NIBE S1255-6R

[brainsurgery]

Onko LVI suunnitelma löytynyt?

Onko puskurivaraaja?
Minne BT25 on kytketty?

Ylhäällä pari avointa kysymystä.

Footteriin voisit laittaa kohteen tiedot.

Näihin sitten seuraavaksi vastaukset.

[ensihoitsu1]

Eikös tämäkin tästä selviä

Kaivosta kompressori ottaa normaalisti

Niben luovuttaa normaalin tuntuisesti lämmitykseen.

Iso lattialämmitysmassa on hidas reagoimaan. Vaatii kärsivällisyyttä odottaa muutoksen vaikutusta.
edit: kestää ainakin vuorokauden että tilanne muuttuu ja vasta sitten näke muutoksen pysyvän vaikutuksen

Hyvä että Nibe käy täysillä.

Onko LVI suunnitelma löytynyt?

Onko puskurivaraaja?
Minne BT25 on kytketty?

Ylhäällä pari avointa kysymystä.

Footteriin voisit laittaa kohteen tiedot.

Tuommoiset tiedostot löytyi..

En osaa sanoa, mihin BT25, eli "ulkoinen menolämpötila" on kytketty. Puskurivaraajaa ei ole.

[aksutre]

Odota nyt 24h ennenkuin alat säätämään virtauksia. Piirien pituudet on näköjään suoraan kirjattu tukkiin ylös metreinä, lähtökohtaisesti lyhimpiä piirejä kannattaa kuristaa, siellä kun vesi kulkee helpoimmin. Voi käydä niin että pidemmille piireille ei kiertoa riitä. Esim lyhyt kph:n piiri voi olla meno 35 ja paluu 30 astetta kun joku pidempi oh:n piiri voi olla vaikka meno 35 ja paluu 25. Nuo saat helposti halvalla laserlämpömittarilla mitattua putkien pinnasta ja samalla voi mitata kaikkien tilojen lattioiden lämoötilat lattian pinnasta, ovatko märkätilat liian lämpimät, laatatsta kun tulee lämpö hyvin läpi.On tarkoituksenmukaista säätää talllin esisäätöä pienemmälle kun ei teho meinaa riittää.

Jos ei ole tasapainossa jakotukin ohjeen mukaan sitten säätämään virtauksen esisäätöä. Nuo on helppo säätää kun tukissa on selkeät virtausmittarit. Näkee helposti mitä esim. yhden lyhyen piirin kuristaminen vaikuttaa muihin. Muutama säätökierros niin eiköhän ala kulutus ja lämpötilat olemaan kohdallaan.
Noista kuvista löytyy kaikki oleellinen tieto jäähtymineen ja pintalämpötiloineen. Laskettu 21 asteella joten ei ihme ettei meinaa teho riittää.

Edit: yleensä noissa invertteripumpuissa on automaattinen virtaaman säätö joka optimoi lämmityspiirin pumpun tehon tulo ja menolämpötilan perusteella optimiksi. Jos siis tukeissa vesi virtaa hyvin niin maalämpöpumppu pudottaa lämmityspiirin pumpun nopeutta jotta optimiarvo n. 5 astetta erotus saavutetaan.

[maalämmittää]

Tuommoiset tiedostot löytyi..

En osaa sanoa, mihin BT25, eli "ulkoinen menolämpötila" on kytketty. Puskurivaraajaa ei ole.

Hienoa että suunnitelmat löytyivät!

Yleensä BT25 asennetaan vain kohteisiin joissa on puskurivaraaja.
BT25 tehtävä on mitata lämpötila puskurivaraajan jälkeen. Nibe laskee asteminuutteja sen perusteella.
Nyt lämpötilakäyrien perusteella arvaisin, että se on laitettu vaihtoventtiilin jälkeen lämmityshaaraan.
Voi olla näkyvissä Niben ulkopuolella.
En tiedä onko BT25:llä roolia invertterin säädössä, epäilen ettei, joten sen vaikutus tulee lämpökäyrän kautta kompensoitua.

Merkittävämpi huomio:
BT12 (lämpötila lauhduttimen jälkeen) pitäisi näyttää korkeampaa lämpötilaa, kuin BT2 (lähdön lämpötila).
Nyt se näyttää n. 2C alle BT2:n.
Käsittääkseni tuo osallistuu kompressorin taajuuden säätöön.
Invertteriosaajat tietänevät kuinka merkittävä haitta tuo on.


Ehdotus:
Kirjaa itsellesi tai tänne minkä muutoksen teit ja milloin.
Tee vain yksi muutos kerrallaan, niin nähdään mikä sen vaikutus oli.

[juqyiu]

Suunnitelmien mukaiset virtaamat näyttävät melko erilaiselta kuin jakotukista laittamasi kuva. Suunnitelmassa on mainittu virtaamat piireittäin l/min eli litraa/min. Makuuhuoneisiin näyttäisi nyt menevän melkoista vauhtia vettä, joten niissä saattaa tulla yllättävän lämmin piakkoin. Liitteenä vielä pikaohje virtaaman säätöön. Huomaa, että virtaaman pienentäminen yhdessä piirissä kasvattaa hieman virtaamaa muissa piireissä, koska pumppu liikuttaa lämmintä vettä samalla vauhdilla ennen kuin alkaa automaattisesti korjaamaan virtausnopeutta sopivaksi.

