UUSI sarja BOSCH Compress CS7800i

[Tyyni]

Täällä 7800i 2-8 vähän yli vuoden verran. On toiminut ilman ongelmia. Välillä viisi jenkeä saunomassa eikä lämmin vesi koskaan loppunut vaiika asetus on ollut ECO tilassa, siis ei käytä sähkövastuksia veden lämmittämiseen.

Meillä oli aikaisemmin Nibe vuodelta 2004. Boshilla suppeammat säätömahdollisuudet verrattuna siihen. Invertteripumppu käyttää ehkä myös kaivoa lempeämmin. Syksyllä lämpötila + 6 ja helmikuussa vielä +4 enimmäkseen joskus +2. Sehän oli vuonna 2024 kun vielä oli näitä kovempia pakkasjaksoja.

Ainoa puute on huonosti toimiva tuntiohjaus jos sitä kiinnostaa. Sitä on todennäköisesti tehty tanskalainen Smartgrid X alihankintana. Kun hinnat ovat alle 0,5 senttiiä sitä tulkitaan nolla hinnaksi ja että hinta puuttuu eikä huomaa että nyt vasta on edullista sähköä. Eli tämä tuntiohjaus on toiminto mitä voi laittaa myyntiesitteeseen mutta ei toimi käytännössä.

[Basillicus]

Onko muilla ollut vikakoodia 5271, eli "Alarm Heating circuit 1 high flow temperature"? Mulla on tollasta ongelmaa ollut, mutta vain kovilla pakkasilla (alle -10), mikä vähän hankaloittaa debuggaamista koska Turussa harvemmin on tuollaisia lämpötiloja.

Nyt sain tuosta käppyrät husdatalla, niin asiaa pystyy jotenkin tutkimaan. Näyttäisi siltä, että:
1.)"Heat carrier forward" nousee hitaasti tuntien aikana kohti noin 60 astetta.
2.) "Heat carrier return" seuraa perässä, ehkä n. 10 asteen päässä alempana.
3.) Näyttäisi että tuo noin 60 astetta on jonkinlainen threshold joka triggaa tämän vikatilan.
4.) Laite on vikatilassa noin tunnin verran, jona aikana nuo carrierit laskevat huomattavasti, ja sitten normaali toiminta jatkuu. Jos ulkolämpötila pysyy matalana, voi olla että palatan kohtaan 1 joidenkin tuntien aikana.

Tuo heat carrier forward on käsittääkseni se lämpötila joka menee ulkoiseen 100l varaajaan, ja sieltä lämmön pitäisi siirtyä vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Lattialämmityksen meno ja paluu lämmöt näyttää järkeviltä, eli meni on jotain reilut 30 astetta ehkä ja paluu joitain asteita vähemmän.

Voisiko tässä olla kyse siitä, että
a.) Joku säätö on väärin ja maalämpöpumppu puskee liian aggressiivisella käyrällä tavaraa varaajaan kovalla pakkasella?
b.) Tai, varaajasta lämpö ei pääse kiertämään lattialämmitykseen tarpeeksi hyvin silloin kun on kova lämmitystarve?

Onko täällä ajatuksia mitä voisi kokeilla, vai kannattaako kutsua vain asentaja paikalle suosiolla? Ongelmana tässä on että kaikessa debuggailussa on tuntien sykli, tai jopa vuoden jos ei tarpeeksi matalia ulkolämpötiloja vaan satu kohdalle.

[Spede80]

Täällä samaa 7800i . 5448 yleensä ja välistä 5543 😐Päivitystä odotellessa.

Eipä ole tuota korjausta tullut. Vähä epäilyttää, että tuleeko tai onko muka softavika. Tästä taitaa olla jo vuosi kun lupailivat korjausta. Oliko monella muulla sama vika?

Homecom appi myös ilmoittaa tyhjää vikailmoitusta samaan aikaan, jos sieltä on error ilmoitukset päällä. oletuksena siis ovat näköjään poissa.

