Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: CasaNibe - 27.02.18 - klo:19:24
-
Yritetään nytten vielä tätä kautta löytää joku asiantuntija joka osaisi kertoa miksi meillä on niin kova sähkönkulutus. Tämä saattaa olla pitkä viesti, mutta yritän kertoa mahdollisimman lyhyesti olennaisimmat asiat. Tausta: Talomme on noin 290m2 kaksi kerroksinen Lammin kivitalo. Valmistui vuonna 2008. Maalämpöpumppu on Nibe Fighter 1140-15 Kaivoja meillä on kaksi kappaletta, a noin 190m. Talossa Warmian lattialämmitys. Talossa todella iso lämminvesivaraaja. Jos muistan oikein siinä pitäisi olla 300 litraa käyttövedelle ja 400 lattialämmitykselle, tai toisinpäin. Kun taloa rakennettiin taloudessamme asui 6 henkeä, kaksi aikuista ja neljä lasta. Nyt enää kaksi aikuista ja kaksi lasta. Kun talo oli valmis ihmettelin ensimmäisen vuoden korkeaa sähkönkulutusta. Muistaakseni vuodessa meni noin 28 000 kWH sähköä. Seuraavana vuonna ehkä saman verran. Kun kyselin asian perään kaikki sanoivat minulle että alussa kun talo "kuivuu" niin lämmitystä menee enemmän ja siksi kuluu sähköä niin paljon. Noh, vuonna 2010 loppuvuodesta tuli mitta täyteen ja asensin kulutusmittarin seuraamaan maalämpökoneen kulutusta. Joka kuukausi otin lukemat ylös ja laskin sähkömittarin ja kulutusmittarin erotuksen ja laitoin taulukkoon. vuosina 2011 ja 2012 sähköä meni 26344 kWH ja 26656 kWH. Eli luulisi että talo olisi jo kuivunut. Kun mistään ei löytynyt selitystä asialle, nostin kädet pystyyn ja luovutin. En enää kirjannut lukemia ylös vaan maksoin kiltisti isoja sähkölaskuja, tuntui että suuri investointi maalämpöön oli ihan turhaan koska lukemat melkein samat kun tuttavilla joilla on suorasähkö lämmitys. Nyt kun sähkön siirto hinnat ovat nousseet, tuli asia taas ajankohtaiseksi. Nibe huolto tuli käymään ja katsottiin konetta ja analysoitiin lukuja. Kulutusmittari asennettiin 29.10.2010. nyt kun huoltomies kävi oli mittarissa lukemat noin 109 600kWH. Laskettiin keskiarvo, ja vuodessa noin 15000kWH per vuosi on pumppu kuluttanut. Asiaa kävin läpi ystäväni kanssa jolla suht samanlainen talo, sama materiaali, ehkä noin 30-40 m2 pienempi. Hänellä on vuosikulutus noin 14000kWH, kaikki sähköt. Nyt kun huoltomies kävi otettiin viikon kulutuslukemat ylös. Viikossa pumppu käytti keskimäärin 75 kWH/vuorokausi. Kokonaiskulutus vuorokaudessa talossa oli noin 120 kWH eli noin 45-50 kWH oli talous sähköä, eli kodinkoneet ja valaistus ja muu tekniikka talossa.
Minulla ei ole tietämystä tai osaamista näistä asioista, joten siksi olen koittanut etsiä asiantuntijoita tai osaajia jotka voisivat kertoa miksi sähköä kuluu noin paljon vaikka on maalämpö. Kaikki neuvot ja avut otetaan mielellään vastaan. Aikanaan kun ostimme pumpun, minulle myytiin tuo isompi pumppu sillä selityksellä että isompi pumppu jaksaa ilman sähkövastuksia kovemmilla pakkasilla. No eipä niitä kovia pakkasia ole etelä-suomessa ollut viime aikoina, paitsi just tämä viikko, mutta sähkö kuluu kyllä. Vuoden 2017 kokonaiskulutus oli noin 26 900 kWH, eli suht sama joka vuosi... Eipä mulla tässä mitään muuta.....
-
Kuinkas tuo kone lataa tuota varaajaa? Kuvaa kytkennästä tai jotain omaa piirrosta? Ajatuksissa vain se että eihän kone pidä pyttyä jatkuvasti liian kuumana jolloin hyötysuhde laskee huonoksi.
Onko kone käyttänyt vastuksia?
Onko talossa käyttöveden kierto? Jos on niin onko se ajastettu esim 5min päällä 20min pois ja myös niin ettei kieputa vettä yöllä ollenkaan?
Toimihaan ilmanvaihtokone kuten pitääkin? Ettei ole esim kesäpelti auki tai lto off. Lämpötiloja esim raitisilmasta, tuloilmasta, poistoilmasta sekä jäteilmasta?
Täällä 240m2/700m3 kahdessa eri rakennuksessa ja kulutus kokonaisuudessaan vuodessa noin 10000kWh kaikkineen.
Jahka olet noita miettinyt niin sitten voisi hiukan miettiä miltä sen koneen käynti näyttää...
-
Olipa vaikeita kysymyksiä....pitää selvittää asioita. Sen minkä tiedän on se että tuo veden kierto ei ole ajastettu mitenkään, se oli asialistalla nyt kun huoltomies kävi. IV koneen tuloilmaa lämmitetään vedellä, eli ei sähkövastuksilla. Pumppu ei ole käyttänyt vastuksia lainkaan. Se miten tuo lataa tuota varajaa en osaa sanoa, koitan selvittää. Mun tietääkseni IV kone toimii kuten pitää. Kesällä siinä on viilennys joka otetaan maalämmöstä. Kuten sanottu, ei mussa ole insinööriä tippaakaan.
-
Tarkistaisitko myös maalämpökaivolta tulevan ja lähtevän nesteen lämpötilat, jotta voidaan varmistaa keruun toiminta.
Paljonko on vuotuinen veden kulutus?
-
Noh, vuonna 2010 loppuvuodesta tuli mitta täyteen ja asensin kulutusmittarin seuraamaan maalämpökoneen kulutusta. Joka kuukausi otin lukemat ylös ja laskin sähkömittarin ja kulutusmittarin erotuksen ja laitoin taulukkoon. vuosina 2011 ja 2012 sähköä meni 26344 kWH ja 26656 kWH. Eli luulisi että talo olisi jo kuivunut. Kun mistään ei löytynyt selitystä asialle, nostin kädet pystyyn ja luovutin. En enää kirjannut lukemia ylös vaan maksoin kiltisti isoja sähkölaskuja
Eikö tällä tavalla saada selville taloussähkön kulutus?
Keskimääräinen vuorokausikulutus olisi ollut n. 72 kWh/vrk ?
nyt kun huoltomies kävi oli mittarissa lukemat noin 109 600kWH. Laskettiin keskiarvo, ja vuodessa noin 15000kWH per vuosi on pumppu kuluttanut. Asiaa kävin läpi ystäväni kanssa jolla suht samanlainen talo, sama materiaali, ehkä noin 30-40 m2 pienempi. Hänellä on vuosikulutus noin 14000kWH, kaikki sähköt. Nyt kun huoltomies kävi otettiin viikon kulutuslukemat ylös. Viikossa pumppu käytti keskimäärin 75 kWH/vuorokausi. Kokonaiskulutus vuorokaudessa talossa oli noin 120 kWH eli noin 45-50 kWH oli talous sähköä, eli kodinkoneet ja valaistus ja muu tekniikka talossa.
Vuodesta 2010 on pumpun keskim vrk kulutus ollut n. 41 kWh/vrk
Viime viikolla pumppu käytti 75 kWh/vrk
ja taloussähköä meni 45-50 kWh/vrk
Minusta tuo taloussähkön kulutus on kohtuuttoman suuri?
Mitä jatkuvasti päällä olevia laitteita talosta löytyy?
ja muita silloin tällöin päällä olevia suuritehoisia laitteita?
ATS
-
Löytyykö hetivalmista kiuasta tai poreallasta tms ammetta? Näissä on myös maohdollisuus joko nostaa käyttösähkön määrää tai vastaavasti käyttöveden kulutusta.
Se että ilmanvahtoa lämmitetään vedellä ei vielä kerro koneen toiminnasta mitään. Lämmön pitää tulla pääasiassa jäteilmasta tuloilmaan eikä vedestä. Vedestä otetaan vain se mihin lämpö jäteilmasta ei muuten piisaa. Onko koneessa liuoskierto ennen konetta vai koneen jälkeen lämmityspatteri? Koneen malli mahdollisesti?
Lvi-kuvista voi löytyä noita kytkentä kuvia. Ilmanvaihtokoneessa lienee joku ohjauspaneeli mistä saa ylös noita lukemia.
-
katselin tuossa pikaisesti sitä vanhaa taulukkoa. sen mukaan v 2011 ja 2012 pumppu käytti vähän päälle 16000 kWH sähköä. Eli tuo taloussähkön kulutus olis noin 10000 kWH vuodessa. Laitteita ei juurikaan ole muita kun tietokoneita, tv, videotykki. Niin ja tietysti kuivausrumpu ja pesukone jotka käyvät todella tiuhaan. Normaalit keittiö koneet, mutta liesi toimii pelkästään kaasulla. Heti valmista kiuasta ei ole, saunotaan noin 1-2 kertaa viikossa, ulko allasta ei ole meidän talossa. Halogenejä on talossa paljon, mutta ne ei ole päällä paljon. muutamassa huoneessa kun oleskellaan enimmäkseen.
IV kone on Ilto 650. Pitänee kaivaa noita LVI kuvia esille jostain arkistoista. IV koneelta katsoin lukemia. Tällä pakkasella, -17 astetta, niin nuo lukemat oli jäteilma +4 astetta ja tuloilma+2 astetta.
Olennaisin on varmasti se että maalämpöpumppu kuluttaa enemmän sähköä kun taloussähkö. Eli kun suhteen pitäisi olla enemmän niin että 1/3 menee lämmitykseen sähkönkulutuksesta, tai edes 50/50
-
katselin tuossa pikaisesti sitä vanhaa taulukkoa. sen mukaan v 2011 ja 2012 pumppu käytti vähän päälle 16000 kWH sähköä. Eli tuo taloussähkön kulutus olis noin 10000 kWH vuodessa. Laitteita ei juurikaan ole muita kun tietokoneita, tv, videotykki. Niin ja tietysti kuivausrumpu ja pesukone jotka käyvät todella tiuhaan. Normaalit keittiö koneet, mutta liesi toimii pelkästään kaasulla. Heti valmista kiuasta ei ole, saunotaan noin 1-2 kertaa viikossa, ulko allasta ei ole meidän talossa. Halogenejä on talossa paljon, mutta ne ei ole päällä paljon. muutamassa huoneessa kun oleskellaan enimmäkseen.
IV kone on Ilto 650. Pitänee kaivaa noita LVI kuvia esille jostain arkistoista. IV koneelta katsoin lukemia. Tällä pakkasella, -17 astetta, niin nuo lukemat oli jäteilma +4 astetta ja tuloilma+2 astetta.
Olennaisin on varmasti se että maalämpöpumppu kuluttaa enemmän sähköä kun taloussähkö. Eli kun suhteen pitäisi olla enemmän niin että 1/3 menee lämmitykseen sähkönkulutuksesta, tai edes 50/50
Tuloilma 2 astetta tarkoittaa että siellä on häikkä. Sama kun olisi joku iso tuuletusikkuna auki.
Tuon tuloilman pitäisi olla 15-20 asteen välillä.
http://sisailmahuolto.com/wp-content/uploads/2016/06/Ilto_650_850_kaytto_ja_asennusohje.pdf
-
...Talomme on noin 290m2 kaksi kerroksinen Lammin kivitalo. Valmistui vuonna 2008. Maalämpöpumppu on Nibe Fighter 1140-15 Kaivoja meillä on kaksi kappaletta, a noin 190m. Talossa Warmian lattialämmitys....
Laskin noin karkeasti jonkinlaisen kulutusarvio ja näyttäisi tältä.:
CasaNibe TURKU (Varsinais-Suomi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talon alakerta: Lattialämmitys, 21 C, 145 m2, 377 m3, 5,23 kW 17 326 kWh
- Talon yläkerta: Lattialämmitys, 21 C, 145 m2, 377 m3, 5,54 kW 14 250 kWh
YHTEENSÄ 10,8 kW 31 576 kWh
- Josta johtumisvuodot 7,51 kW 23 194 kWh
- Josta ilmanvaihdot 2,63 kW 6 769 kWh
- Josta vuotoilmat 0,63 kW 1 612 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( Lattialämmitys +34 C max )
• Kiinteistö, 290 m2, 754 m3 4,9 COP 10,18 kW 31 576 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 0,68 kW 6 000 kWh
- Yhteensä 4,3 SCOP 10,9 kWh 37 576 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 260 kWh 0,36 kW 36 316 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 36 316 kWh
- Pumpulla tuotetaan 11,00 kW 36 316 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 36 316 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 10,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 11,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -28 C
▪ Maasta kerätään ( 4,3 COP) 8,8 kW 27 826 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 8 490 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kwh) 8 490 kWh
Tarvitaan 248 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,65 l/s.
Laskelmassa kulutus alittaa oman arviosi.
Mikähän olisi syynä.?
-
Tuloilma 2 astetta tarkoittaa että siellä on häikkä. Sama kun olisi joku iso tuuletusikkuna auki.
Tuon tuloilman pitäisi olla 15-20 asteen välillä.
http://sisailmahuolto.com/wp-content/uploads/2016/06/Ilto_650_850_kaytto_ja_asennusohje.pdf
Kyseessä varmaan tuloilma ennen jälkilämmityspatteria, mikä sopisi linjaan.
Meillä on 7 vuotta vanhempi talo ja 15m2 isompi -> kokonaissähkönkulutus on ollut viime päivinä 50-70 kwh luokkaa, kun ulkolämpötila on heilunut -8 ja -18 välillä. Lämmityksen osuus tästä ehkä 40-50kwh/vrk. Lämpöpumppu kuluttanut helmikuun alusta nyt noin 1100 kwh.
Pumppuna 9kw, mikä tuntuu riittävän ihan hyvin, vaikka lto päästää nyt -18 keleillä +6 jäteilmaa.
Eikä tuommoinen 9kw pumppu kuluttaisi kun vähän yli 50 kwh/vrk, vaikka kävisi koko ajan.
Teillä on ainakin reilusti kapasiteettiä, mutta joku haukkaa kyllä energiaa.
-
IV kone on Ilto 650. Pitänee kaivaa noita LVI kuvia esille jostain arkistoista. IV koneelta katsoin lukemia. Tällä pakkasella, -17 astetta, niin nuo lukemat oli jäteilma +4 astetta ja tuloilma+2 astetta.
Olennaisin on varmasti se että maalämpöpumppu kuluttaa enemmän sähköä kun taloussähkö. Eli kun suhteen pitäisi olla enemmän niin että 1/3 menee lämmitykseen sähkönkulutuksesta, tai edes 50/50
Mistähän kone mittaa nuo lukemat? Esim tuloilma ennen vai jälkeen jälkilämmityspatterin?
Myös mikäli ilmanvaihtokone ei toimi kuten pitäisi niin se lisää maalampopumpun kulutusta esim jälkilämmityspatterin kautta.
Olethan tarkistanut kesäpellin toiminan? Työkaverilla on tuosta pienempi ilto ja siinäkin pelti oli lopettanut toimintansa eli puhaltaa harakoille lämmintä. Muutenkin tuo pieni ainakin vaikutti aika heikolle esitykselle. Nykyään puhaltimet vievät ½ siitä mitä noissa ja muutenkin koneen hyötyuhde on parempi. Mutta se on tarina erikseen. Jotain muutakin yhteistä teille kuitenkin on ja se oli suuri sähkökulutus. Tuolla noin 200m2 asunnossa meni noin 27tkwh/vuosi maalämmöllä. Ilmanvaihtokoneesta oli myös toinen puhallin hajalla ja tältä osin selvittyly jäi vielä kesken.
Mutta koneen kaavio vaikutti tälläiselle.
(https://i.imgur.com/mkNbBHT.png)
Tuossa on jälkilämmitys vesipatterilla. Samoin mainitsit että kesälle on viilennys niin koneessä lienee myös etupatteri jossa kiertää maalämpöneste kaivoista. Kiertääkö etupatterissa kokoajan neste vai vain ainostaan kesällä?
-
Mistähän kone mittaa nuo lukemat? Esim tuloilma ennen vai jälkeen jälkilämmityspatterin?
Myös mikäli ilmanvaihtokone ei toimi kuten pitäisi niin se lisää maalampopumpun kulutusta esim jälkilämmityspatterin kautta.
Olethan tarkistanut kesäpellin toiminan? Työkaverilla on tuosta pienempi ilto ja siinäkin pelti oli lopettanut toimintansa eli puhaltaa harakoille lämmintä. Muutenkin tuo pieni ainakin vaikutti aika heikolle esitykselle. Nykyään puhaltimet vievät ½ siitä mitä noissa ja muutenkin koneen hyötyuhde on parempi. Mutta se on tarina erikseen. Jotain muutakin yhteistä teille kuitenkin on ja se oli suuri sähkökulutus. Tuolla noin 200m2 asunnossa meni noin 27tkwh/vuosi maalämmöllä. Ilmanvaihtokoneesta oli myös toinen puhallin hajalla ja tältä osin selvittyly jäi vielä kesken.
Mutta koneen kaavio vaikutti tälläiselle.
(https://i.imgur.com/mkNbBHT.png)
Tuossa on jälkilämmitys vesipatterilla. Samoin mainitsit että kesälle on viilennys niin koneessä lienee myös etupatteri jossa kiertää maalämpöneste kaivoista. Kiertääkö etupatterissa kokoajan neste vai vain ainostaan kesällä?
Täälläkin tuo peltimoottori oli hajonnut reilu vuosi sitten ja kesäpelti kesäasennossa. Onnekseni huomasin ajoissa ja ei tullut kulutuspiikkiä kuin yhden kuukauden osalta.
Casan kannattaisi myös katsoa että onko kaikki piirit lattiassa todellakin toiminnassa. Yksi hajonnut toimilaite tukilla pilaa hyötysuhdetta todella paljon. Nimimerkki kokemusta on.
-
miten tänne saa kuvia lisättyä? ilmoittaa että virhe ladattaessa kuvaa. yritän lisätä liitettä ja klikkaan tuota kuva ikonia
-
Laskin noin karkeasti jonkinlaisen kulutusarvio ja näyttäisi tältä.:
CasaNibe TURKU (Varsinais-Suomi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talon alakerta: Lattialämmitys, 21 C, 145 m2, 377 m3, 5,23 kW 17 326 kWh
- Talon yläkerta: Lattialämmitys, 21 C, 145 m2, 377 m3, 5,54 kW 14 250 kWh
YHTEENSÄ 10,8 kW 31 576 kWh
- Josta johtumisvuodot 7,51 kW 23 194 kWh
- Josta ilmanvaihdot 2,63 kW 6 769 kWh
- Josta vuotoilmat 0,63 kW 1 612 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( Lattialämmitys +34 C max )
• Kiinteistö, 290 m2, 754 m3 4,9 COP 10,18 kW 31 576 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 0,68 kW 6 000 kWh
- Yhteensä 4,3 SCOP 10,9 kWh 37 576 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 260 kWh 0,36 kW 36 316 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 36 316 kWh
- Pumpulla tuotetaan 11,00 kW 36 316 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 36 316 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 10,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 11,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -28 C
▪ Maasta kerätään ( 4,3 COP) 8,8 kW 27 826 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 8 490 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kwh) 8 490 kWh
Tarvitaan 248 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,65 l/s.
Laskelmassa kulutus alittaa oman arviosi.
Mikähän olisi syynä.?
Nyt menee kyllä niin lujaa noi kaikki luvut yli mun hilseen että ei edes tuulenvire hipaise mun tukkaa. En oiken ymmärrä kaikki alukuja jne jne, kuten sanottua insinööriä mussa on tasan 0% mutta voin näyttä näitä lukemia huoltomiehelle tai LVI asentajalleni. Toivon todella paljon että apu löytyy täältä ja saadaan vika korjattua. 10 vuotta kovia kulutuksia on todella kallista, puhumattakaan se että jos joskus meinaa myydä taloa...
-
Talosi lämpöpumppu pitäisi kuluttaa lämmityssähköä helmikuussa noin 1100- 1400 kWh, päivässä noin 40 - 50 kWh.
Jos kulutus on reilusti yli tuon, on jotain väärin.
Ilmanvaihto voi hukata paljon lämpötehoa.
Jos keittiön liesituuletinta, jossa ei yleensä ole lämmön talteenottoa, pidetään paljon päällä,
vie se tuhottomman paljon lämpöenergiaa harakoille.
Ilmanvaihdon viat aiheuttavat erittäin suurta lämmön hukkaa.
-
Kirjaudu sähkönmyyjäsi tai siirtoyhtiösi kulutusraportointiin. Ota kuva tai kirjaa tiedot kuukausittaisista kulutuksista vuoden ajalta ja laita foorumille. Saadaan lisätietoa lämmityksen osuudesta. Liitteenä esimerkki erään sähköyhtiön raportoinnista.
-
Noh, vuonna 2010 loppuvuodesta tuli mitta täyteen ja asensin kulutusmittarin seuraamaan maalämpökoneen kulutusta. Joka kuukausi otin lukemat ylös ja laskin sähkömittarin ja kulutusmittarin erotuksen ja laitoin taulukkoon. vuosina 2011 ja 2012 sähköä meni 26344 kWH ja 26656 kWH.
Onko sinulla nämä taulukot vielä tallella?
Jos on, niin laita koko taulukko tänne, kaikki kuukaudet ja kaikki mittaukset.
Niistä voi eritellä lämpöpumpun ja muun kulutuksen sekä sen että mitkä kulutukset ovat vuodenajasta ja ulkoilman lämpötilasta riippuvaisia.
Olihan paikkakunta Turku?
Lämpöpumpun toiminnan tai toimimattomuuden selvittämiseksi tarvittaisiin seuraavat mittaustulokset.
Ota lukemat kun pumppu on käynyt vähintään 10 - 15 min.
