Maalämpöongelmia / uusi kone??

[bok-tapok]

Moi,

Taustaa (itse muuttanut taloon 9kk sitten):

- 240m2 hirsitalo, rakennettu 2004
- Nibe Fighter 1110, taistellut samaisesta vuodesta lähtien
- Varaaja Nibe ES23-300
- Joku toinen Nibe varaaja(?) VPA 300/200
- Vesikiertoinen lattialämmitys koko talossa
- Lämpökaivoja 2 kpl, molempien lämpökaivojen syvyys on 115m josta putkitettua osuutta molemmissa on 12 m.
- Käyttövesiporakaivo 1 kpl,  syvyys on 120 m

Kuvia pannuhuoneesta:

Varaajan tuotekilpi -> http://aijaa.com/ZEPvTw
Fighter / yleiskuva -> http://aijaa.com/JAFR56
Toinen varaaja -> http://aijaa.com/bfu5q9
Toisen varaajan tuotekilpi -> http://aijaa.com/fBTCj7

Fighterista:

- Löydetty jokunen kk sitten alkuperäinen asennusvika, johto väärässä paikkaa, sekä piirikortti vaihdettu joka oli kuulema rikki (tätä hieman epäilen, olisiko johtunut väärästä asennuksesta?) AIHEESTA TÄÄLLÄ -> https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1171.0
- Toimi hetken aikaa kunnes alkoi pitämään kovaa ääntä ja seuraava diagnoosi oli kylmäyksikkö rikki / vuotanut
- Korjausarvio kylmäyksikön vaihdolle n. 3500€ (?!)

Muuta:

Lämmönjako talossa ei ole toiminut missään kohtaa ainakaan meidän muuton jälkeen oikein, puolet talosta kylmänä, kaksi jakotukkia, ongelma tukissa?

Mitä seuraavaksi:

Fighteria korjattu jo useampaan otteeseen ja mikäli korjausravio pitää paikkansa niin kysymykseen tulee uusi kone, joka ei tosin lämmönjako-ongelmaa poista.
Kuitenkin nyt kaksi tarjousta pöydällä:

1. Atlantic Geolia 13kw, asennettuna 8.400€

2. Diplomat Duo Inverter M 3-12kw, asennettuna 10.400€

KYSYMYKSET:

- Vaihtaisitko konetta ollenkaan, Fighterilla ikää jo 14v

- Inverter vai on/off?

- Miltä tarjoukset kuulostavat?

- Jos haluat saada homman kuntoon, onko suosituksia yrityksestä? (Läheltä Lahtea).

ISO KIITOS!

[euroshopperi]

Thermialla lienee riittävä laitteiden asennuspohja jo olemassa, niin huolto pelannee suht varmasti tarvittaessa tulevaisuudessakin. Melkein laittaisin jo uuden pumpun, jos vanhassa on manttelivaraaja ja lämmönvaihtimillakin ikää. Lisäksi kiertovesipumppuja voi joutua kohta uusimaan, niin saattaa tulla liikaa parsittavaa pikkuhiljaa. Käyttövesi sähköllä on varmaan sen takia, ettei tuosta manttelivaraajasta ole saatu käyttövettä tarpeeksi. Eli kaikki ulos ja oikein tehty maalämpö tilalle.

[tomppeli]

NIBE F1110 pumpussa ei ole sisäistä varaajaa.
Siksi on varaajat kiertovedelle ja lämpimälle käyttövedelle.
Koneen ulkopuolella on vaihtoventtiili, jolla lämmitys ohjataan vuorotellen jompaan kumpaan varaajaan.
Näkyy kuvassa VPA -varaajan kyljessä.