[seppaant]

edit: Pieni epäloogisuus huomattu uusintatarkastuksessa 
BT12 näyttää vähemmän kuin BT2, pitäisi näyttää enemmän.
Tuo voi aiheuttaa säätöön epätarkkuutta huonoa toimivuutta.
BT-12 offset säädöllä on parannettu Niben herkkyyttä poistaa lämmitysvelka ripeämmin, näin olen ymmärtänyt.

Tämä johtuu siitä kun vastus lämmittää vettä BT12 ja BT2 välissä

ATS

[seppaant]

En osaa sanoa, mihin BT25, eli "ulkoinen menolämpötila" on kytketty. Puskurivaraajaa ei ole.

Trendien mukaan BT25 on lämmitykseen menevässä putkessa vaihtoventtiilin jälkeen.

ATS

[maalämmittää]

Tämä johtuu siitä kun vastus lämmittää vettä BT12 ja BT2 välissä

ATS

Totta, kiitos!

Nyt menen häpeämään

[ensihoitsu1]

Suunnitelmien mukaiset virtaamat näyttävät melko erilaiselta kuin jakotukista laittamasi kuva. Suunnitelmassa on mainittu virtaamat piireittäin l/min eli litraa/min. Makuuhuoneisiin näyttäisi nyt menevän melkoista vauhtia vettä, joten niissä saattaa tulla yllättävän lämmin piakkoin. Liitteenä vielä pikaohje virtaaman säätöön. Huomaa, että virtaaman pienentäminen yhdessä piirissä kasvattaa hieman virtaamaa muissa piireissä, koska pumppu liikuttaa lämmintä vettä samalla vauhdilla ennen kuin alkaa automaattisesti korjaamaan virtausnopeutta sopivaksi.

Makuuhuoneissa ja talossa tasaisesti 23-23.5 lämmintä. Haittaako tuo, että virtaukset makuuhuoneisiin isommat, jos lämpötilat pysyvät sopivina? Makuuhuoneet talon kolmessa kulmassa, joten teknisestä tilasta pidempi matka makuuhuoneisiin —> johtuisiko ohjelmoitu kovempi virtaus tästä? Eli tarvitseeko säätääkään, jos lämmöt ok?

Lämpökäyrää laskin aamusta asentoon käyrä: 2, poikkeama -1. Tuo ~23.5 sisälämpötila voisi olla asteen matalempikin - käyrästä yksi pykälä asentoon 1?

Tehontarve MUTissa oli automaatilla, eli 4kW tasolla. Facebookin maalämpöfoorumissa suositeltiin nostamaan se 8kW tasolle - talon energialaskelmassa lämmitystehontarve on 7,4kW. Nibe ilmeisesti itse laskenut tarpeen tuohon 4kW tasolle, kun automaatilla oli? Mitoittava ulkolämpötila MUT energialaskelmassa -32, nyt käytössä oli -25 —> nostin sen myös tuohon -32 asteeseen.

Ulkona nyt -22 raatia pakkasta. Kompressori käynyt kolme-neljä tuntia täysillä 118hz, asteminuutit -469AM. Lämmönkeruu sisään -0.4 astetta ja menolämpötila BT2 37.5 astetta. Lisälämmön sähkövastuksen olen estänyt päivällä.

Kulutus tänään 54.7kWh ja tuotanto 132kWh.

[aksutre]

Odota rauhassa että 24h täyttyy siitä kun termarit on laitettu täysille. Mittaa huoneista lattialämmöt niin alkaa sitten hahmottumaan missä enemmän lämmintä, missä vähemmän. Säätöä sitten tarpeen mukaan. Ikkunoiden pinta-ala ja lattiamateriaali vaikuttaa lämmön tarpeeseen.

Pumpun COP on todella surkea, kyllä täydellä teholla invertterin pitäisi päästä 3.5-3.8 luokkaan. Luultavasti nyt paranee kun kierto lämmityspiirissä riittävä.

[ensihoitsu1]

Tässä vielä dataa kahden vuorokauden osalta kovilta pakkasilta.

Nyt vaikuttaisi pelaavan järkevämmin. Sähkövastus on ollut estettynä 4.1. n. puoliltapäivin, kompressori pitkälti käynyt täysillä/lähes täysillä kovemmilla -20 asteen pakkasilla.

"Kulutus tänään 12,1kWh, tuotanto tänään 48,6kWh". Tuotto/kulutus suhde nyt OK?


Vaikuttaisi siltä, että termostaattien avaaminen sekä pörssisähköominaisuuden deaktivointi auttanut pumpun toimintaa. Sisällä pysynyt lämpötila 22.5-23.5 asteessa, kaikkien huoneiden lämpötilat OK.



ChatGPT:n analyysi:

Pika-yhteenveto: missä “sähkönsyönti” näkyy
4.1. (koko vuorokausi)

Ulkona keskimäärin -18,2 °C (min -20,7 °C)

Huoneanturi 19,9–23,0 °C

Sisäinen lisälämpö (sähkövastus) päällä 5,8 h → energiaa ~24,5 kWh

Vastusjaksot:

00:00–01:15 (1,27 h) → ~4,4 kWh, max 4,0 kW

01:32–06:02 (4,52 h) → ~20,1 kWh, max 5,5 kW

Vastuksen aikana kompressori käytännössä maksimissa (118 Hz) ja asteminuutit erittäin syvällä (min -1533 AM)

➡️ Tämä kertoo, että järjestelmä oli pitkään “jäljessä” ja joutui ajamaan kiinniottoa: kompressori tapissa + vastus tueksi.

