Korkea sähkönkulutus pumpussa, apuja kaivataan, epätoivoinen

[Nakke vaan]

Varmaan tuossa on syy kylmiin kaivoihin.
Mutta silti se nibe tekee yli 50000kwh energiaa vuodessa. Kaivot ei selitä mihin sitä tuotettua energiaa katoaa.  Hyvähän tuo energian haaskaajakin olisi paikallistaa, tiedä vaikka nykykaivot sitten riittäisikin.

[euroshopperi]

TV:stähän tulee pelkkää formaatti saissia a'la "alastomat hauskuutus kokit master epäonnistumiset".
Täällä on suorastaan hauskaa väännellä. Maapiirikin on ratkaisu, mutta ensinhän pitää selvittää noiden nykyisten kaivojen tilanne. Ne saattaa olla epäkuntoisia nyt. Miksi ei litkut virtaa? Saman mittaiset kaivot, niin ehdottomasti pitää nyt ottaa ne linjasäädöt esiin ja tarkistaa, että ovat varmasti molemmat täysin auki. Seuraavaksi kaivonkannet auki ja pieni vilkaisu. Mulla on myös 2 kaivoa säätöventtiileillä ja ne on täysin auki. Välillä virtaa toinen kaivo enempi ja vaihtuu lukemat vuorotellen. Muutaman litran minuuttieroja ne on ja fysiikka hoitaa sen ilman säätöjä, kun kylmempi liuos virtaa hitaammin. Hienoa kyllä, että asiat alkaa selviämään, eikä pääse epätoivo niskan päälle.

[Matias]

Elikkä kaivoja on kaksi kappaletta ja niiden syvyys on 120 metriä per kaivo eli yhteensä 240 metriä.

Keruulämpö sis -1,9
Keruulämpö ulos -8,1

Kannattaisi ainakin keruuliuoksen suuri lämpötilaero (dt) selvittää,on tuossa käyntitilanteessa peräti 6,2 astetta.Jokin hidastaa virtausta.Normaalisti keruun lämpötilaero on 3 asteen tienoilla

[CasaNibe]

Seppaantin kuvaan keltaisella merkitsemistä kohdista voisi myös kokeilla onko putket kylmät vai huoneenlämpöiset.

Kaksi jäähdytyspatteria voisi olla tuloilman eri haaroissa, jolloin ilman virtausvastus ei kasvaisi niin suureksi. Sitten vaivaa miksi niille olisi omat pumput. Kuva vähentäisi arvailua.

Tässä kuvia selventämään tilannetta. Putket tulee ulos pannuhuoneen seinästä 4 kpl jotka tulevat siis niiltä kahdelta pumpulta jotka nyt ei kumpikaan kierrä. Menevät siitä kahteen valkoiseen lauhduttimeen jotka ovat iv kanavassa. Voi olla että ne on ylä ja alakerta erikseen.

[tomppeli]

Laitan vielä muistin virkistämiseksi laskelman tähän:
CasaNibe   TURKU      (Varsinais-Suomi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ   
- Talon alakerta: Lattialämmitys, 21 C, 174 m2, 452 m3,      6,36 kW   19 127 kWh
- Talon yläkerta: Lattialämmitys, 21 C, 154 m2, 400 m3,      5,92 kW   15 239 kWh
YHTEENSÄ      12,3 kW   34 367 kWh
- Josta johtumisvuodot      8,35 kW   24 236 kWh
- Josta ilmanvaihdot      2,98 kW   7 656 kWh
- Josta vuotoilmat      0,96 kW   2 475 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali      0,00 kW   0 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( Lattialämmitys +34 C max )   
• Kiinteistö,  328 m2,  853 m3    4,9 COP   11,58 kW   34 367 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,86 kW   7 500 kWh
- Yhteensä   4,2 SCOP   12,4 kWh   41 867 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 412 kWh   0,42 kW   40 455 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   40 455 kWh
- Pumpulla tuotetaan       15,00 kW   40 455 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Yhteensä         40 455 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         12,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Lievä yliteho )         15,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -37 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,2 COP)   11,9 kW   30 850 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         9 605 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         9 605 kWh
Tarvitaan 2 x 166 m = 332 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,89 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:
• Kaivon painehäviö 0,45 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,39 bar (39 kPa)

Koko tulos PDF -formaatissa: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7966
En väitä, että tämäkään on oikein, koska tarkat tiedot kohteesta puuttuvat.

