinvaihtimella.
Yläosa tarkoittaa yleensä alavaraajan yläosaa.
Alaosa tarkoittaa alavaraajan alaosaa.
Ylävaraaja on kaksiosaisen varaajan ylempi säiliö joka on usein pellillä erotettu alavaraajan yläosasta ,tällä välipellillä estetään ylävaraajaan siirretyn kuumemman veden sekoittuminen alavaraajan alhaisempaan,lauhdutinlämmöllä lämpenevään veteen.
Käyttöveden kun pitää olla huomattavasti kuumempaa kuin lattialämmitysveden.
Vedellä on sellainen ominaisuus että lämpimämpi vesi on kevyempää ja nousee luonnostaan varaajan yläosaan.
Jäähtyessään vesi muuttuu hieman painavammaksi ja laskeutuu varaajan alaosaan.
Vesi siis kerrostuu varaajassa automaattisesti lämpötilan mukaan.

Tuolta löytyy käyttöohjeet (käyttöohje V7-30)jossa on ohjeet säätöjä varten
http://www.lampoassa.fi/ladattavat_tiedostot.html

Tuossa liitteenä periaatekuva lämpöpumpu ja varaajan toiminnasta

[seppaant]

Mitä itse tekisit tässä tilanteessa?
01.01.2010 - 11:30:13 Lainaa
Nyt on oikeasti hyvät neuvot tarpeen.

Olemme ostaneet vuonna 2005 valmistuneet omakotitalon Kuopiosta, 130 neliötä. Talossa on maalämpö, lämpöpumppuna Lämpöässän V9, Oumanin EH 201/GL ohjaa.

Näin aloitit kohta vuosi sitten.
Olet varmaankin asunut siellä jo yli vuoden. Nämä täällä esiintyneet kulutuslukemat ovat olleet sähköyhtiön vuosikulutusarvioita.
Löytyykö sinulta luettuja mittarilukemia, jos on niin laita tänne kaikki lukemat ja päivämäärät, jotka sinulla on.
Talon ostohetkeltä sahkösopimusta tehtäessä pitäisi ainakin löytyä mittarin lukema.

Lämpöpumppusi on vanhempaa V-mallia, josta ei enää löydy tietoja L-Ässän sivuilta.

Voisitko katsoa käyttöohjeesta (tai joku muu vanhemman V-Mallin omistaja) pumpun tärkeimmät tiedot, esim seuraavat ja jos on muuta oleellista, myös ne.
- Otto-/antoteho
- Varaajan koko
- Kompressorityyppi
- Kylmäaine

Jos löytyy pumpun periaatteellinen virtauskaavio, niin sekin kiinnostaa.

Vielä sähkönkulutuksesta
Itsellä on 1975 rakennettu, lämmin pinta-ala n. 150m2, patterilämmitys, painovoimainen ilmanvaihto ja 2 henkilöä talo.
Nyt kolmen maalämpöpumppuvuoden jälkeen on keskimääräinen vuosikulutus ollut
- Lämpöpumppu 6630 kWh
- Taloussähkö 3670 kWh
- Yhteensä 10 300 kWh.

ATS

[seppaant]

maajussijussi sanoi

Katselin tuota Seppaantin lähettämää hienosti kommentoitua käyrää niin aloin miettimään erityisesti kommentteja ".. Eli pumppu käy pätkäkäyntiä hyvällä hyötysuhteella.

.. käy pumppu yläosan ohjaamana pidempiä käyntijaksoja lauhtumislämpötilan ollessa n. 50C.
Eli pumppu käy vuodessa 6-7 kuukautta varsin huonolla hyötysuhteella."

Tarkoittaakos tuo nyt sitä että pätkäkäynti on ok jos kerran hyötysuhde on hyvä ?!
Tässä on nyt tilanne ”nokkatarttuu-pyrstötarttuu”
Matalasta lauhtumislämpötilasta johtuva hyvä hyötysuhde on tietenkin hyvä asia mutta
Pätkäkäynnillä on kuitenkin pari huonoa puolta
- Kompressorin käynnistyttyä kuluu minuutin parin verran ennen kuin lämpöpumppuprosessi on stabiloitunut. Tänä aikana lämpöpumppu ei anna vielä täyttä tehoa mutta ottaa kuitenkin täyden ottotehon. 8 min käyntijaksoissa se tarkoittaa, että pumpun käyntiajasta 10-20% on hyötysuhteeltaan huonoa.
- Käynnistys on kompressoria eniten rasittava käynnin vaihe. Mitä enemmän käynnistyksiä sitä enemmän kompressori rasittuu.

