Mitä itse tekisit tässä tilanteessa?

[Bnu]

Nyt on oikeasti hyvät neuvot tarpeen.

Olemme ostaneet vuonna 2005 valmistuneet omakotitalon Kuopiosta, 130 neliötä. Talossa on maalämpö, lämpöpumppuna Lämpöässän V9, Oumanin EH 201/GL ohjaa.

Olen alusta asti kiinnittänyt huomiota pumpun käyntijaksoihin, joka on ainakin näin kylmempään aikaan n.6 minuuttia käyntiä, sitten kymmenen minuutin tauko. Paikallinen putkifirma kävi joskus katsomassa ja totesivat, että lämmönjakotukit ym toimivat oikein, eli ei huolta.

Pari kuukautta sitten otin yhteyttä huoltoon, ja he tulivat ja huomasivat, että joku säätöventtiiliä ohjaava moottori oli palanut, korjaus yhteensä noin 300 euroa. Kyselin mutasihdeistä ym mutta niistä ei kuulemma kannata huolestua.

Samaan aikaan tuli ensimmäinen kulutukseen perustuva sähkölasku, jonka mukaan vuosikulutus on hulppeat 20 000kW. Sähköä kyllä käytetään reippaasti ja autotallissa pieni patteri pitää 20m2 huoneessa lämpötilaa +5c:ssa.

Kun en itse ymmärrä noista laitteista juuri mitään, niin pulassa ollaan. Kiinnostaisi laittaa joku järjestelmä, joka tutkii kulutusta, mutta jokainen sähkömiehen/putkimiehen käynti kun maksaa pari sataa ja vastaus saattaa olla mitä vain, niin haluaisin kuulla mitä mielestäsi minun kannattaisi tehdä.

Lattialämmitys on jaettu kahteen piiriin, toinen käsisäädöllä kylppäriin, toinen muuanne.

Arvot, joilla tällä htekellä mennään on

-20c  38c
0c 32c
20c 20c

Yöalennus 0
Minimiraja 15
Maksimiraja 39
Syyskuivaus 0
Venttiilin kesäsulku 20
Varaaja Ylämin 49
Varaaja alamin 30
Yläohjausrajoitin 70

Lämmöntalteenotto ILTO440.

Nyt olisivat todella hyvät neuvot tarpeen, mitä tehdä?

Kiitos jo etukäteen, ja hyvää uutta vuotta!

[Nomest]

En osaa ottaa kantaa tuohon, että mitä kannattaisi tehdä, kommentoikoot asioista paremmin perillä olevat siihen - mutta miten siinä nyt sitten kävi, kun ne korjasivat sen säätöventtiiliä ohjaavan moottorin, vieläkö pumppu käy tuollaista lyhyttä pätkää vai tuliko asiaan parannusta?

[Bnu]

Olin tosi innoissani kun tuo vika löytyi, mutta käyntijaksoihin sillä ei ole mielestäni ollut mitään vaikutusta, enkä tiedä energiankulutuksestakaan. Toivottavasti jotain.

[Nomest]

Jaa että ei tullut parannusta käyntijaksoihin? Kyllä kai minä soittaisin Lämpö-Ässälle niiden huoltoneuvontaan 040 841 8340 ja kysyisin sieltä sen kaverin kommenttia asiaan. Kyllä täälläkin varmaan kohta joku kommentoi jotain järkevää, mutta ei minusta tuollainen käyntijakso kuulosta kovin ihanteelliselta.

[Larux]

onneksi sinulla on Lässä, sillä se on helppo kytkeä tietokoneseurantaan (Ouman tarjoaa ilmaisen Ouman Trends ohjelmiston)

Toimi näin:
1. Kaiva pumpun manuaali esille (jos ei löydy, niin netistä löytyy logiikan nimellä)
2. Lukaise kappale sarjakaapelin kytkemisestä logiikkaan (Ouman myy valmiita kaapeleita, jos et itse viitsi/osaa tinata mokomaa)
3. Kutsu serkkupoika/sähkömies/vävypoika kytkemään sarjakaapeli paikalleen jos et itse viitsi/osaa hommaa tehdä
4. Raahaa pumpun vierelle vanha tietokone ja asenna siihen Ouman Trends (Windows softaa, ladattavissa Oumanin sivuilta)
5. Kerää trendidataa vaikkapa viikon ajan, laita muutamia kuvia nettiin jakoon ja keskustellaan sitten uudelleen pumppusi ongelmista.

Ilman trendidataa on hankalaa muodostaa käsitystä pumppusi ongelmista. itse löysin Ouman Trendsin avulla omasta pumpusta sekä asennusvirheen että yhden paikaltaan luiskahtaneen anturin!

EDIT: käyntitrendit helpottavat myös huoltoliikkeen analyysiä - Oumanin vakiona antamat mittaustiedot ovat ihan yhtä tyhjän kanssa.

Suosittelen! Pieni vaiva, suuri helpotus..

[teesal]

Meillä on täällä Jyväskylän suunnalla samanlaista ongelmaa V10:n kanssa. Pumppu käy näillä pakkasilla erittäin lyhyttä käyntiä, niin kuin kuvasta näkyy ( jos linkitykseni onnistuu). Olen yrittänyt korjata tätä ongelmaa säätämällä: pumpun asetuksia, jakotukkien piirien kiertoa ja iv-koneen jälkilämmityspatteria.  Mutta vielä tuloksetta. Jos jollakin on tarjota säätöapua niin otan kyllä mielellään tietoa vastaan.

[seppaant]

Olen alusta asti kiinnittänyt huomiota pumpun käyntijaksoihin, joka on ainakin näin kylmempään aikaan n.6 minuuttia käyntiä, sitten kymmenen minuutin tauko.

Meillä on täällä Jyväskylän suunnalla samanlaista ongelmaa V10:n kanssa. Pumppu käy näillä pakkasilla erittäin lyhyttä käyntiä, niin kuin kuvasta näkyy

Mitenkä pitkiä ovat käynnissäoloajat lämpöisemmillä ilmoilla?
Nythän ne ovat kummallakin n. 6-8 min

Koneethan ovat kaiketi vanhempaa V-mallia, tehty ennen vuotta 2007??

ATS

[teesal]

Meillä käyntiajat on 5-15 min riippuen kumman minimin mukaan pumppu käynnistyy. Pidempi käyntiaika saavutetaan kun käynnistys tapahtuu yläminimin mukaan. Hieman lämpöisemmillä keleillä pumppu huilaa noin puolisen tuntia. Pumppu on vanhan mallin V10.