[euroshopperi]

Yhteen kysymykseen et ole vielä vastannut. Kuinka paljon on tuo käyttöveden lämpötila? Se kiertohan syö aikalailla energiaa ja se tulee pahimmillaan COP 1-2 välillä. Pumppu näyttäisi muuten toimivan oikein, kun kerran kylmentää litkua kaivolle kunnolla. Lämminvesi voisi olla 400 L ja puskuri 300 L. Näiden lämpö. Kiertoa pitää kuristaa aikalailla ja kannattaa varmaan myös ajastas. Kierroksi taitaa riittää, että hanalle tulee n. 40 asteinen heti. Käsihanoille vähempikin. Autuas olen minä, kun 350 neliötä, eikä ole ollut tarvetta kiertoa järjestää. Ja ne linjasäädöt vielä kerran. Ne ON siellä.

 https://www.taloon.com/linjasaatoventtiili-oras-dn32-410032/LVI-4012010/dp

[CasaNibe]

Yhteen kysymykseen et ole vielä vastannut. Kuinka paljon on tuo käyttöveden lämpötila? Se kiertohan syö aikalailla energiaa ja se tulee pahimmillaan COP 1-2 välillä. Pumppu näyttäisi muuten toimivan oikein, kun kerran kylmentää litkua kaivolle kunnolla. Lämminvesi voisi olla 400 L ja puskuri 300 L. Näiden lämpö. Kiertoa pitää kuristaa aikalailla ja kannattaa varmaan myös ajastas. Kierroksi taitaa riittää, että hanalle tulee n. 40 asteinen heti. Käsihanoille vähempikin. Autuas olen minä, kun 350 neliötä, eikä ole ollut tarvetta kiertoa järjestää. Ja ne linjasäädöt vielä kerran. Ne ON siellä.

 https://www.taloon.com/linjasaatoventtiili-oras-dn32-410032/LVI-4012010/dp

Tuossa ensimmäisellä sivulla on kuvia mun pumpun näytöstä. Siellä on myös tämä kuva jonka laitan tähän liitteeksi. Käyttöveden lämpötila on kuvassa 48.6 c

[fraatti]

Oliko tässä kohteessa erinen käyttövesivaraaja vai yhteinen varaaja käyttövedelle ja lämmitykselle?

Aattelen tässä vaan että eihän tuota isoa pyttyä pidetä kokonaisuudessaan esim 50 asteisena josta sitten shuntataan lattiaan vesi ja kierukoilla otetaan käyttövesi ja samalla romutetaan pumpun hyötysuhde? Sähkötehon puolestahan kompura teki reilusti töitä... Onhan täällä joskus ehdotettu kiinteää lauhdutustakin. Ja joku vanhanliiton lvi mies ei välttämättä oo ymmärtänyt kuinka nuo pitää tehdä.

LVI kuvat maalämpöpumpun kytkennän osalta ratkaisisivat monta kysymystä...

[CasaNibe]

Kävin pumpulla ja se sattui just olemaan pois päältä, lukemat mittareissa vasemmalta oikealle olivat 2,2  1,3  1,4 ja 1,0 Tämä siis vasemmalta oikealle kaivoihin menevistä putkista eristeen alta mitattuna. Kuvassa lukemat kun pumppu oli käynnissä eilen.

Pitänee selvittää tuo varajaan liittyvä kysymys. Ennen kuin sanon mitä minä muistan niin tarkistan huomenna asian.Voi hyvinkin olla että tuo varaaja pidetään kokoajan siinä 50 asteessa. joku suntti siellä on seinässä. Tuossa toisessa kuvassa pannuhuoneesta näkyy takimmaisen paisuntasäiliön vieressä kupariputkessa musta suntti joka on automaatilla. Oli käsikäytöllä jostain syystä, huoltomies laittoi automaatille huollon yhteydessä.