ja pidempiin käyntijaksoihin ei kannata pyrkiä koska hyötysuhde tippuu ?!
- Pidempiin käyntijaksoihin kannattaa pyrkiä, mutta matalalla lauhtumislämpötilalla

Vai onko kyse siitä että jokin pumpun parametri on poskellaan ja sitä muuttamalla saadaan pitkät käynnit ja hyvä hyötysuhde ?
Valitettavasti vanhemman V-mallin rakenne on vain sellainen, että pätkäkäyntiä on vaikea välttää

Kuumakaasut olivat minustakin kyllä hurjan korkeat siihen mitä vertasin omaan pumppuuni (ei ole tainnut koskaan nousta edes 100 C) Mutta eikös tuo kerro toisaalta sen että kyllä pumpussa tehoja on ja potkua riittää vai miten asiaa pitäisi tulkita ?
Korkeat  kuumakaasun lämpötilat ovat suoraa seurausta korkeista lauhtumislämpötiloista.

Lisäksi vielä Bnu:lle yksi kysymys
Onko pumpussasi käyntiaikalaskuri?
Jos on, niin mitä mittari näyttää nyt? ja onko sinulla lukemia aikaisemmilta ajoilta?

ATS

[Bnu]

Näin aloitit kohta vuosi sitten.
Olet varmaankin asunut siellä jo yli vuoden. Nämä täällä esiintyneet kulutuslukemat ovat olleet sähköyhtiön vuosikulutusarvioita.
Löytyykö sinulta luettuja mittarilukemia, jos on niin laita tänne kaikki lukemat ja päivämäärät, jotka sinulla on.
Talon ostohetkeltä sahkösopimusta tehtäessä pitäisi ainakin löytyä mittarin lukema.

Sähkölasku 20 000kW peruistui todelliseen kulutukseen, sitten 22 000 perustui touko-syyskuun kulutuksen perusteella laskettuun viimevuotiseen verrattuun kulutukseen, joten varmaan aika tarkka on.
Kesällä sähkönkulutus oli minimaalista verrattuna talveen,  joten kyllä tuo lämmityskuluta haiskahtaa.

Kompressoriaika näytti olevan 2200 tuntia mutta en tiedä milloin se on nollattu.

Jos tää koko systeemi on ihan susi niin voinko vaatia silloista rakennuttajaa vastuuseen? Eli jos tuo maalämpöpumpu tosiaan kuluttaa aivan suhteettomasti?

No odotellaan mittaustuloksia.

Voisko joku muu vastata noihin V9- mallia koskeviin kysymyksiin, kun itselläni ei ole hajuakaan noista mallin tiedoista.

Kiittäen taas, Bnu

[hoohöö]

Moro,

Onko sinulla kulutuslukemia per kuukausi? Niistä voisi ehkä jotain päätellä.

Esimerkin vuoksi kerrottakoon että meidän taloudessa meni ennen MLP asennusta keskimäärin seuraavasti;
heinäkuu 1200kwh
elokuu 1500 kwh
syyskuu 2400
lokakuu 3500 kwh
Nyt kun MLP ollut ensimmäisen täyden kalenterikuukauden, siis lokakuun, käytössä niin meni 1700kwh lokakuun aikana.

Tuskin se lämpöässän kompuran tuntilaskuri on ihan helposti edes nollattavissa? mutta toisaalta 2200 tuntia per 5 vuotta tekisi vain 440 tuntia per vuosi mikä ei varmaan pidä paikkaansa, eli laskuri on nollattu/nollaantunut jossain vaiheessa. Kannattaa alkaa seuraamaan noita tuntejakin kuukausitasolla.

[maajussijussi.]

Seppaant kirjoitti: "Voisitko katsoa käyttöohjeesta (tai joku muu vanhemman V-Mallin omistaja) pumpun tärkeimmät tiedot, esim seuraavat ja jos on muuta oleellista, myös ne.
- Otto-/antoteho
- Varaajan koko
- Kompressorityyppi
- Kylmäaine"


Löysin vahan V-mallin esittteen jossa V9:n tiedot:

- Lämmitysteho(antoteho)/ottoteho  10-12kW/ 3,1-2,8 kW
kompressorin ottoteho määritetty olosuhteissa: maaliuos 0C, lauhdutus 50C sekä 35C
- Varaajankoko 340 l (sama kuin V10:ssa)
- Kompressori tyyppi Ei ollut erillistä mainintaa, mutta on varmaan Copelandin valmistama Scroll -kompura niinkuin minun V10:ssa.
Kylmäaine R407C
Lisäksi oli maininta lämmitettävästä pinta-alasta: 140-200m2, porakaivon syvyys: 130-160m
sulakkeet: 3x16A/400V (hidas)

Tuohon rakennuttajan vastuuseen en kyllä osaa sanoa juuta enkä jaata.

