Korkea sähkönkulutus pumpussa, apuja kaivataan, epätoivoinen

[Hambula]

Onko tuo hana täysin auki vai häiritseekö vaakaputki kahvaa. Tuommoisen hanan pitää olla kokolailla täysin auki tai se rajoittaa virtausta hyvinkin paljon.

Tuossa kuvassa näkyy olevan molemmille kaivoille linjansäätöventtiili. Katso onko siitä kuristettu jompaa kumpaa.
Tarvitset asentajan, jolla on mukana virtausmittari. Molempien kaivojen yhteenlaskettu virtaus pitää olla 0,9 l/s, niin päästään 3k lämpötilaeroon.
2x190m kaivo ja 20m etäisyydellä pannuhuoneesta tulee 3dt:lla n.99 kPa painehäviö. Paljon lie Niben liuospumppu sietää?

Mikäli antureiden mittaama lämpötilaero on oikein, niin virtaus olisi n.0,4 l/s. Painehäviö 58kPa.
Edit.oikea kuva

[euroshopperi]

Eli onko niin, että tuo kohta, missä näkyy nuo pienet putken pätkät, esim sininen koodi ja toinen nysä, ovat linjasäätöön kuuluvia mittayhteitä. Eristeen alla on sitten varsinainen säätömutteri ja tuo palloventtiili on vain huoltosulku, jolla ei ole mitään tekemistä säädön kanssa. Jos näin, niin sitten kaivetaan eristeet pois tuosta alimmasta osasta ja ruuvataan molemmat säädöt täysin auki. Mitään kuristuksia ei tarvita, ennenkuin saadaan mittareilla lämpöeroja. Toivoa siis vielä on.

[seppaant]

Meneeköhän nuo virtaukset oheisen kuvan mukaisesti?

Casa
Voisitko tarkastaa oheisen kuvan keltaisten täppien kohdilta virtaussuunnat.
1 ja 2;  pumppujen rungosta pitäisi löytyä virtaussuuntaa osoittava nuoli.
3,4 ja 5;  eristeiden alla pitäisi olla takaiskuventtiilit. Myös niiden rungoista pitäisi löytyä virtaussuuntaa osoittavat nuolet.

Olen laskeskellut keruun virtauksia ja keruupiirin virtausvastuksia erilaisien kytkentöjen ja kaivopituuksien mukaan, tuloksissa ei ole ollut mitään tolkkua.
Lähinnä tulee sellainen mieleen, että on kaksi n. 200m keruupiiriä (kaksi 95m kaivoa) ja niissäkin vielä jokin vastustaa tolkuttomasti virtausta.

ATS

[CasaNibe]

Tarkistan nuo virtaussuunnat. Sen verran väliaika tietoja, salapolisityö on tuottanut tuloksia. Sain insinööritoimistosta muutaman taulukon ja piirustuksia selaillessani tarkentui neliöt. Eli yläkerrassa kerrosala on 154m2 ja alakerrassa 102m2. Alakerran neliöihin ei ole laskettu mukaan autotallia tai varastoja ja teknisiä tiloja. Alakerta on muuten identtinen, mutta terassin alla on varasto/pelihuonetila joka on noin 20m2. Tilavuus talossa on 1220m3 piirustusten mukaan. Pahoittelen että luvut eivät olleet täsmällisiä heti alusta. Olen vaan jotenkin laskenut asuvani 290m2 talossa jo 10 vuoden ajan. No ainakin on enemmän neliöitä sitten myytävänä jossain vaiheessa. Asunnon arvo nousi heti, ja vielä enemmän kun saadaan lämmitys kuntoon.

Kaivojen poraajan tiedot on löydetty! Nyt pitää vaan saada kaveri kiinni. Hauskinta oli että soitin ensin kvv vastaavalle, hän ei muistanut kaverin nimeä. Soitin LVI liikkeen omistajalle jolta ostin laitteet. Hän ei muistanut kaverin nimeä, mutta muisti vanhan työntekijänsä joka 12 vuotta sitten ole heillä silloin töissä. Omistaja soitti hänelle ja hän muisti kyllä sukunimen ja firman paikkakunnan. Googlen avulla löytyi kyseinen poraus firma ja siellä jopa puhelin numero. No siitä sitten heti soitto siihen numeroon, niin kas kummaa se numero olikin puhelimeni muistissa!!! En vaan muistanut kaverin nimeä ja 12 vuoden aikana puhelimeen tullut kolmesta eri työpaikasta yhteystietoja ja nimiä muistiin yli 650 kpl. No toivotaan että hän vastaa vielä tähän numeroon. Ei vastannut viikonloppuna.