[fraatti]

Kävin pumpulla ja se sattui just olemaan pois päältä, lukemat mittareissa vasemmalta oikealle olivat 2,2  1,3  1,4 ja 1,0 Tämä siis vasemmalta oikealle kaivoihin menevistä putkista eristeen alta mitattuna. Kuvassa lukemat kun pumppu oli käynnissä eilen.

Kun pumppu ei käy niin lukemilla ei oikeastaan tee mitään koska ne voivat olla mitä tahansa huonelämpötilan sekä kaivon lämpötilan välistä. Pumpun huilatessa neste lämpenee pikkuhiljaa kohti huonelämpötilaa. Joskus pumpun lepotauko voi olla 5min ja joskus 10h.

Paras olisi saadaa lukemat nibeltä sekä erillisiltä mittareilta esim 5min välein siitä lähtien kun kone käynnistyy ja siihen saakka että se pysähtyy. Tällöin lukemista pystyy päättelemään kuinka lämmintä kaivosta tulee ja kuinka kuormittuneita ne ovat yhteensä sekä myös toisiinsa nähden.

[repomies]

Pitänee selvittää tuo varajaan liittyvä kysymys. Ennen kuin sanon mitä minä muistan niin tarkistan huomenna asian.Voi hyvinkin olla että tuo varaaja pidetään kokoajan siinä 50 asteessa. joku suntti siellä on seinässä..

 

Noh, muutama huomio tuosta. Jos siellä pidetään lämmityksen varaajaa 50 asteessa, niin:
- se selittäisi energiankulutusta hyvin pitkälti
- se ei selitä aiemmin nähtyjä hyvin kylmiä kaivon lämpöjä, koska kaivosta on otettu vähemmän lämpöä
- se ei selitä isoa lämpötilaeroa menevän ja tulevan liuoksen välillä
- sähkönsäästöpotentiaalia on paljon tarjolla jos varaajan lämpö saadaan alas - mutta ei noilla kaivoilla koska silloin kaivoista otettaisiin entistä enemmän ja ne ovat nyt jo kylmiä

[Jerry68]

Toimiiko Niben keruupiirin anturit?
Onko tarkistettu niiden arvot koneen seistessä pidempään, tasaantuuko lämpöero?

[euroshopperi]

No eihän niistä kaivoista tiedä, vaikka toinen olisi ihan peruslämmössä ja linjasäätö kiinni. Jos tuo jäätynyt kaivo onkin oikein hyvätuottoinen normaalitilassa ja nyt jossain vasta rutistunut kasaan, tai putket noussu ylös ja lintassa. Alusta asti on pumpattu -4 asteista tuloa ja poltettu vastuksia, kun ei saada tarpeeksi ylös lämpöjä. Kaivoja on saatu vähän elvytettyä kesäisin viilennyksellä.

[CasaNibe]

Toimiiko Niben keruupiirin anturit?
Onko tarkistettu niiden arvot koneen seistessä pidempään, tasaantuuko lämpöero?

Jos en ihan väärin muista, mitä olen aika paljon näköjään muistanut, niin huoltomies vaihto anturit juuri viikko sitten. Sen näen ainakin viimeistään kun lasku tulee.

[sailor]

Casanibelle vielä tehtävä. Motonetin anturit irti ja laitat ne anturit ämpäriin jossa on vesi/jää/lumiseos jolloin jokaisen mittarin tulisi näyttää nollaa. Kirjaat heitot tussilla ko. mittarin etuseinään. (esim. merkintä +0.4)

Tämän jälkeen asentelet mittarit uudestaan ja laitat anturin ja putken väliin piitahnaa (kuparitahnakin käy). Sitä samaa jota käytetään tietokonekomponenttien jäähdytysasennuksissa.

Vaikka: http://www.motonet.fi/fi/tuote/602209/Motox-kuparitahna-100g

Ennen tuota temppua ei mittareilla ole edes viihdearvoa 

Itselläni ei mennyt koskaan keruun tulo pakkaselle ennen kuin laitoin piitahnaa  (seurannan vaalea käyrä)

[maalämmittää]

Onko keruupumpun nopeus selvinnyt?