- BT1 Ulkolämpötila
- BT2 Lämmönjako meno
- BT3 Lämmönjako paluu
- BT10 Kaivosta
- BT11 Kaivoon
- BT14 Kuumakaasu
-Käyntiaikamittarin lukemat, lämmitys/käyttövesi
ATS
-
PVM Mittarilukema kWh kulutusmittari kWh Maalämpöpumpun kulutus kWh/kk Kulutus kWh/kk
29.10.2010 134185
5.11.2010 134848 303 663
29.11.2010 137995 1764 1461 3147
5.1.2011 143375 5217 3453 5380
25.1.2011 145837 6740 1523 2462
6.2.2011 147214 7663 923 1377
17.4.2011 155169 12925 5262 7955
9.5.2011 156470 13793 868 1301
13.6.2011 158081 14696 903 1611
8.8.2011 159966 15566 870 1885
7.9.2011 161063 16048 482 1097
14.9.2011 161373 16207 159 310
5.10.2011 162408 16787 580 1035
2.11.2011 164294 17876 1089 1886
7.12.2011 167190 19527 1651 2896
8.1.2012 169719 21284 1757 2529
8.2.2012 173812 23941 2657 4093
5.3.2012 176446 25681 1740 2634
9.4.2012 179338 27597 1916 2892
7.5.2012 181308 28832 1235 1970
7.6.2012 182786 1478
7.7.2012 183850 30043 1211 1064
9.8.2012 184949 30331 288 1099
9.9.2012 186198 30756 425 1249
8.10.2012 187803 1605
8.11.2012 190250 32792 2036 2447
8.12.2012 192934 34264 1472 2684
7.1.2013 196375 36161 1897 3441
8.2.2013 199923 3548
7.3.2013 202182 39836 2259
8.4.2013 205015 41626 1790 2833
7.5.2013 207108 42786 1160 2093
10.6.2013 208507 43306 520 1399
1.7.2013 209214 43518 212 707
5.8.2013 210372 43825 307 1158
Tässä se taulukko mikä on vuosien takaa. Kuten huomata saattaa, jossain kohdissa on mittarien lukemat unohduttu ottaa ylös, joten silloin on tyhjä ja seuraavan kk lukemat ovat kahden kk lukemia. Peru excel menetelmällä on toteutettu. Eli mittarilukema tarkoittaa pääkeskuksen lukemaa joka on Fortumin mittari. Kulutusmittari on se joka seuraa maalämpöpumpun kulutusta. Huomattakoon että alussa siinä oli mukana IV kone muutaman kk, mutta se otettiin pois kun esilämmitys tapahtuu vesikierrolla. Maalämpopumpun kulutus on laskettu uusi lukema - vanha lukema = erotus. Syyskuussa 2011 on jostain syystä otettu kaksi lukemaa. Voi olla että just silloin kytkettiin IV kone pois kulutusmittarista, en muista koska kaikkia 2017 asioitakaan en muista, saati sitten 2011....
-
Tuossa lukemat kuukausitasolla vuodelta 2017 Energia online
Alkaen Saakka Kulutus (kWh)
2017-01-01 2017-01-31 3298.0299999999997
2017-02-01 2017-02-28 3067.05
2017-03-01 2017-03-31 2905.0600000000004
2017-04-01 2017-04-30 2354.69
2017-05-01 2017-05-31 1800.6399999999999
2017-06-01 2017-06-30 1370.5300000000007
2017-07-01 2017-07-31 955.1100000000001
2017-08-01 2017-08-31 1238.4399999999996
2017-09-01 2017-09-30 1548.0600000000004
2017-10-01 2017-10-31 2244.2200000000003
2017-11-01 2017-11-30 2437.3299999999995
2017-12-01 2017-12-31 2634.669999999999
-
Kuvaa en vaan onnistu liittämään tänne. Liite kyllä tulee, mut ei kuvaa
-
Onko sinulla nämä taulukot vielä tallella?
Jos on, niin laita koko taulukko tänne, kaikki kuukaudet ja kaikki mittaukset.
Niistä voi eritellä lämpöpumpun ja muun kulutuksen sekä sen että mitkä kulutukset ovat vuodenajasta ja ulkoilman lämpötilasta riippuvaisia.
Olihan paikkakunta Turku?
Lämpöpumpun toiminnan tai toimimattomuuden selvittämiseksi tarvittaisiin seuraavat mittaustulokset.
Ota lukemat kun pumppu on käynyt vähintään 10 - 15 min.
- BT1 Ulkolämpötila
- BT2 Lämmönjako meno
- BT3 Lämmönjako paluu
- BT10 Kaivosta
- BT11 Kaivoon
- BT14 Kuumakaasu
-Käyntiaikamittarin lukemat, lämmitys/käyttövesi
ATS
Tässä vähän lukemia mitä sain ulos koneen näytöstä. Aika pihalla olen näiden kanssa mistä niitä saa jne jne ja mitä ne tarkoittaa. Ehkä nämä kertoo jotain.
Ulkolämpötila -12,3
Käyttöveden lämpötila 48,3
Keruulämpö sis -1,9
Keruulämpö ulos -8,1
Lämpökäyrä 5
En tiedä sanooko mitään, mutta tämä oli mitä pikaisesti löysin. Vaikka se on vastoin kaikkien miesten luontoa, niin tarvii varmaan ottaa käyttöohjeet esille.
-
Kuvaa en vaan onnistu liittämään tänne. Liite kyllä tulee, mut ei kuvaa
Se johtuu siitä, että liitit Macin Numbers-ohjelman tekemän taulukon, joka ei ole kuva vaan taulukkolaskentatiedosto. Eihän sen sisältöä voida näyttää viestin yhteydessä. Onnistuu niin, että ensin poistat tyhjät rivit ja sarakkeet, sitten tulostat sivun. Mutta älä tulosta paperille vaan valitset kohdasta "Tulosta" tulevasta ikkunasta kohdan "PDF" ja annat mennä siitä pdf:ksi. Kas tässä liitteenä noin Macin Numbers-ohjelmasta tuotettu pdf-tiedosto.
Jos haluat laittaa liitteeksi nimen omaan taulukkolaskentatiedoston, älä lähetä Numbersin tiedostomuodossa, koska monet eivät käytä Macin Numbers-ohjelmaa. Sen sijaan valitse Numbers-ohjelmssa Arkisto-valikosta kohta "Vie muodossa" ja valitse muodoksi "Excel". Sen saavat kaikki Numbersin, LibreOfficen ja Excelin käyttäjät auki nuin vain.
-
Se johtuu siitä, että liitit Macin Numbers-ohjelman tekemän taulukon, joka ei ole kuva vaan taulukkolaskentatiedosto. Eihän sen sisältöä voida näyttää viestin yhteydessä. Onnistuu niin, että ensin poistat tyhjät rivit ja sarakkeet, sitten tulostat sivun. Mutta älä tulosta paperille vaan valitset kohdasta "Tulosta" tulevasta ikkunasta kohdan "PDF" ja annat mennä siitä pdf:ksi. Kas tässä liitteenä noin Macin Numbers-ohjelmasta tuotettu pdf-tiedosto.
Jos haluat laittaa liitteeksi nimen omaan taulukkolaskentatiedoston, älä lähetä Numbersin tiedostomuodossa, koska monet eivät käytä Macin Numbers-ohjelmaa. Sen sijaan valitse Numbers-ohjelmssa Arkisto-valikosta kohta "Vie muodossa" ja valitse muodoksi "Excel". Sen saavat kaikki Numbersin, LibreOfficen ja Excelin käyttäjät auki nuin vain.
Mutta kun yritän liittää kuvaa esim kulutuskäyrästä energia onlinesta, ei mitään kuvaa tule. Kuvan koko on 49 kt joten ei pitäis olla kovin iso. Tuosta B ikonin ja ekan hymiön välistä klikkaan lisä kuva ja sitten tulee vaan (img)(img) eikä mitään kuvaa. vaikka sitten valitsen liitteenä tiedoston, se näkyy vain tuossa klemmarin kohdlla.
(http://)
-
Nyt on kyllä keruussa jotain pielessä ja reippaasti. Ei tuollaista lähes -9 asteen ulosmenoa saa millään aikaiseksi. Onkohan noita ilmattu ollenkaan? Molemmat kaivot pitää ilmata erikseen kunnon pumpulla. Jos siellä on olemassa jotain sulkuventtiileitä, niin varmista, että molemmat venttiilit on täysin auki. Tuohan vaikuttaa ihan kuin olisi vain toinen kaivo käytössä. 2:den kaivon Dt rinnankytkettynä ei kyllä ole yli 6 asteen 15 kW pumpulla. Mulla on 17 kW pumppu ja sillä pääsee vain 4 asteen Dt arvoihin, kun tehdään 32 asteista vettä lämmitykseen. Onhan ne tosin matalammatkin, mutta silti.
Otappa hieman kuvia tuolta pannuhuoneesta ja selitä hieman tarkemmin systeemiä.
-
Ulkolämpötila -12,3
Käyttöveden lämpötila 48,3
Keruulämpö sis -1,9
Keruulämpö ulos -8,1
Näiden lisäksi pitäisi samaan aikaan katsoa lämmönjaon meno ja paluulämpötilat BT2 ja BT3
Keruupiirissä on jotain pahasti vialla
ATS
-
Ettei vain olisi asentajalta unohtunut säätää kiertopumpun nopeus tai sitten sielllä on nyt jotain ilmaa/roskaa sihdeissä tms joka kuristaa virtausta. Asentajia kun on monia ja ei aina onnaa ;) Meilläkin asentaja onnistui vetää kompuran jäihin kun pöyräytti hetken sitä kaikki raanat kiinni... Tämä toki perjantaina viittä vaille neljä. Sanoi vaan että laita sähkölle ja palataan sitten maanantaina... No viikonlopun aikana sitten ohjekirjaa kahlaamalla ite pumppu käyntiin. Ja asentaja sanoi kun soitti niben tuotetukeen että voiko pitää paikkansa kun on -18 kompuran lämpötila niin että aijaa onhan näitä aika monta asennettu ;). Semmosta
https://www.nibe.fi/nibedocuments/10401/031092-6.pdf
Sivulla 35, suora lainaus.
13. Lue lämmönkeruulämpötila valikosta 5.0. Näiden
lämpötilojen eron on oltava 2 – 5 °C, kun järjestelmä
on tasapainottunut. Virtaamaa säädetään kiertämällä
lämmönkeruupumppua (35). Suuri ero on
merkki heikosta lämmönkeruuainevirtaamasta.
Pieni ero on merkki suuresta lämmönkeruuainevirrasta
Kokeile säätää nopeutta? Ja ilmaukset yms.
-
Nyt on pakko sanoa sen verran että mä olen ihan käsi tämän Niben kanssa ja kun yritin valikkoja selailla niin ei oikeen mitään tolkkua tullut. Huomenna tulossa kaveri käymään joka osaa näitä hommia, tai ainakin luulee osaavansa. Koitan pyytää häntä kaivamaan noi pyytämänne arvot. Ja jos otan kuvia pannuhuoneesta, niin se on ainoa mitä osaan tehdä. En osaa selittää miten kaikki toimii, tai pitäisi toimia. Tänään oli vuorossa IV koneen suodattimien vaihto ja samalla huomasin että siellä oli kenno jäässä. vähän kun olis katsonut pakastimeen.... No nyt on puhallin sulattamassa sitä ja katsotaan huomenna huoltokaverin kanssa mikä siinä on vikana. Kaikki tulee päälle kerralla! :'(
-
Eiköhän se sieltä ala pikkihiljaa selviämään mikä hommassa kiikastaa. Vaivaa tosin pitää hiukan asioiden selvittämiseen nähdä ja yrittää ottaa selvää kuinka laitteet toimivat. Ja tosiaan jos/kun kohteesta löytyy lvi-kuvat niin sieltä saattaisi löytyä vinkki miten laitteet ovat kytketty. Jos varaaja on epäedullisella tavalla kytketty niin saattaa olla että maalämpöpumppu tuottaa jatkuvasti turhan kuumaa vettä joka romuttaa hyötysuhteen.
Samoin tuosta ilmanvaihtokoneesta einsimmäisenä ja tärkeimpänä on tutkia toimiiko "kesäpelti" joka ohittaa lämmöntalteenoton.
Jos kaivon liuoksen lämpötilat ovat todelliset niin vaikuttaa tosiaan että mahtaako toisessa kaivossa kiertää neste nyt ollenkaan...
-
Tässä muutama kuva jos onnistuu liittää...
-
ja lisää
-
vielä
-
lisää
-
yksi vielä. En tiedä onko näistä mitään apuja kenellekkään. Itselleni ei kerro mitään. Huomenna pyydän kaveria kaivamaan nuo muut arvot mitä kyseltiin. Palataan asiaan kun hän on ne sieltä löytänyt.
-
Tässä on laitteen valikkorakenne. Jotta laitteen tarkempaa toimintaa voisi arvioida niin täytyisi saada nuo seppaantin mainitsemat lukemat talteen niin ettei niissä ole ajallisesti kovin paljoa eroa.
(https://i.imgur.com/2aPtaPL.png)
Tässä koko käyttöohje.
http://www.nibeonline.com/pdf/031113-2.pdf
Jos molemmista kaivoista tulee putket sisälle niin putkien pintalämpötilaa tunnustelemalla voisi yrittää päätellä kiertääkö molemmissa kaivoissa neste. Noilla lömpötiloilla kaikkien putkien lämpötila käteen pitäisi olla erittäin kylmä. Jos putkessa ei kierrä neste niin sitten lämpötila lienee jotakuinkin huoneenlämpöinen. Liuosputket nibestä taitaa kuvien perusteella tulla sen kyljestä pihalle.
Jos kaivot on haaroitettu pihalla niin sitte lämpötilojen tunnustelu ei tietysti onnistu. Suurin murhe nyt pumpun kanssa on tietysti tuo kylmä keruun lämpötila.
-
Olennaisin on varmasti se että maalämpöpumppu kuluttaa enemmän sähköä kun taloussähkö. Eli kun suhteen pitäisi olla enemmän niin että 1/3 menee lämmitykseen sähkönkulutuksesta, tai edes 50/50
Maalämpöpumppu ottaa sähköverkosta n1/3 lämpötehosta ja maasta n2/3 lämpötehosta.
Yleensä maalämpöpumpun sähkönkulutusta verrataan suorasähkölämmityksen sähkönkulutukseen josta se on 60-70% pienempi kun lämmönkulutus on yhtäsuuri molemmissa.Maalämpö ottaa siis 60-70% lämpötehosta maasta tai kalliosta eikä siitä laskuteta
Taloussähkönkulutukseen ei maalämpöpumpun kulutusta oikein voi verrata.
Esim meillä tuossa alla olevassa liitteessä keltaiset (alemmat) palkit on maalämpöpumpun kulutus (kwh) ja kunkin palkin päällä oleva vihreä palkki on taloussähkön kulutus kyseisenä päivänä ja molemmat yhteensä on kokonaiskulutus.Nyt helmikuussa näyttää maalämpö kuluttavan ostosähköä kaksinkertaisen määrän taloussähköön verrattuna
-
Vertailuarvoksi meidän 2 aikuisen sähkönkulutusjakauma (n.13000kWh) vuodelta 2017.
Lämmityksen arvo on laskettu käyntituntien perusteella.
Kotitaloussähköä kuluu talvella noin kaksikertaisesti.
Lisävastus näyttäisi valokuvien perusteella olevan käytössä. Ei pitäisi olla koska tomppelin laskelmien perusteella koneen pitäis pystyä tekemään kaikki lämpö kompressorilla. Lämmön keruu kaivoilta ei ole kunnossa, kuten todettu.
Katsotko valikosta 9.1.3, minkä verran kone on käyttänyt sähkävastusta (käyttöohje s.55)
Valikko 9.1.3 Käyttöaika lisälämpö
Tässä näkyy sähkövastuksen kerääntynyt käyttöaika ensimmäisestä käynnistyksestä lähtien.
-
Näiden lisäksi pitäisi samaan aikaan katsoa lämmönjaon meno ja paluulämpötilat BT2 ja BT3
Keruupiirissä on jotain pahasti vialla
ATS
Yhdessä foorumin tapauksessa kaivot oli kytketty virheellisesti sarjaan. Jos ei sihdissä ole shittiä niin kannattaa sekin tarkistaa.
Onko kaivot rinnan kytketty?
-
Saako lämmönkeruupumpun nopeutta lisättyä?
Toimenpide vaatii Niben kuorien avaamista.
-
Viime viikolla pumppu käytti 75 kWh/vrk
ja taloussähköä meni 45-50 kWh/vrk
Minusta tuo taloussähkön kulutus on kohtuuttoman suuri
Pumpun kulutus on raju mutta tuon taloussähkön määrä on ihan linjassa omaani. Ei tuohon kulutukseen tarvi edes tuhlata. Normi perheellinen kuluttaa tuon 50kwh helposti. Meilläkin on lediä ja kaikki energiapihiä elektroniikkaa mutta kyllä sitä vaan sähköä kuluu. Kuvassa tiistain kulutus. Pumppu lämmitys 25kwh käyttövesi 5kwh ja muuten n50kwh, peruspäivä paitsi kylpyläreissu, eli vettä meni vähänlaisesti.
Meillä on ketjun aloittajan kanssa samankokoinen talo ja kyllä nämä ottaa omansa.
(http://i7.aijaa.com/t/00652/14531533.t.jpg) (http://aijaa.com/oSUHsd)
(http://i6.aijaa.com/t/00901/14531534.t.jpg) (http://aijaa.com/un8rnZ)
-
Kyllä 50kWh "taloussähköä" on aivan jumalaton määrä per päivä, haiskahtaa bitcoinien louhinnalta tai sähkösaunan päivittäiseltä käytöltä. Mikäli noin paljon menisi, todellakin selvittäisin, mihin se kuluu. Meillä on 2+2 hengen talous ja kovimpina pakkaspäivinä talon kokonaiskulutus sisältäen maalämpöpumpun, on vähän päälle 50kWh. Pakastimia on kaksi, molemmat käytössä, ruokaa laitetaan kotona ja harvemmin syödään muualla iltaisin. IV-kone jauhaa tietysti 24/7, talossa on pari WLAN-tukiasemaa ja normaali CAT6-tähtiverkko reitittimineen, telkkarit pelit ja vehkeet löytyy, koska ei olla mitään hihhuleita, ja kahta autoa lämmitellään tolpannokassa autokatoksessa.
Nyrkkisääntö on se, että 1W jatkuva teho tekee noin euron sähkölaskua vuodessa. Siitä sitten etsimään niitä sähkösyöppöjä ja miettimään olisiko syytä harkita vähemmän kuluttavia vaihtoehtoja.
-
Hetivalmis sauna on ja joka päivä saunotaan paitsi tuossa kuvanottopäivä ei koska kylpylää. Silti sauna kyllä vei sen oman lepopäivän verran eli 2.7kwh vaikka oli käyttämäti.
Autothan vie talvella muutaman kwhoon päivässä, meillä 2xtuo kuvassa oleva noin suurinpiirtein, tuosta voisi säästää mutta kun tykkään lämpöisestä. Muusta ei voi säästää kun kaikki on max 3v vanhaa ja energiataloudellista kapinetta ja kaikkea käytetään tarpeeseen. Pihavalot palaa yöt läpi hämäräkytkimellä mutta ovat vain 9x21w eli tuokaan ei tee mitään.
Iso talo kuten ketjun aloittajalla tarvii kaikkea vähän enempi, ja jos ajatus on asustella eikä miettiä säästöjä niin kyllä sitä sähköä kuluu tuhlaamati, vai mitä mieltä on jäsen euroshopperi?
Aloittajan heinäkuun kulutuksetkin on samoja kun omani, noin 30-35kwh sitä vaan tuppaa menemään kokonaissähköä kesäpäivänäkin.
(https://aijaa.com/img/t/00743/14531556.t.jpg) (https://aijaa.com/TWUSr3)
-
olen samaa mieltä siitä että kannattaa myös käydä läpi nuo muut sähkölaitteet ja niiden kulutus, mutta mitä järkeä etsiä vikaa joka voi säästää alle 10 kWh per päivä kun maalämpöpumppu on se suurin syöppö ja se on todistettu! Jos se vie vuorokaudessa 75 kWh niin onhan se ihan selkeä vika! Vai mitä mieltä olette? Jos lukee kommentteja täällä niin taloussähkön kulutus tulisi olla enemmän kuin mitä maalämpöpumpun, niin silloin tuon pumpun paskiaisen kulutus pitäisi olla vuorokaudessa alle 50 kWh. Tämä on se miksi aloitin tämän keskustelun. Meillä yläkerrassa huonekorkeus on hieman yli 3 metriä, joten lämmitettäviä kuutioita on enemmän kuin ehkä ihan normi kaksikerroksisessa talossa.Meillä autot ovat lämpimässä tallissa eikä tolpan nokassa ulkona, kesällä pumppu käy meillä kun se jäähdyttää taloa.
-
Jos se vie vuorokaudessa 75 kWh niin onhan se ihan selkeä vika! Vai mitä mieltä olette?
kesällä pumppu käy meillä kun se jäähdyttää taloa.
Tuo 75 on jo monella näppäimistöllä todettu aivan liian isoksi. Ja onhan tässä ketjussa jo hajulle päästy mistä se voisi johtua. Tuolla kaivolla, tuolla pumpulla, tuolla talolla noin etelässä keruun lämmöt pitäisi olla paremmat ja sähkövastuksen pitäisi pysyä pois päältä.
Viilentäessään kompura ei varmaan käy teilläkään, vain kiertovesipumppu joka vie aivan minimalisesti sähköä. Ratkaisu löytynee talvesta, viinan kierrosta ja sähkövastuksien päälläolosta. Tuossa on tullut hyviä kysymyksiä mitkä kannattaa selvittää, kiertääkö viina molemmissa kaivoissa, saako viinapumppua kovemmalle, iv kone?
-
Tässä aloittajan tapauksessa käyttösähkön kulutuksen ratkominen ei auta koska pumppu sitten tekee entistä enemmän lämpöä huonolla hyötysuhteella (varmaan vastuksilla). Ensin toki pumppu (tai keruu) kuntoon ja sitten vasta ihmettelemään mikä puolestaan horii käyttösähköä.
Nakke vaan: arvasin että teillä on hetivalmis kiuas. Se on semmoinen parin kolmen sadan euron luksus per vuosi, vähintään, ja arvasin myös että pihalla palaa valot yöt läpeensä. Tuosta tulee jo iso ero meille. Minulla on liiketunnistimen perässä pihavalot ja kiuas lämpenee puilla vain kerta viikkoon. En myöskään yllättyisi jos teillä on IV-kone mallia energiasyöppö. Ei varmaan mitään EC-puhaltimia ja esi/jälkilämmitys sähköllä? Tai/myös pelkkä huippari ilman LTO:ta. Yleensä selitys aina löytyy, kun aikansa selvittää.
-
Pyörittelin vuosien 2010 - 2013 ja 2017 kulutuslukuja sekä piirsin niistä muutaman käppyrän.
Käytetyt lämmitystarveluvut ovat Turun lukuja, mutta koska kulutuslukemien kirjausväli ei ole ollut kalenterikuukausi, aiheuttaa tämä tuloksiin pientä epätarkkuutta.
Huomioita:
- Vuosien 2010 - 2013 sekä taloussähkön että Niben käyttämän sähkön kulutus käyttäytyi samalla tavalla koko seurantajakson ajan.
- Niben kulutus oli lähes suoraan verrannollinen lämmitystarvelukuun (LTL).
- Edes kylmimpinäkään kuukausina ei ollut tästä poikkeamaa.
- Tästä voi tehdä johtopäätöksen että sähkövastusta käytetään vain vähän tai ei ollenkaan.
- Taloussähkön kulutus vaihteli kesän n. 25 kWh/vrk:stä talven n. 45 kWh/vrk:een
- Trendi oli ylöspäin käyristyvä, joten kulutus on vuodenaika ja LTL riippuvainen
-OminaisEnergianKulutus (OEK), millä tapaa se on tässä laskettu, on pätevä ainoastaan varsinaisella lämmityskaudella silloin kun käyttöveden lämmitys on pientä verrattuna talon lämmitykseen.
- Kaikilla seurantajakson lämmityskausilla oli OEK n. 10 -14 Wh/LTL/m2.
- Tämä on n. kaksinkertainen arvo kuin muissa saman ikäisissä lattialämmitystaloissa.