Mikähän on tuon Nibe F1110- koneen lisämerkintä?
Onko  F1110-7, F1110-8,5, F1110-10, F1110-13, F1110-15?
Onko hirsirakennus yhdessä kerroksessa vai kahdessa kerroksessa?
Mikä on hirren paksuus?
Onko kohde pääkaupunkiseudulla?
Vaikuttaisi asuin alan perusteella siltä, että lämpökaivot olisivat vähän alimittaiset (2 x 115 m).
Olisi hyvä seurata kaivivoille menevän maanesteen lämpötilaa varsinkin pitkähkön käyntijakson loppupuolella.

[bok-tapok]

Mikähän on tuon Nibe F1110- koneen lisämerkintä?
Onko  F1110-7, F1110-8,5, F1110-10, F1110-13, F1110-15?
Onko hirsirakennus yhdessä kerroksessa vai kahdessa kerroksessa?
Mikä on hirren paksuus?
Onko kohde pääkaupunkiseudulla?
Vaikuttaisi asuin alan perusteella siltä, että lämpökaivot olisivat vähän alimittaiset (2 x 115 m).
Olisi hyvä seurata kaivivoille menevän maanesteen lämpötilaa varsinkin pitkähkön käyntijakson loppupuolella.

- Lisämerkinnällä tarkoitettiin tehoja? 10kw kone kyseessä.
- Pääosin yhdessä kerroksessa, yläkerrassa yksi huone ja vintti
- Hirsi lamelli 8x10 tuumainen
- Kohde Lahden vieressä

Unohtui mainita että lämmitysmuoto vesikiertoinen lattialämmitys koko talossa.

[euroshopperi]

NIBE F1110 pumpussa ei ole sisäistä varaajaa.
Siksi on varaajat kiertovedelle ja lämpimälle käyttövedelle.
Koneen ulkopuolella on vaihtoventtiili, jolla lämmitys ohjataan vuorotellen jompaan kumpaan varaajaan.
Näkyy kuvassa VPA -varaajan kyljessä.

Mikähän on tuon Nibe F1110- koneen lisämerkintä?
Onko  F1110-7, F1110-8,5, F1110-10, F1110-13, F1110-15?
Onko hirsirakennus yhdessä kerroksessa vai kahdessa kerroksessa?
Mikä on hirren paksuus?
Onko kohde pääkaupunkiseudulla?
Vaikuttaisi asuin alan perusteella siltä, että lämpökaivot olisivat vähän alimittaiset (2 x 115 m).
Olisi hyvä seurata kaivivoille menevän maanesteen lämpötilaa varsinkin pitkähkön käyntijakson loppupuolella.

Niin 2 varaajaa kyllä. VPA 200\300 on vissiin kaksoisvaippa varaaja, eli käyttövettä sieltä pitäisi saada ja ES on käsittääkseni sähköllä toimiva käyttövesivaraaja. Veikkaan, että tuosta ES23 varaajasta löytyy uudempi vuosiluku tyyppikilvestä.

[fraatti]

Niin 2 varaajaa kyllä. VPA 200\300 on vissiin kaksoisvaippa varaaja, eli käyttövettä sieltä pitäisi saada ja ES on käsittääkseni sähköllä toimiva käyttövesivaraaja. Veikkaan, että tuosta ES23 varaajasta löytyy uudempi vuosiluku tyyppikilvestä.

Ei kyllä se on toinen mantteliperiaatteella toimiva käyttövesivaraaja ja toinen on varaaja lämmitysvedelle ihan perinteiseen tyyliin.

Sitten lisätään tämä toinen kommentti jonka kirjoitin jo tuohon toiseen ketjuun:
"Invertteri ja varaajat voivat olla huono ratkaisu. Nibe ei suosita varaajia inverterin kaveriksi. Kannattaa tutkia asiaa ennekuin tuollaista suunnittelee lisää. Täällä foorumillakin on muutama tarina aiheesta."