Mutta kun pumpussasi on 2200h nyt niin kyllä se on varmaan nollautunut jossakin vaiheessa jos talo oli 5v. vanha. Oliko sinulla vuoden takaista lukemaa ylhäällä ? Se kertoisi aika paljon jos tietäisi vuoden käyttötunnit.

[seppaant]

Maajussijussi

Löysin vahan V-mallin esittteen jossa V9:n tiedot:

Oliko esitteessä minkäänlaisia kuvia pumpun rakenteesta?

ATS

[maajussijussi.]

Maajussijussi

Löysin vahan V-mallin esittteen jossa V9:n tiedot:

Oliko esitteessä minkäänlaisia kuvia pumpun rakenteesta?

ATS

Ikävä kyllä, ei mitään kuvaa. Sen tiedän että V10ssa on ns. kaksoisvaippavaraaja, eli ulommassa osassa on lattiaan menevä vesi ja sisemmässä on käyttövesi. Luulen että V9ssa on myös vastaava koska varaajan kokokin on sama.

[rihveli]

"Vanhanmallisen" Lämpöässä V-sarjan ohjeet?

Bnu:n postaamasta uusimmasta graafista ajatelmia:

Otetaan aikajakso klo. 12.00-16.10 tarkasteluun. Jaksossa on ollut yhdeksän käyntijaksoa lämmitystä varten ja kaksi jaksoa käyttövettä varten. Jos yksi lämmitysjakso on ollut 6 minuuttia ja mennään tasaisen vauhdin taulukolla koko vuorokausi, olisi graafin perusteella lämmityskäyntiaika reippaat kolme ja puoli tuntia. Kompressorin + maapiirin pumpun ottoteho "yläkanttiin arvattuna" yhteensä 4 kW. Sähköä kuluisi vuorokaudessa lämmityskäyntijaksoilla n. 15 kWh.

Käyttövettä on kuumennettu kaksi kertaa kuuden tunnin tarkastelujaksossa yhteensä noin 40 minuutin ajan. Edelleen tasaisen vauhdin taulukolla lämpöpumppu kuumentaisi käyttövettä kaksi ja puoli tuntia vuorokaudessa "yläkanttiin arvattuna" ottoteholla 5 kW. Sähköä kuluisi käyttöveden kuumennukseen n. 13 kWh.

Vuorokaudessa olisi kulunut sähköä kompressorin ja maapiirin kiertopumpun pyörittämiseen yhteensä n. 30 kWh. Jos mentäisiin koko vuosi tuolla 30 kWh/päivä kulutuksella, lämpöpumppu veisi karkeasti 11000 kWh vuodessa, mikä tuntuu kyllä todella epäuskottavalta.

Paljonko talon entisillä omistajilla kului sähköä vuodessa?

Onko kellään tietoa paljoko maksaa, jos pyytää sähköyhtiötä tarkastamaan sähkömittarin oikeellisuuden? On tuo Bnu:n ilmoittama sähkönkulutus niin suuri, että epäilys suuren kulutuksen aiheuttajaksi kohdistuisi myös sähkömittariin...

[Matias]

Onko kellään tietoa paljoko maksaa, jos pyytää sähköyhtiötä tarkastamaan sähkömittarin oikeellisuuden?

Eipä ole ihan tuoretta tietoa mutta  -70 luvulla oli periaatteena että jos mittarissa oli vikaa niin ei maksanut mitään mutta jos mittari oli täysin kunnossa niin asiakas sai maksaa.
Silloin sähköyhtiöitä valvoi Suomen Sähkölaitosyhdistys ja kulutusriita tapauksissa se antoi suosituksen riita-asiaan ja jakeluyhtiöt noudatti sitä suositusta.
Oli tuolloin itsellä tapaus jossa muutaman kuukauden remontin sähkönkulutus kesäaikana oli kwh-mittarin mukaan jotain 40000kwh.Sähkölaitosyhdistys antoi suosituksen meikäläisen eduksi ja jakeluyhtiö tyytyi siihen.
Googlen mukaan ko virasto näkyy olevan edelleen toiminnassa

[seppaant]

Vuorokaudessa olisi kulunut sähköä kompressorin ja maapiirin kiertopumpun pyörittämiseen yhteensä n. 30 kWh. Jos mentäisiin koko vuosi tuolla 30 kWh/päivä kulutuksella, lämpöpumppu veisi karkeasti 11000 kWh vuodessa, mikä tuntuu kyllä todella epäuskottavalta.