5.1. (00:00–13:14)

Ulkona keskimäärin -19,8 °C (min -21,0 °C) eli jopa kylmempää kuin 4.1.

Huoneanturi tasaisempi 21,6–22,4 °C

Sähkövastus 0 h / 0 kWh

Lämmityksellä kompressori selvästi kevyemmin: vain ~10,7 % ajasta ≥90 Hz (4.1. oli ~72 %)

➡️ Eli “kovan sähkön” piikki näissä kahdessa tiedostossa tulee nimenomaan 4.1. aamuyön vastuksesta.

Käyttövesi: paljon jaksoja 4.1.

Prioriteetti 20 (käyttövesi):

4.1.: ~3,8 h, yhteensä 6 jaksoa

mm. yksi pitkä 10:51–12:22 (92 min)

illalla useita ~30 min jaksoja (noin tunnin välein)

BT7 kävi jopa ~59–59,5 °C

5.1.: ~1,45 h (yksi jakso 11:12–12:38), BT7 max ~59,2 °C

Huomio: 4.1. aamuyöllä vastusjaksojen välissä oli käyttövesijakso 01:15–01:31, joka katkaisi lämmitystä juuri silloin kun asteminuutit olivat todella negatiiviset — tämä pahentaa “kiinniottoa”.

Keruupuoli (kaivo): ei näytä tässä datassa pullonkaulalta

4.1. BT10 (sisään) min -2,3 °C, BT11 (ulos) min noin -4,5 °C (118 Hz -kuormassa)

5.1. BT10 min -1,3 °C
Keruun lämpötilat ovat loogiset eikä romahda, joten tämä ei näytä “kaivo loppuu” -ongelmalta näissä kahdessa päivässä.

Iso hydraulinen havainto 4.1.: virtaus romahti, pumppu huusi täysillä

4.1. lämmityksen aikana oli jakso 07:56–13:31 (209 min), jolloin:

GP1 (kiertovesipumppu) ~100 %

mutta BF1 (virtaus) käytännössä minimi 5,0 l/min

Samaan aikaan:

kompressori kävi matalilla taajuuksilla (mediaani ~23 Hz)

huoneanturi oli korkea (mediaani ~22,8 °C)

Tämä kuvio sopii erittäin hyvin tilanteeseen, jossa lattialämmityspiirejä/termostaatteja sulkeutuu (tai joku kuristus/tukos kuten sihti), jolloin ilman puskuria virtaus voi pudota liian alas. Kun virtaus on huono, hyötysuhde ja säätö “leviää”, ja järjestelmä voi ajautua helpommin isoihin korjausliikkeisiin.

Huomio: 5.1. virtaus oli tasainen (noin 12,6–14,6 l/min) eikä tätä ongelmaa näy.

Mitä tämä todennäköisimmin tarkoittaa käytännössä

4.1. aamuyöllä talo oli päässyt liian kylmäksi / järjestelmä liian jälkeen (AM -970 jo klo 00:00) → kompressori tapissa + vastus 5,8 h.

Päivällä 4.1. talo näyttää “ylilämpenevän” (huone jopa 23 °C), jolloin piirit sulkeutuvat → virtaus putoaa minimiin ja säätö muuttuu epävakaammaksi.

Käyttöveden tiheät jaksot (59–60 °C luokkaa) lisäävät kuormaa ja voivat pahentaa asteminuuttivelkaa pakkasessa.

Mitä kannattaa tarkistaa/säätää (nimenomaan näiden havaintojen perusteella)

Lattialämmityksen piirit/termostaatit: jos huonetermostaatit/servot sulkevat piirejä, kokeile jaksoa niin että piirit ovat “enemmän auki” ja säätö tehdään käyrällä/jakotukin tasapainotuksella. Ilman puskuria tämä on usein kriittistä.

Minimivirtaus / ohitus (bypass): varmista että järjestelmässä on aina riittävä kierto (joko ohitusventtiili oikein säädetty tai yksi piiri aina auki).

Likasihti / suodatin / tukokset: 4.1. aamupäivän “GP1 100 % mutta BF1 5 l/min” on juuri sellainen, että sihti tai jakotukki kannattaa tarkistaa.

Huoneanturin vaikutus / mahdollinen yöpudotus: 4.1. huoneanturi heilahti 19,9 → 23,0 °C. Jos huonekompensointi/yöpudotus on käytössä, se voi synnyttää “pois → kiinniotto” -syklin, joka pakottaa vastuksen avuksi.

Käyttövesi: jos tavoite on jatkuvasti ~60 °C tai tulee tiheästi lyhyitä jaksoja, pudotus (comfort-taso/ajastus) vähentää kuormapiikkejä.

Jos haluat, voin vielä erikseen “purkaa” 4.1. aamuyön tapahtumaketjun minuutti-minuutilta (mitä AM, pyynti, meno/paluu ja virtaus tekivät ennen kuin vastus nousi 5,5 kW:iin) — mutta jo näistä kahdesta tiedostosta isoimmat punaiset liput ovat aamuyön pitkä vastusjakso ja päivän minimivirtaus + pumppu 100 % -tilanne.