Mutta ennemmin kuin asiaa pohtii vielä sen enempää niin varmistaisin nyt kyllä myös sitten samalla sen että tulevalla ratkaisulla saadaan taklattua se ongelma että osa talosta on kylmä. Joten muutama sana siitä. Heitetään ihan veikkauksena, alakerta lämmin ja yläkerta kylmä? Alakerrassa lattialämmitysputket betonivalussa ja yläkerrassa putket lankkulattian alla ? Mahdollisesti vielä ilman lämmönluovutuspeltejä? Mikäli lämmönjako tarvitsee useamman lämpötilan vettä niin järjestelmä toimii aina huonomman ehdoilla koska veden lämpötila on säädettävä huonoimman mukaan. Korkeampi vedenlämpötila tarkoittaa myös huonompaa hyötysuhdetta. Lisäksi jos korkeamman veden lämpötilan "tilavuus" on kovin pieni niin tämä voi aiheuttaa ongelmia siitä syystä että myös matalempi lämpö shuntataan kovin pienestä vesitilavuudesta.

[euroshopperi]

Ei kyllä se on toinen mantteliperiaatteella toimiva käyttövesivaraaja ja toinen on varaaja lämmitysvedelle ihan perinteiseen tyyliin.

Sitten lisätään tämä toinen kommentti jonka kirjoitin jo tuohon toiseen ketjuun:
"Invertteri ja varaajat voivat olla huono ratkaisu. Nibe ei suosita varaajia inverterin kaveriksi. Kannattaa tutkia asiaa ennekuin tuollaista suunnittelee lisää. Täällä foorumillakin on muutama tarina aiheesta."

Mutta ennemmin kuin asiaa pohtii vielä sen enempää niin varmistaisin nyt kyllä myös sitten samalla sen että tulevalla ratkaisulla saadaan taklattua se ongelma että osa talosta on kylmä. Joten muutama sana siitä. Heitetään ihan veikkauksena, alakerta lämmin ja yläkerta kylmä? Alakerrassa lattialämmitysputket betonivalussa ja yläkerrassa putket lankkulattian alla ? Mahdollisesti vielä ilman lämmönluovutuspeltejä? Mikäli lämmönjako tarvitsee useamman lämpötilan vettä niin järjestelmä toimii aina huonomman ehdoilla koska veden lämpötila on säädettävä huonoimman mukaan. Korkeampi vedenlämpötila tarkoittaa myös huonompaa hyötysuhdetta. Lisäksi jos korkeamman veden lämpötilan "tilavuus" on kovin pieni niin tämä voi aiheuttaa ongelmia siitä syystä että myös matalempi lämpö shuntataan kovin pienestä vesitilavuudesta.

Siis tiedän tuon VPAn olevan mantteli, eli kaksoisvaippa, mutta tuo toinen eli ES23 on käsittääkseni ihan normaali sähkökattila. Tyyppikilven mukaan siis pelkästään 10 bar luokiteltu, eikä toisesta paineesta puhuta mitään.