Tein samat laskelmat kuin "sihti" tulokset olivat samaa suuruusluokkaa mutta kuitenkin hieman maltillisemmat.
-26 kWh/vrk
-9600 kWh/vuosi

Huolestuttavin piirre oli kuitenkin se, että pätkäkäynnin keskimääräinen käyntiaika on vain 4 min 50s ?
Ja yhteensä käynnistyksiä 62 kpl/vrk

Jos käynnin alussa on vain "minuuttikin huonoa käyntiä" tekee tämä n. 20% pätkäkäynnin kokonaisajasta.

Kumpa saisi jostain käyttöohjeet ja pumpusta edes jonkinlaisen rakennekuvan, niin voisi paremmin pähkäillä että mikä "mättää"

Bnu:lle jälleen pari toivetta ja kysymystä

Millainen keruupiiri, maa vai kaivo? Mitat?
Onko minkäänlaista tietoa keruupiirin lämpötiloista?

Sinun pitäisi kerätä perustietoa talon kulutuksesta.
Kirjaa ylös päivittäin samaan aikaan esim illalla viime töiksi
-Talon sähkömittarin lukema
-Pumpun sähkömittarin lukema (sitten kun mittari on asennettu)
-Lämpöpumpun tuntimittarin lukema
-Ulkoilman keskilämpötila (hyvä arvauskin riittää)
-Muita huomioita, esim. onko ollut jotain normaalista poikkeavaa sähkön tai lämpimän veden kulutusta.

ATS

[Matias]

Oliskohan se tuo
http://www.rakentaja.fi/pdf/lampoassa/OHJE_V_4-2005.pdf

[seppaant]

Oliskohan se tuo

Kiitos
Siinähän se

ATS

[maajussijussi.]

Bnu, sanoit että käyttövedenkierto on pois päältä, mutta onko varma myös ettei käyttövesipiiriin ole kytketty mitään muutakaan, esim. rättipatteri ? Se nimittäin syö tehot lämpöpumpulta. Suurin osa putkimiehistä tietää tuon mutta kun heitäkin on kuitenkin joka lähtöön.

[sailor]

Ei johdu BNU:n kulutuslukemat LÄ:stä. Vaikkakin BNU ajaa "turhan" korkealla alaminimillä, niin silti kulutuksen ei pitäisi olla tuolla hehtaarilla. Toki sieltä laskisilmästä kannatta katsoa kuplia pyöri kylmäaineessa kovin pitkään kun kone käynnistyy.

Oma arvaus on, jos kerran käyttöveden kierto ei ole päällä. Eikä maapiirin pumppu oile 24/7/365 käynnissä.

Olisiko "Syyllinen" tuo ILTO440, joka makaa jossain kesäpeltiasennossa ja vastus hehkuu +10 keleistä lähtien.   Osta kympin töpseliin kytkettävä energiakulutusmittari tutkimaan ILTOn sielunelämää.

Seppaantin kanssa samaa mieltä että nyt kannattaa olla järjestelmällinen, jotta vikakohteet ja kuluttajat saadaan suljettua yksi toisensa jälkeen pois.

Jani

[Bnu]

Nyt on kulutusmittari asennettu ja ensimmäisen kolmen tunnin perusteella maalämppumppu vie 1.05KWh tunnissa. Alan keräämään lisäksi vähän noita sähkömittarin lukemia, pumpun käyntitunteja ja ulkolämpötilaa, kuten ehdotettiin.

Sailor: Miten voin tarkastaa asian? Iltossa oli peltimoottori hajalla reilu vuosi sitten ja korjaaja vaihtoi sen, mut oliskohan se tuota huomannu?

Paljonko alaminiä vois pudottaa? Mitä suosittelet?

Rättipattereita ei ole, joten sinne lämpöä ei mene.

Miten voisin saada tietoa nesteiden lämpötiloista?

Kiitos taas kaikille kommentoineille!

[sailor]

Nyt on kulutusmittari asennettu ja ensimmäisen kolmen tunnin perusteella maalämppumppu vie 1.05KWh tunnissa. Alan keräämään lisäksi vähän noita sähkömittarin lukemia, pumpun käyntitunteja ja ulkolämpötilaa, kuten ehdotettiin.

Sailor: Miten voin tarkastaa asian? Iltossa oli peltimoottori hajalla reilu vuosi sitten ja korjaaja vaihtoi sen, mut oliskohan se tuota huomannu?

Paljonko alaminiä vois pudottaa? Mitä suosittelet?

Rättipattereita ei ole, joten sinne lämpöä ei mene.