Liitteenä kuva jossa nyt on ollut noi kaivojen putkissa mittarit. Mittarit ovat just siinä järjestyksessa vasemmalta oikealle kuin mitä ne tulee seinästä. Sanokaa te mitä mieltä olette luvuista. Noi on Motonetistä hommattuja mittareita että en tiedä paljonko niihin voi luottaa. Kun otin kuvat oli pumppu käynnissä.

[CasaNibe]

Meneeköhän nuo virtaukset oheisen kuvan mukaisesti?

Casa
Voisitko tarkastaa oheisen kuvan keltaisten täppien kohdilta virtaussuunnat.
1 ja 2;  pumppujen rungosta pitäisi löytyä virtaussuuntaa osoittava nuoli.
3,4 ja 5;  eristeiden alla pitäisi olla takaiskuventtiilit. Myös niiden rungoista pitäisi löytyä virtaussuuntaa osoittavat nuolet.

Olen laskeskellut keruun virtauksia ja keruupiirin virtausvastuksia erilaisien kytkentöjen ja kaivopituuksien mukaan, tuloksissa ei ole ollut mitään tolkkua.
Lähinnä tulee sellainen mieleen, että on kaksi n. 200m keruupiiriä (kaksi 95m kaivoa) ja niissäkin vielä jokin vastustaa tolkuttomasti virtausta.

ATS

1 ja 2 ja 4 nuoli ylös
3 ja 5 nuoli alas

[euroshopperi]

Toinen kaivo ei taida kunnolla kiertää. Nuo putket 2 ja 3. Tarkasta sieltä ihan alaosasta sen pallosulun alapuolelta, että linjasäädöt on varmasti täysin auki. Eli eristeet pois ja pitäisi löytyä säätömutteri, jossa saattaa olla  mitta-asteikko kaulus. En tiedä aukeaako vastapäivään, mutta näissä ei saa olla nyt kuristusta yhtään. Jos kaivot on eri mitalla ne voidaan kuristella sitten myöhemmin sen mukaan, mitä mittarit näyttää.

[seppaant]

1 ja 2 ja 4 nuoli ylös
3 ja 5 nuoli alas

Eli juuri päinvastoin kuin mitä olin piirtänyt.
Lähdin siitä olettamuksesta että paisuntasäiliö on kaivosta tulevassa linjassa kuten Niben kaavioissa on piirretty.

ATS

[repomies]

Jos epäilet mittareita, niin voit vaihtaa niiden paikkoja ja antureita. Sitten se selviää onko mittarissa klappia.

Minun järkeni sanoo että pumpulta lähtee lämpötila X ja se on se kylmä lämpötila. Sama X pitäisi näkyä kahdessa eri kaivoon menevässä putkessa. Jos ei näy niin virtaus on olematon siihen kaivoon. Pienikin virtaus pitäisi vetää lähtevä putki tuohon samaan lämpöön. Eli vasen kaivo ei näytä virtaavan juurikaan. Tai sitten mittauksessa on moka ja huonelämpö vaikuttaa anturiin tai mittari on huono. Anturijohtoa pitäisi saada jonkin verran putkea vasten ettei sitä pitkin johdu lämpöä huoneesta.

[seppaant]

Eli nyt virtaukset olisi näin.
Mutta kytkentä ei ole Niben piirustusten mukainen, missä paisuntasäiliö on kaivolta tulevassa linjassa.
Voisitko katsoa mittaukset uudelleen ja samanaikaisesti Niben keruu sisään/ulos lämpötilat?

ATS

[euroshopperi]

Nidessä sisempi putki on liuos sisään ja ulompi on lious ulos.
Sivu 65-66
http://www.nibeonline.com/pdf/031092-5.pdf

Tarvittaisiinkohan tuolla nyt putkimiestäkin jo paikalle, vai pitääkö tuon kytkennän ollakin noin. Ja kumpiko noista piireistä on esilämmitys?