[aksutre]

Ihan hyvältä nyt COP vaikuttaa. Säädä kuitenkin nuo piirit tasapainoon siten että märkätiloissa on pari astetta korkeampi lämpötila kuin muualla. Tallin lämpötilaa kannattaa laskea niin riittää teho sitten pakkasilla. Itse säädin piirit ja lämpötilat kohdlleen neljä vuotta sitten, eikä niihin ole tarvinnut sen koommin koskea. Tasaista on lämpö talossa ja pieni kulutus pumpulla, n.4000-4500 kWh vuosi.

[juqyiu]

Lämmönjaon nopeus EP14 on hidastanut pyörimisnopeutta, eli sekin alkaa hiljalleen vakiintumaan. Tämän seurauksena virtaamat ovat varmasti jo muuttuneet, jos tarkastelet asiaa jakotukilta.

Osaako joku fiksumpi kertoa, että miksi asteminuutit tippuvat noin suurella vauhdilla ja myös nousevat nopeasti? Johtuuko se nyt tuosta BT25:stä? Omassa F-sarjalaisessa ei tuommoista sekoilua asteminuuttien kanssa tapahdu kv-jaksojen aikana, kun BT25:a ei ole käytössä. Ja jos johtuu siitä, niin eikö tuo tällä hetkellä vain sekoita pumpun toimintaa ja ota vastuksia turhaan käyttöön, kun asteminuutit painuvat pahasti miinukselle.

[ensihoitsu1]

Lämmönjaon nopeus EP14 on hidastanut pyörimisnopeutta, eli sekin alkaa hiljalleen vakiintumaan. Tämän seurauksena virtaamat ovat varmasti jo muuttuneet, jos tarkastelet asiaa jakotukilta.

Osaako joku fiksumpi kertoa, että miksi asteminuutit tippuvat noin suurella vauhdilla ja myös nousevat nopeasti? Johtuuko se nyt tuosta BT25:stä? Omassa F-sarjalaisessa ei tuommoista sekoilua asteminuuttien kanssa tapahdu kv-jaksojen aikana, kun BT25:a ei ole käytössä. Ja jos johtuu siitä, niin eikö tuo tällä hetkellä vain sekoita pumpun toimintaa ja ota vastuksia turhaan käyttöön, kun asteminuutit painuvat pahasti miinukselle.

On muutosta tosiaan tullut virtauksiin. Tarvitseeko näitä nyt käsin juuri ropeltaakaan, kun automaattisesti pumppu niitä säätelee? Märkätiloihin virtaus varsin pieni, sitä voisi tosiaan kasvattaa, kuten aksutre kommentoikin.

[seppaant]

Eikö "laskettu meno" lasketa ulkolämpötilan mukaan?
Tässä tapauksessa ei ainakaan tehdä niin, näkyy selvästi trendeistä
Näyttäisi siltä että"laskettu meno" laskettaisiin lähinnä "roomsensorin" mukaan?
Tässä tapauksessa "laskettu meno" poukkoilee luokkaa 15C  n. 24 tunnin jaksoissa

ATS

[maalämmittää]

Juu lasketaan ulkolämpötilan ja lämpökäyrän perusteella.
Lisäksi pyyntiä hienosäädetään tavoitellun huonelämpötilan ja mitatun huonelämpötilan erolla kerrottuna anturi kertoimella.
Tuolla aiempana olen noita kysynyt, mutta ei vielä vastausta.

Missä Niben huonelämpötilan mittaus sijaitsee?

[hane 63]

Moi  muuta suodatus aika 1h ja lämmön jako pumppu käsi ajolle 75% .Toimii ainaskin f1255 kansss

[ensihoitsu1]

Kulutus tänään: 21kWh, tuotanto tänään: 86kWh.

Nyt -17 pakkasta, keskiulkolämpötila -17C, sisällä lämmintä ~22C, tallissa 17C. Kompressori käy parhaillaan täysillä, menolämpötila BT2 36.6C ja paluu 28.2C. Asteminuutit -168. Kytkin illasta lisälämmön taas päälle, eli käyttää tarvittaessa. Katsotaan, tarvitseeko pumppu sitä yön aikana.

Nyt siis vaikuttaisi pelaavan kuten kuuluukin.

Miten nuo huonekohtaiset termostaatin säädöt, jotka kaikki nyt maksimilla, eli auki. Kannattaako nuo nyt jatkossa pitää aina maksimilla, etteivät kurista virtausta? Tuntuu erikoiselta, etteikö noita nyt kannata/voi käyttää, kerta haittaavat virtausta … kun ne kuitenkin talon jokaiseen huoneeseen laitettu.

[Trakvator]

Sivusta heitän, että itsellä 2012 valmistunut maalämpötalo lattialämmityksellä ja edelleen jakotukkien termostaatit on tallin hyllyllä. Eli asentamatta. Ekana vuonna säätelin käyrät ja virtaamat mieleisekseni ja sen koommin en ole niihin koskenut. Kesällä käännän makuuhuoneitten jakotukilta sulun kiinni ja kv pumppu ykköselle. Eli olen samaa mieltä, että termostaatteja ei tarvita, sotkee vain virtauksia. Pumpulle kevyempi kun on tasaisempi kuorma.