- OEK ei ole ollut riippuvainen lämmitystarveluvusta
- Joten tämäkin tukee sitä että sähkövastusta ei ole käytetty merkittävissä määrin.
Päätelmät:
- Nibe käy erittäin huonolla hyötysuhteella - keruupiirin lämpötilat, varaajan kytkentä.
- Ja/tai talo haaskaa muilla tavoin paljon energiaa - ilmastointi?
ATS
-
Päätelmät:
- Nibe käy erittäin huonolla hyötysuhteella - keruupiirin lämpötilat, varaajan kytkentä.
- Ja/tai talo haaskaa muilla tavoin paljon energiaa - ilmastointi?
Tähän listaan saa varmasti lisätä myös käyttöveden kierron. Käyttäjä "Papi" joskus kirjoitteli asiasta että paljonko käyttöveden kierto oli hukannut energiaa. Jaa se löytyikin tuolta samantien:
Omasta järjestelmästä esimerkkini:
- LVV 400 litraa
- Tavoitelämpötila 53 C
- LKV:n kierto on
- Kanaalia maassa n.15 metriä ja sisäistä kiertoa 30 metriä
- Kokonaisvedenkulutus 200m3 vuodessa, josta lämpimän veden osuus n. 60%.
- 5 henk. perhe, "normaalit" käyttötottumukset veden suhteen.
Nykyiset asetukset:
- LKV:n kierto rytmitetty 5 min päällä, 25 min pois
- LKV.n kierto päällä klo 06-22 joka päivä
- LVV pyyntilämpötila 53 astetta ajastettu klo 06-18 ylälämpö ja 18-22 koko varaaja
Huomioita, ei laskettuja vaan kokeellisia:
- Kuluttaa viikossa keskimäärin 160kWh energiaa (MLP 45kWh)
- Kesällä viikossa 145kWh (MLP 40kWh) ja talvella 175kWh (MLP 50kWh)
- Jos muuttaisin asetukset jatkuvalle kierrolle ja nostaisin pyyntilämpötilan 60 asteeseen, kasvaisi energiantarve noin 100%.
- Pelkkä kierron rytmityksen muutos 5 min päällä, 10 min pois, kasvattaisi energiantarvetta 20 %.
- Vuotuinen sähkölasku LKV:n osalta noin 300 euroa (2300kWh).
-
Lisävastus näyttäisi valokuvien perusteella olevan käytössä.....
KORJAAN.... Ei ollut lisäys päällä, katsoin näyttösymbolia huolimattomasti :(
Oli 2 kiertovesipumppua päällä.
Silti kannattaa katsoa minkä verran lisäystä on ollut.
-
Talomme on noin 290m2 kaksi kerroksinen Lammin kivitalo.
Tarkoitatko että talossa alakerta on n 145m2 ja yläkerta 145m2? Yhteensä 290m2?
Vai onko kumpikin kerros 290m2? Yhteensä 580m2? :-[
Nibe 1140-15 lämpöpumpun ottoteho B0W 0/50 on 4,4kw ja kiertopumput 0,44kw.
Jatkuvalla käynnillä vrk:n maksimikulutus olisi 116kwh/vrk ja kuukauden 3480 kwh.
B0W 0/35 ottoteho on 3,4kw +kiertopumput 0,44kw.
Jatkuvalla käynnillä vrk:n maksimikulutus olisi 94kwh/vrk ja kuukaudessa 2794kwh
liitteenä olevan seppaantin taulukon mukaan 5.112010 ---- 5.8.2013 välisenä aikana kahdesti olisi Nibe käynyt suht jatkuvasti
-
Ihan ensimmäisenä pitää varmaan selvittää, että miksi on näin.
Keruulämpö sis -1,9
Keruulämpö ulos -8,1
Ei tuossa ole oikein tolkun lukemat enää mitenkään päin. Yhdellä kaivolla saisi tuollaiset aikaiseksi kyllä.
-
Tarkoitatko että talossa alakerta on n 145m2 ja yläkerta 145m2? Yhteensä 290m2?
Vai onko kumpikin kerros 290m2? Yhteensä 580m2? :-[
Nibe 1140-15 lämpöpumpun ottoteho B0W 0/50 on 4,4kw ja kiertopumput 0,44kw.
Jatkuvalla käynnillä vrk:n maksimikulutus olisi 116kwh/vrk ja kuukauden 3480 kwh.
B0W 0/35 ottoteho on 3,4kw +kiertopumput 0,44kw.
Jatkuvalla käynnillä vrk:n maksimikulutus olisi 94kwh/vrk ja kuukaudessa 2794kwh
liitteenä olevan seppaantin taulukon mukaan 5.112010 ---- 5.8.2013 välisenä aikana kahdesti olisi Nibe käynyt suht jatkuvasti
Kyllä on ymmärretty oikein, kokonais pinta-ala on noin 290m2. Jos olisi varaa asua 580m2 asunnossa, niin tuskin nuo sähkölaskut olis huolenaiheena! :D
Toki yläkerta on yli kolme metriä korkea ja isot ikkuna terassille, joten kuutioita on vähän enemmän kuin normi 2 kerroksisessa talossa.
-
Kyllä on ymmärretty oikein, kokonais pinta-ala on noin 290m2. Jos olisi varaa asua 580m2 asunnossa, niin tuskin nuo sähkölaskut olis huolenaiheena! :D
Toki yläkerta on yli kolme metriä korkea ja isot ikkuna terassille, joten kuutioita on vähän enemmän kuin normi 2 kerroksisessa talossa.
Joo,sitä arvelinkin,tarvitsi varmistaa sillä kun lämpöpumpun kulutus sopisi aika hyvin 580m2 taloon.
edit:
Millainen kwh-mittari maalämpöpumpulla on?
Olisiko siinä painikkeella valittavissa reaaliaikainen kw-näyttö.Siis kwh-mittarin asteikolta voisi lukea paljonko Nibe ottaa sähkötehoa kun kompressori käy.
Käynnissä olevan kompressorin hetkellisen tehon (kw) esille saaminen auttaisi eteenpäin tässä mysteerissä
Tuossa liitekuvassa esimerkkinä meidän Kamstrup kwh mittari jonka asteikko valittu kw-näytöllä
Kerro Niben kulutusta mittaavan kwh-mittarin merkki ja malli jos et löydä kw-näyttöä
-
Kyllä on ymmärretty oikein, kokonais pinta-ala on noin 290m2. Jos olisi varaa asua 580m2 asunnossa, niin tuskin nuo sähkölaskut olis huolenaiheena! :D
Toki yläkerta on yli kolme metriä korkea ja isot ikkuna terassille, joten kuutioita on vähän enemmän kuin normi 2 kerroksisessa talossa.
Tässä tuli lisätietoa, joka muuttaa hiukan laskelmaa, lämmitystarve nousi vähän.
CasaNibe TURKU (Varsinais-Suomi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talon alakerta: Lattialämmitys, 21 C, 145 m2, 377 m3, 5,23 kW 15 747 kWh
- Talon yläkerta: Lattialämmitys, 21 C, 145 m2, 435 m3, 6,71 kW 17 268 kWh
YHTEENSÄ 11,9 kW 33 016 kWh
- Josta johtumisvuodot 8,47 kW 24 075 kWh
- Josta ilmanvaihdot 2,83 kW 7 290 kWh
- Josta vuotoilmat 0,64 kW 1 651 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( Lattialämmitys +34 C max )
• Kiinteistö, 290 m2, 812 m3 4,9 COP 11,32 kW 33 016 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 0,68 kW 6 000 kWh
- Yhteensä 4,3 SCOP 12,0 kWh 39 016 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 260 kWh 0,39 kW 37 756 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 37 756 kWh
- Pumpulla tuotetaan 15,00 kW 37 756 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 37 756 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 12,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Lievä yliteho ) 15,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -39 C
▪ Maasta kerätään ( 4,3 COP) 11,9 kW 28 973 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 8 783 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kwh) 8 783 kWh
Tarvitaan 2 x 156 m = 312 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,89 l/s.
-
Tähänastisia faktoja.
Nibe huolto tuli käymään ja katsottiin konetta ja analysoitiin lukuja.
Onko talossa käyttöveden kierto? Jos on niin onko se ajastettu
Sen minkä tiedän on se että tuo veden kierto ei ole ajastettu mitenkään, se oli asialistalla nyt kun huoltomies kävi.
Lämpöpumpun toiminnan tai toimimattomuuden selvittämiseksi tarvittaisiin seuraavat mittaustulokset.
Ota lukemat kun pumppu on käynyt vähintään 10 - 15 min.
- BT1 Ulkolämpötila
- BT2 Lämmönjako meno
- BT3 Lämmönjako paluu
- BT10 Kaivosta
- BT11 Kaivoon
- BT14 Kuumakaasu
-Käyntiaikamittarin lukemat, lämmitys/käyttövesi
Ulkolämpötila -12,3
Käyttöveden lämpötila 48,3
Keruulämpö sis -1,9
Keruulämpö ulos -8,1
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 12,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Lievä yliteho ) 15,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -39 C
▪ Maasta kerätään ( 4,3 COP) 11,9 kW 28 973 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 8 783 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kwh) 8 783 kWh
Tarvitaan 2 x 156 m = 312 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,89 l/s.
Minkä sortin huoltomies on sellainen, joka ei kiinnitä huomiota keruun lämpötiloihin -1,9 / -8,2 C
Käyttöveden kierto on potentiaalinen kulutusta lisäävä kohde. Riippuen putkistojen rakenteesta, tulee kuitenkin suurin osa lämmöstä talon lämmitykseen. Ero on vain siinä että lämpö tehdään huonolla hyötysuhteella.
Kierron hukkalämpö ei juurikaan ole riippuvainen vuodenajasta. Tästä johtunee kesäajan suurehko kulutus.
Missä Nibe sijaitsee, talossa vai kanaalin päässä?
Kuinka pitkä matka on Nibeltä kauimmaiseen kierron perässä olevaan vesipisteeseen?
Tomppelin laskelmien mukaan
- Lämpöpumpun teho 12 kW, on 15 kW, tehoreserviä 25%
- Ostosähköä 8783 kWh/v, on kulunut 15800 kWh/v, ylimääräistä 80%
- Kaivot 2 x 156 m, on 2 x 190m, resrviä 22%
Vielä kaipaisin seuraavia mittausarvoja koneen toimintakunnon selvittämiseksi.
- BT1 Ulkolämpötila
- BT2 Menovesi
- BT3 Paluuvesi
- BT10 Keruulämpö sisään
- BT11 Keruulämpö ulos
- BT14 Kuumakaasu
-Käyntiaikamittarin lukemat
-Lämmitys
-Käyttövesi
-Vastustunnit
Vielä jos voisit ottaa valokuvia pannuhuoneesta, sellaisia missä näkyvät pääkomponentit ja putket etenkin keruupiirin putket.
ATS
-
Seppaantin listaan vielä lämpimänveden pyyntilämpö. Jos se on esim 65 astetta ja kierto pyörii ympäri vuorokauden , niin kyllä siinä jo aikamoinen osa lämmitystä tulee tehtyä ihan käyttöveden kierrolla. Ja erityisesti tuota täytyy ihmetellä, että kauppias olisi todella mitoittanut 2 x 190 m kaivot. Ihan ennen kuulumatonta. Jottei vain olisi virhe tulkinta, että 2 putkea on 2 kaivoa. Jotenkin kaikki vain nyt täsmää yhteen kaivoon 190 m ja 15 kW kone. Ota vielä kuva niistä kaivon putkista sieltä pannuhuoneesta. Jos olisi vain yksi 190 m kaivo, niin ongelmat poistuu poraamalla toinen. -1,9/-8,1 lämmöillä kaivo on jo melkoisessa jäässä.
-
Joo,sitä arvelinkin,tarvitsi varmistaa sillä kun lämpöpumpun kulutus sopisi aika hyvin 580m2 taloon.
edit:
Millainen kwh-mittari maalämpöpumpulla on?
Olisiko siinä painikkeella valittavissa reaaliaikainen kw-näyttö.Siis kwh-mittarin asteikolta voisi lukea paljonko Nibe ottaa sähkötehoa kun kompressori käy.
Käynnissä olevan kompressorin hetkellisen tehon (kw) esille saaminen auttaisi eteenpäin tässä mysteerissä
Tuossa liitekuvassa esimerkkinä meidän Kamstrup kwh mittari jonka asteikko valittu kw-näytöllä
Kerro Niben kulutusta mittaavan kwh-mittarin merkki ja malli jos et löydä kw-näyttöä
Tuossa kuva kun pumppu käy. Tuo Niben käyttövalikko on jotenkin lukittu koska en pääse kaikkiin 5.0 menun alavalikkoihin. Mitenköhän tuon saa auki? Vai onko se niin että pitää olla "valtuutettu huoltomies" että pääsee käsiksi noihin saloihin?
Se mikä on jo todettu että keruupuolessa on häikkää, niin mikä on tuossa vaihtoehdot/korjaus toimenpiteet? Onko ainoa vaihtoehto että porataan uusi kaivo? On sekin aika kallista hommaa kun alkuinvestoinit tehtiin jo yli 10 vuotta sitten.
-
Se mikä on jo todettu että keruupuolessa on häikkää, niin mikä on tuossa vaihtoehdot/korjaus toimenpiteet? Onko ainoa vaihtoehto että porataan uusi kaivo? On sekin aika kallista hommaa kun alkuinvestoinit tehtiin jo yli 10 vuotta sitten.
Ei kannata tehdä mitään ennen kuin on selvitetty, mikä tämä häikkä on.
Vika voi olla hyvinkin pieni ja helposti korjattavissa kunhan se ensin selvitetään.
Tätä varten minulla on tapana tehdä paljon kysymyksiä.
- Löytyykö kaivojen porausraporttia?
- Tuleeko kaivoilta pannuhuoneeseen kaksi vai neljä putkea?
- Onko keruupiirin paisunta-astia muovinen läpikuultava muutaman litran astia vai metallinen astia? Jos muovinen, niin millä korkeudella on nesteen pinta astiassa? Valaise astiaa takaapäin taskulampulla niin näet pinnan paremmin.
ATS
-
Kaivoja on kyllä porattu aivan riittävästi jos kerran 2x190m reiät tehty, nyt jostain syystä ne eivät ole käytössä kuten pitäisi, koska ilmoittamasi meno/paluu lämmöt maapiiristä ovat mahdottomia muuten.
Pahimmillaan toinen kaivo ollut kokoajan ylikuormitettuna ja nyt pahasti kylmennyt ja muutenkin ilmoittamasi sähkönkulutus pumpulle on merkki todella huonosta hyötysuhteesta tyypilliselle rakennusajankohdan talolle, ellei sitten johonkin ole pystytty hukkaamaan todella paljon energiaa, joka tuolla sähkömäärällä on saatu tuotettua maalämpöpumpulla.
Asia kannattaa nyt selvittää vihdoinkin, jotta virheet saadaan korjattua ja kokonaisenergiankulutus kohdilleen talossasi ja tämä olisi pitänyt tehdä jo ensimmäisenä tai viimeistään toisena vuotena käyttöönotosta. Jos maapiirin lämmöt ovat olleet jo alussa jollakin lailla pielessä, niin siihen olisi ollut helppo puuttua jo välittömästi käyttöönoton jälkeen.
-
Tuossa kuva kun pumppu käy. Tuo Niben käyttövalikko on jotenkin lukittu koska en pääse kaikkiin 5.0 menun alavalikkoihin. Mitenköhän tuon saa auki? Vai onko se niin että pitää olla "valtuutettu huoltomies" että pääsee käsiksi noihin saloihin?
Se mikä on jo todettu että keruupuolessa on häikkää, niin mikä on tuossa vaihtoehdot/korjaus toimenpiteet? Onko ainoa vaihtoehto että porataan uusi kaivo? On sekin aika kallista hommaa kun alkuinvestoinit tehtiin jo yli 10 vuotta sitten.
Ihan oikea kuva ;)
Kwh-mittarin alemmassa asteikossa on juuri tuo reaaliaikainen teho ja se näkyy olevan 4.01 kw.
Tämä on aivan normaali ottoteho Nibe 1140-15 lämpöpumpulle +35 asteen menovesilämpötilalla
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7810;image
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7893;image
Manuaalin mukaan maksimi ottoteho kompressorilla on n 4,4kw ja minimi 3,4kw+kiertopumput 0,25kw ja 0,17kw
Tältä osin Nibe näyttää toimivan ihan normaalisti joten syy suureen sähkönkulutukseen on joko suuressa lämmönkulutuksessa tai ongelmista lämmönkeruussa.
Lämmönkeruun ongelmia tukee alhaiset keruuliuoksen lämpötilat.
-
Saattaisiko jo alun alkaen sopivasti tukkeutunut mutasihti aiheuttaa jotain tämän kaltaista jollei alipainepresso vielä toimi kuten pitäsi ja höyrystimen kierto jää todella pieneksi ja maapirin delta kasvaa suureksi?
Tosin tällöinhän pumpulle tulevan lämpötilä pysyisi ylhäällä eikä laskkisi kuten nyt on käynyt.
Yleensähän mutasihdin tarkastus/puhdistus maalämmön käyttöönoton jälkeen on niitä pieniä asioita joita tarvitsee ja kannattaa tehdä. Parin kolmen kerran jälkeen sinne ei enää ihmeemmin mitään roskaa pitäisi tullakaan ja jos on alun perin huolella tehty, niin ei ihmeemin ole sillä ensimmäiselläkään kerralla puruja verkossa.
Siis tarkoitan, että kun alunperin maapiirin täyttö ja ilmaus on tehty kunnolla ennen pumpun käynnistämistä, niin tällöin kaikki tältä osin kunnossa.
Lämpötilat maapiirin tulosta/menosta ovat helposti saatavat indikaatiot ja kertovat paljon kierron toimminnasta ja samalla pumpun toimintaedellytyksistä.
Nythän -1.9C/-8.1C indikoivat selkeästi vahvasti kylmentyneestä kaivokierrosta ja täten runsaasta käytetystä energiasta maasta.
-
Noin iso dt kertoo että liuos ei kierrä kunnolla, piste.
Kaivo särki, ellei jopa rikki. Putket länässä, ilmalukko kierrossa, roskaa sihdissä, kiertopumppu pienellä tai rikki, jotain sellaista. Koska 0% insinööriä omistajassa, ammattilainen tontille selvittämään, miksi dt on mikä on ja miksi kaivoista myös tulee järjettömän kylmää.
Näitä nyt on tähän ketjuun heitelty jo paljon mutta kun ilmeisesti ei riitä nyt taidot katsoa edes sen kiertopumpun asetusta, niin eipä tässä muuta voi kuin todeta että ammattilaista tontille. Kyllä se siitä kuntoon tulee kun paikalle saa jonkun joka ymmärtää auttavasti mikä pitäisi olla dt tuossa kahden kaivon systeemissä.
-
Se mikä tässä korpee ja syö ihan rotan lailla on se että sitä on käynyt ihmettelemässä jos jonkun näköistä sukankuluttajaa ja renkaan potkijaa. On ollut kaiken maailman asiantuntijaa jne jne. Heti alussa Niben edustaja Timo Heino kommentoi että kaikki on ihan ok. Eilen kun näytin kuvaa sis/ulos kuvasta kaverilleni joka omistaa LVI yrityksen, niin hänen kommentti oli että "tonhan näkee jo otsalla että keruupiirissä on vikaa" Viikko sitten valtuutettu huoltaja kävi ja otti lukemia ylös. Sanoi lähettäneensä lukemat Helsinkiin analysoitaviksi ja heidän mukaan kaikki lukemat ihan ok.... just.... Olen valmis edelleen ottamaan asiantuntijaa paikalle, joten nyt saa laittaa nimiä/ehdotuksia tulemaan. Eli joku Pelle Peloton Turun alueella tai lähi alueelta. Mutta mieluiten sellaisia nimiä josta on omakohtaista kokemusta. Ne "kuulin että hän on hyvä" tai "ton pitäis olla hyvä" on jo käytetty ja käyty läpi. Eli jos Peloton jää pois ja paikalle tulee taas joku pelkkä Pelle niin ei kiitos! Nää on niin nähty jo. Otan huomenna päivällä kuvia pannuhuoneesta ja koitan laittaa niitä tänne. Se on ainoa mitä voin tehdä, itse en pysty sen enempää valaisemaan toiminta periaatetta tai mikä menee mihin.
Järjestelmässä on kaksi metallista paisuntasäiliötä. Yksi huoltomies kun kävi niin hän vaihtoi sen muovisen pois, kuulema on huono. Noh minä poika ostin kiltisti uuden härpäkkeen pannuhuoneeseen.
Sen minkä olen unohtanut mainita on se että noin 8 vuotta sitten olimme pitkällä lomamatkalla joulukuussa ja kun tulimme kotiin, oli talossa +9 astetta sisällä. Kompura oli leikannut kiinni ja sen seurauksena autotallista lattialämmityksen putket halkesivat. En sitten tiedä mikä sen aiheutti, mutta kesti jonku aikaa saada kivitalo lämpimäksi tammikuun pakkasilla. Et onhan näitä ollut mtkan varrella kaikenlaista kivaa.
Mutashidit on viimeksi tarkistettu ja putsattu tiistaina, ei mitään niissä.
Kaivoilta saapuu pannuhuoneeseen neljä putkea.
-
Kaivoilta saapuu pannuhuoneeseen neljä putkea.
Loistavaa! Tulihan se sieltä!
Nyt jos haluat vielä itte selvitellä, voit hakea motonetistä tai vastaavasta halvimpia ulkoanturilla varustettuja lämpömittareita. Sujautat ulkoanturin sinne kaivoilta tuleviin neljään putkeen eristeiden alle ja kiinni siihen putkeen, on se sitten kuparia tai muovia mutta ehdottomasti eristeen alle. Ja laita vaikka vielä joku halpa euron maksava solumuoviputkieriste varmuuden vuoksi siihen päälle ja solmit sen vaikka narulla tiukkaan siihen päälle niin että se anturi mittaa liuoksen lämpöä putken pinnasta. Ja sitten saat tietää minkä lämpöistä liikkuu kummassakin kaivossa. Jos liikkuu..
Myös anturin johtoa on hyvä sulloa pätkä sinne putkea vasten ettei sisälämpöä johdu sitä pitkin anturiin.
-
Kompura oli leikannut kiinni ja sen seurauksena autotallista lattialämmityksen putket halkesivat.
Talli ei varmaan aiemmin ole tullut esiin? En ainakaan laskelmasta huomannut. Lämpiääkö se yhä maalämmöllä? Minkä kokoinen ja millaista lämpöä pidetään? Miten kaukana talosta? Onko pumppu talossa vai tallissa?
Onko iv-koneen jäähdytys talvisin pois päältä?
-
... Eli joku Pelle Peloton Turun alueella tai lähi alueelta. Mutta mieluiten sellaisia nimiä josta on omakohtaista kokemusta. ...
Oletko kysynyt Tipitekistä? Ne tekivät meidän maalämmön, ja jäi ihan asiantunteva kuva. Kysy vaikka Niko Lappalaista. En tiedä mitä ovat mieltä tällaisesta ”huoltohommasta” mutta kannattaa kysyä.
