Mitä itse tekisit tässä tilanteessa?

[Marqu]

Vielä kysyisin tuon lämpimän käyttöveden ajastamisen mahdollisuutta mallissani?

Tietääkseni Lämpöässän Oumanilla et pysty ajastamaan käyttöveden kiertoa kun ei ole vapaita relelähtöjä. Minulla on vuorokausikello ohjaamassa ko. kiertopumppua. Yöllä pois ja päivälläkin pätkii käyntiä. Jos sinulla oli kiertopumppu asennettu kiinteästi niin silloin vrk -kellolla se ei onnistu.

Bnu tarkoitti ilmeisesti käyttöveden lämmityksen ajastamista, ei käyttöveden kierrättämisen ajastamista? Oumanin ohjauksessa ei ole mitään "sauna/suihku" -nappia, jolla varaajan lämpöjä saisi nostettua hetkellisesti ylemmäksi. Ainut vaihtoehto taitaa ylä-/alaminimin nosto käsin säätimeltä. Yksi vaihtoehto tämän helpottamiseksi olisi käyttämään loggerikonetta etähallinnan kautta, jolloin pumpun asetuksia voi muuttaa Trendissä olevan SMS simulaattorin avulla.

Itse olen käyttänyt Team Viewerin etähallintaa (ilmainen), jota pystyy käyttämään myös webistä käsin. Keittiön koneelta (tai ihan mistä vaan missä on netti yhteys) vain etäyhteys tekniseen tilaan ja ylävaraajan lämpöjä hieman ylös. Ei tarvi rampata teknisessä tilassa pumpun säätöjä rukkaamassa. Lisäksi voi katsella käyriä, että onhan pumpulla kaikki ok. 

[maajussijussi.]

Vielä kysyisin tuon lämpimän käyttöveden ajastamisen mahdollisuutta mallissani?

Tietääkseni Lämpöässän Oumanilla et pysty ajastamaan käyttöveden kiertoa kun ei ole vapaita relelähtöjä. Minulla on vuorokausikello ohjaamassa ko. kiertopumppua. Yöllä pois ja päivälläkin pätkii käyntiä. Jos sinulla oli kiertopumppu asennettu kiinteästi niin silloin vrk -kellolla se ei onnistu.

Bnu tarkoitti ilmeisesti käyttöveden lämmityksen ajastamista, ei käyttöveden kierrättämisen ajastamista? Oumanin ohjauksessa ei ole mitään "sauna/suihku" -nappia, jolla varaajan lämpöjä saisi nostettua hetkellisesti ylemmäksi. Ainut vaihtoehto taitaa ylä-/alaminimin nosto käsin säätimeltä. Yksi vaihtoehto tämän helpottamiseksi olisi käyttämään loggerikonetta etähallinnan kautta, jolloin pumpun asetuksia voi muuttaa Trendissä olevan SMS simulaattorin avulla.

Itse olen käyttänyt Team Viewerin etähallintaa (ilmainen), jota pystyy käyttämään myös webistä käsin. Keittiön koneelta (tai ihan mistä vaan missä on netti yhteys) vain etäyhteys tekniseen tilaan ja ylävaraajan lämpöjä hieman ylös. Ei tarvi rampata teknisessä tilassa pumpun säätöjä rukkaamassa. Lisäksi voi katsella käyriä, että onhan pumpulla kaikki ok. 

Niinpäs varmaan tarkoittikin, eli tuossahan se vastaus jo tulikin ettei Oumanilla voi ajastaa käyttövettä kuumemmaksi.

[Bnu]

Itsenäisyyspäivää!

Trend: http://www.aijaa.com/v.php?i=7150329.jpg

Kokonaissähköä mennyt 45 KWh josta Lämpöässän suuhun 31 KWh

Käyntiaika 7 h ja pakkasta ollu -5 ja -8 välillä.

Seppaant kyselit tuolla toisessakin ketjussa niitä mittapiirrustuksia, mutta en niitä löydä. Pitäisikö ottaa mitta käteen ja alkaa mittailemaan?