[v9_noviisi]

moi, jos itsekin postaisin ekan kommenttini, mulla myös v9 (ollee vanhaa mallia, eli hieman enne tuota 2007 hankittu).

Kone käynyt myös todella lyhyitä jaksoja, eli n 6-7min käyntiä ja 5min huilia, pakkanen oli about 20 paikkeilla kun seurailin tuota.

En muista nyt säätöjä ulkoa, postaan ne myöhemmin, mutta sen muistan että alaminin mukaan käydään ja jopa niin että alamin on korkeampi kuin ylämin, onkohan tuossa järkeä?

Lämpöässän kaveri kävi säätämässä sen noin kun kävi seudulla kun olin valittanut että pumppu käy tuhottoman paljon minun mielestäni (kompura pimahti about 1.2v sitten jonka lämpöässä vaihtoi, tämän jälkeen mielestäni käyntiajat kasvoivat)

[IAP]

Olen alusta asti kiinnittänyt huomiota pumpun käyntijaksoihin, joka on ainakin näin kylmempään aikaan n.6 minuuttia käyntiä, sitten kymmenen minuutin tauko.
 - -
Arvot, joilla tällä htekellä mennään on

-20c  38c
0c 32c
20c 20c

Meillä on sama malli, ja säätökäyrän arvot ovat -20 C = 32 C ja 0 C = 28 C. Sinun arvoistasi voisi päätellä, että talo syö lämpöä aika reippaasti. Silloin ei ole mikään ihme, jos varaajan lämmöt on nopeasti imetty käynnistymisrajan alapuolelle. Kaiken kaikkiaan kuulostaa melko normaalilta, ikävä kyllä. Alaero kannattaa kuitenkin tarkistaa - taitaa olla oletuksena kuusi astetta, mutta nostaminen esim. kahdeksaan asteeseen voisi pidentää ja harventaa käyntijaksoja jonkin verran (jos siis et ole sitä jo tehnyt).

Lyhyehköt käyntiajat kertovat siitä, että varaajan alaosan lämpötila ohjaa käyntiä, niin kuin kovilla pakkasilla tietysti pitäisikin olla. Oletko seurannut alaosan lämpötiloja käynnistymisen ja pysähtymisen aikaan? Käymisen pitäisi loppua, kun alaosan lämpötila on kuusi astetta yli säätökäyrän mukaisen menoveden lämpötilan (vai olisiko se ollut viisi astetta). Pumppu käynnistyy uudestaan, kun alaosan lämpötila on laskenut tuosta alaeron verran. Jos lämpötilat ovat jotakuinkin tuollaiset, pumppu toimii niin kuin pitääkin. Lässän lyhyistä käyntiajoista on vuosien mittaan taitettu peistä moneen otteeseen, ja ne nyt vain näyttävät olevan tämän pumpputyypin ominaisuus, jolle ei oikein mahda mitään.

[sailor]

Nyt on oikeasti hyvät neuvot tarpeen.

Olemme ostaneet vuonna 2005 valmistuneet omakotitalon Kuopiosta, 130 neliötä. Talossa on maalämpö, lämpöpumppuna Lämpöässän V9, Oumanin EH 201/GL ohjaa.

Olen alusta asti kiinnittänyt huomiota pumpun käyntijaksoihin, joka on ainakin näin kylmempään aikaan n.6 minuuttia käyntiä, sitten kymmenen minuutin tauko. Paikallinen putkifirma kävi joskus katsomassa ja totesivat, että lämmönjakotukit ym toimivat oikein, eli ei huolta.

Samaan aikaan tuli ensimmäinen kulutukseen perustuva sähkölasku, jonka mukaan vuosikulutus on hulppeat 20 000kW. Sähköä kyllä käytetään reippaasti ja autotallissa pieni patteri pitää 20m2 huoneessa lämpötilaa +5c:ssa.

Lattialämmitys on jaettu kahteen piiriin, toinen käsisäädöllä kylppäriin, toinen muuanne.

Arvot, joilla tällä htekellä mennään on

-20c  38c
0c 32c
20c 20c

Yöalennus 0
Minimiraja 15
Maksimiraja 39
Syyskuivaus 0
Venttiilin kesäsulku 20
Varaaja Ylämin 49
Varaaja alamin 30
Yläohjausrajoitin 70

Lämmöntalteenotto ILTO440.

Ensiksi kuten tuossa jo neuvottiinkin niin säätökäyrä kohdalleen, oletan että sinulla ei ole patteritaloa, vaan lattialämmitys ja talo on normin mukaan eristetty:

Vaikkapa:
-20c  32c
0c 28c
20c 20c

Sen jälkeen alaminimi 28 asteeseen ja huoltovalikosta (koodi 1324) alaerotus maksimiin (olikohan 8-10 astetta). Lattiapiirin kiertovesipumput täysille (kolme asentoiset) näin pakkasilla.

Pudota yläminimi 39 asteeseen ja seuraa ylälämmön arvoa pumpun käynnistyessä (ei lämpimän veden kulutusta). Jos se jää alle 45 asteen, niin nosta alaminimiä aste kerrallaan ylöspäin. Tämä siksi ettei pumppusi käy vahingossakaan ylälämmön ohjauksella.

Jani

P.S Laita talosi tiedot suureen tiedonkeruuketjuun, mikäli haluat saada tarkkoja ohjeita: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192

Siihen asti tämä on hakuammuntaa ja kWh juoksee

[sam68]

Lässän lyhyistä käyntiajoista on vuosien mittaan taitettu peistä moneen otteeseen, ja ne nyt vain näyttävät olevan tämän pumpputyypin ominaisuus, jolle ei oikein mahda mitään.

Tämä ei sitten ole mitään suunsoittoa, mutta ei ole ihme että kompuroita vaihdetaan jos käyntiajat on tuollaiset jopa pakkaskaudella.
Näiden isolla varaajalla olevien etu vaihtoventtiiliin verrattuna, pitäisi minun mielestä olla käyntijaksot, mutta onko noissa sitten jokin rakenteellinen "vika", jos vaihtoventtiilipumppu käy jo 100L puskurilla huomattavasti paremmilla jaksoilla. En ole perehtynyt tarkemmin rakenteeseen mutta litroja pitäisi olla.

Kävi muuten aika erikoinen homma ku kirjoitin tätä viestiä niin asiakas kysyi kompuraa ~6v vanhaan V15 pumppuun Ja tämä oli taatusti tosi..