[aksutre]

Järjestelmä toimii nyt hyvin, vertailuna oman talon kulutus eiliseltä 34kWh ja tuotto 149kWh. Jos lämmität taloa kovilla pakkasilla muutamalla eurolla /vrk Voit olla tyytyväinen. Jos vielä lämmön vaihtelu on +-0,5 astetta on paremmaksi vaikea päästä.

Alun perin nuo termostaatit on taroitettu vesikiertoisiin pattereihin, niillä lämmittäminen on vähän eri asia kun kierrättää vettä lattian 20tn betonimöykyssä. Siinä muutokset ovat hitaanpia ja maalämpöpumppu jossa on älyä hoitaa lämmön säädön keskitetysti pitäen lämmön tasaisena ja lämmityksen taloudellisena.
Unohda siis nuo termostaatit ja anna Niben hoitaa lämmitys.

[seppaant]

Laitahan logia tulemaan niin katsotaan missä mennään.

ATS

[ensihoitsu1]

Laitahan logia tulemaan niin katsotaan missä mennään.

ATS

Tämmöiseltä näyttää 5.1 klo 20 - 6.1. klo 12:30 data. Miltäs nyt näyttää?

PS. kiitos kaikille tietäjille ja taitajille täällä avusta jo tässä vaiheessa! 

[seppaant]

Eipähän näytä mkään oleellisesti muuttuneen.
"Laskettu meno" poukkoilee edelleen holtittomasti.
Vasemman puoleisessa kuvassa on "ensihoitaja1":n koneen laskettu meno ulkolämpötilan funktiona 1.1. 2026 alkaen
ja siitä nähdään että sen käyttäytymisessä ei ole mitään logiikkaa.
Oikean puoleisessa kuvassa on esitetty viiden satunnaisesti valitun Niben vastaavanlaiset käyrät.
Nähdään että kaikissa viidessä tapauksessa "laskettu meno" muuttuu suoraviivaisesti ulkolämpötilan mukaan.
Muutokset tapahtuvat kuitenkin eri kulmakertoimilla ja tämä johtunee kohteen lämmönluovutustavasta sekä kohteiden muista energiateknisistä ratkaisuista.

Ensiksi pitäisi sevittää mistä johtuu "lasketun menon" poukkoilu ja sitten se pitää saada korjattua
Sitten vasta voi käydä itse talon lämmityksen kimppuun.

ATS

[eich]

Eipähän näytä mkään oleellisesti muuttuneen.
"Laskettu meno" poukkoilee edelleen holtittomasti.
Vasemman puoleisessa kuvassa on "ensihoitaja1":n koneen laskettu meno ulkolämpötilan funktiona 1.1. 2026 alkaen
ja siitä nähdään että sen käyttäytymisessä ei ole mitään logiikkaa.
Oikean puoleisessa kuvassa on esitetty viiden satunnaisesti valitun Niben vastaavanlaiset käyrät.
Nähdään että kaikissa viidessä tapauksessa "laskettu meno" muuttuu suoraviivaisesti ulkolämpötilan mukaan.
Muutokset tapahtuvat kuitenkin eri kulmakertoimilla ja tämä johtunee kohteen lämmönluovutustavasta sekä kohteiden muista energiateknisistä ratkaisuista.

Ensiksi pitäisi sevittää mistä johtuu "lasketun menon" poukkoilu ja sitten se pitää saada korjattua
Sitten vasta voi käydä itse talon lämmityksen kimppuun.

ATS

Onkohan sisälämpöanturi ja "smart room comfort" käytössä? Itsellä näytti laskettu meno vähän samalta kun oli hetken aikaa kokeilussa. Ei tuntunut pelaavan patteritalossa yhtään, ja lattialämmitystalossa varmasti vielä vähemmän..

[seppaant]

Ota kuva "käyrästä" Niben näytöltä

ATS

[maalämmittää]

Verrattuna lähtötilanteeseen koneen käynti on paljon paremmalla tolalla. Joku tolkku sentään 

Kuten seppaant kirjoittaa, niin pyynnin logiikka ei ole normaali.
Aiempiin kysymyksiin huonelämpötilaan liittyen kaipaan vielä vastauksia.

[ensihoitsu1]

Onkohan sisälämpöanturi ja "smart room comfort" käytössä? Itsellä näytti laskettu meno vähän samalta kun oli hetken aikaa kokeilussa. Ei tuntunut pelaavan patteritalossa yhtään, ja lattialämmitystalossa varmasti vielä vähemmän..

Mistähän tämän pääsee tarkistamaan? En manuaalista löytänyt mitään tuosta ”smart room comfort” hommasta, ilmeisesti jonkun päivityksen myötä tullut? Kannattaa siis ottaa pois päältä, jos on päällä?

Edit: Ilmeisesti asetuksista 1.3.3 > lämmitysjärjestelmä > valitse ohjaava anturi oli aktiivisena (kts. kuvakaappaus). Otin pois päältä.

Edit 2: nyt muuttuikin tuo lämpötilan säätö, jota aikaisemmin pystynyt säätämään 0.5 asteen tarkkuudella (kts. kuvakaappaus ”lämmitysjärjestelmä”). Nyt tuo sama valikko on muuttunut erilaiseksi, lämpötilaa säädetään asteikolla -10 - 10 (kts. kuvakaappaus ”lämmönsäätö”).