Mites tuon ajastuksen nyt voisi ymmärtää näin osaamaton, mitä pitäisi hankkia että voisin sen kännykällä tai tietokoneella laittaa?

Kiitosta!

[Matias]

Olen tässä yrittänyt järkeillä Lämpöässän kompressorin käynnistys/pysäytys ohjauksia mutta ei avaudu niin voisko LÄ:n tuntevat jäsenet avustaa.
Jos noita arvoja tarvitsisi muuttaa niin mistä/miten varaajissa arvot mitataan?

Varaaja ylämin 49
yläero 7
alamin 30
alaero 6
yläohjausraj 70

Käyttövesivaraajassa näyttäisi oleva TE9 anturi ja lämpöjohtoverkon varaajassa(ulkovaippa) TE10 anturi.
En (yrityksistä huolimatta) ymmärrä miten kahdella anturilla voisi noin monta mittausarvoa mitata? :-/

[Matias]

Toiminta onkin ilmeiseti siten että anturi T10 on Oumanin  ohjelmassa asetettavissa arvot "alamin" ja "alaero".
Alamin käynnistää ja alero pysäyttää?
"Käyrä" taitaa olla lämpöjohtoverkon menoveden anturi TE2.

jäsen "vepsa" 4.12

Nostin alaminiä äsken 30:een jotta saisi taloon vähän lisää lämpöä, liekö ollut hölmö temppu?

Moi
Jos haluat torppaan lisää lämpöä täytyy nostaa säätökäyrän asetusarvoja esim. 0 29 ja -20 34

Näyttäisi 6.12.2010 trendin mukaan alamin nousseen 2 asteella kun 4.12 Bnu on nostanut sitä 28-->30.
TE2 anturin mukaan menoveden lämpötila ei kuitenkaan ole noussut vaan pysynyt suht samana.Oliskohan jäsen "vepsan" esittämä säätökäyrän nostaminen ollut parempi tapa jos taloon halutaan lisää lämpöä.
Näyttäisi että alamin nostamalla on shuntti mennyt vastaavasti pienemmälle.(?)

[Matias]

Oumanin sivuilta löytyikin Lämpöässän kompressorin ohjauksen toimintakaavio.Eipä järkivähä riitä kokonaisuuden ymmärtämiseen.

www.lampoassa.fi/cgi-bin/webio-f?id=38&saitti=lampoassa

[maajussijussi.]

Seppaant kyselit tuolla toisessakin ketjussa niitä mittapiirrustuksia, mutta en niitä löydä. Pitäisikö ottaa mitta käteen ja alkaa mittailemaan?

Bnu, mitä mittoja tarkoitat. Joitain Seppaantin kyselemiä mittoja olen antanut 23.11. Kävin mittaamassa ne V10 pumpusta mutta eiköhän se ole samanlainen kuin V9. Ainakin varaajan koko on sama.

[seppaant]

Bnu kirjoitti on 06.12.2010 - 18:07:18:
Seppaant kyselit tuolla toisessakin ketjussa niitä mittapiirrustuksia, mutta en niitä löydä. Pitäisikö ottaa mitta käteen ja alkaa mittailemaan?

maajussijussi:
Bnu, mitä mittoja tarkoitat. Joitain Seppaantin kyselemiä mittoja olen antanut 23.11. Kävin mittaamassa ne V10 pumpusta mutta eiköhän se ole samanlainen kuin V9. Ainakin varaajan koko on sama.

Minua kiinnostaa lähinnä LJ lähtöyhteen yläpuolella oleva vaippojen välisen tilan korkeus. Koska tilasta ei ole ilmanpoistoa, siellä voi olla ilmaa, mikä taas huonontaa tulistimen toimintaa.
Tähän asti saamieni mittojen mukaan korkeus on n. 200mm, mikä on n. 16% kokonaiskorkeudesta.