[IAP]

Samaan aikaan tuli ensimmäinen kulutukseen perustuva sähkölasku, jonka mukaan vuosikulutus on hulppeat 20 000kW. Sähköä kyllä käytetään reippaasti ja autotallissa pieni patteri pitää 20m2 huoneessa lämpötilaa +5c:ssa.

Kun en itse ymmärrä noista laitteista juuri mitään, niin pulassa ollaan. Kiinnostaisi laittaa joku järjestelmä, joka tutkii kulutusta, mutta jokainen sähkömiehen/putkimiehen käynti kun maksaa pari sataa ja vastaus saattaa olla mitä vain, niin haluaisin kuulla mitä mielestäsi minun kannattaisi tehdä.

Säätökäyrien arvoista tuli tosiaan mieleen, että eihän kiertovesipumppua (kapeamman oven takana) ole kesän jäljiltä jätetty ykköselle? Niin kuin Sailorikin sanoi, katso että se on kolmosella (tai vähintään kakkosella). Tai sitten te vain viihdytte trooppisessa ilmastossa.

Jäin vielä miettimään tuota sähkönkulutusta. Kuusi minuuttia käymistä, kymmenen huilia tekee n. 9 käyntituntia päivässä. V9:n ottoteho on muistaakseni 3 kW:n molemmin puolin, eli vaikka sama 9 h tulisi vuoden jokaisena päivänä, siitä kertyisi vain n. 10000 kWh vuodessa. Eli suurin osa sähköstä kuluu kyllä jossakin muualla kuin pumpussa. Pumpun sähkönkulutusta voi karkealla tasolla seurata Oumanin käyntiaikalaskurista, ja näillä tiedoilla ihmettelisin jos siihen kertyisi vuodessa enemmän kuin 2000 tuntia. Tässä vielä oma listani asioista, jotka kannattaisi tehdä:

- Tarkista kiertovesipumpun asento; tarvittaessa säädä säätökäyrää.
- Tarkista alaero, käytännössä 8 astetta on hyvä. Maksimia 10 astetta en menisi suosittelemaan, ja siihen on syynä Oumanin typerä rautaan hitsattu 5 asteen lämpötilaraja, jonka verran alalämpö nousee säätökäyrän yläpuolelle. Siitä sitten seuraa, että alaerolla 10 astetta sen pitäisi laskea viisi astetta säätökäyrän alapuolelle, ennen kuin pumppu taas käynnistyy. Aika paljon, sanoisin.
- Alaminimiä voisi olla syytä laskea 30 asteesta (Sailorin ehdottamaan 28:aan tai vieläkin alemmas, esim. 25:een). Ei oikein ole syytä pakottaa pumppua käynnistymään vielä 30 asteessa, jos varsinaista tarvetta ei ole.
- Tarkista autotallin patterin ja muiden sähkösyöppöjen laitteiden sähkönkulutus. Suurin syy suureen sähkölaskuun löytyy melko varmasti muualta kuin lämpöpumpusta.

Kaiken kaikkiaan pumppusi toiminta vaikuttaa tähänastisten tietojen perusteella melko normaalilta, mutta pienillä hienosäädöillä sitä olisi ehkä mahdollista saada hieman lähemmäksi optimia.

[IAP]

Meillä on täällä Jyväskylän suunnalla samanlaista ongelmaa V10:n kanssa. Pumppu käy näillä pakkasilla erittäin lyhyttä käyntiä, niin kuin kuvasta näkyy ( jos linkitykseni onnistuu).

Sinänsä sanoisin niin kuin edellisellekin, että näin se vain on: tehokas kompura nostaa lämmöt nopeasti ylös, ja iso lämmönkulutus (lienee isohko, jos on tarvittu V10 pumpuksi) jäähdyttää varaajan samaten nopeasti. Yksi asia kuitenkin kiinnitti huomiota. Ylälämmöt huitelevat 70 asteen tienoilla (käy kateeksi - itselläni taitaa 57 astetta olla ennätys), joten ylälämpö ei ainakaan ohjaa käyntiä. Kuitenkin alalämpö pysyy koko ajan reilusti menoveden yläpuolella. Kun alaosan lämpötila ohjaa käymistä, sen pitäisi alaeroasetuksesta riippuen tippua 1-5 astetta säätökäyrän alapuolelle (oletuksena Oumanin 201/203 GL). Eihän alaminimiä vain ole säädetty 40 asteeseen, niin kuin vähän näyttäisi? Jos on, pudota se vaikka 25:een. Itse perusongelmaa eli lyhyitä käyntijaksoja sekään ei poista, mutta saattaisi kuitenkin tuoda pientä parannusta. Samoin alaero kannattaa tarkistaa, ettei ole turhan pieni.

Edit: Jos tuolla ylempänä vieläkin lukee tar-kettu, niin tiedoksi vain, että alunperin siinä oli tar-ruma_sana. On se hienoa nähdä, että isoveli pitää hyvää huolta meidänkin monenlaisiin kiusauksiin joutuvista sieluistamme.

[ÄssäS15]

- Tarkista kiertovesipumpun asento; tarvittaessa säädä säätökäyrää.
- Tarkista alaero, käytännössä 8 astetta on hyvä. Maksimia 10 astetta en menisi suosittelemaan, ja siihen on syynä Oumanin typerä rautaan hitsattu 5 asteen lämpötilaraja, jonka verran alalämpö nousee säätökäyrän yläpuolelle. Siitä sitten seuraa, että alaerolla 10 astetta sen pitäisi laskea viisi astetta säätökäyrän alapuolelle, ennen kuin pumppu taas käynnistyy. Aika paljon, sanoisin.
- Alaminimiä voisi olla syytä laskea 30 asteesta (Sailorin ehdottamaan 28:aan tai vieläkin alemmas, esim. 25:een). Ei oikein ole syytä pakottaa pumppua käynnistymään vielä 30 asteessa, jos varsinaista tarvetta ei ole.

Eikös kompressori käynnisty, kun varaajan alalämpö laskee alle varaajaalamin-asetusarvon. Silloin esim. varaajaalamin 30 ja varaajaalaero 10 saa pumpun käymään varaajan alaosan mukaan 30 ja 40 asteen välillä (ainakin itselläni toimii S15 näin). Pitäisi riittää nimim. Teesal tapauksessa, kun -20 asteessa L1-menovesi on 30 astetta.

[ÄssäS15]

Lattiapiirin kiertovesipumput täysille (kolme asentoiset) näin pakkasilla.