https://jseducation.se/files/pages/es-23.pdf

Olen vähän miettinyt tuon invertterin hankalaa toimintaa varaajan yhteydessä. Mullahan on siis 3 piiriä, joista yksi on varaaja piiri omanaan. Shuntti ja kiertovesipumput pyörittää omia piirejään riippumatta latauksen tilasta. Muutama aste ja hystereesiä takaa, että lataus jatkuu pelkkään varaajaan, vaikka molemmat shuntit on mennyt kiinni. Invertterin kanssa varaajaa käytettäessä pitäisi käyttää myös kaikille lämpöpiireille shunttia ja omaa kiertovesipumppua. Mulla siis on tuo kiertovesipumppu siellä shuntin sisällä ja kierto jatkuu täyskiertona, vaikka lämpöä ei varaajasta otetakkaan. Alpha 1  säätää omaa nopeuttaan tietysti sen mukaan, miten termarit on kiinni, tai auki. Tuskin on kukaan kytkenyt varaajallista invertterisysteemiä samalla tapaa, mutta käsittääkseni tuolla pitäisi tulla jatkuvakäyntinen systeemi varsin helpolla, jos vain alin teho on tarpeeksi pieni. Eli jos on esim aurinkokennoja ja vielä lämmitysvaraajaan kytkettynä, niin shuntit pitää olla joka tapauksessa. Samalla niihin voi laittaa omat kiertovesipumputkin sinne shuntin sisään. Shuntti vain säätää sitä, että otetaanko lisää lämpöä kiertoon, vai ei. Koko piiri saa pysyä vaikka tasalämmöllä ja Dt 0-asteessa, jos niin on riittävä. Maalämpökone ohjaa piirejä ja sunttimoottoreita, eikä kiertovesipumput tarvii mitään ohjausta, kun ovat itsesäätyviä. Termostaattien jakokeskuksesta saisi myös pumpuille pysäytyksen, jos kaikki termostaatit on kiinni. Ei ole tarvetta tullut säätää jakotukilta virtauksia, kun tämä toimii loistavasti myös tetmareilla. Ja aurinkokennoisten kannattaa tutkia oman järjestelmän mahdollisuuksia, kun varaaja kuitenkin on ja invertteti saattaa houkutella.

[Roori]

Sitten lisätään tämä toinen kommentti jonka kirjoitin jo tuohon toiseen ketjuun:
"Invertteri ja varaajat voivat olla huono ratkaisu. Nibe ei suosita varaajia inverterin kaveriksi. Kannattaa tutkia asiaa ennekuin tuollaista suunnittelee lisää. Täällä foorumillakin on muutama tarina aiheesta."

Niin tuohan on tommonen suhteellinen juttu, valtamerkki NIBE ei suosittele (ja siinä sivussa Jämä) ehkä juurikin syystä että heidän laitteensa ei taivu/kykene niin helposti tuohon yhdistelmään tehtyjen valintojen takia, ja ehkä ei halutakaan enää muuttaa ettei tarvii myöntää tehneensä vääriä valintoja. 
Onhan noita yhdistelmiä Nibe invertteri+varaaja tänne foorumille tullut ja vähän isommalla virittelyllä kaikki taitaa toimia.....sitten MUILTA merkeiltä en ainakaan itse ole kuullut vastaavia negatiivisia suosituksia olevan, paremminkin esim AIT:lla (samaa Nibe konsernia) on oikein mallipiirustus ko. yhdistelmää.

Pitäisi oikein Ruotsin foorumilta tsekata niiden ongelmia Nibe inverteri+varaaja kombosta...

[fraatti]

Niin tuohan on tommonen suhteellinen juttu, valtamerkki NIBE ei suosittele (ja siinä sivussa Jämä) ehkä juurikin syystä että heidän laitteensa ei taivu/kykene niin helposti tuohon yhdistelmään tehtyjen valintojen takia, ja ehkä ei halutakaan enää muuttaa ettei tarvii myöntää tehneensä vääriä valintoja. 
Onhan noita yhdistelmiä Nibe invertteri+varaaja tänne foorumille tullut ja vähän isommalla virittelyllä kaikki taitaa toimia.....sitten MUILTA merkeiltä en ainakaan itse ole kuullut vastaavia negatiivisia suosituksia olevan, paremminkin esim AIT:lla (samaa Nibe konsernia) on oikein mallipiirustus ko. yhdistelmää.

Pitäisi oikein Ruotsin foorumilta tsekata niiden ongelmia Nibe inverteri+varaaja kombosta...

Mikä on se hyöty miksi invertteri pitäisi saada varaajien kanssa asennettua? Eikö se invertterin etu nimenomaan pitäisi olla se että se tekee vain tarpeen mukaista vettä?(eli ei tarvetta varata energiaa yhtään mihinkään?) Käyttöveden esilämmitys taitaa olla se yksi isoimmista möröistä mikä tuon värkin sekoittaa totaalisesti.