Jos siellä on ilmaa, on tulistin n. 200 mm matalammalla kuin mitä on suunniteltu.
Ja jos alaosan lämpötilamittaus on TE10 on tällä kohdalla, mittaa se käytännössä tulistimen lämpötilaa?

Eli metrinmitta käteen ja mittaamaan, koska mittapiirustuksia ei varmaankaan ole jaettu yleiseen käyttöön.

Katsokaa tyyppikilvestä, mitä tietoja siinä annetaan ja kuka on varaajan valmistanut

ATS

[Matias]

Tässä Lämpöässän varaajassa ei mielestäni ole mahdollista että alavaraajan lämpötilaa lasketaan taloudellisemman lauhtumislämpötilan alueelle jos sisävaraajassa halutaan yli +50 asteista käyttövettä.
Koska käyttöveden lämmitys tapahtuu varaajan seinämän läpi niin vastaavasti käyttövesivaraajan lämpö siirtyisi takaisin alavaraajaan päin jos se jäähtyy tai säädetään normaaliselle lattialämmitysveden lämpötila-alueelle.
Eli käyntijakson aikana ulkovaipan lämpötila on nostettava +50asteeseen tai yli koska ulkovaipan vedestä lämpö siirtyy käyttövesipuolelle seinämän läpi.
Jos halutaan +50 asteista käyttövettä niin ulkovaipan lämpö ja lauhdutuslämpötila  on nostettava samoihin astemääriin.
Tämän takia myös kompressorin ottoteho on tehoalueen ylärajoilla.
Koska alavaraajan vesitilavuus on varsin pieni niin lattiakierron paluuvesi jäähdyttää alavaraaja nopeasti ja siitä seuraa lyhyet käyntisyklit.Vaikka käynninohjaus asetuksia on kiitettävästi niin uskoisin ettei niillä ihmeempiä muutoksia ole saavutettavissa yllämainittujen varaajan ominaisuuksien takia.
Käyntisyklien pidentämiseksi muuttaisin shuntin toimintaa siten että se olisi auki vain käyntijakson aikana ja seisontajakson aikana kiinni.
Samaan tapaan kuin "hullunkierto" joissakin järjestelmissä.
Silloin voisi hyödyntää lattialaatan lämmönvarauskapasiteettia jota tällä Lämpöässän varaajalla ei juurikaan tapahdu koska shuntti pitää lattialaatan veden käyrän mukaisessa arvossa.
Samoin kaikki kierto alavaraajassa pysähtyisi seisontajakson ajaksi.
Että näin sen näkisin

[sailor]

Oumanin sivuilta löytyikin Lämpöässän kompressorin ohjauksen toimintakaavio.Eipä järkivähä riitä kokonaisuuden ymmärtämiseen.

www.lampoassa.fi/cgi-bin/webio-f?id=38&saitti=lampoassa

Tuolla on ollut V9 tekemä mainio LÄ:n asetusten "kylmäharjoittelu":
http://www.pauna.net/Laskentakaavat/V9+maal%e4mp%f6+optimointi.xls

Noin 3 vuotta.

Tässä Lämpöässän varaajassa ei mielestäni ole mahdollista että alavaraajan lämpötilaa lasketaan taloudellisemman lauhtumislämpötilan alueelle jos sisävaraajassa halutaan yli +50 asteista käyttövettä.

Ei sitä koko pönttöä noin kuumaksi ole tarkoituskaan saada. Tulistushan sen yläosan hoitaa kuumaksi kun pakkaset tulee. Näillä välikeleillä ei paljoa tulistusta tule, jolloin koko pönttö on lämmitettävä kuumemmaksi, jos tarvitsee paljon lämmintä vettä. Alaminimi säätelee aika paljon pumpun käyntitiheyttä ja käyttöveden määrää.

Eli tismalleen kai samoin kuin jokaisessa muussakin maalämpöpumpussa?