Mikä on tämän peruste? Itse nostin lämmityspiirien kiertovesipumppujen nopeuden joulukuun alussa ykköseltä kakkoselle. Viime viikolla sain asennettua lisäantureita pumpulle ja pudotin samalla nopeudet takaisin ykköselle. Samalla pudotin lauhduttimen (lämminvesivaraajan) kiertovesipumpun kolmoselta kakkoselle. Kaivon meno-paluun ero kasvoi lähemmäs toivottua kolmea astetta. Nyt olen miettinyt, pitäisikö kokeilla tämän lauhduttimen pumpun hidastamista ykköselle.

Hyvin tarkenee, vaikka viikonloppuna pakkanen kävi reilussa kolmessakympissä. Joo, tästä olisi voinut tehdä uuden aiheenkin, mutta tulipa nyt tähän.

[seppaant]

Minkä kokoisia ovat vanhempien V-mallien varaajat?
Onko varaaja jaettu kahteen osaan? Tulistuksenpoisto- ja lauhdutusosa?

ATS

[IAP]

Eikös kompressori käynnisty, kun varaajan alalämpö laskee alle varaajaalamin-asetusarvon. Silloin esim. varaajaalamin 30 ja varaajaalaero 10 saa pumpun käymään varaajan alaosan mukaan 30 ja 40 asteen välillä (ainakin itselläni toimii S15 näin). Pitäisi riittää nimim. Teesal tapauksessa, kun -20 asteessa L1-menovesi on 30 astetta.

Näin se minullakin toimii (V9/201 GL), mutta pointti onkin, kannattaako pumppu pakottaa käynnistymään aikaisemmin kuin olisi tarvetta. Jos säätökäyrä vaatii vaikka 28:aa astetta, miksi pumppu pitäisi käynnistää jo 30 asteessa? Samalla siinä menetetään GL-mallin mukana tullut hieno lattiaanvaraamisominaisuus, joka saadaan aikaan sillä, että menovesi päästetään jäähtymään alle käyrän pyytämän arvon. Lattiakin pääsee hieman jäähtymään, ja vajaus otetaan takaisin seuraavan käyntijakson aikana ja jälkeen. Tuon pitäisi teoriassa harventaa käyntivälejä, mutta en tiedä onko kukaan tullut sitä kunnolla testanneeksi kenttäolosuhteissa (voisikohan tässä laittaa vihjettä Teesalin suuntaan?).

[IAP]

Lattiapiirin kiertovesipumput täysille (kolme asentoiset) näin pakkasilla.

Mikä on tämän peruste?

Peruste on tietenkin se, että mitä hitaammin vesi kiertää, sitä enemmän se ennättää jäähtyä kierroksen aikana ja sitä kuumempaa vettä kiertoon pitää syöttää, että saadaan sama lämmitysteho. Se voi siten vaikuttaa paitsi pumpun hyötysuhteeseen myös lattian lämpötilan tasaisuuteen.

[sailor]

Eikös kompressori käynnisty, kun varaajan alalämpö laskee alle varaajaalamin-asetusarvon. Silloin esim. varaajaalamin 30 ja varaajaalaero 10 saa pumpun käymään varaajan alaosan mukaan 30 ja 40 asteen välillä (ainakin itselläni toimii S15 näin). Pitäisi riittää nimim. Teesal tapauksessa, kun -20 asteessa L1-menovesi on 30 astetta.

Näin se minullakin toimii (V9/201 GL), mutta pointti onkin, kannattaako pumppu pakottaa käynnistymään aikaisemmin kuin olisi tarvetta. Jos säätökäyrä vaatii vaikka 28:aa astetta, miksi pumppu pitäisi käynnistää jo 30 asteessa? Samalla siinä menetetään GL-mallin mukana tullut hieno lattiaanvaraamisominaisuus, joka saadaan aikaan sillä, että menovesi päästetään jäähtymään alle käyrän pyytämän arvon. Lattiakin pääsee hieman jäähtymään, ja vajaus otetaan takaisin seuraavan käyntijakson aikana ja jälkeen. Tuon pitäisi teoriassa harventaa käyntivälejä, mutta en tiedä onko kukaan tullut sitä kunnolla testanneeksi kenttäolosuhteissa (voisikohan tässä laittaa vihjettä Teesalin suuntaan?).

Tuommoisella käyrän alittavalla alaminimillä sitä on ajeltu jo pitemmän aikaa, maksimi alaerolla, shuntin moottori hieman hidastettuna.

Kiertovesipumppu on siksi täysillä että koneen käynnistyessä (shuntin ollessa täysin auki) varataan vähän aikaa lattiaa lämpimämmällä vedellä ennen kuin shuntti sulkee itseään.

Itse ajan kelluvalla ylälämmöllä (39) ja alaminimiä pidän pikkupakkasella 26 asteessa ja kovemmilla pakkasilla 27 asteessa. Mikäli alaminimi on liian alhaalla niin lämmitys syö taukojakson lopussa ylälämpöä. Asteen nosto alalämmössä tekee helposti sen että ylälämpö nousee (syödystä) 45 asteesta 54 asteeseen. Helpoin tapa valmistautua ammeen täyttöön on nostaa alaminimiä vaikka 5 astetta ja antaa tulistuksen hoitaa loppu.

Jos en väärin muista niin 340 l on vesitilavuus. Vakioasetus alamin 35 ja alaero 6 astetta  

Jani

[ÄssäS15]

Kiertovesipumppujen nopeuden muutoksen lisäksi nostin alalämpöä 28:sta 30:een. Tämä tosin vain tuon kovan pakkasen takia. Näin saan sen koko alaeron (10 astetta) käyttöön. LogTempistä näki juuri ja juuri, että lattioista palaava vesi oli hieman viileämpää hitaammilla kierrosnopeuksilla. Samalla lepojaksosta tuli hieman pidempi. Monesta minuutista ei tosin näillä keleillä ole kiinni.

Osaako joku sanoa tuosta lauhduttimen pumpun nopeudesta jotakin?

Taidan mennä näillä hitailla pumpuilla tämän tammikuun. Sitten voi arvioida mahdollista kulutuksen muutosta,  kun on lämmitystarveluku ja käytetyt kWh:t tiedossa.