-
No niin, nyt on jo hyvä alku. 4 putkea tulee sisään. Nyt voi siis varmistaa, että onko noiden putkien lämpö pareittain sama. Eli löytyykö 2 selvästi umpijäistä putkea, jotka menee siis ulos. Korjausta voi suunnitella ainakin aluksi, että varmistetaan ilmat ulos molemmista kaivoista. Mulla tehtiin tuo pyörittämällä reilu 1/2 tuntia molempia lenkkejä erikseen 1kW tehoisella puutarhapumpulla. Eli ilmaajalla oli sellainen 250 L roskakärry, jossa 100 L liuosta ja pumppu täysille. Ehdottomasti lenkki kerrallaan pitää vetää. Eli sulut täytyy putkille löytyä. Viimeiset ilmat poistui vasta n. 20 min kuluttua, kun tultiin takaisin pannuhuoneeseen ja huomasi, että tuo liuospönttö oli kirkkaan valkoinen maitoseos. Eli mikrokuplia oli tullut alaosasta kaivoa läpi ja kesti vielä useamman minuutin selvitä tuo seos. Molemmat lenkit on nyt varmuudella ilmattomia ja n. 36 000 kWh teho saadaan vaivatta tuotettua 17 kW pumpulla 2 x 165 m kaivoista. Tällä hetkellä on tulo kaivoilta +0,2 astetta ja meno -4,1. Lämmitykseen menee 38 asteista litkua.
-
Kyllähän tuo anturieiden asennus varmaan onnistuu. Pitää käydä motonetissä hakemassa 4kpl mittaria ja vähän solumuovia ja rulla jesaria. Katsotaan mikä on tulos.
No nythän homma meni mielenkiintoiseksi. Menin alas ottamaan kuvia pannuhuoneesta, ja ihmettelin miksi Nibe näyttö vilkkuu? Kokeilin putkia, ja kaikki tuntuu viileiltä.... Sitten nopeasti vilahtaa näytössä joku ilmoitus Virh vaihejärjestelmässä tai jotain vastaavaa. Noh mitä tekee koti insinööri? Analysoi rauhassa tilanteen ja etsii vikaa jostain? No ei tämä kaveri. Virrat pois ja hetki sammuksissa ja uudestaan kone käyntiin. Lähtihän se käyntiin, mutta pitänee seurata jos pysyy käynnissä. Voi olla et aamulla on viileetä kämpässä.
Sen huomasin myös että noissa valikoissa pääsen esim 5.0 valikossa lukemiin 5.1 5.2 5.3 5.4 ja sitten se pomppaa valikkoon 5.24! sama homma muissakin valikoissa. en pääse käsiksi kaikkiin valikkoihin mitä ohjekirjassa on näytetty.
Muokkaan noita kuvia pannuhuoneesta pienemmiksi jotta voi liittää ketjuun. Palataan asiaan.
Ai niin ja vian ollessa päällä keruu lämpötilat olivat sis / ulos 21.7 ja 22.9. Eipä sano minulle mitään, mutta ajattelin vaan mainita.
Edit / lisäys. Autotalli on samassa rakennuksessa, osa alakertaa. sen perällä pannuhuone. Autotalli lämmitetään edelleen lattialämmöllä. Asennettiin uudet putket lattiaan. Vakuutus maksoi leikin. Talliin mahtuu ahtaasti kaksi autoa, lämpötila suht sama kuin talossa. Kun putket 8 vuotta sitten jäätyivät, vaati vakuutusyhtiö että asennetaan kaksi pakkasvahti patteria talliin oven molemmille puolille, siis sisälle, ei ulos ja sisälle vaan sivu seinille. Kovalla pakkasella kun avaa tallin oven ne saattaa hetkeksi mennä päälle. Kun ovi on kiinni niin ne ei ole päällä.
-
Oikeastaan jos joku on mitoittanut tomppelia syvemmät kaivot, väkisin tulee mieleen mitä kivilaatua kallioperä mahtaa olla, tai onko talo harjulla? Joku karttapalvelu oli mistä sijainnilla voi arvuutella kivilaatua.
Myös kesäkuukausien yli 1000kWh keskiarvo on huikea. Meillä meni nyt helmikuussa kaikkineen 1244kWh.
-
Myös kesäkuukausien yli 1000kWh keskiarvo on huikea. Meillä meni nyt helmikuussa kaikkineen 1244kWh.
Kiitos! Olen ylpeä kovista luvuistani! Tai sitten en.... Luulen että ainoa joka on ylpeä näistä mun luvuista on Caruna!
-
Toisaalta on kyllä niinkin, että keruusta on revitty rutkasti tehoa, jos saadaan tulo ja meno noihin lukuihin. Sulkuja voisi etsiä seuraavaksi jostain. Tai näkyyhän se noilla mittareillakin jotain.
-
Tässäpä niitä kuvia pannuhuoneesta. Mainittakoon vielä muistutuksena että en osaa vastata mihnkään kysymyksiin kuten " mikä toi putki on joka tulee tuolta?" tai "miksi toi putki menee tuonne eikä sinne?" tai "mihin toi putki menee?". Sen tiedän että putket on kuparia ja ne tulee seinästä, menee koneeseen ja varajaan ja lattialämmitykseen sekä käyttövesikiertoon. :D
-
Lisää silmien iloksi
-
vielä muutama
-
Jos hyvin suunnitellaan ja toteutetaan maalämpö, niin maapiiri tehdään koko matkaltaan pumppua kohden korkeuseroltaan nousevaksi, mutta aina tämä ei ole mahdollista. Ilmaus pitää tehdä kumpaankin suuntaan nestettä kierrättämällä muutamaan kertaan suuntaa vaihtamalla ja riittävän tehokkaalla apupumpulla ja riittävän pitkään nestekiertoa pyörittämällä. Itsellä 250 metriä syvä kaivo toiminut moitteetta jo reilut 6 vuotta ilman ilmausongelmia.
iMenin alas ottamaan kuvia pannuhuoneesta, ja ihmettelin miksi Nibe näyttö vilkkuu? Kokeilin putkia, ja kaikki tuntuu viileiltä.... Sitten nopeasti vilahtaa näytössä joku ilmoitus Virh vaihejärjestelmässä tai jotain vastaavaa.
Jos todella virheellinen vaihejärjestys säkönsyötössä ja kompressiri vielä käy, niin väärään suuntaan pyörii ja vainaja olisi ollut jo pidemmän aikaa. Vaihevahdin tehtävä on estää virheelisen vaihejärjestyksen seuraukset. Mikähän nyt mahtaa olla tilanne todellisuudessa? Voihan näissä teknisissä laitteissa olla vikoja, jolloin suojaukset eivät toimi, mutta silloin ei virheellisellä vaihejärjestyksellä saada kaivoja edellä esitettyihin lämpötiloihin kompressorilla.
-
Tarkista liitekuvan venttiili toisessa keruuputkessa,jos nuo putket menee Nibelle niin toisen keruupiirin (lämpökaivon) venttiili on kiinni.
Jos nuo kaksi vasemmalle lähtevää putkea menee Nibelle niin käännä tuo venttiili auki ja tarkista keruuliuoksen lämpötilat muutaman käyntijakson jälkeen ;)
-
Ai niin ja vian ollessa päällä keruu lämpötilat olivat sis / ulos 21.7 ja 22.9. Eipä sano minulle mitään, mutta ajattelin vaan mainita.
Tuo tarkoittaa sitä että liuos ei ole vian aikana liikkunut lainkaan ja anturi on mitannut käytännössä huoneen lämpötilan.
Jos vastaavia lukemia löytyy jomman kumman kaivon putken pinnasta kompressorin käydessä, niin tiedät että siinä kaivossa ei liiku viina.
Mikäli kaivoissa jotka ovat yhtä syvät, liikkuu sama määrä viinaa eli ne on balanssissa, silloin kaivoilta tulevien lämpötilojen keskiarvo pitäisi olla about se mitä nibe näkee keruun tuloksi. Jos näin ei ole, niin sitten ne eivät virtaa yhtä paljon. Kaivoihin pitäisi mennä sen lämpöistä mitä nibeltä omasta mielestään lähtee, molempiin sama lämpötila. Tämä noin niin kuin maalaisjärjellä.
Tuo putkiasennus on melkoinen. Ymmärrän nyt paljon paremmin että olet nostanut aikanaan kädet ylös. Mutta huoli pois, kyllä se kuntoon vielä tulee. Pakko kuitenkin lisätä mahdollisten vikapaikkojen joukkoon "sulku kiinni".
-
Kiitos! Olen ylpeä kovista luvuistani! Tai sitten en....
En tarkoituksella kettuillut, lähinnä nostin havaintona esiin jos itseäni fiksummilla täällä olisi ideoita. Kesällä ei liiemmin ole lämmitystarvetta. Kiinteä lauhdutus selittäisi tuota osin, mutta kaivojen kylmyys taas on tuota vastaan.
Onko sijainti jollain korkealla maastonkohdalla, kuten harjulla? Jolloin pohjavesi saattaisi olla syvällä, eikä sen vuoksi kaivoista saada haluttua tehoa irti? Se myös selittäisi syvemmät kaivot mitä tomppeli mitoittaa. Toinen selittävä voisi olla kivilaatu, eikö siellä lounaissuomessa ole jopa kalkkikiveä jossain, jolla taas on heikohko lämmönjohtavuus, ja siten voisi selittää kaivojen tilannetta.
-
Tarkista liitekuvan venttiili toisessa keruuputkessa,jos nuo putket menee Nibelle niin toisen keruupiirin (lämpökaivon) venttiili on kiinni.
Jos nuo kaksi vasemmalle lähtevää putkea menee Nibelle niin käännä tuo venttiili auki ja tarkista keruuliuoksen lämpötilat muutaman käyntijakson jälkeen ;)
Tässä tarkempi kuva. putket menevät pumpulle vasemmalle pienen mutkan kautta. Ylös menevät putket jatkuvat lauhduttimille jotka ovat iv kanavassa ja tekevät kesällä viilennystä asuntoon, eli ilmastointi.
-
Kattokaapas tätä kuvaa läpi ja tehkää siitä putkiparit kaivoille. Mulla meni totaalisesti sekaisin, kun näyttäisi keskimmäiset putket olevan suoraan heti putkella yhdessä. No seuratkaa siitä virtauksen suuntaa. Ja mitkä parit saatte noista putkista?
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7897;image
Jos keskimmäiset putket on yhdistettynä , joka kuvasta on varmaa, niin silloin myös reunimmaiset täytyy olla yhdistettyinä keskenään. Ja tietysti, jos Niben erityisasiantuntija on todennut, että laitteisto on asianomaisesti kytketty, niin ei siinä mitään sitten.
Ja jos ei silmät petä totaalisesti, niin kaikki 3 vasemmanpuoleista putkea on yhdistetty toisiinsa. Tämä ei korjaannu millään venttiileillä. Paikalle pitää saada oikea putkimies, joka korjaa nuo kytkennät.
-
En tarkoituksella kettuillut, lähinnä nostin havaintona esiin jos itseäni fiksummilla täällä olisi ideoita. Kesällä ei liiemmin ole lämmitystarvetta. Kiinteä lauhdutus selittäisi tuota osin, mutta kaivojen kylmyys taas on tuota vastaan.
Onko sijainti jollain korkealla maastonkohdalla, kuten harjulla? Jolloin pohjavesi saattaisi olla syvällä, eikä sen vuoksi kaivoista saada haluttua tehoa irti? Se myös selittäisi syvemmät kaivot mitä tomppeli mitoittaa. Toinen selittävä voisi olla kivilaatu, eikö siellä lounaissuomessa ole jopa kalkkikiveä jossain, jolla taas on heikohko lämmönjohtavuus, ja siten voisi selittää kaivojen tilannetta.
Juu en minäkään sitä kettuiluna ottanut. ;) Kunhan koitin vähän keventää tunnelmaa. Tässä kun asian tiimoilta ei ole vuosiin löytynyt mitään hauskaa. Toiseksi tapana on sanoa että "Vit@=ilu on välittämistä"
Asiaan vielä palatakseni niin kyllä me asutaan aika korkealla merenpinnasta. Kiven laadusta en osaa sanoa mitään. Omat kivet on kunnossa! :D
-
Samaan lopputulokseen päädyin minäkin mitä Matias jo epäillyt, että toisen kaivon kierto Nibelle suljettuna ventiilillä. Montakohan vuotta ollut tuossa asennossa kyseinen venttiili?
Tarkista liitekuvan venttiili toisessa keruuputkessa,jos nuo putket menee Nibelle niin toisen keruupiirin (lämpökaivon) venttiili on kiinni.
Jos nuo kaksi vasemmalle lähtevää putkea menee Nibelle niin käännä tuo venttiili auki ja tarkista keruuliuoksen lämpötilat muutaman käyntijakson jälkeen ;)
Nuo iv-koneen kahden kennon kierrotkin sekoittavat ja putkista ei saa oikein kolmiuloitteista kuvaa kovin helposti, kun menevät useasti keskenään eris uuntiin ja päällekkäin.
Olisikohan tässä löytynyt mahdollinen pääasiallinen syy nykytilanteeseen ja vuosien ajan toteutuneeseen huonoon hyötysuhteeseen (=sähkönkulutukseen)?
-
Tässä tarkempi kuva. putket menevät pumpulle vasemmalle pienen mutkan kautta. Ylös menevät putket jatkuvat lauhduttimille jotka ovat iv kanavassa ja tekevät kesällä viilennystä asuntoon, eli ilmastointi.
Joo,niinpä onkin,eli kiinni oleva venttiili on viilennys systeemistä ja kuuluukin olla kiinni.
Nibelle menevä putki on toisen putken takana piilossa.
-
Ei sittenkään ollut siitä kysymys, miltä ensin näytti, kuten Matias edellä jo ehti todeta.
Eihän kohde sijaitse mitenkään Paraisten "kalkkivi" tyyppisellä alueella vaikka siellä suunnalla ollaan Suomen kartalla? Kalkkikivi nimittäin on huonoa aluetta energiakaivolle.
-
Laitetaan uudestaan tänne, kun sivu vaihtui, niin teiltä meni ohi.
Kattokaapas tätä kuvaa läpi ja tehkää siitä putkiparit kaivoille. Mulla meni totaalisesti sekaisin, kun näyttäisi keskimmäiset putket olevan suoraan heti putkella yhdessä. No seuratkaa siitä virtauksen suuntaa. Ja mitkä parit saatte noista putkista?
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7897;image
Jos keskimmäiset putket on yhdistettynä , joka kuvasta on varmaa, niin silloin myös reunimmaiset täytyy olla yhdistettyinä keskenään. Ja tietysti, jos Niben erityisasiantuntija on todennut, että laitteisto on asianomaisesti kytketty, niin ei siinä mitään sitten.
Ja jos ei silmät petä totaalisesti, niin kaikki 3 vasemmanpuoleista putkea on yhdistetty toisiinsa. Tämä ei korjaannu millään venttiileillä. Paikalle pitää saada oikea putkimies, joka korjaa nuo kytkennät.
-
Koetan ketjun alkupuolella olevan kulutustaulukon siirtää tänne Excel.xls muodossa.
Voisitko Casanibe tarkistaa että otsikot on oikeat ja korjata mikäli on väärin.
Tuossa taulukossa tulee esille Niben suuri kulutus verrattuna taloussähkön kulutukseen jos otsikot meni oikein.
-
Kännykän näytöltä nuo putkiparit menisi mielestäni oikein, näkyvä putki ilmaimella menee edempänä, ja reunimmaiset keruuputket yhdistyy takana syvyyssuunnassa. Taaempien keruuputkien ilmain on varmaan paisunnan luona.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7899;image
Eikö tuossa vasemmanpuoleisin keruuputki yhdisty eri putkeen kuin keskimmäiset keruuputket.
-
Ja jos ei silmät petä totaalisesti, niin kaikki 3 vasemmanpuoleista putkea on yhdistetty toisiinsa. Tämä ei korjaannu millään venttiileillä. Paikalle pitää saada oikea putkimies, joka korjaa nuo kytkennät.
Niin meinaat että tuossa missä on kiepillä valkoinen johto, olisi haara alas kaivojen vasemmanpuoleisimpaan putkeen? Järkeilin että siinä menee takana liuosputki ylös eikä tuosta kohtaa ole siihen yhteyttä. Kuva sivusta otettuna jotta näkis syvyyssuunnassa tuon kohdan auttaisi. Mutta niin se olisi looginen.
-
Tuosta näkee etteivät ole yhdessä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7899;image
-
Joo olette oikeassa. Näkee sivusta selvemmin, kunhan vain viittii kattella kaikki kuvat kunnolla, eikä heti tuomitse.
-
Jos tietäisi tarkempaa sijaintia voisi paikkatietoikkunasta yrittää tulkita kallioperän kivilaatua. Ohjeethan siihen löytyy: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6615.0
-
Tarkista liitekuvan venttiili toisessa keruuputkessa,jos nuo putket menee Nibelle niin toisen keruupiirin (lämpökaivon) venttiili on kiinni.
Jos nuo kaksi vasemmalle lähtevää putkea menee Nibelle niin käännä tuo venttiili auki ja tarkista keruuliuoksen lämpötilat muutaman käyntijakson jälkeen ;)
Jos seuraat vaakaa menevieä kupariputkia vasemmalle niin näet niiden alla toisenkin venttiilin joka on myös kiinni. Pitäiskö sekin olla auki? Toi voi olla että on unohtunut huoltomieheltä tiistaina kiinni tuo venttiili. Lisäsi hiukan viinaa kiertoon. Olisko ollut 10 litraa mitä lisäsi.
-
Jos talon papereista löytyy porauspöytäkirja, siinä ehkä mainittu vedenpinnan syvyys olisi vähintään olennainen tieto.
-
Minun nähdäkseni siellä on kiinni lähinnä IV-koneen hullunkierrot. Eli jos nuo aukaisee (molemmissa on) niin nuo seinällä yläpuolella olevat kiertopumput alkaa pyörittää viinaa ringissä ryöstämättä sitä kaivon ja niben välisestä virtauksesta.
Luullakseni ihan sama missä asennossa nuo on talvella, kun toivottavasti nuo kiertopumput on seis.
Tuliko se IV-kone kuntoon? Noin isossa talossa on iso ilmanvaihto ja jos LTO ei toimi niin kaivo on lujilla. Dt liuoksessa ei silti saa olla yli 6 astetta, ei se kunnolla virtaa nyt.
-
Jos seuraat vaakaa menevieä kupariputkia vasemmalle niin näet niiden alla toisenkin venttiilin joka on myös kiinni. Pitäiskö sekin olla auki? Toi voi olla että on unohtunut huoltomieheltä tiistaina kiinni tuo venttiili. Lisäsi hiukan viinaa kiertoon. Olisko ollut 10 litraa mitä lisäsi.
Tarkoitako vihreää venttiilikahvaa valkoisen kaapelinipun kohdalla?
Ei pysty sanomaan kun ei näe missä putkessa venttiili on.
Jos otat valokuvan sivulta niin että näkee mihin putkeen venttiilin kahva menee niin sitten ehkä selviäisi
-
Niin meinaat että tuossa missä on kiepillä valkoinen johto, olisi haara alas kaivojen vasemmanpuoleisimpaan putkeen? Järkeilin että siinä menee takana liuosputki ylös eikä tuosta kohtaa ole siihen yhteyttä. Kuva sivusta otettuna jotta näkis syvyyssuunnassa tuon kohdan auttaisi. Mutta niin se olisi looginen.
Tässä kuvaa toisesta kulmasta.
-
Minun nähdäkseni siellä on kiinni lähinnä IV-koneen hullunkierrot. Eli jos nuo aukaisee (molemmissa on) niin nuo seinällä yläpuolella olevat kiertopumput alkaa pyörittää viinaa ringissä ryöstämättä sitä kaivon ja niben välisestä virtauksesta.
Luullakseni ihan sama missä asennossa nuo on talvella, kun toivottavasti nuo kiertopumput on seis.
Tuliko se IV-kone kuntoon? Noin isossa talossa on iso ilmanvaihto ja jos LTO ei toimi niin kaivo on lujilla. Dt liuoksessa ei silti saa olla yli 6 astetta, ei se kunnolla virtaa nyt.
IV on kunnossa!
-
Laitetaan uudestaan tänne, kun sivu vaihtui, niin teiltä meni ohi.
Kattokaapas tätä kuvaa läpi ja tehkää siitä putkiparit kaivoille. Mulla meni totaalisesti sekaisin, kun näyttäisi keskimmäiset putket olevan suoraan heti putkella yhdessä. No seuratkaa siitä virtauksen suuntaa. Ja mitkä parit saatte noista putkista?
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7897;image
Jos keskimmäiset putket on yhdistettynä , joka kuvasta on varmaa, niin silloin myös reunimmaiset täytyy olla yhdistettyinä keskenään. Ja tietysti, jos Niben erityisasiantuntija on todennut, että laitteisto on asianomaisesti kytketty, niin ei siinä mitään sitten.
Ja jos ei silmät petä totaalisesti, niin kaikki 3 vasemmanpuoleista putkea on yhdistetty toisiinsa. Tämä ei korjaannu millään venttiileillä. Paikalle pitää saada oikea putkimies, joka korjaa nuo kytkennät.
Kaksi keskimmäistä putkea jotka tulevat seinästä ovat heti alhaalla kytkettynä toisiinsa ja menevät siitä nibelle. Kaksi ulommaista putkea yhdistyvät myöhemmin ja menevät nibelle, mutta niistä myös haarat viilennykselle.
-
Juu,tuo vihreä venttiili kuuluu olla kiinni normaalisti.
Siitä venttiilistä ylöspäin on jokin huoltojuttu,mahdollisesti ilmapoisto ja venttili avataan vain ilmanpoiston ajaksi. ;)
-
Juu oli sen verta puusilmä, että harhautu. Mutta mitä näiden vihreän ja sinisen venttiilin välissä olevan eristelätkän takana on? Mulla on molemmissa kaivoissa virtausmittarit ja virtauksensäätö venttiili. Jos sellaisia löytyy, niin ne pitää olla täysin auki. Ehkä tämä on vain viimeinen oljenkorsi, ennen kaivoille menoa, mutta tuleepahan kysyttyä. Sulla on tuossa automaattinen ilmausruuvi. Se saa olla korkki auki muutaman ensimmäisen vuoden nyt, kun sulla on paisuntasäiliöllä laitettu paineellinen liuoskierto. Seuraat vain sitä painemittaria, ettei paljon alle 1 bar laske.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7914;image
-
Koetan ketjun alkupuolella olevan kulutustaulukon siirtää tänne Excel.xls muodossa.
Voisitko Casanibe tarkistaa että otsikot on oikeat ja korjata mikäli on väärin.
Tuossa taulukossa tulee esille Niben suuri kulutus verrattuna taloussähkön kulutukseen jos otsikot meni oikein.
F sarakkeessa on vain kulutusmittarin lukemat ja siinä on alussa mukana muutaman kuukauden ajan iv kone. Muuten F sarake on vain kulutusmittarin lukemat ja niistä aina erotus = G sarakkeen lukema. E sarake on taas päämittarin lukemien erotus edellisestä lukemasta jolloin tulos on kk kulutus
H sarake ei ole taloussähkön kulutus vaan se on kokonaiskulutus noin kuukaudessa. Taloussähkön osuuden saa jos ottaa H sarakkeen lukeman miinus G sarakkeen.