Esittämäsi shuntin rukkaus on tavallaan jo mulla käytössä kun olen hidastanut sen liikettä ja ajan alilämpöisellä vedellä. Kuvassa asteen nosto alaminimiin 24-->25 vaikuttaa: http://kuva.termiitti.com/v.php?img=14138

Pumpussa tai sen konstruktiossa ei ole minun mielestäni paljoakaan pahaa sanottavaa, mutta näin ylitehoinen tämän ei tarvitsisi olla. Jospa se kompura toivottavasti joskus tässä laukeaisi niin laittaisin pienemmän tilalle. Tällöin käyntijaksot pitenisivät ja ei puhallettaisi shuntti auki 20 kW lattioihin.

Oma pumppuni on käynyt joku 1,5h yhteen soittoon 35 asteen pakkasella kun asteen yönosto meni päälle.

Yönostolla tai laskulla saa pumpun käymään myös pitempiä jaksoja. Niitä nosto/laskujaksoja saa ohjelmoitua vuorokauteen useita. Mulla oli joskus käytössä menoveden korotus aamuyöstä, jolloin pönttö kuumennettiin ennen yösähkön loppumista.

BNU:lle on neuvottu jo tammikuussa miten asetuksia pitää rukata...tämänkään pumpun säätäminen (ml. koko muu lämmitysjärjestelmä) ei ole semmoista hommaa, että jostakin löytyisi taikatemppu jolla kuoritaan kermat kakun päältä. Järjestelmä toimii aina vain yhtä hyvin kuin sen heikoin lenkki.

Jani

[Matias]

Ei sitä koko pönttöä noin kuumaksi ole tarkoituskaan saada. Tulistushan sen hoitaa kun pakkaset tulee.

Jos tuo varaajan leikkauskaavio on oikein niin kyllä siinä käyttöveden lämmitys tapahtuu aina alavaraajan (ulkovaipan) vedellä.Eli kuumakaasu lämmittää ulkovaipan ja siitä seinämän läpi johtumalla lämpiää sisäpuolinen käyttövesivaraaja.
Käsittääkseni uudemmassa Lämpöässän V-malleissa käyttöveden lämmitys tapahtuu esittämälläsi tavalla.
Bnu:lla on tämä kuvassa oleva vanhempi malli

[sailor]

Jos tuo varaajan leikkauskaavio on oikein niin kyllä siinä käyttöveden lämmitys tapahtuu aina alavaraajan (ulkovaipan) vedellä.

Aivan


Eli kuumakaasu lämmittää ulkovaipan ja siitä seinämän läpi johtumalla lämpiää sisäpuolinen käyttövesivaraaja.

Kyllä

Käsittääkseni uudemmassa Lämpöässän V-malleissa käyttöveden lämmitys tapahtuu esittämälläsi tavalla.

Kuten myös tässä vanhemmassa

Bnu:lla on tämä kuvassa oleva vanhempi malli

Kyllä, kuten minullakin

Ainoa ero näissä on että uudemmassa V-mallissa kuumakaasukierukka on vesisäiliön sisällä, kuten myös käyttövesikierukka.

Tässä vanhemmassa mallissa kuumakaasu tulistaa ulkovaipan yläosan ja lämpö siirtyy seinämän läpi käyttövesisäiliöön, josta kuuma käyttövesi otetaan .

Molemmissa tavoissa on sekä hyvät että huonot puolensa.

Jani

[seppaant]

Tämä menee jo aiheen ulkopuolelle, mutta selvyyden vuoksi alla uudenmallisen V:n virtauskaavio.
ATS

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7160879.jpg][IMG]http://i2.aijaa.com/b/00856/7160879.jpg[/IMG][/url]

[seppaant]

Mikä kylmäaine on vanhassa V:ssä??

ATS

[Matias]

BNU:lle on neuvottu jo tammikuussa miten asetuksia pitää rukata...tämänkään pumpun säätäminen (ml. koko muu lämmitysjärjestelmä) ei ole semmoista hommaa, että jostakin löytyisi taikatemppu jolla kuoritaan kermat kakun päältä. Järjestelmä toimii aina vain yhtä hyvin kuin sen heikoin lenkki.