[teesal]

Kiitoksia minun puolesta hyvistä kommenteista ja vastauksista tähän mennessä. Muutin Pumpun asetuksia niin että ylämin on 45 alamin 27. Säätökäyrät: L1 30 26 20 ja L2 35 32 26. Lisäksi laiton iv-koneen jälkilämmityspatterin shuntin täysin auki, jotta se ei jäähdyttäisi liikaa varaajan alaosaa. Täytyy seurailla miten nämä vaikuttaa. Ihmetyttää vain tuon alaosan nopea jäähtyminen. Talo on valmistunut 2006, eikä tästä nyt mikään harakanpesä pitänyt tulla  

[IAP]

Ihmetyttää vain tuon alaosan nopea jäähtyminen. Talo on valmistunut 2006, eikä tästä nyt mikään harakanpesä pitänyt tulla  

Ei tuon nyt vielä mikään harakanpesä tarvitse ollakaan. Käyriesi mukaan varaajan purkuvaihe näyttäisi kestävän n. 10 min. Jos oletetaan että puolet 340 litran varaajatilavuudesta osallistuu sykliin (yläosan lämpötila ei muutu yhtään, alaosan täydet 10 astetta), voidaan laskea että 170 litraa, kymmenen astetta ja kymmenen minuuttia vastaa 12 kilowatin tehoa. Se olisi siis talosi lämmitystarve 20 asteen pakkasella, ja vaikka se ei ihan passiivitalon lukema olekaan, ei se kuulosta mitenkään poikkeuksellisen paljolta talolle, joka on kuitenkin niin iso että pumpuksi tarvittiin V10.

(Itse asiassa ei se kulutus todellisuudessa ole noinkaan paljoa. V10:n antoteho taisi olla 15 kW:n luokkaa, ja jos se käy puolet ajasta, keskimääräinen teho on 7,5 kW, eli ei mitenkään hirveästi. Ilmeisesti oletus siitä, että puolet varaajatilavuudesta olisi tehollista, oli yläkanttiin.)

Laitapa muuten jos vain viitsit näkyviin käyriä tekemiesi asetusmuutosten jälkeen. Voisi olla kiinnostavaa tietoa.

[Nomest]

Mielenkiintoinen keskustelu, kommentoin tuota Lässän taipumusta pätkäkäyntiin. Itsellä V10,5 /203GT käynnissä 15.10.2009 lähtien uudessa talossa ja aluksi tehdasasetuksilla kävi -20 asteen pakkasella 30 minuuttia, lepäsi 30 minuuttia. Pudotettiin alaminimiä 40:een ja nyt käy 45 minuuttia, lepää tunnin (pakkasta edelleen täällä Keski-Suomessa parikymmentä astetta).

Pumppu on ollut käyntiin lähtemisestään saakka toimissaan hyvin johdonmukainen eikä pätkäkäyntiä ole esiintynyt. En osaa sanoa, mistä johtuu tarkemmin kun ei olla ehditty noita säätöjäkään tuon tarkemmin katsomaan rakennuskiireiltämme, tuokin alaminimin lasku tehtiin lähinnä kokeilumielessä. Pitänee perehtyä aiheeseen ja ehkä hankkia se Ouman Trend vai mikä hän olikaan.

Mutta ei ole meillä ollut merkkiäkään pätkäkäynnistä vaikka onkin v-mallin Lässä. Meillä on tosin sellainen uusin malli Mitsun kompuralla, en osaa sanoa miten vaikuttaa.

[teesal]

Tässä uutta käppyrää pumpun käynnistä. Asetusarvot ylämin 45 alamin 28. Hieman nuo käynti ja lepoajat pitenivät, mutta kyllähän tuo vieläkin aika katkonaista käyntiä on, sille ei varmasti voi mitään. Sähköä meillä meni viimevuonna kokonaisuudessaan 13 000 kwh. Talossa on lämmitettäviä neliöitä n. 215. Eli mielestäni sähkönkulutus on ihan linjassaan, mutta pumpun tuleva käyttöikä tässä eniten mietityttää.

[seppaant]

Pitää muistaa, että vanhempi L-Ässän V-malli on aivan eri kone kuin uudempi V-malli. Ihmetyttää miksi on annettu sama tyypinimi täysin erilaisille koneille.

Mikäli olen oikein ymmärtänyt vanhemmassa V-mallissa varaaja on kaksoisvaippasäiliö missä ulkovaipassa kierätää kylmäaine.
Yläosassa on tulistuksen poisto ja alaosassa lauhdutusosa.
Siis vähän samaan malliin kuin vaihtoventtiilikoneissa, joissa ulkovaipassa kiertää vesi.

Sisäsäiliön vesi kiertää lämmönjakopiireissä.
Käyttövesi tehdään sisäsäiliössä olevalla kierukalla.

Ilmeisesti vain osa sisäsäiliön vedestä on aktiivisessa varaajakäytössä.

Lasketaan varaajan aktiivinen tilavuus.

Teesalin käyrien mukaan pumppu keskimäärin
- käy 8 min 18s
- seisoo 7 min 54s
- Varaajan lämpötilaero 12C
-V-10:n teho on 10kW
- Talon ottama teho on 10kW*8,3min/(8,3+7,9)min = 5,12 kW
Pumpun seistessä varaajan aktiivisesta tilavuudesta otetaan siis 5,12 kW:n teho

Lasketaan "aktiivinen tilavuus)
-> 5,12kW=(m*12C*4,2kJ/kgC)/474s
-> m=48 kg

Varaajan tilavuudesta vain pieni osa on aktiivisessa käytössä.
Johtuuko se karkeasta rakennevirheestä vai lämpötilamittauksen huonosta sijainnista, mene ja tiedä.

Käyntiajan pidentämiseksi asetusarvoja muuttamalla saadaan vain hienosäätöä aikaan.

Ainoa keino millä saa kunnon muutoksia käyntiaikoihin on varaajatilavuuden kasvattaminen.
Nykyiseen varaajarakenteeseen tuskin voi muutoksia tehdä, ainoa ehkä lämpötilamittaus?

Mitenkä olisi ulkopuolinen lisävaraaja?

ATS

[sailor]

Pitää muistaa, että vanhempi L-Ässän V-malli on aivan eri kone kuin uudempi V-malli. Ihmetyttää miksi on annettu sama tyypinimi täysin erilaisille koneille.

Mikäli olen oikein ymmärtänyt vanhemmassa V-mallissa varaaja on kaksoisvaippasäiliö missä ulkovaipassa kierätää kylmäaine.
Yläosassa on tulistuksen poisto ja alaosassa lauhdutusosa.
Siis vähän samaan malliin kuin vaihtoventtiilikoneissa, joissa ulkovaipassa kiertää vesi.