Tässä ei ole myöskään niben kone mutta invertteri ja varaaja kuitenkin. Mutta tarina on tuttu, ei pelaa(tätä on kysytty myyjältä, ei tosin minun toimesta). Ratkaisua haetaan nyt sillä että kone vaihdettaisiin johonkin muuhun. Näiden värkkien kanssa olisin kyllä ehdottoman tarkka siitä että rakentaa laitteista sellaisen yhdistelmän mitä myös valmistaja suosittelee. Ne on hyviksi ja toimiviksi testattuja. 99% ihmisistä kuitenkin haluaa että heidän lämmitysjärjestelmänsä ovat mahdollisimman yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä. Ja myös toimintavarmoja. Propelipäitä on kuitenkin harvassa ja moisia taitoja tai aikaa ei monelta löydy.
https://www.tori.fi/pirkanmaa/Maalampopumppu_52659812.htm?ca=18&w=3

[fraatti]

Siis tiedän tuon VPAn olevan mantteli, eli kaksoisvaippa, mutta tuo toinen eli ES23 on käsittääkseni ihan normaali sähkökattila. Tyyppikilven mukaan siis pelkästään 10 bar luokiteltu, eikä toisesta paineesta puhuta mitään.

https://jseducation.se/files/pages/es-23.pdf

Lämminvesivaraaja, ei käyttövesivaraaja: https://www.varaaja.com/index.php/laemminvesivaraajat-2/pyoreat-lattiamallit-pysty/nibe/nibe-es-300l

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Tässä laskelman tulos tiivistettynä               
Talo ”bok-tapok”   LAHTI      (Päijät-Häme)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -30 C°
- Hirsitalo: Lattialämmitys, 22 C°, 200 m2, 520 m3,      9,50 kW   28 821 kWh
- Yläkerta: Lattialämmitys, 22 C°, 40 m2, 88 m3,      1,56 kW   4 241 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      11,1 kW   33 062 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 31 Cº   -  menovesi lämpötila max 35 Cº               
• Kiinteistö,  240 m2,  608 m3       4,8 COP   10,51 kW   33 062 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   1,34 kW   6 000 kWh
- Yhteensä   4,2 SCOP   11,8 kWh   39 062 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus      -1 060 kWh   0,32 kW   38 002 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja       0 kWh   0,00 kW   37 997 kWh
- Pumpulla tuotetaan       11,50 kW   37 993 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      5 kWh
  Yhteensä      37 997 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      11,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      11,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -29 C°
▪ Maasta kerätään    ( 4,2 COP)   9,1 kW   29 033 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      8 964 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  5 kWh)      8 969 kWh
Tarvitaan 2 kpl 172 aktiivimetrin syvyistä kaivoa. Virtaus vähintään 0,68 l/s ja kaivoa kohden vähintään 0,34 l/s.
Liitäntäputkitus pumpulta kaivoille.  Etäisyys 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille yhtä kaivoa kohden (0,68 l/s / 2):
• Kaivon painehäviö 0,34 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   32 kPa (0,32 bar)

• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 733 metriä  = 2 x 400 m PEM40x3,7  SINIRAITA.               
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,1 m.
...
Nykyisen maalämpökoneen NIBE F1110-10, lämmitysteho pitäisi olla riittävä.
Maalämpökaivot, 2 x 115 m ovat luultavasti vähän alimittaiset ja olisi hyvä tarkkailla kaivoihin menevän maaliuoksen lämpötilaa kovilla pakkasilla.
Jos liuoksen lämpötila laskee alle -4 ..-5 C, on vaara kaivojen jäätymisestä.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[euroshopperi]

Lämminvesivaraaja, ei käyttövesivaraaja: https://www.varaaja.com/index.php/laemminvesivaraajat-2/pyoreat-lattiamallit-pysty/nibe/nibe-es-300l

Niin no. Onhan tuo kytkentä kuitenkin oikein tehty, koska manttelivaraajasta ei saada tarpeeksi lämmintä, niin se tulistetaan tuolla ES23 sähkökattilalla. ES23 on 10 bar lämminvesi, eli käyttövesivaraaja. VPA on 10/3 bar yhdistelmä, josta saattaa siis mennä tässä kytkennässä lämmityksen kiertovesi läpi.