[ISKI]

Onko muilla ollut vikakoodia 5271, eli "Alarm Heating circuit 1 high flow temperature"? Mulla on tollasta ongelmaa ollut, mutta vain kovilla pakkasilla (alle -10), mikä vähän hankaloittaa debuggaamista koska Turussa harvemmin on tuollaisia lämpötiloja.

Nyt sain tuosta käppyrät husdatalla, niin asiaa pystyy jotenkin tutkimaan. Näyttäisi siltä, että:
1.)"Heat carrier forward" nousee hitaasti tuntien aikana kohti noin 60 astetta.
2.) "Heat carrier return" seuraa perässä, ehkä n. 10 asteen päässä alempana.
3.) Näyttäisi että tuo noin 60 astetta on jonkinlainen threshold joka triggaa tämän vikatilan.
4.) Laite on vikatilassa noin tunnin verran, jona aikana nuo carrierit laskevat huomattavasti, ja sitten normaali toiminta jatkuu. Jos ulkolämpötila pysyy matalana, voi olla että palatan kohtaan 1 joidenkin tuntien aikana.

Tuo heat carrier forward on käsittääkseni se lämpötila joka menee ulkoiseen 100l varaajaan, ja sieltä lämmön pitäisi siirtyä vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Lattialämmityksen meno ja paluu lämmöt näyttää järkeviltä, eli meni on jotain reilut 30 astetta ehkä ja paluu joitain asteita vähemmän.

Voisiko tässä olla kyse siitä, että
a.) Joku säätö on väärin ja maalämpöpumppu puskee liian aggressiivisella käyrällä tavaraa varaajaan kovalla pakkasella?
b.) Tai, varaajasta lämpö ei pääse kiertämään lattialämmitykseen tarpeeksi hyvin silloin kun on kova lämmitystarve?

Onko täällä ajatuksia mitä voisi kokeilla, vai kannattaako kutsua vain asentaja paikalle suosiolla? Ongelmana tässä on että kaikessa debuggailussa on tuntien sykli, tai jopa vuoden jos ei tarpeeksi matalia ulkolämpötiloja vaan satu kohdalle.

Eli sulla on puskurivaraaja, josta menee lattiaan lämpö suntin kautta, vai onko?
Jos näin, niin varmaakin puskurianturin yläosassa myös lämpötila-anturi. Mitä se näyttää ja miten käyttäytyy?
Ja nähtävästi piirejä kaksi, toinen "pääkierto", jossa on puskurivaraaja ja ehkä jotain muuta.
Ja sitten toinen lattialämmitystä varten.
Minkälaiset ovat näiden kummankin piirin lämpökäyrät?

[Basillicus]

Eli sulla on puskurivaraaja, josta menee lattiaan lämpö suntin kautta, vai onko?
Jos näin, niin varmaakin puskurianturin yläosassa myös lämpötila-anturi. Mitä se näyttää ja miten käyttäytyy?
Ja nähtävästi piirejä kaksi, toinen "pääkierto", jossa on puskurivaraaja ja ehkä jotain muuta.
Ja sitten toinen lattialämmitystä varten.
Minkälaiset ovat näiden kummankin piirin lämpökäyrät?

Joo, yksi puskurivaraaja, ja siitä menee kahteen piiriin joista toinen on märkätiloilla ja toinen muille asuintiloille.

Liitteenä käyriä viimeyöltä/aamulta jolloin ongelma esiintyi kaksi kertaa, noissa kohdissa joissa sininen käyrä (hear carrier forward) koskee 60 astetta ja droppaa sitten alas. Samalla nousee harmaa alarm ylös.