Jep,tämä ohje on ilmeisesti jäänyt huomioimatta ja kun ne perustuu  käyttäjän kokemukseen samanlaisella lämpöpumpulla niin kannattaa ilman muuta vaihtaa pumpun asetukset noin.

"Tammikuun ohje"
Ensiksi kuten tuossa jo neuvottiinkin niin säätökäyrä kohdalleen, oletan että sinulla ei ole patteritaloa, vaan lattialämmitys ja talo on normin mukaan eristetty:

Vaikkapa:
-20c  32c
0c 28c
20c 20c

Sen jälkeen alaminimi 28 asteeseen ja huoltovalikosta (koodi 1324) alaerotus maksimiin (olikohan 8-10 astetta). Lattiapiirin kiertovesipumput täysille (kolme asentoiset) näin pakkasilla.

Pudota yläminimi 39 asteeseen ja seuraa ylälämmön arvoa pumpun käynnistyessä (ei lämpimän veden kulutusta). Jos se jää alle 45 asteen, niin nosta alaminimiä aste kerrallaan ylöspäin. Tämä siksi ettei pumppusi käy vahingossakaan ylälämmön ohjauksella.

Jani

[maajussijussi.]

Minua kiinnostaa lähinnä LJ lähtöyhteen yläpuolella oleva vaippojen välisen tilan korkeus.

Katsokaa tyyppikilvestä, mitä tietoja siinä annetaan ja kuka on varaajan valmistanut

ATS

LJ-lähtöyhteen yläpuoleella olevaa vaippojen välistä korkeutta ei voi mielestäni mitata, säiliö on vuorattu sellaisella eristysmateriaalilla (en tiedä sille oikeata nimitystä).

Valmistaja on Galvanoimis Oy, max working pressure 10/1,7bar, max temp 75C, volume 0,34/0,04 m3

Kylmäaineen tiedon olen antanut aiemmin. Se taisi olla joku 407 ?!?

[seppaant]

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7178610.jpg][IMG]http://i8.aijaa.com/b/00219/7178610.jpg[/IMG][/url]
Tässä vähän analyysiä
- Säätöarvojen muuttamisella ei näytä olevan selvää vaikutusta ottotehoon. Näyttää mieluummin siltä että teho muuttuu käsi kädessä ulkoilman lämpötilan kanssa.
- Ominais energiankulutus laskee pakkasen kiristyessä vaikka pitäisi pysyä samana. Syynä voisi olla se että käynnin alkuvaiheen huonon jakson suhteellinen osuus pinenee käyntijaksojen pidentyessä.

Vielä pitäisi kuitenkin saada lisää kulutuslukemia etenkin näillä nykyisillä kylmillä ilmoilla jotta voisi tehdä varmempia johtopäätöksiä.

ATS

[maajussijussi.]

Tässä vähän analyysiä
- Säätöarvojen muuttamisella ei näytä olevan selvää vaikutusta ottotehoon. Näyttää mieluummin siltä että teho muuttuu käsi kädessä ulkoilman lämpötilan kanssa.
- Ominais energiankulutus laskee pakkasen kiristyessä vaikka pitäisi pysyä samana. Syynä voisi olla se että käynnin alkuvaiheen huonon jakson suhteellinen osuus pinenee käyntijaksojen pidentyessä.

Vielä pitäisi kuitenkin saada lisää kulutuslukemia etenkin näillä nykyisillä kylmillä ilmoilla jotta voisi tehdä varmempia johtopäätöksiä.

ATS

Pitäisikö tuossa sanoa paremminkin että teho muuttuu käsikädessä lämmityskäyrän kanssa (joka tietysti riippuu ulkolämpötilasta)

Näin siksi koska ottoteho ei enää kasva -20C alapuolelle mentäessä niin paljon kun ulkolämpötilalla -20 menoveden asetusarvo on jo saavuttanut maksiminsa, ts. menoveden asetusarvo ei enää kasva tästä mentäessä esim. -30C.