Kiitos taas kaikille kommentoineille!

Osta sisä-ulkolämpötilamittari ja laita anturi jäteilmakanavaan. Piuha vaan siitä luukun raosta, anturi vaikka teipillä tai nippusiteellä kiinni. ( http://www.swegon.com/Global/PDFs/Home%20ventilation/Air%20handling%20units/Swegon%20CASA-series/_fi/440_Premium_m.pdf )

Alaminimiä voi pudottaa,kunnes tulistus laskee niin alas ettei ylälämmöt pysy ylhäällä. Jos lämpökäyä pyytää (menovesi-info) 26 astetta, niin laita alminimiksi sama.

Osta samalla pari mittaria enmmän ja tietokoneliikkeestä piitahnaa ja laita maaliuosputkiin anturit myös (ja tahnaa väliin+eristettä päälle). Muista ennen asennusta tehdä mittareille jääsohjotesti, jotta tiedät "mittarivirheen".

Edellinen case: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2227.msg24138#msg24138

Ja kirjoita tietosi sinne tiedonkeruuketjuun, kiitos!

Jani

[maajussijussi.]

Kysy (1-vaihe) energiankulutus-/teho -mittaria lainaan paikalliselta sähkölaitokselta. Jotkut yhtiöt antavat niitä ilmatteeksi lainaan, niinkuin täällä meilläpäin. Lainasin sen ja sain heti selville mitkä on ILTOn tehot eri nopeuksilla.

Minulla on vesipatteri -malli ja siinä puhalluksien tehot vaihtelevat 43W... n. 310W. Jos sinulla on jälkilämmitys sähköllä, niin vastuksen teho on ILTOn sivuilta: http://www.ilto.fi/page225.phtml  löytyneiden tekn.tietojen mukaan 900W.

Tuolla sivuilla oli ilmoitettu tulo ja poistopuhaltimien tehoksi 185W/puhallin eli yht. 370W, eli näet tehomitarilla heti jos vastus on päällä.

[seppaant]

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7031596.jpg][IMG]http://i8.aijaa.com/b/00608/7031596.jpg[/IMG][/url]
Tuolta "Matiaksen" linkistähän löytyivät kaipaamani kuvat.
Vaikka kuva on periaatteelinen selviää siitä hyvin "toimintafilosofia".

Ensimmäinen tehtävä Bnu:lle
Tarkista, että putket on kytketty oikeisiin paikkoihin (keltaiset täpät). Ei olisi ensimmäinen kerta kun olisi kytketty väärin (nimimerkki "kokemusta on")

Voisitko ottaa valokuvan ja laittaa tänne voorumille. Kuva, missä näkyy mahdollisimman hyvin pumpun päällä olevat putket ja laitteet.

Yksi ensimmäisistä tehtävistä on selvittää tämä todellisen pätkäkäynnin syy.
Tasaisen vauhdin taulukon mukaan 62 käynnistystä/vrk tekee viidessä vuodessa 113 150 käynnistystä  Tämähän on jo sellainen määrä, että herää kysymys, onko kompressori mahdollisesti jo kerran vaihdettu ja käyntituntilaskuri nollattu ?

ATS

[jhr]

Yksi ensimmäisistä tehtävistä on selvittää tämä todellisen pätkäkäynnin syy.
Tasaisen vauhdin taulukon mukaan 62 käynnistystä/vrk tekee viidessä vuodessa 113 150 käynnistystä  Tämähän on jo sellainen määrä, että herää kysymys, onko kompressori mahdollisesti jo kerran vaihdettu ja käyntituntilaskuri nollattu ?

Näitä uusia malleja en juuri tunne, mutta eikös tuo pätkäkäynti ole ainakin vanhemmilla ässillä ominaisuus eikä vika?

Omani on vm. 2002 ja juuri tuli 8 vuotta ikää täyteen eikä se ole ensimmäisen käynnistyksen jälkeen ikinä käynyt yli 10 minuuttia yhteen mittaan. Tasaisella -25 pakkasella käynti on luokka 6 minuuttia käy, 4,5 minuuttia lepää. Nyt nollakelillä suhde on vajaa 4 minuuttia käyntiä ja n. 20 minuuttia lepoa.

Kompressori (mäntä) ei ole vielä näyttänyt mitään väsymisen merkkiä, tosin tuolla toisessa ketjussa jo kyselin pitäisikö jotain ennakoivaa huoltoa harkita. Ainakin softa pitäisi varmaan päivittää että alalämmön saisi pudotettua alemmas ja alaeron suuremmaksi kuin tuo 6 astetta mitä tuohon vanhaan softaa saa asetettua.