[fraatti]

Niin no. Onhan tuo kytkentä kuitenkin oikein tehty, koska manttelivaraajasta ei saada tarpeeksi lämmintä, niin se tulistetaan tuolla ES23 sähkökattilalla. ES23 on 10 bar lämminvesi, eli käyttövesivaraaja. VPA on 10/3 bar yhdistelmä, josta saattaa siis mennä tässä kytkennässä lämmityksen kiertovesi läpi.

Joo, kyllä se niin taitaa olla. Empä tiedä sitten että onko kohteessa ollut sitten niin megalomaaninen käyttöveden kulutus että ammeeseen tms tarvitaan vettä älytön määrä. Tuossahan sitä tirisee jo lämpöisenä 800l kun molemmissa säiliöissä sitä on 300l sekä vielä päälle vaipan vesi 200l.

No kohta se näillä seuduillakin hanat alkavat sulkeutumaan hanakammin kiinni. Oli meinaan ollut kaupungivaltuuston kokouksessa puhetta että veden hinta nousee seuraavan 10v ajan 10% vuodessa.  No onneksi ei tarvi siihen rahastukseen osallistua mutta naapurikunnan raakavesi tännekin tulee tosin vesiosuuskunnan toimittamana. Meille hinnan korotuksen viimeksi aiheutti "tulostavoitteet" eli persaukinen kaupunki haluaa rahaa ja vesiosuuskunta ostaa veden tampereen vedeltä.

[euroshopperi]

No se vaippa toimii varmaan vielä lämmityksen puskurivaraajana, niin lattialämmityksellä ei kummoisesti tehdä suihkuvesiä. Ja jos yrittää lämmittää vaipalla lämmintävettä, niin se jäähtyy hetken päästä tuolla vaipalla takaisin kohti lattialämpöjä. Eli VPA varaajia ei saa kytkeä niin, että se on yhteydessä lämmitykseen, jollei sitten ole kyse kiinteästä lauhdutuksesta ja lämmöt luokkaa 60 astetta pattereille. Samahan se on tilanne laipallisessakin, vaikka kerrostumista pyritäänkin suojelemaan sillä laipalla. Erilliset varaajat ja lataus kierukalla sopii maalämmölle hyvin. Mulla on tuo 500 L varaaja lämmityksessä laipaton ja toiveena on aina, että koko varaaja sekoittuu ladatessa siihen 35 asteeseen ja kerrostuminen alkaa vasta latauksen loputtua.

[bok-tapok]

Kiitoksia kattavista vastauksista, huikean avuliasta porukkaa täälläkin foorumilla. 
Erityiskiitokset Tomppelille laskelmista!

Voisiko joku suositella yritystä, joka todennäköisesti:

a) handlaisi tämän tilanteen

b) asia kiinnostaa oikeasti

ja

c) hinnat ovat kohdallaan eivätkä myy mitään mitä en tarvitse

Tuntuu tällä alalla olla yllättävän nihkeää saada oikeasti palvelua jossa homma hoidetaan takuuvarmasti loppuun ja ylipäätään kiinnostaa myydä mitään. 

[tomppeli]

Kiitos sinulle siitä, että tulit joukkoomme foorumille.!