[fraatti]

Lämpömittarien pitäisi näyttää olleessaan kunnolla eristeiden alla ja piilossa lämmintä huoneilmaa vastaan jotakuinkin samanlaista kuin Nibeltä valikoista katsottaessa. Onko nyt näin? Kun kone käynnistyy niin hetken aikaa liuos on lämpöisempää ja tulos olisi hyvä katsoa kun kone on käynyt jo hetken aikaa, mahdollisesti hiukan rontin vartin jolloin todennäköisesti yksi kieppi kaivossa alkaa liuoksella oleen kierretty...

[Nakke vaan]

Eli oikeapuoleinen pumppu, nro2, pyörii kuitenkin nyt talvella? Ja sen paluupuolella oleva magneettiventtiili on magneettinen? Jos siis nc malli. Mites toinen pumppu? Ja sen paluun magneettiventtiili?

[euroshopperi]

Näin se taitaa olla, että esilämmitys kylmentää vain toista kaivoa. Oliskohan tuo sitten liikaa ja jäät jo kuristaa kiertoa kunnolla.

[Nakke vaan]

Ja toisen dt on kaivosta tuloon nähden noin 1 astetta. Eli se käy tuloilmapuolella lämpenemässä ja viilentämässä ilmaa jota jälkilämmitys sitten lämmittää. Saadaan se ylimääräinen 15000 kwh kulumaan.
Vaan tämäkään ei selitä miksi esilämmitetty kenno jäätyy, paitsi jos nibeltä ajoittain lähtevä -8 ei riitä pitämään kennoa sulana??
Olisi edelleen kiva tietää pyöriikö nuo pumput, toinen tai molemmat?

[tomppeli]

Koetin laskea uudelleen uusien tietojen pohjalta.
Tämänkin laskelma on osin arvauspohjainen.
Nyt tuli tämän näköinen tulos:
CasaNibe   TURKU      (Varsinais-Suomi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ         
- Talon alakerta: Lattialämmitys, 21 C, 174 m2, 452 m3,      6,36 kW   19 127 kWh
- Talon yläkerta: Lattialämmitys, 21 C, 154 m2, 400 m3,      5,92 kW   15 239 kWh
YHTEENSÄ      12,3 kW   34 367 kWh
- Josta johtumisvuodot      8,35 kW   24 236 kWh
- Josta ilmanvaihdot      2,98 kW   7 656 kWh
- Josta vuotoilmat      0,96 kW   2 475 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali      0,00 kW   0 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( Lattialämmitys +34 C max )   
• Kiinteistö,  328 m2,  853 m3    4,9 COP   11,58 kW   34 367 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,86 kW   7 500 kWh
- Yhteensä   4,2 SCOP   12,4 kWh   41 867 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 412 kWh   0,42 kW   40 455 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   40 455 kWh
- Pumpulla tuotetaan       15,00 kW   40 455 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Yhteensä         40 455 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         12,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Lievä yliteho )         15,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -37 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,2 COP)   11,9 kW   30 850 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         9 605 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         9 605 kWh
Tarvitaan 2 x 166 m = 332 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,89 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:
• Kaivon painehäviö 0,45 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,39 bar (39 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,45 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,22 bar (22 kPa)
Laskelmassa on epätarkkuutta, osa lähtötiedoista on saatu arvaamalla.

Koko laskelma on täällä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7966

[kWh]

Mittarithan näyttää kuin vasemmanpuoleinen kävisi kaivossa jäähtymässä? Onkohan ilmanvaihtokoneen jäähdytyskenno ulkoilma vai tuloilmakanavassa? Esilämmityksestähän se ei käy kuin ulkoilmakanavassa. Saisiko kuvan iv-koneestakin ja lähistön iv-putkista?

Enpä tosin tiedä vaikka tuossa koneessa kenno olisi koneen sisällä.

[Kajakki]

Ettei vaan pumpulliset linjat olisi haarottu vääristä rungoista . Nehän on ulosmenevistä. Pitäisi olla sisääntulevista.