Tällaisen johtopäätöksen olen tehnyt omassa talossani, eli suhteelliseti kovin kasvu pumpun energian kulutuksessa on välillä 0..-20 koska siinä menoveden lt. muuttuu kokoajan. Tällä alueella meidänkin talossa asia on juuri niinkuin Seppaant sanoi. Meillä pumpun käyttötunnit muuttuvat 0...-20C ulkolämpötila välillä n. 5h...10h mutta lämpötilavälillä -20...-30 enää 10h..11h.

[Bnu]

Moi

Päk in pisnes eli kulutusdataa viimeiseltä 9 vrk:lta

Kokonaissähkönkulutus 541 KWh eli 60 KWh/vrk

Tästä maalämpöpumppu ottanut 368 KWh eli 40,8 KWh/vrk

Pumpun käyntitunnit 84 eli 9.3 h /vrk

Nyt jyräytin alaminiä ja -20 käyrää asteilla alaspäin alamin 29 ja -20 käytä 32. Katsotaan huomenna miltä näyttää. Kuvaa viimeiseltä vuorokaudelta http://www.aijaa.com/v.php?i=7186060.jpg

Olishan noita kuvia tuolta 9 vrk:lta mutta onko niistä mitään hyötyä.

Kiitos!

[edit]Missä asennossa pitää olla tuon pumpun? http://www.aijaa.com/v.php?i=7186144.jpg[/edit]

[sailor]

Pitää olla pumppu/pumput pakkasilla kolmosella. Kokeilin kakkos asentoa ja trendi näytti heti käyntijaksojen lyhentyneen ja tihentyneen. Tämä siis alaminimiä kelluttamalla 25 asteessa.

Huomaatkos tuosta kuvastasi kuinka sullakin on alkanut kellutus toimimaan kun pakkanen on kiristynyt alle 20 asteen. Käyntijaksot ovat pitempiä, samoin tauot. Alaminimiä vaan vieläkin alemmas. Lämpöässä "nostaa" sitä alaminimiä automaattisesti, kun tietty aste-ero käyrän pyynnin ja alaminimin suhteen saavutetaan. Itse nollasin trendin nyt kun on 25 astetta pakkasta. Tahtoo nähdä keskimääräisen käyntiajan näillä keleillä.

Jani

EDIT: näyttääkin lauhenevan huomiseksi...se siitä mittauksesta
EDIT: viime yö -24.4 ja käyntiaikasuhde 39%. Käyristä päätellen -25:ssä asteessa rupeaa alaminimi nousemaan automaattisesti

[seppaant]

Päk in pisnes eli kulutusdataa viimeiseltä 9 vrk:lta

Paljonkohan oli keskimäärin ulkoilman lämpötila?

ATS

[seppaant]

sailor

Laittaisitko tänne oman pumppusi ja talosi kulutuslukemia, joista voi laskea ominaisenergiankulutuksen.
Voisi vertailla sinun ja Bnun lukuja, koska teillä kummallakin on samantyyppinen pumppu ja asujaimisto lienee samantapainen. Talot samaa ikäluokkaa sinulla rinnetalo Bnu:sta en tiedä.

ATS

[Bnu]

Paljonkohan oli keskimäärin ulkoilman lämpötila?

Miinus neljätoista ollut viimeisen 7 vrk:n keskilämpötila Kuopiossa. Illalla tämän päivän lukemat..

[Bnu]

Viime vuorokauden kuva http://www.aijaa.com/v.php?i=7189603.jpg

Koko talo vienyt 68 KWh

Tästä Lämpöässä nielaissut 37 KWh
Käynyt 9 tuntia ja pakkaset ei kun jatkuu.

Huomasin muuten että talon seinässä oleva ilmanottoaukko on kerryttänyt itsennsä muhkean jääkerroksen, pitää kavuta sinne joku päivä jahka tikkaat löydän.