[seppaant]

Pyörittelin keruupiirin virtausvastuksia.
Niben nimellissuoritusarvoilla sain:

Keruupumppu max teholla

Kaksi 120m kaivoa rinnan
- Virtaus 0,97 l/s
- Dt 2,9 C
- Keruun Dp 33 kPa

Yksi kaivo käytössä
- Virtaus 0,65 l/s
- Dt 4,3 C
- Keruun Dp 64 kPa

Kahdessa näin lyhyessä rinnan kytketyssä kaivossa on niin pieni virtausvastus että Niben tehokas keruupumppu saa aikaiseksi nimellisvirtauksen (0,74 l/s) jo minimiteholla.

Laskettaessa virtaukset keruun lämpötiloilla -1,9/-8,2 C saadaan virtaukseksi 0,36 l/s.
Keruupumpun ollessa minimitehollakin olisi keruupiirissä ylimääräistä virtausvastusta 45 kPa. Tämä sillä oletuksella että mittaukset näyttävät oikein.

Keruun spekulointia ei kannata jatkaa ennen kuin saadaan uudet mittaustulokset keruun lämpötiloista.

Jos koneen ottoteho on 4,0 kW saadaan siitä ja Niben kulutusmittarin lukemasta laskettua että:
- kone olisi käynyt vuodesta 2010 lähtien 27500 tuntia
- Käyntiaika-% olisi 43%
- Käyntiaika on n. kaksinkertainen verrattuna muihin näinkin paljon ylimitoitettuihin koneisiin.
Tähän on kaksi mahdollista syytä
- Talo kuluttaa kaksinkertaisen määrän energiaa muihin vastaaviin kohteisiin verrattuna
- Nibe käy erittäin huonolla hyötysuhteella, COP = n. 2
      - Tähän päästään esim sillä että keruun lämpötila on 5C alle nimellisen ja menovesi 15 C yli nimellisen.

Jotta pumpun ja keruun kunto tai epäkunto voidaan laskea tarvitaan vähintään seuraavat mittaustulokset koneen käytyä vähintään 10-15 min:
-Keruu
    - Niben mittaukset
    - Irtomittarit, anturin ja putken väliin piitahnaa, anturi tiukasti, ilmatiiviisti ilmastointiteipillä putkeen kiinni ja hyvä eristys päälle.
-Nibe
    - Ulkoilma 
    - Menovesi
    - Paluuvesi
    - Kuumakaasu
    - Käyntituntimittarin lukemat

ATS

[euroshopperi]

Ilmastointiin menee ne linjat jossa on nuo eristetyt putket jossa kaksi pumppua. jossain kuvassa ne on merkattu keltaisella ja jossain ne oli numeroitu 1 ja 2. IV koneelle menee ainoastaan tuo kupari putki joka sitten haarottuu varajaan menevästä linjasta, siitä ylös ja haarottuu taas putkeen jossa sininen sulku kahva. Se menee IV koneelle se linja.

Tuo on käyttövesivaraaja ilmeisesti. Ainakin sähkövastus vissiin kyljessä. Missä on nuo lämmitysputket. Ei kai tämä pelkällä sähköllä lämpeä?

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7970;image

Jaa eipä taas mitään. Nuo kuparithan on lämpökierukkaan ja sekö tulo, että meno on tuolla varaajan katolla vissiin.

[Kajakki]

Tuli mieleen kun katson Casan ottamia kuvia putkiryhmästä, että en huomaa Multifill täyttöventtiiliä missään. Siinähän on se roskankerääjä. Jos putkistossa ei ole mutaroppua niin höyrysin on täynnä soraa ja  muju a. Se pitää tsekata.

[CasaNibe]

Tuo on käyttövesivaraaja ilmeisesti. Ainakin sähkövastus vissiin kyljessä. Missä on nuo lämmitysputket. Ei kai tämä pelkällä sähköllä lämpeä?

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7970;image

Jaa eipä taas mitään. Nuo kuparithan on lämpökierukkaan ja sekö tulo, että meno on tuolla varaajan katolla vissiin.

Tuo kyljessä oleva valkoinen rasia pitää sisällään pelkän anturin. Käyttövesivaraajassa ei ole sähkövastusta. Maalämpöpumppu lämmittää sen. Siitä samasta varaajasta lämmitetään tietääkseni myös lattialämmitystä. Pitää tarkistaa vielä kunhan pääsen kotiin.