[kWh]

Ettei vaan pumpulliset linjat olisi haarottu vääristä rungoista . Nehän on ulosmenevistä. Pitäisi olla sisääntulevista.

Olen ymmärtänyt jäähdytystä varten käytettävän "kylmempää" linjaa, eli pumpulta kaivoon palaavaa linjaa. Tällöin neste on kylmempää koneen käydessä ja jäähdyttää suuremmalla teholla.

[euroshopperi]

Juu. Sen esilämmityksen pitää olla tuossa paluuputkessa. Valitettavasti sen kylmennys menee vain toiseen kaivoin. Liitoskohta paluuputkessa pitäisi olla tuolla ennen paluuputken haaroitusta, niin molemmat kaivot kuormittuisi tasaisesti.

[CasaNibe]

Eli oikeapuoleinen pumppu, nro2, pyörii kuitenkin nyt talvella? Ja sen paluupuolella oleva magneettiventtiili on magneettinen? Jos siis nc malli. Mites toinen pumppu? Ja sen paluun magneettiventtiili?

Kumpikaan noista pumpuista ei pyöri nyt talvella. Molemmat pyörii vaan kesällä kun jäähdytys on käytössä

[CasaNibe]

Eli IV koneen esilämmitys vedellä toimii kuvassa olevia putkia pitkin. Miksi, sitä en osaa vastata. Seurasin vain putkia minne ne menee.
Ensimmäisessä kuvassa ne on merkattu punaisella. Toisessa ja kolmannessa kuvassa niistä tarkemmat kuvat.
Eli noista kahdesta vaakaan menevästä kupariputkesta joita ei ole eristetty, niin alempi menee IV koneen lämmitykseen.

[euroshopperi]

Eikös tuon esilämmityksen pitäisi pyöriä. Sehän jäätyy kunnon pakkasilla. Tai no, kestäähän tuo liuos sen -17 ja se taitaa mennä hyhmäksi, eikä riko putkia. Viilennys varmaan on siinä samassa kohtaa, missä olisi vesikiertoinen jälkilämmityspatteri. Vai onko tuo toinen kierto poistoilman talteenotto. Äkkiseltään tuntuisi erikoiselta. All in one. Poistoilma talteen ja kaivojen kautta tuloilman esilämmitys. Vielä lisäksi yksi viilennyskenno siihen vesikiertoisen jälkilämmityspatterin kanssa sarjaan.

[CasaNibe]

Viilennykseen on kaksi lauhdutinpatteria, tai miksi niitä kutsutaan, jotka on sijoitettu iv kanavaan kattoon autotallin katossa. Ilma menee lauhduttimien läpi ja tulee asuntoon viileenä. Tuo esilämmitys patteri on iv koneessa sisälle heti kennon vieressä toisen puhaltimen vieressä. Jos pysytte mukana.

[euroshopperi]

Eli IV koneen esilämmitys vedellä toimii kuvassa olevia putkia pitkin. Miksi, sitä en osaa vastata. Seurasin vain putkia minne ne menee.
Ensimmäisessä kuvassa ne on merkattu punaisella. Toisessa ja kolmannessa kuvassa niistä tarkemmat kuvat.
Eli noista kahdesta vaakaan menevästä kupariputkesta joita ei ole eristetty, niin alempi menee IV koneen lämmitykseen.

Iv esilämmitys ei toimi noilla lämmitysputkilla, vaan kaivon litkulla. Sun tapauksessa tuo -8 asteinen tulo pitäisi esilämmittää taloon tulevaa ilmaa ennen konetta. Se, että kuinka paljon tuo sitten lämmittäisi -25 asteista tuloilmaa on kierrosta kiinni. Mutta kaivoon menisi kuitenkin vielä -8 astettakin kylmempää. Ja siis vain toiseen kaivoon, koska haaroitus on ollut jo aikaisemmin. Poistoilmallakin saadaan lämmitettyä kaivoa, jos ulosmenevä on plussan puolella. Sinun tapauksessa saisi jopa -5 sateisesta talon poistoilmasta lämpöä talteen. Vahinko vain, että se menisi tällaisella kytkennällä vain toiseen kaivoon. Epäilen tuota toista linjaa kuitenkin pelkästään viilennyskennoksi samassa paikassa, kuin tuo jälkilämmityspatterikin on, joka siis paljaana kuparina menee koneeseen. Kyllä tälläkin foorumilla on poistoilman talteenottojärjestelmiä tehty alitehoiseen kaivoon tarkoituksella säästää porametrejä.