Että tältä pohjalta. Pitäisikö tuota alaminiä vielä laskea. Ilman takanlämmitystä kämpässä on kyllä kylymä... hrr..

[Matias]

Nyt on kulutusmittari asennettu !

Paljonkohan kalenterikuukauden tai 35vrk:n sähkönkulutus on lämpöpumpulla ollut?Paljonko käyntitunteja samalle ajalle on tullut?
Tuossa sailorin ja Bnu:n pumppujen trendit kun pakkasta hieman enemmän.Käyntiaikasuhde näyttäisi vaan paranevan kun pakkanen kiristyy tarpeeksi.Varsinkin sailorin trendissä erottuu hyvin kun lattialämmitykseen menee ensin reilusti lämpötehoa ja vasta senjälkeen varaajaan.Bnu:lla vastaava kohta on lyhyempi. Eipä ole kummassakaan ihan lähellä raja jossa lämmöntuotto ei riitä.

[sailor]

sailor

Laittaisitko tänne oman pumppusi ja talosi kulutuslukemia, joista voi laskea ominaisenergiankulutuksen.
Voisi vertailla sinun ja Bnun lukuja, koska teillä kummallakin on samantyyppinen pumppu ja asujaimisto lienee samantapainen. Talot samaa ikäluokkaa sinulla rinnetalo Bnu:sta en tiedä.

ATS

Noin 2kW menee jatkuvaa -15 asteen pakkasessa per tunti. Sisältää kiertovesipumput ja wanhan läppärin.

Tuosta kuvasta näkee selvästi kuinka BNU:n korkeampi alaminimi tuottaa lyhyemmät käyntijaksot, mutta samalla korkeamman käyttöveden lämpötilan.

Minulla tosin yläkerran uuni kuumana, kun lapset vaati.

EDIT: tuo 2kW pitää lämpimän käyttöveden tietty sisällään. Pitääkö se huomioida?

[Vepsa]

Että tältä pohjalta. Pitäisikö tuota alaminiä vielä laskea. Ilman takanlämmitystä kämpässä on kyllä kylymä... hrr..

Moi Bnu
alamin nosto tai lasku ei nosta eikä laske talon lämpöä, vaan "optimoi" pumpun toimintaa. Lämpökäyrän asetusarvot nostaa tai laskee talon lämpötilaa. Kokeile 0 29, -20 34.

-vepsa-

[seppaant]

Varsinkin sailorin trendissä erottuu hyvin kun lattialämmitykseen menee ensin reilusti lämpötehoa ja vasta senjälkeen varaajaan.

Tämä sailorin ajotapa on lähellä vaihtoventtiilikoneen toimintaa.
Onko säätöventtiili koko ajan täysin auki?
Mitenkä käyttäytyy verkostosta palaavan veden lämpötila?

ATS

[sailor]

Tämä sailorin ajotapa on lähellä vaihtoventtiilikoneen toimintaa.
Onko säätöventtiili koko ajan täysin auki?
Mitenkä käyttäytyy verkostosta palaavan veden lämpötila?
ATS

Ei se koko aikaa ole auki. Suntti on hiukan hidastettu, joka kuvista pitäisi selvitäkkin. Paluuvesi on molemmissa piireissä noin 3 astetta viileämpää kun käyntijakso stoppaa.

Voisihan sitä siirtää suntin anturit lattialämmityksen paluupuolelle. Suntti ajaisi itsensä hitaaaaammin kiinni kuin nyt. Tietysti lämpökäyrää pitäisi laskea samalla aika reippaasti (3 astetta). Loppuisi ainakin pätkäkäynti, jos sitä pelkää  

Varmaan tuosta ideasta joku heikko lenkki löytyy, mutta ei nyt tule mieleen mikä se voisi olla.

Jani

[Matias]

Pystyiskös Bnu tarkistamaan onko tuosta valikosta Täysteho vai Osateho valittu.Pitäis olla Täysteho.

edit: www.lampoassa.fi/cgi-bin/webio-f?id=38&saitti=lampoassa