[ensihoitsu1]

Ota kuva "käyrästä" Niben näytöltä

ATS

Tarkoitatko tätä?

Anturin muutoksen jälkeen käyrä oli nollilla, joten heitin hatusta nyt tälläiset arvot käyrälle ja poikkeamalle. Lieköhän sopivat.. 

[eich]

Mistähän tämän pääsee tarkistamaan? En manuaalista löytänyt mitään tuosta ”smart room comfort” hommasta, ilmeisesti jonkun päivityksen myötä tullut? Kannattaa siis ottaa pois päältä, jos on päällä?

Edit: Ilmeisesti asetuksista 1.3.3 > lämmitysjärjestelmä > valitse ohjaava anturi oli aktiivisena (kts. kuvakaappaus). Otin pois päältä.

Edit 2: nyt muuttuikin tuo lämpötilan säätö, jota aikaisemmin pystynyt säätämään 0.5 asteen tarkkuudella (kts. kuvakaappaus ”lämmitysjärjestelmä”). Nyt tuo sama valikko on muuttunut erilaiseksi, lämpötilaa säädetään asteikolla -10 - 10 (kts. kuvakaappaus ”lämmönsäätö”).

Smart room comfort tuli versiossa 4.0.10 perinteisen huonelämpötilan kompensoinnin tilalle. Meni kyllä tuon osalta huonompaan suuntaan ja railakkaasti, ainakin omaan taloon tuosta ominaisuudesta tuli käyttökelvoton.. Ohjaavat anturit kaikki vaan pois päältä niin sillon menee puhtaasti käyrällä. Lattialämmittäjät voi kommentoida tuota käyrän jyrkkyyttä.

Edit: Huntturilla lähtökohdaksi jos ei tule parempia neuvoja: käyrä 4 ja poikkeama 0. Vakoiltu ikivanhan fighterin manuskasta "hyväksi" aloitusarvoksi betoniin valetulle lattialämmitykselle täällä härmälässä.

[ensihoitsu1]

Tässä taas viimeisin data 6.1 illasta tähän hetkeen.

Sisälämpöanturi otettu pois päältä 6.1 illasta. Pysyykö nyt "laskettu meno" normaalimpana?

Asteminuutit heittivät melkoiselle pakkaselle tuon sisälämpöanturin pois ottamisen jälkeen, kun selvittelin oikeaa lämpökäyrää. Nyt kuitenkin tämä tasaantunut ja vaikuttaisi olevan ihan OK 3 / 0 asetuksilla - torpassa sisällä parhaillaan +23.3 ja tallissa +20.5. Odottelen vielä huomiseen ja katson, pitääkö käyrää rukata suuntaan tai toiseen. Ehkä pykälän verran viileämpääkin voisi sisällä olla, eli ehkä 2 / 0 voisi olla OK.

[maalämmittää]

Trendeissä näkyy tekemäsi käyrien muutokset voimakkaina pykälinä.
Katsotaan seuraavan vrk:n tulokset, ennenkuin "lausutaan" mitään.

[seppaant]

Näyttää lupaavalta
Nyt kannattaa odottaa pari päivää että systeemi stabiloituu

[ensihoitsu1]

Tässäpä 24 h data. Nyt ei lämpökäyrään ole koskettu. Minusta toiminut hyvin.

Sisälämpötila asunnossa +22,3, tallissa +20.5. Sovelluksesta kulutus tänään 21 kWh, tuotanto tänään 86,5 kWh. COP siis 4,12.

Miltä nyt näyttää? Pysyykö "laskettu meno" stabiilina?

[seppaant]

Hyvältä näyttää
- Laskettu meno seuraa hyvin ulkolämpötilaa BT1
- BT25 seuraa laskettua menoa
- Ulkolämpötila laskenut eilisestä puolestapäivästä -10,1->-18,9C  ; Dt 8,8C
- Samanaikaisesti sisälämpötila laskenut 22,9->21,3C  ; Dt =0,6 C
Ei ole sisälämpötila paljon muuttunut mutta kannattaa seurata ainakin päivä vielä ennen kuin tekee mitään.

Nyt kannattaa miettiä tarvitaanko eri huoneisiin eri lämpötilat vai kuinka lämpötilajakauma tulisi olla?
Mitenkä nyt on, onko eri huoneiden ovet kiinni vai auki?

ATS

[maalämmittää]

Edellisen lisäksi:
- Nibe reagoi hyvin käyttöveden teon jälkeiseen lämmitysvelkaan
- -20C pakkasella on Nibe vasta 80hz taajuudessa, eli 40 vielä jäljellä, eli reserviä on jäljellä


Tietääkseni ensimmäinen kerta kun joku on käyttänyt tekoälyä analysoinnissa. Mielenkiintoista!
AI tuloksissa oli paljon itsestään selviä kirjauksia prosessista ja toki oleellisiakin huomioita, mutta miten erottaa nuo oleelliset.