[bok-tapok]

Mutta ennemmin kuin asiaa pohtii vielä sen enempää niin varmistaisin nyt kyllä myös sitten samalla sen että tulevalla ratkaisulla saadaan taklattua se ongelma että osa talosta on kylmä. Joten muutama sana siitä. Heitetään ihan veikkauksena, alakerta lämmin ja yläkerta kylmä? Alakerrassa lattialämmitysputket betonivalussa ja yläkerrassa putket lankkulattian alla ? Mahdollisesti vielä ilman lämmönluovutuspeltejä? Mikäli lämmönjako tarvitsee useamman lämpötilan vettä niin järjestelmä toimii aina huonomman ehdoilla koska veden lämpötila on säädettävä huonoimman mukaan. Korkeampi vedenlämpötila tarkoittaa myös huonompaa hyötysuhdetta. Lisäksi jos korkeamman veden lämpötilan "tilavuus" on kovin pieni niin tämä voi aiheuttaa ongelmia siitä syystä että myös matalempi lämpö shuntataan kovin pienestä vesitilavuudesta.

Juuri näin kyllä tuo pitää ensin tutkia, mutta ei tunnu oikein ketään kiinnostavan muuta kun maalämpökoneen näplääminen ja siihen osien vaihtaminen. Alkaa tämä LVI-liikkeiden arvailu riittää jo pikkuhiljaa.

- Alakerrassa on betonivalussa koko lattialämmitys ja yläkerrassa lankkulattian alla.
- Talon lämpöongelma on enemmän toisella puolella taloa (osittain todella kylmä 11-12 astetta) + yläkerta sen kylmemmän puoliskon päällä
- Toinen puoli talosta hieman paremmin
- Kolme jakotukkia

[Roori]

Mikä on se hyöty miksi invertteri pitäisi saada varaajien kanssa asennettua? Eikö se invertterin etu nimenomaan pitäisi olla se että se tekee vain tarpeen mukaista vettä?(eli ei tarvetta varata energiaa yhtään mihinkään?) Käyttöveden esilämmitys taitaa olla se yksi isoimmista möröistä mikä tuon värkin sekoittaa totaalisesti.

Tässä ei ole myöskään niben kone mutta invertteri ja varaaja kuitenkin. Mutta tarina on tuttu, ei pelaa(tätä on kysytty myyjältä, ei tosin minun toimesta). Ratkaisua haetaan nyt sillä että kone vaihdettaisiin johonkin muuhun. Näiden värkkien kanssa olisin kyllä ehdottoman tarkka siitä että rakentaa laitteista sellaisen yhdistelmän mitä myös valmistaja suosittelee. Ne on hyviksi ja toimiviksi testattuja. 99% ihmisistä kuitenkin haluaa että heidän lämmitysjärjestelmänsä ovat mahdollisimman yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä. Ja myös toimintavarmoja. Propelipäitä on kuitenkin harvassa ja moisia taitoja tai aikaa ei monelta löydy.
https://www.tori.fi/pirkanmaa/Maalampopumppu_52659812.htm?ca=18&w=3

Siitä yksinkertaisesta syystä että varaajia pukkaa olemaan lämmitysjärjestelmissä monestakin eri syystä, kyllä se on aika saavustus jos onnistuu tekemään on/off koneen varaajan kanssa pelittäväksi ja sitten portaattomasti säätyvänä siinä epäonnistuu...sanoisin melkomoiseksi engineering-kukkaseksi. Eihän siitä 'vain tarpeeseen' periaatteesta tarvii luopua vaikka onkin invertteri+varaaja.
Jos sokeesti noudattaa 'suositusta' ja ei myy varaajan kylkeen, niin siinä jää aika monta kohdetta myymättä invertteriltä.

[fraatti]

Juuri näin kyllä tuo pitää ensin tutkia, mutta ei tunnu oikein ketään kiinnostavan muuta kun maalämpökoneen näplääminen ja siihen osien vaihtaminen. Alkaa tämä LVI-liikkeiden arvailu riittää jo pikkuhiljaa.

- Alakerrassa on betonivalussa koko lattialämmitys ja yläkerrassa lankkulattian alla.
- Talon lämpöongelma on enemmän toisella puolella taloa (osittain todella kylmä 11-12 astetta) + yläkerta sen kylmemmän puoliskon päällä
- Toinen puoli talosta hieman paremmin
- Kolme jakotukkia

Onko toisella puolella merkitävästi enemmän ikkunoita esimerkiksi?