[euroshopperi]

Ainahan sellainen mietityttää, että jos olisikin kuumavesi tehty kierukalla yhteisestä varaajasta, niin lattialämmitystäkin sitten lämmitetään raakasti yli ja suntataan sitten lattioihin. Saadaan kyllä COP romahtamaan ihan kunnolla, mutta kuunnellaan nyt miten nuo on. Ei kierukalla lämmitettävästä juomavesivaraajasta mitään lattioita kyllä lämmitellä. Silloinhan se lattiat lämpiäisi kraanavedellä. Eli ainoa vaihtoehto on jos tuo on ainoa varaaja, että se on käyttövesi otettu kierukalla varaajan yläosasta. Pystyykö edes kunnon laipparakenne pelastamaan tilannetta, kun ei ole tulistin pumppu kyseessä. Ja kuumanveden kierto kierukasta suoraan panee kyllä miettimään.
Olikos kiinteälauhdutteinen oikea termi tässä kohtaa.

[seppaant]

Tuo kyljessä oleva valkoinen rasia pitää sisällään pelkän anturin. Käyttövesivaraajassa ei ole sähkövastusta. Maalämpöpumppu lämmittää sen. Siitä samasta varaajasta lämmitetään tietääkseni myös lattialämmitystä. Pitää tarkistaa vielä kunhan pääsen kotiin.

Mikä on varaajan merkki ja tyyppi?
Ota valokuva varaajan arvokilvestä.

ATS

[euroshopperi]

Onhan tuolla varaajalta paluussa tosiaan joku shuntti, tai vaihtoventtiili, joka saattaisi mahdollistaa myös suoran lattialämmityksen. Varaaja taitaa olla kuitenkin pelkkä käyttövesivaraaja, jossa oikeastaan nerokkaasti saisi paluulämmöt paremmin kuriin, kun paluuseen tulee lattialämmitys shuntti. Ei hutkita, ennenkuin on tutkittu. Ittekkin tullut moneen kertaan mietittyä, että miksei mulla esim tuossa Viessmannissa voisi lämpimän veden lopussa ruveta hiljaa pyörittämään myös lämmityksen pumppua, jolloin saisi paluuta muutaman asteen alemmas. Mulla siis ei ole vaihtoventtiilikone, vaan kaksoismoottori pumppu. Sama koskee noita kaappimalleja, että olisi oikeastaan parempi, jos vaihtoventtiili hieman vuotaa. Saisi korkeamman lämmön varaajaan, tai ainakin suuremman lämpösisällön. Invertterillä taitaa homma pelatakin mainiosti, jos tehoja pudottaa ainakin loppua kohti.

[Matias]

Manuaalin mukaan Nibe 1140-15 mallissa on kaksoisvaippavaraaja.
Niben vastus on virtauslämmitin Niben koneikossa lauhduttimelta vaihtoventtiilille menevässä putkessa

[euroshopperi]

Eli tuo on pelkän käyttöveden lämmitykseen. Ei ainakaan tuntuisi järkevältä ajaa viileämpää lämmitysvettä sinne kylmentämään käyttövesiosaa. Kaikki on taas hyvin siis. Tässä jatkosarjassa on kyllä äärimmäisen vaikeaa saada murhaajaa kiinni. Hercule Poirrot olisi jo varmaan sanonut, että "pitäkää tunkkinne". Ehkä Sherlock Holmes ottaa vielä tämän tyyppisiä keissejä vastaan. Soitappa Sherlockille pahisuttaan. Sehän ei laskuta mitään.

[CasaNibe]

Pitkä 13h työpäivä takana, aika loppu, mutta tänne pitää aina kuitenkin tulla... Nyt olisi muutama kuva tuosta käyttövedestä ja sen arvoista.

Sanokaa te viisaammat onko nää ok?

Varaajan malli on vielä hakusessa....

[CasaNibe]

muutama vielä

[CasaNibe]

Nyt on tällaiset arvot keruupuolella.
En tiedä kauanko tuo pumppu on tuossä käynyt kun otin kuvan.