[ensihoitsu1]

Edellisen lisäksi:
- Nibe reagoi hyvin käyttöveden teon jälkeiseen lämmitysvelkaan
- -20C pakkasella on Nibe vasta 80hz taajuudessa, eli 40 vielä jäljellä, eli reserviä on jäljellä


Tietääkseni ensimmäinen kerta kun joku on käyttänyt tekoälyä analysoinnissa. Mielenkiintoista!
AI tuloksissa oli paljon itsestään selviä kirjauksia prosessista ja toki oleellisiakin huomioita, mutta miten erottaa nuo oleelliset.

Hyvä kuulla, että maalämpö pelittää nyt hyvin!

Haha ihmeellisen hyvin chat gpt tulkitsee dataa. Pistin sen vielä analysoimaan nämä viimeisimmät logit (ohjeella analysoi data, Nibe a2155-6 pumppu, 130m2 + 30m2 erillisrakennus vm. 2021, lattialämmitys) ja raportti on seuraava:



Tässä analyysi näistä kahdesta lokista (2026-01-07 21:20:43 → 2026-01-08 19:26:01, 1327 mittapistettä, käytännössä 1 min välein). Ulkolämpötila oli koko aineistossa -12.0…-19.2 °C.

Huom: CSV-viennissä osa sarakeotsikoista on katkaistu “…”-muotoon, mutta keskeiset BT-anturit / pumput / kompressori näkyvät hyvin. Sähkönkulutusta (kW/kWh) ei tässä datassa ole, joten COP/SPF:ää en voi laskea – mutta pystyn arvioimaan lämpötehoa virtaus- ja ΔT-tiedoista (arvio).

⸻

1) Käyttötilat (Prioriteetti) ja yleiskuva

Datassa näkyy käytännössä kaksi tilaa:
   •   Prioriteetti 30 = lämmitys
   •   kesto noin 20.29 h (noin 92 % ajasta)
   •   Prioriteetti 20 = käyttövesi (DHW)
   •   kesto noin 1.82 h (noin 8 % ajasta)

Lisälämpö (sähkövastus):
   •   Teho sisäinen lisälämpö [kW] = 0.0 koko ajan → hyvä merkki, pumppu kantaa kuorman itse.
Hälytykset:
   •   Hälytysnumero = 0 koko ajan → ei vikahavaintoja.

Kompressori:
   •   Kompressorin taajuus 40…118 Hz, keskiarvo ~73.5 Hz (lämmityksellä keskimäärin ~76 Hz).
   •   Tässä otoksessa kompressori on käytännössä koko ajan käynnissä (ei nollataajuuksia) → kovalla pakkasella täysin normaalia ja usein myös hyötysuhteen kannalta hyvä (ei lyhytsykliä).

Huonelämpö:
   •   Roomsensor 21.1…22.4 °C, keskiarvo ~21.6 °C ja muuttuu rauhallisesti (max ~0.1 °C/min) → sisälämpö pysyy vakaana.

⸻

2) Lämmityskäyttö (Prioriteetti 30)

Menovesi / paluu / virtaus
   •   Menovesi (BT2) keskiarvo 33.8 °C
   •   Paluu (BT3) keskiarvo 28.6 °C
   •   ΔT (BT2-BT3) keskiarvo ~5.25 °C
   •   Virtaus (BF1) keskiarvo ~12.43 l/min (tyypillisesti 12.1…14.6)

Laskettu menolämpö (lämmityskäyrä)
   •   “Laskettu menolämpötila” oli alueella 30.3…32.2 °C (keskiarvo ~31.6 °C)
   •   Toteutunut menovesi oli lämmityksellä keskimäärin noin +2.2 °C yli lasketun.
   •   Tämä voi olla ihan normaalia (anturipaikka / sekoitus / säätölogiikka), mutta jos joskus koet ylilämpöä tai turhaa kulutusta, tämä on yksi kohta mistä “kiristää”.

Arvioitu lämmitysteho (vain suuntaa antava)
Käytin kaavaa (vesipuoli):
P ≈ 4.186 × (virtaus l/min / 60) × ΔT  → kW
   •   Lämmityksellä keskimäärin ~4.56 kW lämpötehoa
   •   Tyypillinen haarukka (ilman siirtymäpiikkejä) noin ~4.0…5.5 kW, maksimi hetkellisesti ~7.7 kW (hetkellisiä tilanteita, usein siirtymistä)

Tämä kuulostaa varsin järkevältä kuormalta ~160 m² uudelle lattialämmitystalolle -17…-19 °C keleissä (etenkin kun mukana on myös erillisrakennus).

⸻

3) Maapiirin (keruuliuos) käyttäytyminen

Keruu sisään (BT10) ja ulos (BT11):
   •   BT10 keskiarvo -0.41 °C (min -1.7 °C, max +1.3 °C)
   •   BT11 keskiarvo -3.34 °C (min -4.7 °C, max -1.9 °C)
   •   Keruun ΔT (BT10-BT11) keskiarvo ~2.93 °C

Tulkinta:
   •   Keruun sisäänmeno ei käy kovin kylmänä (vain kerran min -1.7 °C) → maapiiri vaikuttaa tässä otoksessa terveeltä.
   •   Ulosmeno min -4.7 °C on edelleen aivan “normaali talvipakkanen” -tasoa (mutta muistutus: pakkasnesteen suojaus pitää olla varmasti riittävä).

Keruupumpun nopeus (GP2) lämmityksellä:
   •   keskimäärin ~62 %, ja se seuraa selvästi kompressorin tehoa (korrelaatio näkyy vahvasti datassa) → odotettu ja ok.