Sisäsäiliön vesi kiertää lämmönjakopiireissä.
Käyttövesi tehdään sisäsäiliössä olevalla kierukalla.

Ilmeisesti vain osa sisäsäiliön vedestä on aktiivisessa varaajakäytössä.

Lasketaan varaajan aktiivinen tilavuus.

Teesalin käyrien mukaan pumppu keskimäärin
- käy 8 min 18s
- seisoo 7 min 54s
- Varaajan lämpötilaero 12C
-V-10:n teho on 10kW
- Talon ottama teho on 10kW*8,3min/(8,3+7,9)min = 5,12 kW
Pumpun seistessä varaajan aktiivisesta tilavuudesta otetaan siis 5,12 kW:n teho

Lasketaan "aktiivinen tilavuus)
-> 5,12kW=(m*12C*4,2kJ/kgC)/474s
-> m=48 kg

Varaajan tilavuudesta vain pieni osa on aktiivisessa käytössä.
Johtuuko se karkeasta rakennevirheestä vai lämpötilamittauksen huonosta sijainnista, mene ja tiedä.

Käyntiajan pidentämiseksi asetusarvoja muuttamalla saadaan vain hienosäätöä aikaan.

Ainoa keino millä saa kunnon muutoksia käyntiaikoihin on varaajatilavuuden kasvattaminen.
Nykyiseen varaajarakenteeseen tuskin voi muutoksia tehdä, ainoa ehkä lämpötilamittaus?

Mitenkä olisi ulkopuolinen lisävaraaja?

ATS

Näissä vanhoissa V-malleissa mallimerkintä ei ole yks yhteen, vaan V-15 antaa 20kW 0/35 asteista vettä ja oliko 16kW 0/50 asteista vettä. Ulkovaipassa on lämmitysvesi, jossa kuparikierukassa kiertää myös kylmäaine ja sisäsäiliössä käyttövesi (ei siis kierukkaa). Kuparikierukan määrä riippuu kompuran koosta.

Asetuksilla saa kyllä tehtyä jonkin verran parannusta, koska en usko että monella on yhtä ylitehoista pumppua kuin minulla (-35 asteen pakkasilla 60% käyntiaikasuhde). Uudessa V-mallissa alaminimiä ei saa laskettua alle 30 asteen, jota pidän huonona. Itselläni se ei ole koskaan noin ylhäällä. Tulistushan tässä wanhassa toimii kuin junan vessa, ei säätöä.

Colibrilla on V15 pumppu noin yhtä ylimitoitettuna kuin minullakin: http://colibri.yi.org/pumppu/trend/

Jani

[_zadah_]

Aika monella tuntuu olevan katkokäynti ongelmaa nykyään... Ongelmaa kannattaa lähteä ratkomaan ensin lämmityspiiristä:

Säädön ensimmäinen vaihe:

1. Kaikki huonetermostaatit maksimille
2. Kiertopumppu maksimille
3. Tarkista jakotukista virtaus jokaisesta piiristä, kovilla pakkasilla pitäisin paluupiirinkin olla huomattavan lämmin. Eli kaikissa piireissä tulee olla virtausta.
4. Lähde laskemaan lämpökäyrää vaiheittain. Talon reagointiaika voi olla jopa vuorokausi luokkaa, joten suuria tempauksia ei kerralla kannata tehdä. Kun talon lämpötila alkaa tippumaan esim 21 asteesta, ollaan löydetty käyrän minimi kerroin. Tästä laitetaan "naksaus" ylöspäin, jotta ollaan oikealla alueella.

Nyt lämmityspiiri on iskussaan ja voi keskittyä pumpun lämpötilojen ropaamiseen.  Usein tuollainen katkokäynti johtuu siitä, että lattialämmistyspiiri ei ole optimaalisessa käytössä. Tämä taasen johtuu siitä, että mitä kuumempaa vettä lattiaan ajetaan, sitä nopeammin lämpötila myös romahtaa, mikä aiheutaa pumpun nopean uudelleen käynnistyksen. Eli Lämmityspiirin virtauksessa tulisi päästä mahdollisimman lähelle huoneen lämpötilaa, tällöin saadaan itse lattialaatta varaavaksi massaksi.

Esimerkikisi itselläni tällähetkellä ulkolämpötila -30 astetta ja menopyynti lattiaan 30 astetta, paluu 25 astetta.

[IAP]

Tässä uutta käppyrää pumpun käynnistä. Asetusarvot ylämin 45 alamin 28. Hieman nuo käynti ja lepoajat pitenivät, mutta kyllähän tuo vieläkin aika katkonaista käyntiä on, sille ei varmasti voi mitään.

Minusta tuo näyttää nyt jo aika paljokin paremmalta kuin edellinen. Käynnistymisvälit ovat harventuneet puoleen tuntiin ja käyntijakso pidentynyt varttiin, ja ulkolämpötila oli suunnilleen sama kuin viime monitorointijakson lopussa. Ehkä Oumanin GL-version mukana tulleessa osittaisessa lattiaan varaamisessa on sittenkin jotakin taikaa. Lauhtumislämmöt ovat tippuneet kymmenellä asteella aikaisemmasta, ja se parantaa hyötysuhdettakin tuntuvasti. Ylälämmössä on ollut ehkä rajuin muutos, ja se voi nyt päästä tippumaan jo ehkä turhankin alas ajatellen paitsi legioonalaispöpöä, myös suihkuveden riittämistä. Itse olen pitänyt yläminimiä 54 asteessa, ja sen seurauksena pumppu käy silloin tällöin pakkasillakin pitempiä jaksoja ylälämmön ohjaamana, vaikkei vettä olisikaan käytetty.

Kompuran kestämistä ajatellen olisi tietenkin parempi jos käyntiaikoja saisi pidennettyä ja käynnistymisiä harvennettua vielä tästäkin, mutta toisaalta suurimmassa osassa Suomea näin kovia pakkasia on normaalisti vain aika lyhyt aika vuodesta. Suurimman osan vuotta vuorokautisten käyntijaksojen lukumäärä jää kuitenkin vielä aika siedettäväksi.

[maajussijussi.]