Muista käyristä:
- radiator forward: veikkaisin että lattialämmitykselle menevä
- rad forward 2: märkätilojen lattialämmitykselle menevä
- heat carrier return: tämä mielestäni on käytännössä sama kuin puskurivaraajan lämpötila, tai en ole koskaan nähnyt eroa
- switch valve: kontrolloi käyttöveden lämmitystä, ei relevantti tässä tilanteessa
- HC pump speed: veikkaisin että HC on heat carrier, ei tieto oikein mitä tämä tekee
- out: ulkolämpötila
- setpoint: ei tietoa...
- addheat: lämmitysvastus
- shunt 2: puskurivaraajan ja lattialämmityksen välissä olevan shuntin kontrolli, en ymmärrä mikä sen toimintaperiaate on

Jos tuosta kuvasta jotain arvailee, niin näyttäisi siltä että shunt menee syystä X kiinni hetkellisesti, ja sen jälkeen heat carrier lähtee nopeammin laukalle ylöspäin kunnes tulee seinä vastaan? Mutta miksi tuo edes menee kiinni? Jos katson viikon yli käytöstä, niin näyttäisi että yleensä se menee kiinni vain silloin kun lämmintä käyttövettä tehdään, eli switch valve on ylhäällä.

[ISKI]

Joo, yksi puskurivaraaja, ja siitä menee kahteen piiriin joista toinen on märkätiloilla ja toinen muille asuintiloille.

Liitteenä käyriä viimeyöltä/aamulta jolloin ongelma esiintyi kaksi kertaa, noissa kohdissa joissa sininen käyrä (hear carrier forward) koskee 60 astetta ja droppaa sitten alas. Samalla nousee harmaa alarm ylös.

Muista käyristä:
- radiator forward: veikkaisin että lattialämmitykselle menevä
- rad forward 2: märkätilojen lattialämmitykselle menevä
- heat carrier return: tämä mielestäni on käytännössä sama kuin puskurivaraajan lämpötila, tai en ole koskaan nähnyt eroa
- switch valve: kontrolloi käyttöveden lämmitystä, ei relevantti tässä tilanteessa
- HC pump speed: veikkaisin että HC on heat carrier, ei tieto oikein mitä tämä tekee
- out: ulkolämpötila
- setpoint: ei tietoa...
- addheat: lämmitysvastus
- shunt 2: puskurivaraajan ja lattialämmityksen välissä olevan shuntin kontrolli, en ymmärrä mikä sen toimintaperiaate on

Jos tuosta kuvasta jotain arvailee, niin näyttäisi siltä että shunt menee syystä X kiinni hetkellisesti, ja sen jälkeen heat carrier lähtee nopeammin laukalle ylöspäin kunnes tulee seinä vastaan? Mutta miksi tuo edes menee kiinni? Jos katson viikon yli käytöstä, niin näyttäisi että yleensä se menee kiinni vain silloin kun lämmintä käyttövettä tehdään, eli switch valve on ylhäällä.

- tuo setpoint on lämmityskäyrän ja ulkolämpötilan mukainen menoveden lämpötila, jota pitäisi mennä lämmityspiiriin. Tässä kun ulkolämpötilan ei ole juurikaan vaihdellut, tuo vakio noin 33 astetta periaatteessa järkevä
- HC pump on kiertovesipumppu, joka tässä tapauksessa kierrättää vettä lämpöpumpusta eteenpäin
  puskurivaraajan ja oletettavasti myös toiseen lämmityspiireistä (oletan, että on vain vain suntatussa
  piirissä on oma pumppunsa)
- tuo sunti on säätöventtiili, joka sekoittaa lämmityspiiristä palaavaa vettä ja puskurivaraajasta lähtevää vettä niin, että saadaan setpoint arvon mukaista vettä. Näyttäisi toimivan järkevästi niin, että kun rad forward 2  (pinkki käyrä) saavuttaa setpoint arvon, aletaan sunttia pienentämään, tosi äkäisesti kylläkin
- seuraavia ihmettelen:
   * miksi lisälämpö vastukset menevät päälle, tarvitaanko oikeesti. Kuvasta puuttuu kompressorin
     nopeus, niin ei pysty sanomaan käykö se jo 100% teholla
   * tässä systeemissä näyttäisi olevan niin, että märkätiloihin menee vesi suntin kautta. Minusta pitäisi
     olla toisin päin, siis niin, että märkätiloihin menee suoraan puskurivaraajasta ja muuhun
     lattialämmitykseen viileämpää eli suntattua vettä. Eli jos nyt näin nopean etädiagnoosin uskaltaa
     tehdä, epäilisin asennusvirhettä.
   * kun systeemissä on kaksi piiriä, pitäisi Boschin asetuksista olla asetettuna arvot kummankin
     lämmityskäyrille. Minkälaiset ne ovat, voiko niistä päätellä jotain?
 