[euroshopperi]

Lämpöeron pieneminen varmaan linjassa sen kanssa, että tehdään käyttövettä. Kierto on siis kuristunut edelleen. Lämpöanturi on puolessavälissä, niin mikä on käyttöveden lämpö. Riittääkö vedet hyvin? Mulla on puolessavälissä 50 ja yläosassa silloin 58 astetta. Legionella kuumennuksia ei meillä tarvita. Kompura pystyy tekemään tuon 50 astetta puoleenväliin, kun tulo liuoksella on minimi 0-astetta.
Täyttöryhmä näkyy olevan tuossa oikeanpuolimmaisessa putkessa olevat 2 nysää pallosuluilla, eli täyttöryhmä puuttuu. Liuoskierrossa ei siis ole mutasihtiä ja toivotaan, ettei höyrystimelle ole päätynyt moskaa kierrosta.
Täyttöryhmän vieressä, molemmissa keskimmäisissä putkissa on linjasäädöt. Jos et itse viitsi ottaa eristettä auki ja tarkastaa niitä, niin sano putkimiehelle, että molemmat laitetaan täysin auki asentoon. Kaivot on samanmittaisia ja niitä ei saa turhaan kuristaa yhtään. Koneen sisältä pitää tarkistaa, että liuosmoottorin teho ei ole liian pienellä. Käsittääkseni tämän jälkeen ei jää muuta enää jäljelle, kuin kaivon kansien nostot ja tilanteen tarkastus. Jos kaivo jäätyy tarpeeksi, niin sinne tulee järkyttävän kokoinen jäätulppa, jonka noste riittää nostamaan putket ylös kaivosta ja ne voi mennä oikeasti kaksinkerroin. El tässä oikein muuta keksi. Putket näyttäisi olevan oikein kytketty ja siistiäkin on jälki.

Ja tuon varaajan osalta taisi selvitäkin, että se on kaksoisvaippavaraaja. Sen koolla ei liene mitään merkitystä, mutta tuskin toimii lattialämmitysvaraajana, jos halutaan lattialämmityksellä hyvää hyötysuhdetta.

Edit noissa kuvissahan onkin patterin kuva, eli tekee lämmitysvettä. No pientä kuristusta on, kun on matalat kaivot ja rinnankytkentä, niin pitäisi kiertää Dt alle 3:n. Oman kokeilun mukaan on/off koneella saa kierto olla täysillä aina.

[Kajakki]

Casa sanoo että sähköä on mennyt alusta asti paljon. Kierto liuospiirissä on huono niin kone käyttää sähköä apuna. Koska kaivosta tulevassa ei ole mutaroppua on rakennusvaiheessa putkeen joutunut roska mennyt heti koneeseen ja tukkinut sen. Tässä on ollut lämpimiäkin talvia ja aina vaan on sähköä kulunut. Jos nyt putkimies kutsutaan paikalle kannattaa sulut kaivoon kääntää kiinni ja juoksuttaa koneen läpi liuosta jotta todetaan onko se puoli auki vai tukossa. Samalla tsekkaa takaiskut että ovat oikein päin. Tutkii nyt pakkasella tämän lämpimän osa eikä mene heti routaiseen maahan.

[seppaant]

Nuo eiliset mittaukset eivät paljon auttaneet.

- Tarvitsen oheiseen valikkopuuhun merkityt mittausarvot
- Lisäksi keruuputkiin asennettujen irtomittarien lukemat
- Lukemat silloin kun kone on käynyt vähintään 10-15 min
- Onko tietoa kuinka pitkiä ovat suunnilleen käyntijaksot?

Onko Excel'in käyttö hanskassa, edes auttavasti?

ATS

[Kajakki]

Sitten kun koneen tukos on saatu avattua sisään menevään putkeen on asennettava mutaroppu.

[seppaant]

Jos putkistossa ei ole mutaroppua niin höyrysin on täynnä soraa ja  muju a. Se pitää tsekata.

Sitten kun koneen tukos on saatu avattua sisään menevään putkeen on asennettava mutaroppu

Eikö silloin jos höyrystin on täynnä soraa ja mujua, höyrystimen teho pienene ja vastaavasti Dt myös pienenee?
Nythän Dt on kasvanut.