Toivottavasti pysyit perässä, sillä itselläkin vaikeuksia pysyä perässä kun ajatus ei kulje tähän aikaan yöstä.
-
Jos huoltomies lisäsi 10l liuosta järjestelmään niin se ei ole ihan normaalia. Tällöin keruuputkeakin pitää olla 10m tyhjänä. Siellä ei nyt taida kiertää toisessa kaivossa mikään ilman takia...
-
Juu oli sen verta puusilmä, että harhautu. Mutta mitä näiden vihreän ja sinisen venttiilin välissä olevan eristelätkän takana on? Mulla on molemmissa kaivoissa virtausmittarit ja virtauksensäätö venttiili. Jos sellaisia löytyy, niin ne pitää olla täysin auki. Ehkä tämä on vain viimeinen oljenkorsi, ennen kaivoille menoa, mutta tuleepahan kysyttyä. Sulla on tuossa automaattinen ilmausruuvi. Se saa olla korkki auki muutaman ensimmäisen vuoden nyt, kun sulla on paisuntasäiliöllä laitettu paineellinen liuoskierto. Seuraat vain sitä painemittaria, ettei paljon alle 1 bar laske.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7914;image
Nyt kun mainitsin tuon paineen, niin mun mielestä paineet ovat olleet aika usein tai siis tosi pitkään alle tuon 1 bar, jopa lähellä nollaa. Nyt kun huoltomies kävi niin on paineet taas korkeammalla. Mulla kolme painemittaria ja niissä kahdessa on paineet alle 1 bar ja yksi yli. Kaksi mittareista on noissa paisuntasäiliöissä.
-
Onko tuo hana täysin auki vai häiritseekö vaakaputki kahvaa. Tuommoisen hanan pitää olla kokolailla täysin auki tai se rajoittaa virtausta hyvinkin paljon.
(https://aijaa.com/img/m/00275/14532372.jpg) (https://aijaa.com/erLJzW)
-
Jos huoltomies lisäsi 10l liuosta järjestelmään niin se ei ole ihan normaalia. Tällöin keruuputkeakin pitää olla 10m tyhjänä. Siellä ei nyt taida kiertää toisessa kaivossa mikään ilman takia...
Tämä. Jos tuo olisi oma järjestelmä niin ensimmäinen mitä olisin tehnyt on lämpötilamittaus noihin putkiin. Jos ja kun ne kertovat että toisessa kaivossa ei oikein virtaa, niin sitten soittelisin läpi maalämpöfirmoja kunnes löytyy joku joka ymmärtää tuplakaivojen päälle. Se firma ilmaamaan ja tasapainottamaan kaivojen virtaukset. Kun nuo kaivojen liuokset yhdistyvät niin hyvin tasapainotetussa järjestelmässä yhdistämisen jälkeen lämpötila on yksittäisten kaivosta tulevien lämpötilojen keskiarvo. Tosin jos kummastakin kaivosta tulee sama liuoslämpötila sisään niin tuosta ei näe mitään. Mutta ammattilainen joka osaa hommansa, osaa taatusti mitata vaikka virtausvastuksen siellä kaivossa. Ja eiköhän kunnon pro pysty mittaamaan ihan virtauksenkin ultraäänellä.
-
Mua nyt edelleen tässä ihmetyttää, että joku on mitoittanut syvemmät kaivot kuin täällä foorumilla lasketaan tarpeeksi. Olen seurannut foorumia viitisen vuotta, ja tämä taitaa olla ensimmäinen tapaus kun keruu on selvästi pakkasella ja kaivoissa pitäisi olla varaa vaikka miten. Aiemmin esittämieni kysymysten lisäksi tulee mieleen onko nuo kaivot nyt varmasti molemmat 190m. Yksi 190m kuulostaisi osuvammalta myyjämitoitukselta. Taas jos poraus olisi vaatinut kahteen kaivoon siirtymistä, joista olisi tulleet esim. 100m ja 90m, alkaisi nämä ongelmat selittymään silläkin. Vielä kun insinööriyttömyyttä mainostetaan, mistä nuo kaivotiedot on tarkistettu? Onko porauspöytäkirjaa?
Eli jos kaivot jäässä, kierto kuristuu, selittää suuren keruu dt:n. Selittää kadonneen maalämpönesteen ja lattialla valumajälkiä, vaikkakin kondensista ilmeisesti suurin osa. Selittäisi suuren kulutuksen koska sähkövastus.
Tämähän oli muutettu keruultaan paineistetuksi hiljan, ja paisuntasäiliö on aika ison näköinen. Joten voi tuo 10 litran lisäys selittyä tehdyllä muutoksella.
-
Tämäkin vielä tosiaan. Jos joku ei nyt olekkaan ollut rehellinen. Niben erityisosaamispäällikkö on käynyt tutkimassa ja kaikki on normaalia -1,9 ja -8,1 liuoslämmöillä ja umpijäässä oleva keräin on OK. Kauppias myynyt 190 m Niben ohjeiden mukaan ja poratessa tullut ongelmia ja siirrytty 2:n reiän taktiikkaan. 2 reikää 190 m taitaa vastata yhden 150 m erän tehoja, mutta papereissa on metrit kyllä 190 m. Eli kaikki tahot petkuttaa häikäilemättömästi tietämätöntä asiakasta. Hyvä huomio tuo, että olisi melkein ennen kuulumatonta, että kauppias laskee 2 x 190 m 15 kW koneelle. Mulla rupesi kauppias jo 2 x 150 m saanti olemaan työlästä. Suhtautuminen oli sellaista, että ymmärtämätön asiakas nyt kiukuttelee oikein kunnolla. Tivasivat jopa laskentaa ittelleen nähtäväksi, kun eivät uskoneet. No toimitin Tomppelin paperit ja sain sopimuksen, johon paikanpäällä vielä otin 2 x 15 m lisää sopien porarin kanssa erikseen.
-
Tässä lienee kaksi eri vaivaa. Energiaa tarvitaan johonkin valtavasti ja sen tekeminen ahdistaa.
Minä luulen että fraatti, peki ja muutkin on jäljillä kun puhuvat iv-koneesta. Minullakin on ollut kuutiokone eikä se niin surkea ollut että tulolämpö olisi +2 kennon jälkeen -17 pakkasessa, ei lähellekään.
Onko noiden punaiseksi maalaamieni pumppujen ainut tehtävä pyörittää viinaa kesällä tulo-ilmapatterissa, eli viilentää taloa? Onko varmaa että punaiset pumput ei pyöri nyt talvella? Noiden hanojen asentohan ei estä viinan pyörimistä nyt. Oikeanpuoleisessa on yksi hana kiinni mutta nähdäkseni tuon etupatin yli on vapaa pääsy. Jos on varmaa että pumput ei talvella pyöri niin voiko viina jotenkin vapaakierrolla tai niben viinapumpun avulla käydä myös iv-koneen patterilla talvellakin. Tässä tapauksessahan Nibe käy melkein kokoajan. Pahin skeenariohan on että iv-koneessa yksi kenno viilentää tuloilmaa ja toinen kenno lämmittää sitä. Mitä jos pumppujen alla olevat hanat sulkee talveksi? Vai hoitaako nuo pumput iv etulämmitystä talvella? Raati, mielipiteitä?
Iv-kone ei voi toimia oikein, tulolämpö +2 ja aloittaja mainitsi sen olevan jääkalikkakin juuri. Esilämmitetty kuutiokone ei jäädy helpolla, tuskin ollenkaan. Eikä päästä tulolämpöä kennon jälkeen edes kymppiin tuolla pakkasella.
(https://aijaa.com/img/m/00697/14532428.jpg) (https://aijaa.com/bng2fF)
-
Noiden pumppujen paluulinjoissa on magneettiventtiilit, joiden olettaisin olevan jännitteettömänä kiinni (silloin virtausta niiden läpi ei tapahdu). Jännitteisinä kelan läpi tulevan karan tulisi olla selkeästi magneettinen. Helppo kokeilla meisselin kärjellä siitä lukkosokan kohdalta.
-
F sarakkeessa on vain kulutusmittarin lukemat ja siinä on alussa mukana muutaman kuukauden ajan iv kone. Muuten F sarake on vain kulutusmittarin lukemat ja niistä aina erotus = G sarakkeen lukema. E sarake on taas päämittarin lukemien erotus edellisestä lukemasta jolloin tulos on kk kulutus
H sarake ei ole taloussähkön kulutus vaan se on kokonaiskulutus noin kuukaudessa. Taloussähkön osuuden saa jos ottaa H sarakkeen lukeman miinus G sarakkeen.
Toivottavasti pysyit perässä, sillä itselläkin vaikeuksia pysyä perässä kun ajatus ei kulje tähän aikaan yöstä.
Uusi yritys,näyttäiskö nyt oikealta
edit:hurja kulutus 6.2--17.4.2011 peräti 7955kwh josta Nibe osuus 5262 kwh??
Tuolla mittausajalla on 40vrk ja Niben kompressorin kulutus on 4kw niin Nibe voi kuluttaa normaalisti 40vrk:n aikana vajaan 4000kwh?
-
Jotta näiden kaivojen suhteen päästäisiin eteen päin, niin laita ne lämpömittarit kuvan osoittamiin paikkoihin.
Toinen paikka olisi venttiilien metallinen runko.
Pääasia että kaikki mittaukset on laitettu samalla lailla samanlaisiin putkenosiin.
Kun keruunestettä lisättiin, vaikuttiko se keruun lämpötiloihin?
Putkien asennustyö näyttää ammattilaisen selkeältä ja hyvin tekemältä.
Mutta koska laitteita ja kytkentöjä on paljon, on myös mahdollista, että jossain on jokin kytkentävirhe.
Näin laajasta työstä on varmasti ollut selvät piirustukset.
Löytyykö ne jostain, ellei sinulta niin putkifirman tai suunnittelijan arkistoista?
ATS
-
Nuo 2 linjaa ulosottoina menee vissiin ilmastointiin. Toinen on viilennyskenno ja toinen voisi olla esilämmitys tuloilmalle. Nyt kun on pakkasta sen -20, niin miten tuo vasemmanpuoleinen esim kiertää tuolla putkistolla. Joka tapauksessa esilämmityksen kierto ei saa olla pois päältä talvella, tai litkut voi jäätyä. Ja kumpi noista kierroista nyt ylipäätään on esilämmitys.
Ja kyseessähän on Lammin talo ja näkyy olevan systeemitkin ihan viimeisen päälle muutoin. Käsittääkseni nuo Lammin talot on hyvinkin energiatehokkaasti tehty ja suunniteltu, mutta maalämpö näyttää nyt kusevan. Mutta mikä osa kusee?
-
Tässä vaiheessa haluan ottaa hetken pois keskustelun aiheesta ja esittää suuret ja nöyrät kiitokset kaikille jotka ovat tähän ketjuun vastanneet ja kommentoineet sekä antaneet aikansa. KIITOS! Täältä foorumilta olen saanut enemmän kysymyksiä ja enemmän teorioita mikä mahtaa olla vikana, kun yhdeltäkään "asiantuntijalta". Paljon on jo suljettu pois, mutta suurin on vielä auki, eli missä vika. Uskon että vika varmasti löytyy kun on tarpeeksi monta mieltä ja näkökulmaa. Viimeisimpänä kommenttina ja näkökantana otan esille tuon euroshopperin kommentin "Eli kaikki tahot petkuttaa häikäilemättömästi tietämätöntä asiakasta." Luulen, tai tiedän että pitää ensi viikolla aloittaa kunnon salapolisi työt ja selvittää kuka on suunitellut ja mitä. LVI suunittelija on kuollut, mutta poika jatkanut firmaa, poraajasta en tiedä mistä löydän, parhaassa tapauksessa pakko mitata kaivot ihan manuaalisesti. Papereita saattaa löytyä, mutta missä mikäkin on kun rakennusaikana asuttiin vuokralla. No pakko käydä myös Niben myynneessä firmassa ja tiedustella siellä asiaa. Kvv vastaavan kanssa selvitettävä porauksia ja varmasti myös käynti rakennusvalvonnassa on edessä. Varma on se että kaikki kivet on käännettävä. Kiitos kaikille avusta tähän mennessä ja toivon todella että teidän avulla vika ratkeaa. Toivottavasti jaksatte vielä....
-
Olisiko takaisku jumissa jommassa tai kummassa iv:n tai jäähdytyken haaroituksen välissä , kannattaisikohan katsoa.
-
Mikäs tässä on ollessa, kun ittellä on kaikki kunnossa. Nää jutut on parhaimmillaan, kuin uusia kausia Silta sarjasta, tai Beckin paluu. Ei meinaa millään malttaa seuraavaa jaksoa tai kautta tulevaksi. Parastahan on, kun toinenkin pää on aktiivinen ja vuorovaikutuksesta tulee vasteellista. Leukaa vain ylös ja kohti vastustajia.
-
Itse kaivotietoja epäillessäni ajattelin väärinymmärrystä tai väärin muistamista, en niinkään huijausta. Oma näkemys on iv-koneen osalta, etten uskoisi sen saavan noita kaivoja tuohon tilaan vaikka vialla olisikin, jos vain kaivotiedot pitävät paikkansa. Kivilaatu ja aktiivisyvyys(eli paljonko kaivoissa on vettä, riippuu pohjaveden korkeudesta) ovat keruun osalta kysymysmerkkejä myös. Vain siltä osalta kun kaivossa on vettä voidaan kerätä lämpöä. Jo kaupunginosan perusteella voisi haarukoida mahdollista kallioperää. Kallioperän laatu kun vaikuttaa sieltä kerättävän lämmön määrään.
Jos kaivotiedot pitää paikkansa, jokin tieto ketjusta vielä puuttuu miksi ne on noinkin reilusti mitoitetut. Tai sitten maalämmön myyjäfirma itse poraa kaivonsa.
-
Paljon on jo suljettu pois, mutta suurin on vielä auki, eli missä vika.
Jos Nibeltä varaajaan menevään putkeen laittaa energiamittarin jossa tuotettu lämpöteho näkyy kilowatteina niin sillä ja Nibessä jo olevalla ottotehon kwh-mittarin lukemista saa vaivatta esille paljonko Niben lämmityteho ja hyötysuhde (COP) on.
Jos lämmitysteho on alakanttiin niin keruussa on jotain pielessä
Jos lämmitysteho on normaali niin talon lämmönkulutuksessa on jotain pielessä.
Esim Pollucom Qn2,5 energiamittarit maksaa ebayssa 15-30e ja se näyttää kumuloituvana tuotetun tehon,hetkellisen tehon,virtauksen yms.
Meillä on tuollainen ollut kai 10v ja on ihan hyvä.
http://www.ebay.de/itm/SENSUS-POLLUCOM-E-Qn-0-6-1-5-2-5-110-130mm-WARMEMENGENZAHLER-WARMEZAHLER-/271309533884
-
Itse kaivotietoja epäillessäni ajattelin väärinymmärrystä tai väärin muistamista, en niinkään huijausta. Oma näkemys on iv-koneen osalta, etten uskoisi sen saavan noita kaivoja tuohon tilaan vaikka vialla olisikin, jos vain kaivotiedot pitävät paikkansa.
Toisaalta johonkin se energia hukkuu, kaivon lämmöistä huolimati aloittajan nibe kuitenkin sitä lämpöä tekee, ja paljon. Katselin oman pumpun ohjekirjaa ja sen käyrät näyttää että olosuhteissa -2/40 cop on yli 3.5. Eli vaikka tuo aloittajan nibe tekisi kaikki käyttämänsä energian -2 asteisesta pakkaskaivosta tuohon 40 asteeseen niin silloin energiaa valmistuisi 15000kwh x 3.5=52500kwh vuodessa mikä on valtavasti yli tomppelin laskeman tarpeen. Eikä toi kaivo varmaan loppukesästä alkutalveen edes ole pakkasella. Eikä tuohon lattialämmityspönttöön tehdä noin kuumaa, toivottavasti? Käyttöveteen kyllä mutta sen osuus on pieni ja cop silläkin melkein kolme. Johonkin hukkuu energiaa ja paljon. Lammin kivitalo on niin laadukas ovineen ja ikkunoineen että ei vain tule mieleen muuta kuin tuo iv-kone mikä voi tehdä oharit. Varsinkin tuonmerkkinen kone on vähän arveluttava. Siinä taitaa olla se optinen silmä katselemassa sulatusta, mitenhän sekin pelaa?
-
En todellakaan tiedä, mitä tuolla on oikeasti vialla, mutta epärehellisyys tulee näiden kauppiaskokemusten jälkeen ensimmäisenä mieleen. Ja samaten tuo 190 m kummittelee jatkuvasti mielessä. Se vain niin kuulostaa niiltä Niben mitoituksilta, että tuo riittää ruhtinaallisesti niiden mielestä. Kauppias tietysti komppaa, kun käyttää Niben mitoitusohjelmaa, joka toimii hyvin Tanskassa ja Eteläisessä Ruotsissa. Porari tekee työtä käskettyä ja lapussa lukee 190 m. Ilmoittaa sitten, että nyt on valmista 190 m ja 2 kaivoa tuli. Porareille ei ole annettu ohjeita mistään syvyyden kompensoimisesta, jos pakko päätyä 2:een reikään. Tästähän voi itsekkin saada kuvan, että nyt on 2 reikää a190 m. Se, että kauppiaalta saisi mitoituksen 2 x 190 m kuulostaa täydeltä utopialta, koska tuollaiset kauppiaat olisi poljettu suohon jo alkumetreillä kilpailua. Ne kauppiaat yleensä, jotka laskee lähemmäksi todellista tarvetta, jäävät valitettavasti asiakkaan toimesta usein ulos kaupoista, koska ne maksaa enemmän. Tuskin löytyy Suomesta yhtään liian tehokkaaksi mitoitettua keruupiiriä, varsinkaan kaivoa, jonka on saanut kauppias mitoittaa. Tiedä näistä, mutta jatkokertomusta vaaditaan tästä keissistä ehdottomasti ja ihan loppuratkaisuun saakka pitää olla kaikkien nyt mukana.
-
Ihan sellaista tässä vielä toistan että kaivoille meneviä putkia voi koittaa tunnustella käsin esim sulkujen kohdalta sellaisesta paikasta missä ei ole eristettä. Jo kädellä tuntee onko koneen käydessä molempiin kaivoihin menevät putket -1 - -9 haarukassa vai onko toisen kaivon putket selkeästi lämpöisemmät. Jos toinen on selkeästi lämpöisempi se kertoo siitä että kaivossa ei kierrä neste luten pitäisi.
-
Yhden tarkastuksen voisit vielä tehdä.
Katso millä tehoasetuksella on keruupumppu?
Oheisten kuvien mukaan pitäisi onnistua.
ATS
-
Uusi yritys,näyttäiskö nyt oikealta
edit:hurja kulutus 6.2--17.4.2011 peräti 7955kwh josta Nibe osuus 5262 kwh??
Tuolla mittausajalla on 40vrk ja Niben kompressorin kulutus on 4kw niin Nibe voi kuluttaa normaalisti 40vrk:n aikana vajaan 4000kwh?
Eikös tuossa välissä ole n. 70vrk (22+31+17)?
Laitoin taulukkoon keskim. vrk kulutukset ja käyrän.
Eipä siitä selvinnyt muuta kuin että kulutus loogista ja ei ole isoja pykäliä, vain kulutusta paljon joka muutenkin selvää.
-
Onko tuo hana täysin auki vai häiritseekö vaakaputki kahvaa. Tuommoisen hanan pitää olla kokolailla täysin auki tai se rajoittaa virtausta hyvinkin paljon.
(https://aijaa.com/img/m/00275/14532372.jpg) (https://aijaa.com/erLJzW)
Tuossa kuvassa näkyy olevan molemmille kaivoille linjansäätöventtiili. Katso onko siitä kuristettu jompaa kumpaa.
Tarvitset asentajan, jolla on mukana virtausmittari. Molempien kaivojen yhteenlaskettu virtaus pitää olla 0,9 l/s, niin päästään 3k lämpötilaeroon.
2x190m kaivo ja 20m etäisyydellä pannuhuoneesta tulee 3dt:lla n.99 kPa painehäviö. Paljon lie Niben liuospumppu sietää?
Mikäli antureiden mittaama lämpötilaero on oikein, niin virtaus olisi n.0,4 l/s. Painehäviö 58kPa.
Edit.oikea kuva
-
Eli onko niin, että tuo kohta, missä näkyy nuo pienet putken pätkät, esim sininen koodi ja toinen nysä, ovat linjasäätöön kuuluvia mittayhteitä. Eristeen alla on sitten varsinainen säätömutteri ja tuo palloventtiili on vain huoltosulku, jolla ei ole mitään tekemistä säädön kanssa. Jos näin, niin sitten kaivetaan eristeet pois tuosta alimmasta osasta ja ruuvataan molemmat säädöt täysin auki. Mitään kuristuksia ei tarvita, ennenkuin saadaan mittareilla lämpöeroja. Toivoa siis vielä on.
-
Meneeköhän nuo virtaukset oheisen kuvan mukaisesti?
Casa
Voisitko tarkastaa oheisen kuvan keltaisten täppien kohdilta virtaussuunnat.
1 ja 2; pumppujen rungosta pitäisi löytyä virtaussuuntaa osoittava nuoli.
3,4 ja 5; eristeiden alla pitäisi olla takaiskuventtiilit. Myös niiden rungoista pitäisi löytyä virtaussuuntaa osoittavat nuolet.
Olen laskeskellut keruun virtauksia ja keruupiirin virtausvastuksia erilaisien kytkentöjen ja kaivopituuksien mukaan, tuloksissa ei ole ollut mitään tolkkua.
Lähinnä tulee sellainen mieleen, että on kaksi n. 200m keruupiiriä (kaksi 95m kaivoa) ja niissäkin vielä jokin vastustaa tolkuttomasti virtausta.
ATS
-
Tarkistan nuo virtaussuunnat. Sen verran väliaika tietoja, salapolisityö on tuottanut tuloksia. Sain insinööritoimistosta muutaman taulukon ja piirustuksia selaillessani tarkentui neliöt. Eli yläkerrassa kerrosala on 154m2 ja alakerrassa 102m2. Alakerran neliöihin ei ole laskettu mukaan autotallia tai varastoja ja teknisiä tiloja. Alakerta on muuten identtinen, mutta terassin alla on varasto/pelihuonetila joka on noin 20m2. Tilavuus talossa on 1220m3 piirustusten mukaan. Pahoittelen että luvut eivät olleet täsmällisiä heti alusta. Olen vaan jotenkin laskenut asuvani 290m2 talossa jo 10 vuoden ajan. No ainakin on enemmän neliöitä sitten myytävänä jossain vaiheessa. Asunnon arvo nousi heti, ja vielä enemmän kun saadaan lämmitys kuntoon.
Kaivojen poraajan tiedot on löydetty! Nyt pitää vaan saada kaveri kiinni. Hauskinta oli että soitin ensin kvv vastaavalle, hän ei muistanut kaverin nimeä. Soitin LVI liikkeen omistajalle jolta ostin laitteet. Hän ei muistanut kaverin nimeä, mutta muisti vanhan työntekijänsä joka 12 vuotta sitten ole heillä silloin töissä. Omistaja soitti hänelle ja hän muisti kyllä sukunimen ja firman paikkakunnan. Googlen avulla löytyi kyseinen poraus firma ja siellä jopa puhelin numero. No siitä sitten heti soitto siihen numeroon, niin kas kummaa se numero olikin puhelimeni muistissa!!! En vaan muistanut kaverin nimeä ja 12 vuoden aikana puhelimeen tullut kolmesta eri työpaikasta yhteystietoja ja nimiä muistiin yli 650 kpl. No toivotaan että hän vastaa vielä tähän numeroon. Ei vastannut viikonloppuna.
