Pitkä aika on mennnyt ja mitään ei ole tapahtunut fyysisesti (sitten vesikaton ja rännien kevättalvella). Kämppä on sentään ostettu ja paljon suunniteltu.
Nyt suunnitelma on tämän tapainen.
Kattolämmitys tulee, mutta tee-se-itse mallinen. Uponorin Thermatop M oli tulossa, mutta Uponor päätti lopettaa sen myynnin Suomessa, kun avainosaaja vaihtoi työnantajaa. Toteutus olisi lämmönluovutuslevyillä lattialämmityksen tapaan. 16 tai 17 mm putki ja 200 mm putkiväli käyttäen 390 mm leveitä kahden putken lämmönluovutuslevyjä, 5,28€/m:
https://polytrade.ee/fi/tuotteet/kyte-kyttesusteem-l%C3%A4mp%C3%B6/lattial%C3%A4mmitystarvikkeet-detail.htmlTuon saa hyvin sisäkattokoolaukseen kiinni ennen kuin kattolevy asennetaan. Kattolevyksi todennäköisesti 10 mm Fermacell, jolla on parempi lämmönjohtavuus (0,316) kuin tavallisilla kipsilevyillä.
Pahimmillaan tarvitaan 45 W/m2 huonealalle. 29 C pintalämpötilalla saa 60 W/m2. Tuolla 60 W/m2 teholla Fermacelliin tulee 1,9 C lämpötilaero. Tuo vastaa 12 W/m teho putkelle ja silloin tuosta lämmönluovutuslevystä tulee suuruusluokkaa 3 C lämpötilaero kauemmaksi putkesta.
Siis suuruuluokkaa 34 C pitäisi saada lämmönluovutuslevyyn putkesta. Vedestä putkeen tulee 0,1-0,7 C lämpötilaero riippuen virtausnopeudesta (900-300 W/piiri 5 C dT:llä). Putkimateriaalista 0,8 C. Siis vesi pitää olla n. 35 C eli 37,5/32,5/21 pitäisi toimia. Tällöin siis saadaan 60 W/m2 lämmönluovutuslevyjen alueelta ja niitä pitää olla vaikeimmissa huoneissa 75% huonealasta.
Riskinä tuossa on ilmaraot. 1 mm ilmarako aiheuttaa putken ja lämmönluovutuslevyn välillä 4,6 C lämpötilaeron (pelkkä johtuminen huomioitu). No saisi olla kyllä surkeasti tehty levy, jotta noin isoja rakoja tulisi. Tuleeko edes 0,1 mm? Ehkä 0,5 C lisää tuosta? Sitten lämmönluovutuslevyn ja kattolevyn ilmarako. Tuossa 1 mm rako aiheuttaa 2,2 C lämpötilaeron. Tuollainen voi jo tullakin, mutta tuskin koko alueelle.
Pitäisi kuitenkin siis päästä alle 40/35/21:een.
Uima-allastilan osalta tehovaade olisi 40 W/m2 ja sisälämpötila ehkä 25. Jos tuohon saisi laitettua 90% lämmönluovutuslevyä, tarvittaisiin sen osalta 45 W/m2. Silloin pintalämpötilaksi tulisi 31 C. Kaikki häviöt pinnasta veteen pienenee suhteella 45/60, jolloin varsin tarkasti sama menolämpö riittää.
Tuossa ei tarvikkeet hirveästi maksa.130 m2 alalle 3500 € sis. putket, levyt ja sisäkattolevyt. Kohtuu vähän kytkentöjä, sillä ainakin 80 m eli reilun 900 W tehon saisi yhdellä piirillä. Verrattuna vaikkapa Thermatop M:ään piirejä tulisi n. 1/10.
Uima-altaan lämmityksessä on tullut vahvimmaksi vaihtoehdoksi veden otto T-haaralla ja magneettiventtiilillä suoraan MLP:n menosta ja paluu suoraan MLP:n paluuseen. Siis lämmityksen rinnalle tarvittaessa. Magneettiventtiilin virta termostaattiohjattuna altaan kierrätyspumpulta eli avautuu vain kierrätyspumpun pyöriessä ja altaan ollessa liian kylmä. Tuossa tietysi virtaamat ja tehot pienenevät lämmityksessä, mutta se on melko lyhytaikaista. Kesällä menovesi voi rajoittaa altaan lämpötilaa.
Jo pienellä uima-allasvaihtimella pitäisi saada 2 kW teho 27 menolla ja 23 altaalla (virtaama menovesi 0,3 l/s ja allaspumppu 1,7 l/s):
https://www.pahlen.com/our-products/pool-heating/heat-exchangers/calculate-swimming-pool-heat-exhanger/Onko sitten 27 C menovesi liikaa lämmityskauden ulkopuolella -76 maanvaraisiin lattioihin? Kattoihin se on uima-allastilaa lukuunottamatta, mutta kattolämmityksessä termostaattit pitävät huolen tuosta.
25 C menolla uima-allas lämpiää vielä 1 kW teholla, mutta se ei luultavasti riitä 6-8 h/vrk käytöllä, sillä vaadittava keskiteho lienee n. 600 W.