ATS

[kWh]

Mutasihdeistä oli aiemmin epäilyjä:

Mutashidit on viimeksi tarkistettu ja putsattu tiistaina, ei mitään niissä.

Olisiko putket nousseet kaivosta jään nosteesta jo ekana talvena ja nyt lintassa haitaten kiertoa?

Luulisi huoltohenkilöiden tarkistaneen ne linjasäädötkin kun siellä on väkeä rampannut.

Jännä myös tuo shuntti. Ollut käsiohjauksessa, mutta ilmeisesti ei ole ollut kuuma/kylmä talossa? Nyt laitettu automaattiasentoon? Mikä kiertoveden lämmön nyt oikein määrää..? Ilmeisesti huoneissa termostaatit jos noinkin toimii häiritsemättä liikoja.

[euroshopperi]

Pyörittelin keruupiirin virtausvastuksia.
Niben nimellissuoritusarvoilla sain:

Keruupumppu max teholla

Kaksi 120m kaivoa rinnan
- Virtaus 0,97 l/s
- Dt 2,9 C
- Keruun Dp 33 kPa

Yksi kaivo käytössä
- Virtaus 0,65 l/s
- Dt 4,3 C
- Keruun Dp 64 kPa

Kahdessa näin lyhyessä rinnan kytketyssä kaivossa on niin pieni virtausvastus että Niben tehokas keruupumppu saa aikaiseksi nimellisvirtauksen (0,74 l/s) jo minimiteholla.

Laskettaessa virtaukset keruun lämpötiloilla -1,9/-8,2 C saadaan virtaukseksi 0,36 l/s.
Keruupumpun ollessa minimitehollakin olisi keruupiirissä ylimääräistä virtausvastusta 45 kPa. Tämä sillä oletuksella että mittaukset näyttävät oikein.

Keruun spekulointia ei kannata jatkaa ennen kuin saadaan uudet mittaustulokset keruun lämpötiloista.

Jos koneen ottoteho on 4,0 kW saadaan siitä ja Niben kulutusmittarin lukemasta laskettua että:
- kone olisi käynyt vuodesta 2010 lähtien 27500 tuntia
- Käyntiaika-% olisi 43%
- Käyntiaika on n. kaksinkertainen verrattuna muihin näinkin paljon ylimitoitettuihin koneisiin.
Tähän on kaksi mahdollista syytä
- Talo kuluttaa kaksinkertaisen määrän energiaa muihin vastaaviin kohteisiin verrattuna
- Nibe käy erittäin huonolla hyötysuhteella, COP = n. 2
      - Tähän päästään esim sillä että keruun lämpötila on 5C alle nimellisen ja menovesi 15 C yli nimellisen.

Jotta pumpun ja keruun kunto tai epäkunto voidaan laskea tarvitaan vähintään seuraavat mittaustulokset koneen käytyä vähintään 10-15 min:
-Keruu
    - Niben mittaukset
    - Irtomittarit, anturin ja putken väliin piitahnaa, anturi tiukasti, ilmatiiviisti ilmastointiteipillä putkeen kiinni ja hyvä eristys päälle.
-Nibe
    - Ulkoilma 
    - Menovesi
    - Paluuvesi
    - Kuumakaasu
    - Käyntituntimittarin lukemat

ATS

Taitaa olla paras, kun lukee tuon Seppaantin viestin vielä uudelleen läpi. Nuo mittaukset on kuitenkin melko paljastavia. Ja jos esim erikoisammattimies käy paikalla ja toteaa, että -1,9/-8,3 asteen keruulämmöt on OK, niin miten se kattoisi mitään linjasäätöjäkään tuolta. Yli 6 asteen delta vain on niin suuri, että sieltä ei kertakaikkiaan voi lähteä ilman selitystä. Ja toimittaa perään raporttia, että Nibe toimii oikein. Kai tuossa nyt pitää muutakin saada selvitettyä kuin, että Niden leveys, korkeus ja syvyys on se mitä luvataan.

[seppaant]

Kysymyksiä, kysymyksiä ......