Ihan samankaltaista pätkäkäyntiä käy minunkin V10 (vm. 2007). Lämpöässältä neuvoivat asettamaan yläminimiin alemman as.arvon kuin alaminimiin, ts. kiepauttamaan arvot päinvastoin mitä on tehdasarvoina. En ole vielä ehtinyt/kyennyt tutkimaan mikä vaikutus muutoksella oli kun ei ollut käytössä OumanTrend -ohjelmaa. Eilen vasta asensin sen ja nyt on paremmat eväät perehtyä asiaan. Sellaisen käsityksen olen saanut lukiessani tätä foorumia, että taitaa olla tuo pätkäkäynti LÄ:ssän ominaisuus. Sillähän ei ole muuta merkitystä kuin että kompura rasittuu enemmän mutta jos kestää sen niin mitä väliä. Lämmintä on kuitenkin piisannut: -30C pakkasilla kävi noin 11h/vrk.

[sailor]

Ihan samankaltaista pätkäkäyntiä käy minunkin V10 (vm. 2007). Lämpöässältä neuvoivat asettamaan yläminimiin alemman as.arvon kuin alaminimiin, ts. kiepauttamaan arvot päinvastoin mitä on tehdasarvoina.

Tuo toimii kesäkautena kun ei ole lämmitystarvetta. Esim. alaminimi 42 ja yläminimi 39. Lämmityskaudella alaminimi niin alas kuin sielu sietää ilman että alkaa syödä ylälämpöjä.

Pakkaset lauhtuivat niin laskin alaminimin 24 asteeseen. Ylälämpö jo aaltoilee 41-43 asteen välissä, mutta riittää suihkutteluun. Saunapäivänä nostan alaminimin 30 asteeseen niin parin tunnin päästä lämmin vesi riittää muksuille ammeessa pulikointiin.

Jani

Kuva 24 asteen alalämmöillä ajelusta, L2 käyrä asteen korkeammalla kuin L1: http://kuva.termiitti.com/v.php?img=2320
2 tunnin ulkolämpötilan viive

[maajussijussi.]

Nyt pitääkin kokeilla muuttaa takaisin ala- ja ylämin. kun on tuo Trendi seurantakin mahdollista. Ilman sitä tämä virittely on ollut mahdotonta, ts. ei ole tullut kokeiltuakaan mitään ihmeempää. Tuo lämpimän käyttövedenkierto toiminto kyllä nyt vähän harmittaa, että pitikin laitattaa mokoma hullunkierto. Nyt kun on asiaa selvitellyt niin sehän syö hyötysuhdetta pumpulta. Olenkin laittanut kellokytkimen pumpulle ettei se pyöri yöllä ollenkaan ja päivälläkin pätkii pumppua pois päältä.

[sailor]

Nyt pitääkin kokeilla muuttaa takaisin ala- ja ylämin. kun on tuo Trendi seurantakin mahdollista. Ilman sitä tämä virittely on ollut mahdotonta, ts. ei ole tullut kokeiltuakaan mitään ihmeempää. Tuo lämpimän käyttövedenkierto toiminto kyllä nyt vähän harmittaa, että pitikin laitattaa mokoma hullunkierto. Nyt kun on asiaa selvitellyt niin sehän syö hyötysuhdetta pumpulta. Olenkin laittanut kellokytkimen pumpulle ettei se pyöri yöllä ollenkaan ja päivälläkin pätkii pumppua pois päältä.

Sitten "kesäasetukset" ovat ihan järkeenkäypiä. Vaikka tuhoavatkin pumppusi hyötysuhteen  

Pistäppä Jussi tietosi suureen tiedonkeruuketjuun.

[maajussijussi.]

Lattiapiirin kiertovesipumput täysille (kolme asentoiset) näin pakkasilla.

Mikä on tämän peruste?

Peruste on tietenkin se, että mitä hitaammin vesi kiertää, sitä enemmän se ennättää jäähtyä kierroksen aikana ja sitä kuumempaa vettä kiertoon pitää syöttää, että saadaan sama lämmitysteho. Se voi siten vaikuttaa paitsi pumpun hyötysuhteeseen myös lattian lämpötilan tasaisuuteen.

Olen lueskellut tätä keskustelua siinä toivossa että löytäisin ratkaisun myös oman pumppuni lyhyisiin käyntijaksoihin ja samalla unohtanut vastata keskustelun aloittajalle oman näkemyseni hänen ongelmastaan. Kerronpas sen nyt: mielestäni tuossa ei ole mitään erityistä ongelmaa.

Pätkäkäyntiä on muillakin, eli tuntuu kuuluvan LÄ:ssän luonteeseen ja olikohan se IAP joka oli vastannut mielestäni hyvin tuohon sähkönkulutukseen josta Bnu oli huolestunut. Noin olisin itsekin asiaa kommentoinut mutta IAP ehti vastaamaan ennnen.

Samalla olen löytänyt tästä keskustelusta monia mielenkintoisia näkökantoja joita olen itsekin pohtinut. Yksi niistä on yllä oleva keskustelu lj-pumpun kierrosnopeuden vaikutuksesta.

Tuohon tahtoisin kommentoida, että jos pumppu on pienillä kierroksilla niin sitä enemmän vesi ehtii jäähtyä mutta silloin myös tätä "kylmää" paluuvettä tulee litroissa mitattuna vähemmän takaisin varaajaan kuin jos pumppu pyörisi täysillä. Eikö tästä voi vetää johtopäätöksen että pumpun kierrosnopeudella ei ole merkitystä. Siis: kun pumppu on pienillä kierroksilla --> paluuvesi on kylmempää mutta litroina vähemmän ja jos pummpu on isoilla kierroksilla niin paluuvesi on lämpimämpää mutta litroja enemmän.

Tällä perusteella varaajassa on lämmitettävää yhtäpaljon molemmissa tapauksissa.

Huh, toivottavasti ei ollut kovin monimutkaisesti selitetty !

[IAP]

Lattiapiirin kiertovesipumput täysille (kolme asentoiset) näin pakkasilla.

Mikä on tämän peruste?

Peruste on tietenkin se, että mitä hitaammin vesi kiertää, sitä enemmän se ennättää jäähtyä kierroksen aikana ja sitä kuumempaa vettä kiertoon pitää syöttää, että saadaan sama lämmitysteho. Se voi siten vaikuttaa paitsi pumpun hyötysuhteeseen myös lattian lämpötilan tasaisuuteen.

Tuohon tahtoisin kommentoida, että jos pumppu on pienillä kierroksilla niin sitä enemmän vesi ehtii jäähtyä mutta silloin myös tätä "kylmää" paluuvettä tulee litroissa mitattuna vähemmän takaisin varaajaan kuin jos pumppu pyörisi täysillä. Eikö tästä voi vetää johtopäätöksen että pumpun kierrosnopeudella ei ole merkitystä. Siis: kun pumppu on pienillä kierroksilla --> paluuvesi on kylmempää mutta litroina vähemmän ja jos pummpu on isoilla kierroksilla niin paluuvesi on lämpimämpää mutta litroja enemmän.