[CasaNibe]

Iv esilämmitys ei toimi noilla lämmitysputkilla, vaan kaivon litkulla. Sun tapauksessa tuo -8 asteinen tulo pitäisi esilämmittää taloon tulevaa ilmaa ennen konetta. Se, että kuinka paljon tuo sitten lämmittäisi -25 asteista tuloilmaa on kierrosta kiinni. Mutta kaivoon menisi kuitenkin vielä -8 astettakin kylmempää. Ja siis vain toiseen kaivoon, koska haaroitus on ollut jo aikaisemmin. Poistoilmallakin saadaan lämmitettyä kaivoa, jos ulosmenevä on plussan puolella. Sinun tapauksessa saisi jopa -5 sateisesta talon poistoilmasta lämpöä talteen. Vahinko vain, että se menisi tällaisella kytkennällä vain toiseen kaivoon. Epäilen tuota toista linjaa kuitenkin pelkästään viilennyskennoksi samassa paikassa, kuin tuo jälkilämmityspatterikin on, joka siis paljaana kuparina menee koneeseen. Kyllä tälläkin foorumilla on poistoilman talteenottojärjestelmiä tehty alitehoiseen kaivoon tarkoituksella säästää porametrejä.

Ilmastointiin menee ne linjat jossa on nuo eristetyt putket jossa kaksi pumppua. jossain kuvassa ne on merkattu keltaisella ja jossain ne oli numeroitu 1 ja 2. IV koneelle menee ainoastaan tuo kupari putki joka sitten haarottuu varajaan menevästä linjasta, siitä ylös ja haarottuu taas putkeen jossa sininen sulku kahva. Se menee IV koneelle se linja.

[euroshopperi]

Peruutetaan sitten heti kaikki edelliset kommentit. Eli molemmat linjat onkin pelkästään viilennys vetoja ja siten poissa talvet. Kylläpäs helpotti kummasti.
Nyt ei tartte enää muuta järkeillä, kuin kaivojen virtauksia. Nyt voit kokeilla sulkea kaivoja vuorotellen ja kattoa tulolämpöjä. En tiedä uskaltaako kokeilla myös kiertoaikoja liuokselle aina yhdellä kaivolla. Siitä saisi jonkin mitan kaivolle laskettua, mutta siihen tarvitaan parempi neuvoja.

[euroshopperi]

Mulla on siis laskennallisesti 5 kW tehoinen vesikiertoinen jälkilämmityspatteri ilmastointi koneessa sisällä. Tuo teho lienee mahdollista vain öljylämmityksen kohdalla. Maalämmöllä ei ehkä edes 2 kW tehoja. Vesikiertoista esilämmityspatteria ei ainakaan meidän huusholliin asenneta. Olen kyllä miettinyt tuloilman esilämmitystä tuolla kaivon kierrolla, mutta on jäänyt laittamatta. Esilämmitys kaivon litkulla toimii niin, että esim -25 asteinen tuloilma saadaan lämmitettyä -15-10 asteiseksi ja se menee huomattavasti lämpöisempänä kennoille lämmön talteenottoa ennen. Jälkilämmityspatteri on vesikiertoisena turvassa, kun tuloilmaa on ensin lämmitetty jopa 80% . Sähkö, tai liuoskierto käy esilämmitykseen. Viilennys joko kanaviin, tai patterilla samaan kohtaan vesikiertoisen jälkilämmityksen kanssa kausivuorottelulla. Siihenhän ne mahtuu peräkkäin kylmä ja kuuma. Esilämmityksen voi laittaa vaikka ulos seinään tuloilmakanavaan, kunhan eristää riittävästi ja kierto on päällä.

[Nakke vaan]

Viilennykseen on kaksi lauhdutinpatteria, tai miksi niitä kutsutaan, jotka on sijoitettu iv kanavaan kattoon autotallin katossa. Ilma menee lauhduttimien läpi ja tulee asuntoon viileenä. Tuo esilämmitys patteri on iv koneessa sisälle heti kennon vieressä toisen puhaltimen vieressä. Jos pysytte mukana.