⸻

4) Käyttövesijaksot (Prioriteetti 20) – selkeät ajot

Data näyttää 3 käyttövesijaksoa:
   1.   2026-01-07 21:20 → 21:32 (~13 min)
   •   Menovesi kävi jopa ~60 °C ja käyttöveden yläosa (BT7) kävi ~58 °C
   2.   2026-01-08 17:21 → 18:28 (~68 min)
   •   Pitkä jakso. BT7 nousi noin ~55.8 °C tasolle.
   3.   2026-01-08 18:59 → 19:26 (~28 min)
   •   BT7 huiput noin ~56.6 °C.

Huomio: käyttövesijaksojen aikana
   •   Lämmityksen vesivirta (BF1) putoaa keskimäärin ~4.38 l/min
   •   Menolämpö on korkea (~54 °C keskimäärin) ja kompressorin taajuus matalampi (~42 Hz keskimäärin) → kuulostaa siltä, että kone tekee DHW:ta “rauhallisemmin” mutta korkealla lauhdutuksella (normaalia).

⸻

5) Asteminuutit ja “kiinniotto” käyttöveden jälkeen

Asteminuutit (AM):
   •   Lämmityksellä keskimäärin ~-92
   •   Käyttöveden aikana keskimäärin ~-229
   •   Minimi koko datassa -370…-369 (selvästi “lämmitysvelkaa”)

Tärkeä havainto:
   •   Pitkän DHW-jakson jälkeen asteminuutit painuvat erittäin negatiivisiksi ja kompressori rampaa maksimiin (huippu 118 Hz klo 18:37), jotta lämmitys ottaa kiinni.
   •   Tämä on sinänsä normaalia, mutta jos joskus huomaat esim. lattian/huonelämmön notkahduksia DHW:n aikaan, syy näkyy tässä suoraan: DHW tekee hetkellisesti ison lämmitysvelan.

Tässä otoksessa huonelämpö pysyy silti vakaana → talon lämpökapasiteetti ja lattialämmitys “silottaa” notkahdukset hyvin.

⸻

6) Mitä tekisin/katsoisin seuraavaksi (käytännön vinkit)
   1.   Jos haluat pienemmän “rampin” käyttöveden jälkeen:
   •   DHW-asetuksissa/hysteresis/ajoituksissa voi usein säätää niin, ettei tule pitkää yhtäjaksoista käyttövesijaksoa juuri kovimmilla pakkasilla / pahimpaan aikaan.
   •   Toinen vaihtoehto on käyttöveden ajoitus “hiljaisempaan” hetkeen (jos teillä on selkeä rytmi).
   2.   Menoveden toteuma on ~2 °C lasketun yläpuolella lämmityksellä:
   •   Jos sisällä on usein “liian lämmin” tai kulutus mietityttää, voi kokeilla pientä hienosäätöä lämmityskäyrään/siirtoon (mutta koska huonelämpö nyt näyttää hyvältä ja vakaalta, en säätäisi vain säätämisen vuoksi).
   3.   Maapiiri näyttää terveeltä tässä otoksessa (BT10 ei painu kovin alas), mutta:
   •   varmista pakkasnesteen jäätymispiste (varsinkin kun BT11 kävi -4.7 °C).
   4.   Jos saat mukaan sähkönkulutuksen (Niben oma mittaus / erillinen energiamittari), pystyn laskemaan:
   •   kompressorin sähkön, tuotetun lämmön (arvio vs mitattu), COP/SPF, sekä erikseen lämmitys vs käyttövesi.

⸻

Jos haluat, voin tehdä tästä vielä “tiivistetyn dashboardin” (päiväkäyrät: ulkolämpö, BT2/BT3, BT10/BT11, kompressorin Hz, AM ja merkityt DHW-jaksot) – se tekee näistä ilmiöistä tosi nopeasti silmämääräisiä.

[ensihoitsu1]

Hyvältä näyttää
- Laskettu meno seuraa hyvin ulkolämpötilaa BT1
- BT25 seuraa laskettua menoa
- Ulkolämpötila laskenut eilisestä puolestapäivästä -10,1->-18,9C  ; Dt 8,8C
- Samanaikaisesti sisälämpötila laskenut 22,9->21,3C  ; Dt =0,6 C
Ei ole sisälämpötila paljon muuttunut mutta kannattaa seurata ainakin päivä vielä ennen kuin tekee mitään.

Nyt kannattaa miettiä tarvitaanko eri huoneisiin eri lämpötilat vai kuinka lämpötilajakauma tulisi olla?
Mitenkä nyt on, onko eri huoneiden ovet kiinni vai auki?

ATS

Hyvä kuulla!

Yhden makuuhuoneen (leikkihuone, jossa ovi auki aina, kukaan ei nuku tässä huoneessa) lämpöä voi aavistuksen laskea, muuten kaikki OK. Tämähän hoitunee virtausta laskemalla, eli virtausta pykälä alaspäin lämmönjakotukista? Muutoin kämpässä kaikki ovet päivisin auki, yöllä kahden makuuhuoneen ovet kiinni. Ainakin viimeyönä näissä makkareissa lämpötila OK, joten ei varmaan kummemmin tarvitse säätää.