Tällä perusteella varaajassa on lämmitettävää yhtäpaljon molemmissa tapauksissa.

Huh, toivottavasti ei ollut kovin monimutkaisesti selitetty !

Pitänee minun nyt puolestani kommentoida, kun runoiluni oli näköjään viimeisenä lainausnipussa.  Ei ollut monimutkaisesti selitetty, juuri noinhan se on kokonaislämmitystarpeen kannalta. Lattian lämpötilan tasaisuus on kuitenkin yksi asia - monesti meno- ja paluuputki kulkevat lattiassa rinnakkain, ja mitä enemmän paluuvesi jäähtyy, sitä suurempi ero putkien välisellä matkalla. Ja vaikka kokonaislämmönkulutus olisikin sama hitaalla ja nopealla kierrolla, hitaan kierron vaatima korkeampi lämpötila tarkoittaa säätökäyrän nostamista, jolloin pumppu (silloin kun se toimii alaosan ohjaamana) käynnistyy aikaisemmin -> alalämmöt nousevat ja hyötysuhde kärsii. Kolmas asia on Sailorin mainitsema lämmön palauttaminen lattiaan sen jälkeen, kun menovesi on lepojakson lopussa laskenut käyrän alapuolelle. Kaikki nämä puoltaisivat suurempaa kiertonopeutta kylmällä kaudella.

[ÄssäS15]

Kaikki nämä puoltaisivat suurempaa kiertonopeutta kylmällä kaudella.

Tästä innostuneena kasvatin eilen n. klo 23 lattialämmityksen kiertovesipumppujen nopeuden kakkoselta kolmoselle. En kyllä käyrien perusteella pysty sanomaa, nousiko tuosta saatu hyöty suuremmaksi kuin kasvanut kiertovesipumppujen kulutus.

[_zadah_]

Kaikki nämä puoltaisivat suurempaa kiertonopeutta kylmällä kaudella.

Tästä innostuneena kasvatin eilen n. klo 23 lattialämmityksen kiertovesipumppujen nopeuden kakkoselta kolmoselle. En kyllä käyrien perusteella pysty sanomaa, nousiko tuosta saatu hyöty suuremmaksi kuin kasvanut kiertovesipumppujen kulutus.

Jos nostat pumpun kiertonopeutta, niin voit samalla laskea myös lämpökäyrää... Pitäisi alkaa jossakin näkymään

[maajussijussi.]

Olen nyt viritellyt V10:iä koko vkonlopun täältä saamieni ohjeiden mukaan: muutin huoltovalikosta VaraajaAlaEro:n 6C --> 10C, pudotin alaminimin 29C. Ylämin pidin 55C kun muuten ei lämmin kv tahdo riittää.

Tuosta lämpimän käyttöveden riittävyydestä muodostuikin suurimmista ongelmista kun muutin arvoja. Näillä arvoilla se pysyy nippanappa 55C jonka myös haluan sen olevan (legioonalais pöpö mm., eikä tule valituksia ylemmältä taholta viileästä suihkuvedestä )

Eikös tässä ketjussa myöskin teesal:in kuvista havaita tuo sama, että varaajan ylälämpö on tippunut kun kompuran käyntijaksoja on haluttu saada pidemmäksi ? Vai mitä mieltä teesal olet jos satut tämän lukemaan ? Toki muutkin kommnetoikaa ihmeessä. Itse en nyt tähän hätään saanut/ehtinyt laittaa käppyrää. Ehkä myöhemmin laitan.

Toisaalta täytyy ehkäpä osittain perua puheitani LÄ:n pätkäkäynti luonteesta koska sain tosiaankin käyntijaksot itseasiassa erittäin mukaviksi: käynti n. 12min, lepo 43min. Tämä n. -5 ulkolämpötilalla, käyrä L1: -20 = 32, 0=29, +20=23 ja L2: vastaavat arvot: 33,30,25

Sen mitä tuosta Oumanin trendistä mielestäni voi tulkita, on se että pitkät lepo-/käyntijaksot perustuvat siihen että varaajan alalämpö ajetaan korkealle, lähelle ylälämpöjä josta se sitten laskee alas ja tähän menee aikaa --> näkyy pidentyneinä lepo-/käy jaksoina. Onkohan tämä asianlaita näin ?

[ÄssäS15]

Minulla nyt lauhduttimen ja lattialämmitysten kiertovedet kolmosella, maapiirin pumppu ei olekaan säädettävissä. Varaaja AlaMin nostin aamulla 25 -> 26, kun yläosa aaltoili minusta vähän liikaa illan aikana. Yöllä toi kyllä tasoittui. Käyrä L1 -20 = 29, 0 = 26 ja +20 = 21. L2 -20 = 31, 0 = 29 ja +20 = 24.

Yritän mennä helmikuun näillä. Tammikuun alamin oli 2 - 4 astetta korkeampi ja kiertovesipumput kakkosella.

Mielenkiintoista nähdä kulutuksen suhde lämmitystarvelukuun kuun lopussa. Käppyrät nähtävissä alla olevassa www-linkissä. Jos käyrien perusteella säädöissä on jotain hiomista, saa antaa vinkin...

[sailor]

Sen mitä tuosta Oumanin trendistä mielestäni voi tulkita, on se että pitkät lepo-/käyntijaksot perustuvat siihen että varaajan alalämpö ajetaan korkealle, lähelle ylälämpöjä josta se sitten laskee alas ja tähän menee aikaa --> näkyy pidentyneinä lepo-/käy jaksoina. Onkohan tämä asianlaita näin ?

Juuri noinhan se menee. Tässä vanhassa V-mallissa tuo ylälämpöjen tippuminen alkaa vasta 24-25 asteen alaminimillä. Tuolla 29 asteen alaminimillä pitäisi tulistuksen hoitaa käyttövesi vielä yli 50 asteiseksi.

Turhaa sää tuota legionellaa pelkäät...kymmenet tuhannet ruotsalaispumput nostavat käyttöveden kerran/kaksi kuukaudessa tuohon 55 asteen lämpötilaan. Sitä yläminimiä kannattaa pudottaa 50 asteeseen, jotta pumppu ei käynnisty yläosan ohjaamana heti kun joku pesee käsiään.

Jani