Liitteenä kuva jossa nyt on ollut noi kaivojen putkissa mittarit. Mittarit ovat just siinä järjestyksessa vasemmalta oikealle kuin mitä ne tulee seinästä. Sanokaa te mitä mieltä olette luvuista. Noi on Motonetistä hommattuja mittareita että en tiedä paljonko niihin voi luottaa. Kun otin kuvat oli pumppu käynnissä.
-
Meneeköhän nuo virtaukset oheisen kuvan mukaisesti?
Casa
Voisitko tarkastaa oheisen kuvan keltaisten täppien kohdilta virtaussuunnat.
1 ja 2; pumppujen rungosta pitäisi löytyä virtaussuuntaa osoittava nuoli.
3,4 ja 5; eristeiden alla pitäisi olla takaiskuventtiilit. Myös niiden rungoista pitäisi löytyä virtaussuuntaa osoittavat nuolet.
Olen laskeskellut keruun virtauksia ja keruupiirin virtausvastuksia erilaisien kytkentöjen ja kaivopituuksien mukaan, tuloksissa ei ole ollut mitään tolkkua.
Lähinnä tulee sellainen mieleen, että on kaksi n. 200m keruupiiriä (kaksi 95m kaivoa) ja niissäkin vielä jokin vastustaa tolkuttomasti virtausta.
ATS
1 ja 2 ja 4 nuoli ylös
3 ja 5 nuoli alas
-
Toinen kaivo ei taida kunnolla kiertää. Nuo putket 2 ja 3. Tarkasta sieltä ihan alaosasta sen pallosulun alapuolelta, että linjasäädöt on varmasti täysin auki. Eli eristeet pois ja pitäisi löytyä säätömutteri, jossa saattaa olla mitta-asteikko kaulus. En tiedä aukeaako vastapäivään, mutta näissä ei saa olla nyt kuristusta yhtään. Jos kaivot on eri mitalla ne voidaan kuristella sitten myöhemmin sen mukaan, mitä mittarit näyttää.
-
1 ja 2 ja 4 nuoli ylös
3 ja 5 nuoli alas
Eli juuri päinvastoin kuin mitä olin piirtänyt.
Lähdin siitä olettamuksesta että paisuntasäiliö on kaivosta tulevassa linjassa kuten Niben kaavioissa on piirretty.
ATS
-
Jos epäilet mittareita, niin voit vaihtaa niiden paikkoja ja antureita. Sitten se selviää onko mittarissa klappia.
Minun järkeni sanoo että pumpulta lähtee lämpötila X ja se on se kylmä lämpötila. Sama X pitäisi näkyä kahdessa eri kaivoon menevässä putkessa. Jos ei näy niin virtaus on olematon siihen kaivoon. Pienikin virtaus pitäisi vetää lähtevä putki tuohon samaan lämpöön. Eli vasen kaivo ei näytä virtaavan juurikaan. Tai sitten mittauksessa on moka ja huonelämpö vaikuttaa anturiin tai mittari on huono. Anturijohtoa pitäisi saada jonkin verran putkea vasten ettei sitä pitkin johdu lämpöä huoneesta.
-
Eli nyt virtaukset olisi näin.
Mutta kytkentä ei ole Niben piirustusten mukainen, missä paisuntasäiliö on kaivolta tulevassa linjassa.
Voisitko katsoa mittaukset uudelleen ja samanaikaisesti Niben keruu sisään/ulos lämpötilat?
ATS
-
Nidessä sisempi putki on liuos sisään ja ulompi on lious ulos.
Sivu 65-66
http://www.nibeonline.com/pdf/031092-5.pdf
Tarvittaisiinkohan tuolla nyt putkimiestäkin jo paikalle, vai pitääkö tuon kytkennän ollakin noin. Ja kumpiko noista piireistä on esilämmitys?
-
Lämpömittarien pitäisi näyttää olleessaan kunnolla eristeiden alla ja piilossa lämmintä huoneilmaa vastaan jotakuinkin samanlaista kuin Nibeltä valikoista katsottaessa. Onko nyt näin? Kun kone käynnistyy niin hetken aikaa liuos on lämpöisempää ja tulos olisi hyvä katsoa kun kone on käynyt jo hetken aikaa, mahdollisesti hiukan rontin vartin jolloin todennäköisesti yksi kieppi kaivossa alkaa liuoksella oleen kierretty...
-
Eli oikeapuoleinen pumppu, nro2, pyörii kuitenkin nyt talvella? Ja sen paluupuolella oleva magneettiventtiili on magneettinen? Jos siis nc malli. Mites toinen pumppu? Ja sen paluun magneettiventtiili?
-
Näin se taitaa olla, että esilämmitys kylmentää vain toista kaivoa. Oliskohan tuo sitten liikaa ja jäät jo kuristaa kiertoa kunnolla.
-
Ja toisen dt on kaivosta tuloon nähden noin 1 astetta. Eli se käy tuloilmapuolella lämpenemässä ja viilentämässä ilmaa jota jälkilämmitys sitten lämmittää. Saadaan se ylimääräinen 15000 kwh kulumaan.
Vaan tämäkään ei selitä miksi esilämmitetty kenno jäätyy, paitsi jos nibeltä ajoittain lähtevä -8 ei riitä pitämään kennoa sulana??
Olisi edelleen kiva tietää pyöriikö nuo pumput, toinen tai molemmat?
-
Koetin laskea uudelleen uusien tietojen pohjalta.
Tämänkin laskelma (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7966) on osin arvauspohjainen.
Nyt tuli tämän näköinen tulos:
CasaNibe TURKU (Varsinais-Suomi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talon alakerta: Lattialämmitys, 21 C, 174 m2, 452 m3, 6,36 kW 19 127 kWh
- Talon yläkerta: Lattialämmitys, 21 C, 154 m2, 400 m3, 5,92 kW 15 239 kWh
YHTEENSÄ 12,3 kW 34 367 kWh
- Josta johtumisvuodot 8,35 kW 24 236 kWh
- Josta ilmanvaihdot 2,98 kW 7 656 kWh
- Josta vuotoilmat 0,96 kW 2 475 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali 0,00 kW 0 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( Lattialämmitys +34 C max )
• Kiinteistö, 328 m2, 853 m3 4,9 COP 11,58 kW 34 367 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 0,86 kW 7 500 kWh
- Yhteensä 4,2 SCOP 12,4 kWh 41 867 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 412 kWh 0,42 kW 40 455 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 40 455 kWh
- Pumpulla tuotetaan 15,00 kW 40 455 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 40 455 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 12,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Lievä yliteho ) 15,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -37 C
▪ Maasta kerätään ( 4,2 COP) 11,9 kW 30 850 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 9 605 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kwh) 9 605 kWh
Tarvitaan 2 x 166 m = 332 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,89 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:
• Kaivon painehäviö 0,45 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K 0,39 bar (39 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,45 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K 0,22 bar (22 kPa)
Laskelmassa on epätarkkuutta, osa lähtötiedoista on saatu arvaamalla.
Koko laskelma on täällä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7966
-
Mittarithan näyttää kuin vasemmanpuoleinen kävisi kaivossa jäähtymässä? Onkohan ilmanvaihtokoneen jäähdytyskenno ulkoilma vai tuloilmakanavassa? Esilämmityksestähän se ei käy kuin ulkoilmakanavassa. Saisiko kuvan iv-koneestakin ja lähistön iv-putkista?
Enpä tosin tiedä vaikka tuossa koneessa kenno olisi koneen sisällä.
-
Ettei vaan pumpulliset linjat olisi haarottu vääristä rungoista . Nehän on ulosmenevistä. Pitäisi olla sisääntulevista.
-
Ettei vaan pumpulliset linjat olisi haarottu vääristä rungoista . Nehän on ulosmenevistä. Pitäisi olla sisääntulevista.
Olen ymmärtänyt jäähdytystä varten käytettävän "kylmempää" linjaa, eli pumpulta kaivoon palaavaa linjaa. Tällöin neste on kylmempää koneen käydessä ja jäähdyttää suuremmalla teholla.
-
Juu. Sen esilämmityksen pitää olla tuossa paluuputkessa. Valitettavasti sen kylmennys menee vain toiseen kaivoin. Liitoskohta paluuputkessa pitäisi olla tuolla ennen paluuputken haaroitusta, niin molemmat kaivot kuormittuisi tasaisesti.
-
Eli oikeapuoleinen pumppu, nro2, pyörii kuitenkin nyt talvella? Ja sen paluupuolella oleva magneettiventtiili on magneettinen? Jos siis nc malli. Mites toinen pumppu? Ja sen paluun magneettiventtiili?
Kumpikaan noista pumpuista ei pyöri nyt talvella. Molemmat pyörii vaan kesällä kun jäähdytys on käytössä
-
Eli IV koneen esilämmitys vedellä toimii kuvassa olevia putkia pitkin. Miksi, sitä en osaa vastata. Seurasin vain putkia minne ne menee.
Ensimmäisessä kuvassa ne on merkattu punaisella. Toisessa ja kolmannessa kuvassa niistä tarkemmat kuvat.
Eli noista kahdesta vaakaan menevästä kupariputkesta joita ei ole eristetty, niin alempi menee IV koneen lämmitykseen.
-
Eikös tuon esilämmityksen pitäisi pyöriä. Sehän jäätyy kunnon pakkasilla. Tai no, kestäähän tuo liuos sen -17 ja se taitaa mennä hyhmäksi, eikä riko putkia. Viilennys varmaan on siinä samassa kohtaa, missä olisi vesikiertoinen jälkilämmityspatteri. Vai onko tuo toinen kierto poistoilman talteenotto. Äkkiseltään tuntuisi erikoiselta. All in one. Poistoilma talteen ja kaivojen kautta tuloilman esilämmitys. Vielä lisäksi yksi viilennyskenno siihen vesikiertoisen jälkilämmityspatterin kanssa sarjaan.
-
Viilennykseen on kaksi lauhdutinpatteria, tai miksi niitä kutsutaan, jotka on sijoitettu iv kanavaan kattoon autotallin katossa. Ilma menee lauhduttimien läpi ja tulee asuntoon viileenä. Tuo esilämmitys patteri on iv koneessa sisälle heti kennon vieressä toisen puhaltimen vieressä. Jos pysytte mukana.
-
Eli IV koneen esilämmitys vedellä toimii kuvassa olevia putkia pitkin. Miksi, sitä en osaa vastata. Seurasin vain putkia minne ne menee.
Ensimmäisessä kuvassa ne on merkattu punaisella. Toisessa ja kolmannessa kuvassa niistä tarkemmat kuvat.
Eli noista kahdesta vaakaan menevästä kupariputkesta joita ei ole eristetty, niin alempi menee IV koneen lämmitykseen.
Iv esilämmitys ei toimi noilla lämmitysputkilla, vaan kaivon litkulla. Sun tapauksessa tuo -8 asteinen tulo pitäisi esilämmittää taloon tulevaa ilmaa ennen konetta. Se, että kuinka paljon tuo sitten lämmittäisi -25 asteista tuloilmaa on kierrosta kiinni. Mutta kaivoon menisi kuitenkin vielä -8 astettakin kylmempää. Ja siis vain toiseen kaivoon, koska haaroitus on ollut jo aikaisemmin. Poistoilmallakin saadaan lämmitettyä kaivoa, jos ulosmenevä on plussan puolella. Sinun tapauksessa saisi jopa -5 sateisesta talon poistoilmasta lämpöä talteen. Vahinko vain, että se menisi tällaisella kytkennällä vain toiseen kaivoon. Epäilen tuota toista linjaa kuitenkin pelkästään viilennyskennoksi samassa paikassa, kuin tuo jälkilämmityspatterikin on, joka siis paljaana kuparina menee koneeseen. Kyllä tälläkin foorumilla on poistoilman talteenottojärjestelmiä tehty alitehoiseen kaivoon tarkoituksella säästää porametrejä.
-
Iv esilämmitys ei toimi noilla lämmitysputkilla, vaan kaivon litkulla. Sun tapauksessa tuo -8 asteinen tulo pitäisi esilämmittää taloon tulevaa ilmaa ennen konetta. Se, että kuinka paljon tuo sitten lämmittäisi -25 asteista tuloilmaa on kierrosta kiinni. Mutta kaivoon menisi kuitenkin vielä -8 astettakin kylmempää. Ja siis vain toiseen kaivoon, koska haaroitus on ollut jo aikaisemmin. Poistoilmallakin saadaan lämmitettyä kaivoa, jos ulosmenevä on plussan puolella. Sinun tapauksessa saisi jopa -5 sateisesta talon poistoilmasta lämpöä talteen. Vahinko vain, että se menisi tällaisella kytkennällä vain toiseen kaivoon. Epäilen tuota toista linjaa kuitenkin pelkästään viilennyskennoksi samassa paikassa, kuin tuo jälkilämmityspatterikin on, joka siis paljaana kuparina menee koneeseen. Kyllä tälläkin foorumilla on poistoilman talteenottojärjestelmiä tehty alitehoiseen kaivoon tarkoituksella säästää porametrejä.
Ilmastointiin menee ne linjat jossa on nuo eristetyt putket jossa kaksi pumppua. jossain kuvassa ne on merkattu keltaisella ja jossain ne oli numeroitu 1 ja 2. IV koneelle menee ainoastaan tuo kupari putki joka sitten haarottuu varajaan menevästä linjasta, siitä ylös ja haarottuu taas putkeen jossa sininen sulku kahva. Se menee IV koneelle se linja.
-
Peruutetaan sitten heti kaikki edelliset kommentit. Eli molemmat linjat onkin pelkästään viilennys vetoja ja siten poissa talvet. Kylläpäs helpotti kummasti.
Nyt ei tartte enää muuta järkeillä, kuin kaivojen virtauksia. Nyt voit kokeilla sulkea kaivoja vuorotellen ja kattoa tulolämpöjä. En tiedä uskaltaako kokeilla myös kiertoaikoja liuokselle aina yhdellä kaivolla. Siitä saisi jonkin mitan kaivolle laskettua, mutta siihen tarvitaan parempi neuvoja.
-
Mulla on siis laskennallisesti 5 kW tehoinen vesikiertoinen jälkilämmityspatteri ilmastointi koneessa sisällä. Tuo teho lienee mahdollista vain öljylämmityksen kohdalla. Maalämmöllä ei ehkä edes 2 kW tehoja. Vesikiertoista esilämmityspatteria ei ainakaan meidän huusholliin asenneta. Olen kyllä miettinyt tuloilman esilämmitystä tuolla kaivon kierrolla, mutta on jäänyt laittamatta. Esilämmitys kaivon litkulla toimii niin, että esim -25 asteinen tuloilma saadaan lämmitettyä -15-10 asteiseksi ja se menee huomattavasti lämpöisempänä kennoille lämmön talteenottoa ennen. Jälkilämmityspatteri on vesikiertoisena turvassa, kun tuloilmaa on ensin lämmitetty jopa 80% . Sähkö, tai liuoskierto käy esilämmitykseen. Viilennys joko kanaviin, tai patterilla samaan kohtaan vesikiertoisen jälkilämmityksen kanssa kausivuorottelulla. Siihenhän ne mahtuu peräkkäin kylmä ja kuuma. Esilämmityksen voi laittaa vaikka ulos seinään tuloilmakanavaan, kunhan eristää riittävästi ja kierto on päällä.
-
Viilennykseen on kaksi lauhdutinpatteria, tai miksi niitä kutsutaan, jotka on sijoitettu iv kanavaan kattoon autotallin katossa. Ilma menee lauhduttimien läpi ja tulee asuntoon viileenä. Tuo esilämmitys patteri on iv koneessa sisälle heti kennon vieressä toisen puhaltimen vieressä. Jos pysytte mukana.
Koneen sisällä on lämpimällä vedellä toimiva tuloilman jälkilämmityskenno. Se on ok niinkuin kuuluukin olla. Siis jos toimii, eli putket lämpiää.
Sitten vielä pitäisi löytää se esilämmitys. Eli ulkoa tulevassa kanavassa pitäisi jossain kohtaa ennen konetta olla kenno jossa viina pyörii talvellakin. Onko semmoista kennoa?
Muuten alkaa näyttämään siltä että ei tästä iv-puolesta kuitenkaan löydy ratkaisua runsaaseen kulutukseen mutta saisihan esilämmityskin toimia.
Joku tuolla taisi kysellä lisää noita lämpömittareiden lukemia. Pitäisi tietää niben kaivolukemat ja noiden motonetin mittareiden lukemat kun nibe on käynyt vähintään puoli tuntia yhtämittaa.
-
Tuolla pitäisi taas päästä kurkkaamaan sinne kaivojen kansien alle, että mitä kuuluu. Nuo linjasäätöventtiilit noissa keskimmäisissä purkissa myös kiinnostaa. Pitää olla täysin auki ja pitää nyt vielä kaivaa sieltä eristeiden alta pois tarkastusta varten. Pahimmillaanhan tuossa toisessa ei enää kierrä liuos ollenkaan ja toinen on jäätymässä totaalisesti. Josko sielläkin olisi jo toiset putket noussu ylös kaivosta. Ikä viittaa ei paineelliseen kanteen ja se kortsukansi nousee helposti pois paikaltaan. Seppaantti laski jo lähes katastrofaalisia virtauksia noihin putkiin. Ja tuo saattaa tosiaan olla 190 m yht ja 2 kaivoa. Sopisi vaan niin hyvin näihin temppuiluihin noin. Esilämmitystähän ei ollut, vaan 2 viilennystä kanavissa.
-
Esilämmitystähän ei ollut, vaan 2 viilennystä kanavissa.
Mä haluaisin vielä uskoa että olisivat eri kanavissa siellä autotallin katossa ja toinen olisi esilämmitys ja toinen kesäviilennys? Casa?
-
Olisiko ilmastointikoneen lämpötilat oheisen kuvan mukaiset?
Jos on niin silloin ei jälkilämmityspatteri lämmitä mitään.
Energiankulutuksen kannalta on sama lämmitetäänkö ilma jälkilämmityspatterissa vai talossa sisällä.
Talon tilavuus on 1220 m3.
Jos ilma vaihtuu kerran kahdessa tunnissa, on ilmamäärä n. 166 l/s
Kun ilmaa lämmitetään 2 ->22 C (20 C), ottaa se tehoa 4 kW.
Kun tämä teho tehdään maalämpöpumpulla COP:lla 3,5, on ilmanvaihdon tarvitsema teho 1,1 kW.
Tekee tämä vuorokaudessa 27 kWh.
Onko tämä paljon, sopivasti vai vähän?
Niin missä ovat nuo kaivokiertojen perässä olevat patterit?
ATS
-
Tämä "Talon tilavuus on 1220 m3"
on ilmeisesti talon bruttotilavuus, ilmakuutiota on ilmeisesti vähän alle 900 m3.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7966
-
Tämä "Talon tilavuus on 1220 m3"
on ilmeisesti talon bruttotilavuus, ilmakuutiota on ilmeisesti vähän alle 900 m3
Sitten nuo minun laskemat arvot putoavat n. neljänneksellä eli:
teho 0,9 kW
kulutus 20 kWh/vrk
ATS
-
vuonna 2010 loppuvuodesta tuli mitta täyteen ja asensin kulutusmittarin seuraamaan maalämpökoneen kulutusta.
1.1.2011--3.2.2018 oli tuon mittarin mukaan kulutettu 110099,7kwh
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7893;image
Noista laskemalla tulisi vuosikulutus n 15728kwh/v (7v 2kk)
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7966
laskelmassa talon kulutus on arvioitu 40455kwh/v ja Niben kulutus 9605kwh/v
COP arvo tämän mukaan 4,2
Kun vertaa arvioitua kulutusta 9605kwh/v toteutuneeseen kulutukseen 15728kwh/v niin kulutus on 6123kwh/v suurempi.
Jos arvioitu talon lämmönkulutus 40455kwh/v pitää paikkansa niin toteutuneella kulutuksella 15728kwh/ COP arvo on vain 2,5.
Jotain on pahasti vialla ::)
-
Muutama sana takaiskuista kaivon linjassa. Olen tavannut kaksi kertaa 30 vuoden aikana takaisikun jossa virtaussuunnan osoittava nuoli on väärään suuntaan venttiilin rakennetta nähden . Kun asentaessa katsoo vain nuolta eikä lainkaan venttiilin sisään se menee väärinpäin eikä kiertoa ole varmasti. Nuo kannattaa katsoa. Niistä on vaan "kansi " avattava.
-
Mielestäni kummankin takaiskun rinnalla on sululla varustettu ohitusputki.
Onko näin?
Sulut ovat kiinni.
-
Mihinkähän nämä oheiseen kuvaan merkityt putket menevät?
Voisitko ottaa laitteista ympäristöineen pari kuvaa?
Ja edelleen kiinnostaa kaivoputkien lämpötilat ja samanaikaiset Niben keruulämpötilat.
ATS
-
Seppaantin kuvaan keltaisella merkitsemistä kohdista voisi myös kokeilla onko putket kylmät vai huoneenlämpöiset.
Kaksi jäähdytyspatteria voisi olla tuloilman eri haaroissa, jolloin ilman virtausvastus ei kasvaisi niin suureksi. Sitten vaivaa miksi niille olisi omat pumput. Kuva vähentäisi arvailua.
-
Yläkerran ja alakerran tuloilmat on haaroitettu ja molemmissa erillinen viilennyspatteri. Pumput on pois päältä, kiertoa ei ole ja kytkennät on OK. Jäljelle jää ongelmat kaivoissa. Kierron määrät, lämpötilat ja oikea metrimäärä. Tuossahan saa toisen kierron aina kiinni, niin pystyisikö sillä haarukoimaan kaivon syvyyttä? Luulisi ainakin olevan mahdollista erottaa, onko kyseessä 95, vai 190 m noin vaikka aluksi. Voihan tuolla olla vaikka 150 m ja kun toppasi, niin porattiin sitten 40 m lisää toiseen. Eli yhteensä 190 m ja 2 kaivoa. Nyt sitten toinen jäässä. Edelleen ne linjasäädöt pitäisi kaivaa esiin. Linjasäätöventtiilit on tämän näköisiä ja tuolta löytyy keskimmäisistä putkista 2.
https://www.taloon.com/linjasaatoventtiili-oras-dn32-410032/LVI-4012010/dp
-
No niin!!! Nyt on tehty salapolisi työtä ja tuloksia saatu selville. Tänään soitti minulle kaivon poraaja.Muisti hyvin missä kohde oli ja muisti että kaksi kaivoa on porattu. Kaivojen syvyyttä ei muistanut, mutta lupasi katsoa kotoa vanhalta koneelta jos löytyy. Muuten menee kansioiden läpi pläräämiseksi. Noh nyt illalla tuli soitto että oli käynyt läpi noita kansioita ja oli löytänyt porauspöytäkirjan. Elikkä kaivoja on kaksi kappaletta ja niiden syvyys on 120 metriä per kaivo eli yhteensä 240 metriä. Mitoitus saattaa olla vähän liian vähän tähän meidän taloon vai? Onko tässä syy? Pitääkö siis porata vielä kolmas kaivo jotta saadaan homma pelittämään? Näin ne asiat muuttuu ja unohtuu vuosien varrella. Kaivot lyheni ja asunto suureni! Pahoitteluni taas virheellisestä tiedosta. Toivottavasti ymmärrätte virheen ja annatte anteeksi jos olen tuhlannut aikaanne.