Koneen sisällä on lämpimällä vedellä toimiva tuloilman jälkilämmityskenno. Se on ok niinkuin kuuluukin olla. Siis jos toimii, eli putket lämpiää.
Sitten vielä pitäisi löytää se esilämmitys. Eli ulkoa tulevassa kanavassa pitäisi jossain kohtaa ennen konetta olla kenno jossa viina pyörii talvellakin. Onko semmoista kennoa?
Muuten alkaa näyttämään siltä että ei tästä iv-puolesta kuitenkaan löydy ratkaisua runsaaseen kulutukseen mutta saisihan esilämmityskin toimia.
Joku tuolla taisi kysellä lisää noita lämpömittareiden lukemia. Pitäisi tietää niben kaivolukemat ja noiden motonetin mittareiden lukemat kun nibe on käynyt vähintään puoli tuntia yhtämittaa.

[euroshopperi]

Tuolla pitäisi taas päästä kurkkaamaan sinne kaivojen kansien alle, että mitä kuuluu. Nuo linjasäätöventtiilit noissa keskimmäisissä purkissa myös kiinnostaa. Pitää olla täysin auki ja pitää nyt vielä kaivaa sieltä eristeiden alta pois tarkastusta varten. Pahimmillaanhan tuossa toisessa ei enää kierrä liuos ollenkaan ja toinen on jäätymässä totaalisesti. Josko sielläkin olisi jo toiset putket noussu ylös kaivosta. Ikä viittaa ei paineelliseen kanteen ja se kortsukansi nousee helposti pois paikaltaan. Seppaantti laski jo lähes katastrofaalisia virtauksia noihin putkiin. Ja tuo saattaa tosiaan olla 190 m yht ja 2 kaivoa. Sopisi vaan niin hyvin näihin temppuiluihin noin. Esilämmitystähän ei ollut, vaan 2 viilennystä kanavissa.

[Nakke vaan]

Esilämmitystähän ei ollut, vaan 2 viilennystä kanavissa.

Mä haluaisin vielä uskoa että olisivat eri kanavissa siellä autotallin katossa ja toinen olisi esilämmitys ja toinen kesäviilennys? Casa?

[seppaant]

Olisiko ilmastointikoneen lämpötilat oheisen kuvan mukaiset?
Jos on niin silloin ei jälkilämmityspatteri lämmitä mitään.

Energiankulutuksen kannalta on sama lämmitetäänkö ilma jälkilämmityspatterissa vai talossa sisällä.

Talon tilavuus on 1220 m3.
Jos ilma vaihtuu kerran kahdessa tunnissa, on ilmamäärä n. 166 l/s
Kun ilmaa lämmitetään 2 ->22 C (20 C), ottaa se tehoa 4 kW.
Kun tämä teho tehdään maalämpöpumpulla COP:lla 3,5, on ilmanvaihdon tarvitsema teho 1,1 kW.
Tekee tämä vuorokaudessa 27 kWh.

Onko tämä paljon, sopivasti vai vähän?

Niin missä ovat nuo kaivokiertojen perässä olevat patterit?

ATS

[tomppeli]

Tämä  "Talon tilavuus on 1220 m3"
on ilmeisesti talon bruttotilavuus, ilmakuutiota on ilmeisesti vähän alle 900 m3.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7966

[seppaant]

Tämä  "Talon tilavuus on 1220 m3"
on ilmeisesti talon bruttotilavuus, ilmakuutiota on ilmeisesti vähän alle 900 m3

Sitten nuo minun laskemat arvot putoavat n. neljänneksellä eli:
teho 0,9 kW
kulutus 20 kWh/vrk

ATS

[Matias]

vuonna 2010 loppuvuodesta tuli mitta täyteen ja asensin kulutusmittarin seuraamaan maalämpökoneen kulutusta.