[Basillicus]

- tuo setpoint on lämmityskäyrän ja ulkolämpötilan mukainen menoveden lämpötila, jota pitäisi mennä lämmityspiiriin. Tässä kun ulkolämpötilan ei ole juurikaan vaihdellut, tuo vakio noin 33 astetta periaatteessa järkevä
- HC pump on kiertovesipumppu, joka tässä tapauksessa kierrättää vettä lämpöpumpusta eteenpäin
  puskurivaraajan ja oletettavasti myös toiseen lämmityspiireistä (oletan, että on vain vain suntatussa
  piirissä on oma pumppunsa)
- tuo sunti on säätöventtiili, joka sekoittaa lämmityspiiristä palaavaa vettä ja puskurivaraajasta lähtevää vettä niin, että saadaan setpoint arvon mukaista vettä. Näyttäisi toimivan järkevästi niin, että kun rad forward 2  (pinkki käyrä) saavuttaa setpoint arvon, aletaan sunttia pienentämään, tosi äkäisesti kylläkin
- seuraavia ihmettelen:
   * miksi lisälämpö vastukset menevät päälle, tarvitaanko oikeesti. Kuvasta puuttuu kompressorin
     nopeus, niin ei pysty sanomaan käykö se jo 100% teholla
   * tässä systeemissä näyttäisi olevan niin, että märkätiloihin menee vesi suntin kautta. Minusta pitäisi
     olla toisin päin, siis niin, että märkätiloihin menee suoraan puskurivaraajasta ja muuhun
     lattialämmitykseen viileämpää eli suntattua vettä. Eli jos nyt näin nopean etädiagnoosin uskaltaa
     tehdä, epäilisin asennusvirhettä.
   * kun systeemissä on kaksi piiriä, pitäisi Boschin asetuksista olla asetettuna arvot kummankin
     lämmityskäyrille. Minkälaiset ne ovat, voiko niistä päätellä jotain?
 

Kiertopumppuja on kaksi, kummallekin piirille oma, ja ne on varaajasta lähtevissä putkissa. Voi olla että niitä ei kuitenkaan kontrolloida erikseen, tai ainakin niissä pyörii näytöllä samat numerot aina kummassakin.

Se on totta että piirit on noin kun sanoit, eli mun kuvauksessa yllä ne oli väärin päin.
- LP1: märkätilat, lähtee suoraan varaajasta.
- LP2: muut tilat, siinä on tuo suntti ja asennus näyttää siltä että se tosiaan sekoittaa palaavaa vettä.

Liitin kuvat lämpökäyristä.

Kompressorin nopeutta ei jostain syystä löydy näistä husdatan käppyröistä mikä on outoa.