-
Varmaan tuossa on syy kylmiin kaivoihin.
Mutta silti se nibe tekee yli 50000kwh energiaa vuodessa. Kaivot ei selitä mihin sitä tuotettua energiaa katoaa. Hyvähän tuo energian haaskaajakin olisi paikallistaa, tiedä vaikka nykykaivot sitten riittäisikin.
-
TV:stähän tulee pelkkää formaatti saissia a'la "alastomat hauskuutus kokit master epäonnistumiset".
Täällä on suorastaan hauskaa väännellä. Maapiirikin on ratkaisu, mutta ensinhän pitää selvittää noiden nykyisten kaivojen tilanne. Ne saattaa olla epäkuntoisia nyt. Miksi ei litkut virtaa? Saman mittaiset kaivot, niin ehdottomasti pitää nyt ottaa ne linjasäädöt esiin ja tarkistaa, että ovat varmasti molemmat täysin auki. Seuraavaksi kaivonkannet auki ja pieni vilkaisu. Mulla on myös 2 kaivoa säätöventtiileillä ja ne on täysin auki. Välillä virtaa toinen kaivo enempi ja vaihtuu lukemat vuorotellen. Muutaman litran minuuttieroja ne on ja fysiikka hoitaa sen ilman säätöjä, kun kylmempi liuos virtaa hitaammin. Hienoa kyllä, että asiat alkaa selviämään, eikä pääse epätoivo niskan päälle.
-
Elikkä kaivoja on kaksi kappaletta ja niiden syvyys on 120 metriä per kaivo eli yhteensä 240 metriä.
Keruulämpö sis -1,9
Keruulämpö ulos -8,1
Kannattaisi ainakin keruuliuoksen suuri lämpötilaero (dt) selvittää,on tuossa käyntitilanteessa peräti 6,2 astetta.Jokin hidastaa virtausta.Normaalisti keruun lämpötilaero on 3 asteen tienoilla
-
Seppaantin kuvaan keltaisella merkitsemistä kohdista voisi myös kokeilla onko putket kylmät vai huoneenlämpöiset.
Kaksi jäähdytyspatteria voisi olla tuloilman eri haaroissa, jolloin ilman virtausvastus ei kasvaisi niin suureksi. Sitten vaivaa miksi niille olisi omat pumput. Kuva vähentäisi arvailua.
Tässä kuvia selventämään tilannetta. Putket tulee ulos pannuhuoneen seinästä 4 kpl jotka tulevat siis niiltä kahdelta pumpulta jotka nyt ei kumpikaan kierrä. Menevät siitä kahteen valkoiseen lauhduttimeen jotka ovat iv kanavassa. Voi olla että ne on ylä ja alakerta erikseen.
-
Laitan vielä muistin virkistämiseksi laskelman tähän:
CasaNibe TURKU (Varsinais-Suomi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talon alakerta: Lattialämmitys, 21 C, 174 m2, 452 m3, 6,36 kW 19 127 kWh
- Talon yläkerta: Lattialämmitys, 21 C, 154 m2, 400 m3, 5,92 kW 15 239 kWh
YHTEENSÄ 12,3 kW 34 367 kWh
- Josta johtumisvuodot 8,35 kW 24 236 kWh
- Josta ilmanvaihdot 2,98 kW 7 656 kWh
- Josta vuotoilmat 0,96 kW 2 475 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali 0,00 kW 0 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( Lattialämmitys +34 C max )
• Kiinteistö, 328 m2, 853 m3 4,9 COP 11,58 kW 34 367 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 0,86 kW 7 500 kWh
- Yhteensä 4,2 SCOP 12,4 kWh 41 867 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 412 kWh 0,42 kW 40 455 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 40 455 kWh
- Pumpulla tuotetaan 15,00 kW 40 455 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 40 455 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 12,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Lievä yliteho ) 15,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -37 C
▪ Maasta kerätään ( 4,2 COP) 11,9 kW 30 850 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 9 605 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kwh) 9 605 kWh
Tarvitaan 2 x 166 m = 332 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,89 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:
• Kaivon painehäviö 0,45 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K 0,39 bar (39 kPa)
Koko tulos PDF -formaatissa: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7966
En väitä, että tämäkään on oikein, koska tarkat tiedot kohteesta puuttuvat.
-
Yhteen kysymykseen et ole vielä vastannut. Kuinka paljon on tuo käyttöveden lämpötila? Se kiertohan syö aikalailla energiaa ja se tulee pahimmillaan COP 1-2 välillä. Pumppu näyttäisi muuten toimivan oikein, kun kerran kylmentää litkua kaivolle kunnolla. Lämminvesi voisi olla 400 L ja puskuri 300 L. Näiden lämpö. Kiertoa pitää kuristaa aikalailla ja kannattaa varmaan myös ajastas. Kierroksi taitaa riittää, että hanalle tulee n. 40 asteinen heti. Käsihanoille vähempikin. Autuas olen minä, kun 350 neliötä, eikä ole ollut tarvetta kiertoa järjestää. Ja ne linjasäädöt vielä kerran. Ne ON siellä.
https://www.taloon.com/linjasaatoventtiili-oras-dn32-410032/LVI-4012010/dp
-
Yhteen kysymykseen et ole vielä vastannut. Kuinka paljon on tuo käyttöveden lämpötila? Se kiertohan syö aikalailla energiaa ja se tulee pahimmillaan COP 1-2 välillä. Pumppu näyttäisi muuten toimivan oikein, kun kerran kylmentää litkua kaivolle kunnolla. Lämminvesi voisi olla 400 L ja puskuri 300 L. Näiden lämpö. Kiertoa pitää kuristaa aikalailla ja kannattaa varmaan myös ajastas. Kierroksi taitaa riittää, että hanalle tulee n. 40 asteinen heti. Käsihanoille vähempikin. Autuas olen minä, kun 350 neliötä, eikä ole ollut tarvetta kiertoa järjestää. Ja ne linjasäädöt vielä kerran. Ne ON siellä.
https://www.taloon.com/linjasaatoventtiili-oras-dn32-410032/LVI-4012010/dp
Tuossa ensimmäisellä sivulla on kuvia mun pumpun näytöstä. Siellä on myös tämä kuva jonka laitan tähän liitteeksi. Käyttöveden lämpötila on kuvassa 48.6 c
-
Oliko tässä kohteessa erinen käyttövesivaraaja vai yhteinen varaaja käyttövedelle ja lämmitykselle?
Aattelen tässä vaan että eihän tuota isoa pyttyä pidetä kokonaisuudessaan esim 50 asteisena josta sitten shuntataan lattiaan vesi ja kierukoilla otetaan käyttövesi ja samalla romutetaan pumpun hyötysuhde? Sähkötehon puolestahan kompura teki reilusti töitä... Onhan täällä joskus ehdotettu kiinteää lauhdutustakin. Ja joku vanhanliiton lvi mies ei välttämättä oo ymmärtänyt kuinka nuo pitää tehdä.
LVI kuvat maalämpöpumpun kytkennän osalta ratkaisisivat monta kysymystä...
-
Kävin pumpulla ja se sattui just olemaan pois päältä, lukemat mittareissa vasemmalta oikealle olivat 2,2 1,3 1,4 ja 1,0 Tämä siis vasemmalta oikealle kaivoihin menevistä putkista eristeen alta mitattuna. Kuvassa lukemat kun pumppu oli käynnissä eilen.
Pitänee selvittää tuo varajaan liittyvä kysymys. Ennen kuin sanon mitä minä muistan niin tarkistan huomenna asian.Voi hyvinkin olla että tuo varaaja pidetään kokoajan siinä 50 asteessa. joku suntti siellä on seinässä. Tuossa toisessa kuvassa pannuhuoneesta näkyy takimmaisen paisuntasäiliön vieressä kupariputkessa musta suntti joka on automaatilla. Oli käsikäytöllä jostain syystä, huoltomies laittoi automaatille huollon yhteydessä.
-
Kävin pumpulla ja se sattui just olemaan pois päältä, lukemat mittareissa vasemmalta oikealle olivat 2,2 1,3 1,4 ja 1,0 Tämä siis vasemmalta oikealle kaivoihin menevistä putkista eristeen alta mitattuna. Kuvassa lukemat kun pumppu oli käynnissä eilen.
Kun pumppu ei käy niin lukemilla ei oikeastaan tee mitään koska ne voivat olla mitä tahansa huonelämpötilan sekä kaivon lämpötilan välistä. Pumpun huilatessa neste lämpenee pikkuhiljaa kohti huonelämpötilaa. Joskus pumpun lepotauko voi olla 5min ja joskus 10h.
Paras olisi saadaa lukemat nibeltä sekä erillisiltä mittareilta esim 5min välein siitä lähtien kun kone käynnistyy ja siihen saakka että se pysähtyy. Tällöin lukemista pystyy päättelemään kuinka lämmintä kaivosta tulee ja kuinka kuormittuneita ne ovat yhteensä sekä myös toisiinsa nähden.
-
Pitänee selvittää tuo varajaan liittyvä kysymys. Ennen kuin sanon mitä minä muistan niin tarkistan huomenna asian.Voi hyvinkin olla että tuo varaaja pidetään kokoajan siinä 50 asteessa. joku suntti siellä on seinässä..
???
Noh, muutama huomio tuosta. Jos siellä pidetään lämmityksen varaajaa 50 asteessa, niin:
- se selittäisi energiankulutusta hyvin pitkälti
- se ei selitä aiemmin nähtyjä hyvin kylmiä kaivon lämpöjä, koska kaivosta on otettu vähemmän lämpöä
- se ei selitä isoa lämpötilaeroa menevän ja tulevan liuoksen välillä
- sähkönsäästöpotentiaalia on paljon tarjolla jos varaajan lämpö saadaan alas - mutta ei noilla kaivoilla koska silloin kaivoista otettaisiin entistä enemmän ja ne ovat nyt jo kylmiä
-
Toimiiko Niben keruupiirin anturit?
Onko tarkistettu niiden arvot koneen seistessä pidempään, tasaantuuko lämpöero?
-
No eihän niistä kaivoista tiedä, vaikka toinen olisi ihan peruslämmössä ja linjasäätö kiinni. Jos tuo jäätynyt kaivo onkin oikein hyvätuottoinen normaalitilassa ja nyt jossain vasta rutistunut kasaan, tai putket noussu ylös ja lintassa. Alusta asti on pumpattu -4 asteista tuloa ja poltettu vastuksia, kun ei saada tarpeeksi ylös lämpöjä. Kaivoja on saatu vähän elvytettyä kesäisin viilennyksellä.
-
Toimiiko Niben keruupiirin anturit?
Onko tarkistettu niiden arvot koneen seistessä pidempään, tasaantuuko lämpöero?
Jos en ihan väärin muista, mitä olen aika paljon näköjään muistanut, niin huoltomies vaihto anturit juuri viikko sitten. Sen näen ainakin viimeistään kun lasku tulee.
-
Casanibelle vielä tehtävä. Motonetin anturit irti ja laitat ne anturit ämpäriin jossa on vesi/jää/lumiseos jolloin jokaisen mittarin tulisi näyttää nollaa. Kirjaat heitot tussilla ko. mittarin etuseinään. (esim. merkintä +0.4)
Tämän jälkeen asentelet mittarit uudestaan ja laitat anturin ja putken väliin piitahnaa (kuparitahnakin käy). Sitä samaa jota käytetään tietokonekomponenttien jäähdytysasennuksissa.
Vaikka: http://www.motonet.fi/fi/tuote/602209/Motox-kuparitahna-100g
Ennen tuota temppua ei mittareilla ole edes viihdearvoa ::)
Itselläni ei mennyt koskaan keruun tulo pakkaselle ennen kuin laitoin piitahnaa :'( (seurannan vaalea käyrä)
-
Onko keruupumpun nopeus selvinnyt?
-
Pyörittelin keruupiirin virtausvastuksia.
Niben nimellissuoritusarvoilla sain:
Keruupumppu max teholla
Kaksi 120m kaivoa rinnan
- Virtaus 0,97 l/s
- Dt 2,9 C
- Keruun Dp 33 kPa
Yksi kaivo käytössä
- Virtaus 0,65 l/s
- Dt 4,3 C
- Keruun Dp 64 kPa
Kahdessa näin lyhyessä rinnan kytketyssä kaivossa on niin pieni virtausvastus että Niben tehokas keruupumppu saa aikaiseksi nimellisvirtauksen (0,74 l/s) jo minimiteholla.
Laskettaessa virtaukset keruun lämpötiloilla -1,9/-8,2 C saadaan virtaukseksi 0,36 l/s.
Keruupumpun ollessa minimitehollakin olisi keruupiirissä ylimääräistä virtausvastusta 45 kPa. Tämä sillä oletuksella että mittaukset näyttävät oikein.
Keruun spekulointia ei kannata jatkaa ennen kuin saadaan uudet mittaustulokset keruun lämpötiloista.
Jos koneen ottoteho on 4,0 kW saadaan siitä ja Niben kulutusmittarin lukemasta laskettua että:
- kone olisi käynyt vuodesta 2010 lähtien 27500 tuntia
- Käyntiaika-% olisi 43%
- Käyntiaika on n. kaksinkertainen verrattuna muihin näinkin paljon ylimitoitettuihin koneisiin.
Tähän on kaksi mahdollista syytä
- Talo kuluttaa kaksinkertaisen määrän energiaa muihin vastaaviin kohteisiin verrattuna
- Nibe käy erittäin huonolla hyötysuhteella, COP = n. 2
- Tähän päästään esim sillä että keruun lämpötila on 5C alle nimellisen ja menovesi 15 C yli nimellisen.
Jotta pumpun ja keruun kunto tai epäkunto voidaan laskea tarvitaan vähintään seuraavat mittaustulokset koneen käytyä vähintään 10-15 min:
-Keruu
- Niben mittaukset
- Irtomittarit, anturin ja putken väliin piitahnaa, anturi tiukasti, ilmatiiviisti ilmastointiteipillä putkeen kiinni ja hyvä eristys päälle.
-Nibe
- Ulkoilma
- Menovesi
- Paluuvesi
- Kuumakaasu
- Käyntituntimittarin lukemat
ATS
-
Ilmastointiin menee ne linjat jossa on nuo eristetyt putket jossa kaksi pumppua. jossain kuvassa ne on merkattu keltaisella ja jossain ne oli numeroitu 1 ja 2. IV koneelle menee ainoastaan tuo kupari putki joka sitten haarottuu varajaan menevästä linjasta, siitä ylös ja haarottuu taas putkeen jossa sininen sulku kahva. Se menee IV koneelle se linja.
Tuo on käyttövesivaraaja ilmeisesti. Ainakin sähkövastus vissiin kyljessä. Missä on nuo lämmitysputket. Ei kai tämä pelkällä sähköllä lämpeä?
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7970;image
Jaa eipä taas mitään. Nuo kuparithan on lämpökierukkaan ja sekö tulo, että meno on tuolla varaajan katolla vissiin.
-
Tuli mieleen kun katson Casan ottamia kuvia putkiryhmästä, että en huomaa Multifill täyttöventtiiliä missään. Siinähän on se roskankerääjä. Jos putkistossa ei ole mutaroppua niin höyrysin on täynnä soraa ja muju a. Se pitää tsekata.
-
Tuo on käyttövesivaraaja ilmeisesti. Ainakin sähkövastus vissiin kyljessä. Missä on nuo lämmitysputket. Ei kai tämä pelkällä sähköllä lämpeä?
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7970;image
Jaa eipä taas mitään. Nuo kuparithan on lämpökierukkaan ja sekö tulo, että meno on tuolla varaajan katolla vissiin.
Tuo kyljessä oleva valkoinen rasia pitää sisällään pelkän anturin. Käyttövesivaraajassa ei ole sähkövastusta. Maalämpöpumppu lämmittää sen. Siitä samasta varaajasta lämmitetään tietääkseni myös lattialämmitystä. Pitää tarkistaa vielä kunhan pääsen kotiin.
-
Ainahan sellainen mietityttää, että jos olisikin kuumavesi tehty kierukalla yhteisestä varaajasta, niin lattialämmitystäkin sitten lämmitetään raakasti yli ja suntataan sitten lattioihin. Saadaan kyllä COP romahtamaan ihan kunnolla, mutta kuunnellaan nyt miten nuo on. Ei kierukalla lämmitettävästä juomavesivaraajasta mitään lattioita kyllä lämmitellä. Silloinhan se lattiat lämpiäisi kraanavedellä. Eli ainoa vaihtoehto on jos tuo on ainoa varaaja, että se on käyttövesi otettu kierukalla varaajan yläosasta. Pystyykö edes kunnon laipparakenne pelastamaan tilannetta, kun ei ole tulistin pumppu kyseessä. Ja kuumanveden kierto kierukasta suoraan panee kyllä miettimään.
Olikos kiinteälauhdutteinen oikea termi tässä kohtaa.
-
Tuo kyljessä oleva valkoinen rasia pitää sisällään pelkän anturin. Käyttövesivaraajassa ei ole sähkövastusta. Maalämpöpumppu lämmittää sen. Siitä samasta varaajasta lämmitetään tietääkseni myös lattialämmitystä. Pitää tarkistaa vielä kunhan pääsen kotiin.
Mikä on varaajan merkki ja tyyppi?
Ota valokuva varaajan arvokilvestä.
ATS
-
Onhan tuolla varaajalta paluussa tosiaan joku shuntti, tai vaihtoventtiili, joka saattaisi mahdollistaa myös suoran lattialämmityksen. Varaaja taitaa olla kuitenkin pelkkä käyttövesivaraaja, jossa oikeastaan nerokkaasti saisi paluulämmöt paremmin kuriin, kun paluuseen tulee lattialämmitys shuntti. Ei hutkita, ennenkuin on tutkittu. Ittekkin tullut moneen kertaan mietittyä, että miksei mulla esim tuossa Viessmannissa voisi lämpimän veden lopussa ruveta hiljaa pyörittämään myös lämmityksen pumppua, jolloin saisi paluuta muutaman asteen alemmas. Mulla siis ei ole vaihtoventtiilikone, vaan kaksoismoottori pumppu. Sama koskee noita kaappimalleja, että olisi oikeastaan parempi, jos vaihtoventtiili hieman vuotaa. Saisi korkeamman lämmön varaajaan, tai ainakin suuremman lämpösisällön. Invertterillä taitaa homma pelatakin mainiosti, jos tehoja pudottaa ainakin loppua kohti.
-
Manuaalin mukaan Nibe 1140-15 mallissa on kaksoisvaippavaraaja.
Niben vastus on virtauslämmitin Niben koneikossa lauhduttimelta vaihtoventtiilille menevässä putkessa
-
Eli tuo on pelkän käyttöveden lämmitykseen. Ei ainakaan tuntuisi järkevältä ajaa viileämpää lämmitysvettä sinne kylmentämään käyttövesiosaa. Kaikki on taas hyvin siis. Tässä jatkosarjassa on kyllä äärimmäisen vaikeaa saada murhaajaa kiinni. Hercule Poirrot olisi jo varmaan sanonut, että "pitäkää tunkkinne". Ehkä Sherlock Holmes ottaa vielä tämän tyyppisiä keissejä vastaan. Soitappa Sherlockille pahisuttaan. Sehän ei laskuta mitään.
-
Pitkä 13h työpäivä takana, aika loppu, mutta tänne pitää aina kuitenkin tulla... Nyt olisi muutama kuva tuosta käyttövedestä ja sen arvoista.
Sanokaa te viisaammat onko nää ok?
Varaajan malli on vielä hakusessa....
-
muutama vielä
-
Nyt on tällaiset arvot keruupuolella.
En tiedä kauanko tuo pumppu on tuossä käynyt kun otin kuvan.
-
Lämpöeron pieneminen varmaan linjassa sen kanssa, että tehdään käyttövettä. Kierto on siis kuristunut edelleen. Lämpöanturi on puolessavälissä, niin mikä on käyttöveden lämpö. Riittääkö vedet hyvin? Mulla on puolessavälissä 50 ja yläosassa silloin 58 astetta. Legionella kuumennuksia ei meillä tarvita. Kompura pystyy tekemään tuon 50 astetta puoleenväliin, kun tulo liuoksella on minimi 0-astetta.
Täyttöryhmä näkyy olevan tuossa oikeanpuolimmaisessa putkessa olevat 2 nysää pallosuluilla, eli täyttöryhmä puuttuu. Liuoskierrossa ei siis ole mutasihtiä ja toivotaan, ettei höyrystimelle ole päätynyt moskaa kierrosta.
Täyttöryhmän vieressä, molemmissa keskimmäisissä putkissa on linjasäädöt. Jos et itse viitsi ottaa eristettä auki ja tarkastaa niitä, niin sano putkimiehelle, että molemmat laitetaan täysin auki asentoon. Kaivot on samanmittaisia ja niitä ei saa turhaan kuristaa yhtään. Koneen sisältä pitää tarkistaa, että liuosmoottorin teho ei ole liian pienellä. Käsittääkseni tämän jälkeen ei jää muuta enää jäljelle, kuin kaivon kansien nostot ja tilanteen tarkastus. Jos kaivo jäätyy tarpeeksi, niin sinne tulee järkyttävän kokoinen jäätulppa, jonka noste riittää nostamaan putket ylös kaivosta ja ne voi mennä oikeasti kaksinkerroin. El tässä oikein muuta keksi. Putket näyttäisi olevan oikein kytketty ja siistiäkin on jälki.
Ja tuon varaajan osalta taisi selvitäkin, että se on kaksoisvaippavaraaja. Sen koolla ei liene mitään merkitystä, mutta tuskin toimii lattialämmitysvaraajana, jos halutaan lattialämmityksellä hyvää hyötysuhdetta.
Edit noissa kuvissahan onkin patterin kuva, eli tekee lämmitysvettä. No pientä kuristusta on, kun on matalat kaivot ja rinnankytkentä, niin pitäisi kiertää Dt alle 3:n. Oman kokeilun mukaan on/off koneella saa kierto olla täysillä aina.
-
Casa sanoo että sähköä on mennyt alusta asti paljon. Kierto liuospiirissä on huono niin kone käyttää sähköä apuna. Koska kaivosta tulevassa ei ole mutaroppua on rakennusvaiheessa putkeen joutunut roska mennyt heti koneeseen ja tukkinut sen. Tässä on ollut lämpimiäkin talvia ja aina vaan on sähköä kulunut. Jos nyt putkimies kutsutaan paikalle kannattaa sulut kaivoon kääntää kiinni ja juoksuttaa koneen läpi liuosta jotta todetaan onko se puoli auki vai tukossa. Samalla tsekkaa takaiskut että ovat oikein päin. Tutkii nyt pakkasella tämän lämpimän osa eikä mene heti routaiseen maahan.
-
Nuo eiliset mittaukset eivät paljon auttaneet.