1.1.2011--3.2.2018 oli tuon mittarin mukaan kulutettu 110099,7kwh

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7893;image

Noista laskemalla tulisi vuosikulutus n 15728kwh/v (7v 2kk)

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7966
laskelmassa talon kulutus on arvioitu 40455kwh/v ja Niben kulutus 9605kwh/v

COP arvo tämän mukaan 4,2

Kun vertaa arvioitua kulutusta 9605kwh/v toteutuneeseen kulutukseen 15728kwh/v niin kulutus on 6123kwh/v suurempi.

Jos arvioitu talon lämmönkulutus 40455kwh/v pitää paikkansa niin toteutuneella kulutuksella 15728kwh/ COP arvo on vain 2,5.

Jotain on pahasti vialla

[Kajakki]

Muutama sana takaiskuista kaivon linjassa. Olen tavannut kaksi kertaa 30 vuoden aikana takaisikun jossa virtaussuunnan osoittava nuoli on väärään suuntaan venttiilin rakennetta nähden . Kun asentaessa katsoo vain nuolta eikä lainkaan venttiilin sisään se menee väärinpäin eikä kiertoa ole varmasti. Nuo kannattaa katsoa. Niistä on vaan "kansi " avattava.

[tomppeli]

Mielestäni kummankin takaiskun rinnalla on sululla varustettu ohitusputki.
Onko näin?
Sulut ovat kiinni.

[seppaant]

Mihinkähän nämä oheiseen kuvaan merkityt putket menevät?
Voisitko ottaa laitteista ympäristöineen pari kuvaa?

Ja edelleen kiinnostaa kaivoputkien lämpötilat ja samanaikaiset Niben keruulämpötilat.

ATS

[kWh]

Seppaantin kuvaan keltaisella merkitsemistä kohdista voisi myös kokeilla onko putket kylmät vai huoneenlämpöiset.

Kaksi jäähdytyspatteria voisi olla tuloilman eri haaroissa, jolloin ilman virtausvastus ei kasvaisi niin suureksi. Sitten vaivaa miksi niille olisi omat pumput. Kuva vähentäisi arvailua.

[euroshopperi]

Yläkerran ja alakerran tuloilmat on haaroitettu ja molemmissa erillinen viilennyspatteri. Pumput on pois päältä, kiertoa ei ole ja kytkennät on OK. Jäljelle jää ongelmat kaivoissa. Kierron määrät, lämpötilat ja oikea metrimäärä. Tuossahan saa toisen kierron aina kiinni, niin pystyisikö sillä haarukoimaan kaivon syvyyttä? Luulisi ainakin olevan mahdollista erottaa, onko kyseessä 95, vai 190 m noin vaikka aluksi. Voihan tuolla olla vaikka 150 m ja kun toppasi, niin porattiin sitten 40 m lisää toiseen. Eli yhteensä 190 m ja 2 kaivoa. Nyt sitten toinen jäässä. Edelleen ne linjasäädöt pitäisi kaivaa esiin. Linjasäätöventtiilit on tämän näköisiä ja tuolta löytyy keskimmäisistä putkista 2.

https://www.taloon.com/linjasaatoventtiili-oras-dn32-410032/LVI-4012010/dp

[CasaNibe]

No niin!!! Nyt on tehty salapolisi työtä ja tuloksia saatu selville. Tänään soitti minulle kaivon poraaja.Muisti hyvin missä kohde oli ja muisti että kaksi kaivoa on porattu. Kaivojen syvyyttä ei muistanut, mutta lupasi katsoa kotoa vanhalta koneelta jos löytyy. Muuten menee kansioiden läpi pläräämiseksi. Noh nyt illalla tuli soitto että oli käynyt läpi noita kansioita ja oli löytänyt porauspöytäkirjan. Elikkä kaivoja on kaksi kappaletta ja niiden syvyys on 120 metriä per kaivo eli yhteensä 240 metriä. Mitoitus saattaa olla vähän liian vähän tähän meidän taloon vai? Onko tässä syy? Pitääkö siis porata vielä kolmas kaivo jotta saadaan homma pelittämään? Näin ne asiat muuttuu ja unohtuu vuosien varrella. Kaivot lyheni ja asunto suureni! Pahoitteluni taas virheellisestä tiedosta. Toivottavasti ymmärrätte virheen ja annatte anteeksi jos olen tuhlannut aikaanne.