Jotta tilanteeseen pääsisi jollaintapaa käsiksi tarvisi nähdä lattialämmityskuvat. Löytyykö sinulta sellaiset? Tai mahdollisesti myös lvikuvat josta selviää heti miten laitteet on nyt kytketty.

Lankkulattia ja lattialämmitys on huono yhdistelmä koska lankku toimii eristeenä lattialämmitysputken päällä. Tuollaisessa lattiassa pitäisi olla ehdottomasti lämmönluovutuspellit lattialämmitysputken ympärillä. Tämä pelti sitten jakaa lämmön tasaisemmin koko lankun alalle. Muuten saattaa olla että koko putkesta puuttuu kontakti lattiaan ja putki kulkee lattian alla ilmassa. Vaikka tuo olisikin tehty oikein niin lankkulattia saattaa vaatia jopa 10 astessa korkeamman menoveden lmpötilan kuin perinteinen lattialämmitys jossa putket ovat valussa ja päällä ei ole mikään poikkeuksellinen lattiamateriaali.

[euroshopperi]

Sunnuntaina klo 19.20 aloitin ja tänään puoliltapäivin homma tehty. Eli huitaisin sauvaparketin (8mm) irti betonista ja tasoitemiehet kävi hiomassa maanantaina betonin ja primerointi, jonka jälkeen tasoituslaasti. Otin termostaatit irti jo viikko takaperin, että kuivuisi laasti nopeammin. Uusi pinta tuli ilman mitään alusmuoveja, tai askeläänen eristeitä. Pergon 4,5 mm paksu vinyylilankku. 30x130 cm laattaa oli mukava latoa. Ja nyt on lämmöt aivan eri tasolla tuolla. Tuo vinyyliin vaihto teki huoneesta melkein saunan ja voin kuvitella, minkä verran esim lautaparketti syö lämpöjä, kun tuo 8mm tammisauvakin toimi jo kovana eristeenä. Aikaisemmin piti jo ottaa mattoja pois lattialta, mutta nyt tuntuu, että saa laittaa takasin osan. Taitaa tämä vinyyli olla heti laatan jälkeen tehokkain lämmönluovuttaja ja vahva suositus lähtee tästä maalämpötaloon. Siis tuo tila on katon osalta 56 neliötä ja lattiaan meni 40 neliötä vinyyliä. Korkeutta on vajaa 5 m. Eli remontissa meni sekä katto, että lattia juuri uusiksi.

[repomies]

Siitä yksinkertaisesta syystä että varaajia pukkaa olemaan lämmitysjärjestelmissä monestakin eri syystä, kyllä se on aika saavustus jos onnistuu tekemään on/off koneen varaajan kanssa pelittäväksi ja sitten portaattomasti säätyvänä siinä epäonnistuu...sanoisin melkomoiseksi engineering-kukkaseksi.

Kyllä näihin näitä insinöörien aivopieruja mahtuu. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi AIT:n prioriteetit invertterikoneiden kanssa.

Jos laittaisin prioriteeteiksi 1) lämmitys 2) käyttövesi, saisin odottaa lämmintä suihkua ensi kesään, jolloin laite menee katkokäynnille ja sillä olisi taas aikaa tehdä käyttövettä. Ihan jees.

Käytännössä merkittävämpi ongelma tulee uima-allasta lämmittäville jotka yrittävät keksiä prioriteettijärjestyksen, jolla pysyisi torppa lämpimänä samoin kuin allas. Prioriteetit siellä näille kaikille kolmelle on, mutta ne toimivat käytännössä vain On/off mallien kanssa jotka osuvat kyllä ajallaan hystereesirajoihin myös talvella lämmittäessä, toisin kuin invertterikone.