Sellaista myös ihmettelin, että näyttäisi ettei tuo radiator forward näytä oikeaa arvoa. Esimerkiksi juuri tällä hetkellä:
- Radiator forward: 37 astetta
- Heat carrier return: 46.8 astetta
- Varaajan kyljessä oleva analoginen mittari: hieman alle 50 astetta, eli varmaan sama kuin heat carrier return
- LP1 lähtevässä putkessa kiinni oleva analoginen mittari: hieman alle 50 astetta, eli sama kuin kaksi edellistä. Tämä mittari on kiinni putkessa sellaisessa kohdassa, että sen jäljeen se menee suoraan talon rakenteisiin, eli sen jälkeen ei voi olla enää mitään kontrollia.
- Huom, kaikki kolme alinta on siis todella paljon korkeampia kuin ensimmäinen arvo, joten on outoa että mistä se on muka mitattu. Voiko olla että tällainen anturi puuttuu oikeasti kokonaan?
- Sen sijaan rad forward 2 vastaa melko tarkasti arvoa joka on LP2 lähtevässä putkessa olevassa analogisessa mittarissa, ja itseasiassa näyttäisi että siinä on teipattuna kiinni jotain mihin menee sähköjohto, olettaisin siis että ehkä digitaalinen anturi.

[ISKI]

Kiertopumppuja on kaksi, kummallekin piirille oma, ja ne on varaajasta lähtevissä putkissa. Voi olla että niitä ei kuitenkaan kontrolloida erikseen, tai ainakin niissä pyörii näytöllä samat numerot aina kummassakin.

Se on totta että piirit on noin kun sanoit, eli mun kuvauksessa yllä ne oli väärin päin.
- LP1: märkätilat, lähtee suoraan varaajasta.
- LP2: muut tilat, siinä on tuo suntti ja asennus näyttää siltä että se tosiaan sekoittaa palaavaa vettä.

Liitin kuvat lämpökäyristä.

Kompressorin nopeutta ei jostain syystä löydy näistä husdatan käppyröistä mikä on outoa.

Sellaista myös ihmettelin, että näyttäisi ettei tuo radiator forward näytä oikeaa arvoa. Esimerkiksi juuri tällä hetkellä:
- Radiator forward: 37 astetta
- Heat carrier return: 46.8 astetta
- Varaajan kyljessä oleva analoginen mittari: hieman alle 50 astetta, eli varmaan sama kuin heat carrier return
- LP1 lähtevässä putkessa kiinni oleva analoginen mittari: hieman alle 50 astetta, eli sama kuin kaksi edellistä. Tämä mittari on kiinni putkessa sellaisessa kohdassa, että sen jäljeen se menee suoraan talon rakenteisiin, eli sen jälkeen ei voi olla enää mitään kontrollia.
- Huom, kaikki kolme alinta on siis todella paljon korkeampia kuin ensimmäinen arvo, joten on outoa että mistä se on muka mitattu. Voiko olla että tällainen anturi puuttuu oikeasti kokonaan?
- Sen sijaan rad forward 2 vastaa melko tarkasti arvoa joka on LP2 lähtevässä putkessa olevassa analogisessa mittarissa, ja itseasiassa näyttäisi että siinä on teipattuna kiinni jotain mihin menee sähköjohto, olettaisin siis että ehkä digitaalinen anturi.

- eli systeemi näyttää kuitenkin ihan loogiselta ja myös nuo LP1 ja LP2 piirien lämpökäyrät
- miksi Bosch tekee puskurivaraajaan selvästi kuumenpaa vettä kuin pitäisi ja miksi vastukset menevät päälle, sitä en keksi
- ja jotenkin kummallista, että märkätilojen piiriin menee merkittävästi kylmenpää vettä kuin mitä lämpöpumppu tekee,
  optimitilanteessahan lämpöpumpun ei tarvitse tehdä kuumenpaa kuin mitä on piirien "kuumin set point"

Jos tätä ihmettelyä jatkaa voisit ottaa kuvan puskurivaraajan ja lämpöpumpun kytkennöistä ja merkitä siihen eri putkien selitykset.
Voisit ottaa myös muutaman kuvakaappauksen tai kuvan H66 mokkulan webbikäyttöliitymästä sellaisista ajankohdista, kun pumppu on
lähestymässä tuota häiriötilannetta. Siitä näkisi kaikki arvot, jos niitä ei Husdata pilveen saa (vaikka kyllä ainakin tuo kompressorin
nopeus tai teho sinne aikaisemmin ainakin tuli).