Eilen kysymieni mittausarvojen lisäksi tarvitaan
Keruupumpun virtausasetus. Löytyy oheisen kuvan mukaisesta paikasta.

Tämän tapaisten ongelmien ratkaisu perustuu laskelmiin ja laskelmien perusteella suljetaan pois tai löydetään ongelmakohtia. Sitten kun on löydetty ongelmakohta tai kohtia, on vielä löydettävä syy tai syyt.
Vaikuttaa että nyt on kyseessä moniongelmainen tapaus, ei ole yhtä yksittäistä syytä. Ja että syyt ovat olleet olemassa heti laitteiston käyttöönotosta lähtien.

Laskelmia ei voida tehdä ellei ole riittävän hyviä ja laajoja mittaus- ja muita lähdetietoja.

Nyt on olemassa kohtuullisen hyvät sähkön kulutustiedot.
Nyt puuttuu kahta mittausta lukuun ottamatta kaikki muut itse lämpöpumppujärjestelmän toimintaa kuvaavat mittaustiedot.
Yksittäiset mittaukset kertovat jo paljon mutta mittaussarjat kertoisivat jo lähes kaiken.

"Nibe tietäjät":
Saako tästä vuoden 2008 Fighter 1140-15:sta logattua mittaustietoja muistitikulle?

ATS

[maalämmittää]

Saako tästä vuoden 2008 Fighter 1140-15:sta logattua mittaustietoja muistitikulle?

Manuaalin mukaan ei saa.

Menussa 9.5 (käyttöohjeen sivu 59) on hälytysloki, käyntiaikalaskuri, sähkövastuslakuri yms.
Ne kannattaa katsoa taustatiedoksi.

[Kajakki]

Minustakin ongelmat ovat olleet alusta asti. Keruun kierto on tiukka. Esim. kaivosta  tulevan putken takaisku on tarpeeton. Siitä voisi ottaa lautasen ja jousen pois. Jos takaiskut on kovin jäykällä jousella niistä tulee omat vastuksensa. Siihen lisäksi käyttö ilman mutaroppua niin siinä sitä tautia on. Mutta onneksi on tällaisia selkeitä korjauksen paikkoja.

[Kajakki]

Minusta nyt pitäisi tehdä näin: Tilata putkimies joka katsoo linjasäädöt ja avaa ne auki. Sitten katsoo että neste virtaa koneen läpi esteettä. Myös että keruupumppu ei ole "hiekassa". Sitten asentaa maakierron tulojohtoon.mutaropun sulkuineen, sulut siksi että sen tarkistaminen on helppoa. Sitten keruupuolen takaiskuista 3kpl otetaan lautaset pois ja laitetaan kannet kiinni. Se siksi että saadaan väljät putket. Sitten täytetään ja ilmataan keruupiiri. Käynnistetään kone ja ajetaan Vappuun asti näin. Siinä sitten saadaan uusia arvoja taulukoihin. Ei ennen Vappua helteitä tule niin että tarvittaisiin jäähdytystä. Siihen mennessä on saatu mittaustuloksia ja arvioidaan kokeen vaikutus. Keväällä pannaan lautaset takaisin kaivoon menevään putkeen 2 kpl mutta ei sisään tulevaan. Katsotaan kuitenkin että jousi takaiskussa ei ole liian jäykkä. Tarvittaessa ostetaan löysempi jousi.

[seppaant]

Onko kupariputkissa virtaukset oheisen kuvan mukaiset?
Varaaja on putkiyhteiden mukaan VPA 450/300.
Varaajasta ei löytynyt rakennekuvaa joten sisäisestä putkituksesta ei ole tietoa.

Jos virtaukset ovat oheisen kuvan mukaiset, niin varaaja on ainoastaan lämminvesikäytössä, ei lämmityskäytössä.
Mutta putkitettu kuitenkin väärin. Nibeltä tuleva putki on pattereille lähtevässä yhteessä ja Nibelle palaava putki on sähkövastuksen yhteessä.

Lämmön jako on suoraan Niben perässä ja siinä on kolme piiriä
- Shuntattu piiri
- Sunttaamaton piiri
- Ilmastoiti koneelle piiri

ATS