- Tarvitsen oheiseen valikkopuuhun merkityt mittausarvot
- Lisäksi keruuputkiin asennettujen irtomittarien lukemat
- Lukemat silloin kun kone on käynyt vähintään 10-15 min
- Onko tietoa kuinka pitkiä ovat suunnilleen käyntijaksot?
Onko Excel'in käyttö hanskassa, edes auttavasti?
ATS
-
Sitten kun koneen tukos on saatu avattua sisään menevään putkeen on asennettava mutaroppu.
-
Jos putkistossa ei ole mutaroppua niin höyrysin on täynnä soraa ja muju a. Se pitää tsekata.
Sitten kun koneen tukos on saatu avattua sisään menevään putkeen on asennettava mutaroppu
Eikö silloin jos höyrystin on täynnä soraa ja mujua, höyrystimen teho pienene ja vastaavasti Dt myös pienenee?
Nythän Dt on kasvanut.
ATS
-
Mutasihdeistä oli aiemmin epäilyjä:
Mutashidit on viimeksi tarkistettu ja putsattu tiistaina, ei mitään niissä.
Olisiko putket nousseet kaivosta jään nosteesta jo ekana talvena ja nyt lintassa haitaten kiertoa?
Luulisi huoltohenkilöiden tarkistaneen ne linjasäädötkin kun siellä on väkeä rampannut.
Jännä myös tuo shuntti. Ollut käsiohjauksessa, mutta ilmeisesti ei ole ollut kuuma/kylmä talossa? Nyt laitettu automaattiasentoon? Mikä kiertoveden lämmön nyt oikein määrää..? Ilmeisesti huoneissa termostaatit jos noinkin toimii häiritsemättä liikoja.
-
Pyörittelin keruupiirin virtausvastuksia.
Niben nimellissuoritusarvoilla sain:
Keruupumppu max teholla
Kaksi 120m kaivoa rinnan
- Virtaus 0,97 l/s
- Dt 2,9 C
- Keruun Dp 33 kPa
Yksi kaivo käytössä
- Virtaus 0,65 l/s
- Dt 4,3 C
- Keruun Dp 64 kPa
Kahdessa näin lyhyessä rinnan kytketyssä kaivossa on niin pieni virtausvastus että Niben tehokas keruupumppu saa aikaiseksi nimellisvirtauksen (0,74 l/s) jo minimiteholla.
Laskettaessa virtaukset keruun lämpötiloilla -1,9/-8,2 C saadaan virtaukseksi 0,36 l/s.
Keruupumpun ollessa minimitehollakin olisi keruupiirissä ylimääräistä virtausvastusta 45 kPa. Tämä sillä oletuksella että mittaukset näyttävät oikein.
Keruun spekulointia ei kannata jatkaa ennen kuin saadaan uudet mittaustulokset keruun lämpötiloista.
Jos koneen ottoteho on 4,0 kW saadaan siitä ja Niben kulutusmittarin lukemasta laskettua että:
- kone olisi käynyt vuodesta 2010 lähtien 27500 tuntia
- Käyntiaika-% olisi 43%
- Käyntiaika on n. kaksinkertainen verrattuna muihin näinkin paljon ylimitoitettuihin koneisiin.
Tähän on kaksi mahdollista syytä
- Talo kuluttaa kaksinkertaisen määrän energiaa muihin vastaaviin kohteisiin verrattuna
- Nibe käy erittäin huonolla hyötysuhteella, COP = n. 2
- Tähän päästään esim sillä että keruun lämpötila on 5C alle nimellisen ja menovesi 15 C yli nimellisen.
Jotta pumpun ja keruun kunto tai epäkunto voidaan laskea tarvitaan vähintään seuraavat mittaustulokset koneen käytyä vähintään 10-15 min:
-Keruu
- Niben mittaukset
- Irtomittarit, anturin ja putken väliin piitahnaa, anturi tiukasti, ilmatiiviisti ilmastointiteipillä putkeen kiinni ja hyvä eristys päälle.
-Nibe
- Ulkoilma
- Menovesi
- Paluuvesi
- Kuumakaasu
- Käyntituntimittarin lukemat
ATS
Taitaa olla paras, kun lukee tuon Seppaantin viestin vielä uudelleen läpi. Nuo mittaukset on kuitenkin melko paljastavia. Ja jos esim erikoisammattimies käy paikalla ja toteaa, että -1,9/-8,3 asteen keruulämmöt on OK, niin miten se kattoisi mitään linjasäätöjäkään tuolta. Yli 6 asteen delta vain on niin suuri, että sieltä ei kertakaikkiaan voi lähteä ilman selitystä. Ja toimittaa perään raporttia, että Nibe toimii oikein. Kai tuossa nyt pitää muutakin saada selvitettyä kuin, että Niden leveys, korkeus ja syvyys on se mitä luvataan.
-
Kysymyksiä, kysymyksiä ......
Eilen kysymieni mittausarvojen lisäksi tarvitaan
Keruupumpun virtausasetus. Löytyy oheisen kuvan mukaisesta paikasta.
Tämän tapaisten ongelmien ratkaisu perustuu laskelmiin ja laskelmien perusteella suljetaan pois tai löydetään ongelmakohtia. Sitten kun on löydetty ongelmakohta tai kohtia, on vielä löydettävä syy tai syyt.
Vaikuttaa että nyt on kyseessä moniongelmainen tapaus, ei ole yhtä yksittäistä syytä. Ja että syyt ovat olleet olemassa heti laitteiston käyttöönotosta lähtien.
Laskelmia ei voida tehdä ellei ole riittävän hyviä ja laajoja mittaus- ja muita lähdetietoja.
Nyt on olemassa kohtuullisen hyvät sähkön kulutustiedot.
Nyt puuttuu kahta mittausta lukuun ottamatta kaikki muut itse lämpöpumppujärjestelmän toimintaa kuvaavat mittaustiedot.
Yksittäiset mittaukset kertovat jo paljon mutta mittaussarjat kertoisivat jo lähes kaiken.
"Nibe tietäjät":
Saako tästä vuoden 2008 Fighter 1140-15:sta logattua mittaustietoja muistitikulle?
ATS
-
Saako tästä vuoden 2008 Fighter 1140-15:sta logattua mittaustietoja muistitikulle?
Manuaalin mukaan ei saa.
Menussa 9.5 (käyttöohjeen sivu 59) on hälytysloki, käyntiaikalaskuri, sähkövastuslakuri yms.
Ne kannattaa katsoa taustatiedoksi.
-
Minustakin ongelmat ovat olleet alusta asti. Keruun kierto on tiukka. Esim. kaivosta tulevan putken takaisku on tarpeeton. Siitä voisi ottaa lautasen ja jousen pois. Jos takaiskut on kovin jäykällä jousella niistä tulee omat vastuksensa. Siihen lisäksi käyttö ilman mutaroppua niin siinä sitä tautia on. Mutta onneksi on tällaisia selkeitä korjauksen paikkoja.
-
Minusta nyt pitäisi tehdä näin: Tilata putkimies joka katsoo linjasäädöt ja avaa ne auki. Sitten katsoo että neste virtaa koneen läpi esteettä. Myös että keruupumppu ei ole "hiekassa". Sitten asentaa maakierron tulojohtoon.mutaropun sulkuineen, sulut siksi että sen tarkistaminen on helppoa. Sitten keruupuolen takaiskuista 3kpl otetaan lautaset pois ja laitetaan kannet kiinni. Se siksi että saadaan väljät putket. Sitten täytetään ja ilmataan keruupiiri. Käynnistetään kone ja ajetaan Vappuun asti näin. Siinä sitten saadaan uusia arvoja taulukoihin. Ei ennen Vappua helteitä tule niin että tarvittaisiin jäähdytystä. Siihen mennessä on saatu mittaustuloksia ja arvioidaan kokeen vaikutus. Keväällä pannaan lautaset takaisin kaivoon menevään putkeen 2 kpl mutta ei sisään tulevaan. Katsotaan kuitenkin että jousi takaiskussa ei ole liian jäykkä. Tarvittaessa ostetaan löysempi jousi.
-
Onko kupariputkissa virtaukset oheisen kuvan mukaiset?
Varaaja on putkiyhteiden mukaan VPA 450/300.
Varaajasta ei löytynyt rakennekuvaa joten sisäisestä putkituksesta ei ole tietoa.
Jos virtaukset ovat oheisen kuvan mukaiset, niin varaaja on ainoastaan lämminvesikäytössä, ei lämmityskäytössä.
Mutta putkitettu kuitenkin väärin. Nibeltä tuleva putki on pattereille lähtevässä yhteessä ja Nibelle palaava putki on sähkövastuksen yhteessä.
Lämmön jako on suoraan Niben perässä ja siinä on kolme piiriä
- Shuntattu piiri
- Sunttaamaton piiri
- Ilmastoiti koneelle piiri
ATS
-
Onko mahdollista, että jos tuo shuntti on ollut käsisäädöllä, niin lämmitys on ottanut tuolta varaajasta jatkuvasti lämpöä? Eli lämmityspyynti erikseen estyy, koska lämmöt ei koskaan laske pelkän lämmityspyynnin tasolle ja pyynti tulee aina lämpimänveden laskettua tarpeeksi alas. Eli onko se sitten kiinteä laihdutus. Ei taida kuitenkaan selittää mitään -8 astetta alittavia lioksia tai suuria Dt arvoja.
Ja tuosta liuokse kierrosta. Jospa se putkari on niitä kuristanut, kun todennut, että kylläpäs tämä virtaa vauhdilla. Ohjekirja esiin ja virtaamat kohdalleen. Nyt on toinen kaivo jäätymässä ja toistakin jo valmiiksi kuristetaan. Edelleen nuo linjasäädöt pitää tarkistaa. Kone näyttää aukeavan melko helposti, niin kattoo sen liuospumpun säädän seuraavaksi. Ja kyllä tuo liuos saa kiertää vaikka Dt 1 asteeseen. Ei se 3 ole mikään kiveen kirjoitettu. Pumppauksen vaatima teho ja turbulentti putkissa lienee se raja, kun turbuleesia vastaan ei kannata taistella tehoilla.
-
Saako tästä vuoden 2008 Fighter 1140-15:sta logattua mittaustietoja muistitikulle?
Ilmeisesti osaa Modbussilla jotain kertoa: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.msg90751#msg90751 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.msg90751#msg90751) mutta ei taida juuri tähän hätään auttaa :(
-
Ilmeisesti osaa Modbussilla jotain kertoa: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.msg90751#msg90751 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.msg90751#msg90751) mutta ei taida juuri tähän hätään auttaa :(
Homma vaatinee nyt ketjun aloittajalta joko pussin pitämistä selällään tai aktiivisuutta asian suhteen...
-
Väliaikatietoja. Nyt on tehty selvityksiä sinne sun tänne. On saatu tietoja vähän joka paikasta. Paras uutinen kuitenkin on se että ystäväpiiristä löytyi kaveri jolla kokemusta tällaisista "ongelmatapauksista", ja hän ei ole mitenkään sidoksissa Niben toimintaan, mutta omaa todella kovan osaamisen maalämmöstä. Hän on luvannut tulla paikalle ja perehtyä pumppuun. Hänen sanojensa mukaan hän ei ole kohdannut sellaista pumppua jota ei ole saanut kuntoon. Katsotaan tuleeko tästä minun Via Dolorosasta hänelle tilastotappio. Toivottavasti ei.
Kaikki mitä täällä on kirjoitettu ja ehdotettu, käyn hänen kanssa läpi ja hän saa selvittää noi virtaukset ja muut arvot mitä te olette pyytäneet. Katsotaan jännityksellä mitä löytyy. Pidän teitä ajan tasalla.
-
Maalämpöjen Korkeajännitys. Achtung minen! Zum teufel!
-
Väliaikatietoja. Nyt on tehty selvityksiä sinne sun tänne. On saatu tietoja vähän joka paikasta. Paras uutinen kuitenkin on se että ystäväpiiristä löytyi kaveri jolla kokemusta tällaisista "ongelmatapauksista", ja hän ei ole mitenkään sidoksissa Niben toimintaan, mutta omaa todella kovan osaamisen maalämmöstä. Hän on luvannut tulla paikalle ja perehtyä pumppuun. Hänen sanojensa mukaan hän ei ole kohdannut sellaista pumppua jota ei ole saanut kuntoon. Katsotaan tuleeko tästä minun Via Dolorosasta hänelle tilastotappio. Toivottavasti ei.
Kaikki mitä täällä on kirjoitettu ja ehdotettu, käyn hänen kanssa läpi ja hän saa selvittää noi virtaukset ja muut arvot mitä te olette pyytäneet. Katsotaan jännityksellä mitä löytyy. Pidän teitä ajan tasalla.
Hyvä kyllä se siitä......
ATS
-
Maalämpöjen Korkeajännitys. Achtung minen! Zum teufel!
HALT! Papieren!
-
Ennen kuin teette mitään muutoksia, pitää kirjata mittausarvoja vähintään muutaman päivän ajan, jotta on vertailupohjaa muutosten vaikutuksista.
Ohessa Exell taulukko johon voi kirjata mittausarvoja.
Mittaukset kerran päivässä mielellään noin samaan aikaan koneen käydessä, huomautuksiin lämmittääkö taloa vai tekeekö käyttövettä, mutta tärkeätä on kellonaika.
ATS
-
Unohtui tuosta kerättävien mittausten listasta sähkömittarien lukemat
- Talon päämittari
- Niben alamittari
ATS
-
Kun katsoo vastaus 122 kuvaa , näkee että vesijohto on kytketty liuospiiriin. Putkessa on täyttöventtiili . Se on moka. Liuospiiriin ei saa kytkeä vesijohtoa eikä ainakaan avata sitä. Puuttuva roskasihti ja takaisku kaivosta tulevassa putkessa ovat myös virheitä. Mitähän siellä muuta löytyy?
-
Kun katsoo vastaus 122 kuvaa , näkee että vesijohto on kytketty liuospiiriin. Putkessa on täyttöventtiili . Se on moka. Liuospiiriin ei saa kytkeä vesijohtoa eikä ainakaan avata sitä. Puuttuva roskasihti ja takaisku kaivosta tulevassa putkessa ovat myös virheitä. Mitähän siellä muuta löytyy?
Ei ole vesijohto.
Ihmeellinen kytkentähän tuo on. Sillä saadaan yhdistettyä lämmitys- ja keruupiiri.
Jossakin alkupään viestissä kerrottiin että sihti oli tarkastettu ja oli puhdas.
ATS
-
Hei Seppaant. Ei näy näissä kuvissa vaan siinä joka on kuvattu suoraan kaivosta tulevaan seinään.
-
No joo tuo alempi kuva. Siinä pumppujen oikealla puolella kahdella mustalla nupilla varustettu venttiili.
-
Kätevähän tuo on. Saa paineistettua liuospiirin lennossa. Säännöksistä en sitten tiedä. Sanoisin, että "ei jatkoon", jos tarkastajalta kysyisi.
-
Helppoa paineenlisäys on noin mutta tyhmää. Sinne menee pelkää vettä ja liuos sen kun laimenee. Casa sanoi että hänellä oli ennen muoviputeli paisuntana joka hiljattain vaihdettiin kalvopaisuntaan. Koeka muoviputelin nestepinta heittelee antaa tuo kytkentä "Pelle Pelottomille" helpon mahdollisuuden paineen lisäykseen. Ja kute Casa sanoi Pellejä on käynyt useita vuosien aikana. Tällainen paineen lisäys johtaa keruun jäätymiseen. Täällä foorumilla on joku jopa neuvonut toisia lisäämään vettä esim letkulla. Sellaisia neuvoja ei pidä antaa. Keruun paineen lisäys pitää tehdä vain erikseen kytkettävällä pumpulla ja keruuliuosta lisäten.
-
Hei CasaNibe. Voisitko ottaa nestenäytteen puhtaaseen pulloon niistä keskimmäisestä jommasta kummasta mittausyhteestä, jotka on alhaalla. Siellä seinällä missä putket tulevat kaivosta. Ottaisit puoli desilitraa ja veisit autokorjaamoon. Ne katsoisi nesteen pakkaskestävyyden.
-
Otetaanpas vähän sanoja takaisinpäin.
Kun katsoo tarkemmin oheista kuvaa huomaa että kahden sulkuventtiilin välissä on takaiskuventtiili, jossa virtaussuunta on alaspäin.
Todennäköisesti eristeiden alla olevassa on myös virtaussuunta alaspäin.
Kyseessä on normaalit täyttöryhmät.
Putken eriste on samanlaista kuin varaajan päällä olevien käyttövesiputkien eriste. Keruuputkissa on erilainen eriste.
Joten putki tulee todennäköisesti käyttövesijärjestelmästä ja sillä voidaan syöttää lisävettä sekä lämmitys- että keruupiiriin.
Takaiskuventtiileillä on estetty virtaus lämmitys- ja keruupiirin välillä.
ATS
-
Olet oikeilla jäljillä, mutta virtaiuksen esto on nimenomaan ja vain vesijohdon ja täytettävän verkoston välillä . Ongelma on se että vesijohto on kytketty liuospiiriin kiinteästi jolloin täyttö pelkällä vedellä on mahdollista. Ja liuos laimenee ja laimenee vuosi vuodelta. Kuten CasaNibe sanoo huoltomiehiä on käynyt paljon. Tulee taas eri mies ja katsoo , lisäänpä painetta kun käy noin helposti- ja vedellä.
-
Olet oikeilla jäljillä, mutta virtaiuksen esto on nimenomaan ja vain vesijohdon ja täytettävän verkoston välillä . Ongelma on se että vesijohto on kytketty liuospiiriin kiinteästi jolloin täyttö pelkällä vedellä on mahdollista. Ja liuos laimenee ja laimenee vuosi vuodelta. Kuten CasaNibe sanoo huoltomiehiä on käynyt paljon. Tulee taas eri mies ja katsoo , lisäänpä painetta kun käy noin helposti- ja vedellä.
Kahdessa noinkin syvässä kaivossa on aika paljon liuosta. Oma 230 metrinen nieli 460 litraa ja vaakavetoihin ym. meni vielä ainakin 20, ylikin.
Jos tuollaiseen määrään lorottaa muutaman litran vettä niin kokonaisuudessa ei näy mitään muutosta pakkaskestävyyden osalta. Ainoastaan jos onnistuu saamaan aikaan pelkkää vettä sisältävän tulpan sinne kaivoon, joka ei ehdi sekoittua jotenkin, niin sitten se yksittäinen kohta kierrossa voisi olla tovin pakkaskestoltaan heikohko.
-
Helppoa paineenlisäys on noin mutta tyhmää. Sinne menee pelkää vettä ja liuos sen kun laimenee. Casa sanoi että hänellä oli ennen muoviputeli paisuntana joka hiljattain vaihdettiin kalvopaisuntaan. Koeka muoviputelin nestepinta heittelee antaa tuo kytkentä "Pelle Pelottomille" helpon mahdollisuuden paineen lisäykseen. Ja kute Casa sanoi Pellejä on käynyt useita vuosien aikana. Tällainen paineen lisäys johtaa keruun jäätymiseen. Täällä foorumilla on joku jopa neuvonut toisia lisäämään vettä esim letkulla. Sellaisia neuvoja ei pidä antaa. Keruun paineen lisäys pitää tehdä vain erikseen kytkettävällä pumpulla ja keruuliuosta lisäten.
Itsellä on ihan tavallinen akvaaarion kiertovesipumppu joka pumppaa 1,5m asti. Sillä se jaksaa juuri ja juuri painaa nestettä valkoiseen täyttösäiliööm (katonrajassa) hissukseen. Ämpäriin vain keruuliusta ja pumpulta letku säiliöön. Hyvin pumppu on kestäny 12 vuotta sen mitä enää on tarvinnu jok atoine vuosi hiukan lisätä kesäisin.
-
Joo tuo akvaariopumppu on ihan näppärä laite tuohon tarkoitukseen. Ja siihen on helppo lisätä liuos. Kalvopaisunta-astia on hankalampi koska siinä pitää olla tehokkaampi pumppu käsi tai sähkökäyttöinen joka jaksaa painaa esim 1.5bar asti. Itsellä on Riddigin vanha koeponnistuspumppu jolla homma sujuu. Ei ole tarvinnut kuin kerran tehdä. Tuo veden lisäys saattaa onnistua kun isäntä tekee sen itse eikä ota sitä tavakseen, mutta vieraat huoltomiehet eivät liene niin vastuuntuntoisia.
-
Kuule CasaNibe, kun nyt on talvi niin voisit sulkea iv kanavaan menevistä linjoista sulut molempien pumppujen alta tai päältä. Ettei vaan kiertäisi sitä kautta vaikka on ne mankkarit. Kaiken varalta. Ja sitten avaisit kaivoon palaavien takaiskujen vierestä ohitukset 2 kpl. Se saattaisi avartaa kiertoa. Helppo kokeilu.
-
CasaNibe
Missä mennään?
Onko mitään uutta?
Nyt kun on vielä kylmiä ilmoja niin pitäisi kerätä mittausdataa jotta saadaan perustietoa varsinaiselta lämmityskaudelta.
Tarvittavat mittaukset löytyvät viestin No 208 Excel-taulukosta.
ATS
-
Korkeajännityshän ilmestyi kerran kuukaudessa. Seuraava numerohan tulee 1.4.
-
Nostetaan tämä taas ylös. Olisi kyllä erittäin mielenkiintoista saada tästä keissistä tietoja, että miten homma tasoittui. Vai etitäänkö siellä kuumeisesti niitä jackpotin kuponkeja.
-
Mielenkiinnolla kuulisi miten tarina päättyi / päättyikö ::)
-
Hei,
Pahoittelut että viestiketju on ollut hiljaa pitkän ajan. Asiaa on selvitelty ja onneksi ainakin yksi vika löytyi kaverini toimesta. Eli asennusvirhe sähköasentajan toimesta. Pumppua kävi katsomassa valtuutettu huoltja joka vaihtoi antureita ja teki huoltotoimenpiteitä. Pumppu ei tullut kuntoon ja kun sain kaverini paikalle joka sanoi ettei ole tavannut pumppua jota ei ole saanut käyntiin tai löytänyt vikaa, löysi vian. Molemmissa kaivoissa neste kiertää hyvin. Sähköasentaja oli laittanut lämminvesivaraajan anturin kelalle sähkörasian sisälle. Eli pumppu on mitannut varaajan veden lämpötilaa varaajan kyljestä, 37 astetta ja kun pitäisi olla 62 astetta, niin se on sitten koko ajan tehnyt lämmintä vettä vaikka olisi pitänyt levätä. pumppu on siis käynyt tauotta noin 10 vuotta. Saas nähdä mitä vahinkoa se on tehnyt pumpulle ja kaivoille. Toivottavasti tämä löydös tuo vastauksen siihen miksi sähköä on kulunut niin paljon. Nyt kerätään dataa vuoden verran ja sitten vertaillaan miten suuri ero on kulutuksessa.
Pahoittelut vielä kerran kaikille etten ole päivittänyt asiaa tänne. Kiitos kaikille vastauksista ja vinkeistä. toivottavasti tämä auttaa jotain muuta löytämään vian jos on sama tilanne.
-
Omassa vasta-asennetussa pumpussa oli samaa vikaa, onneksi huomasin viikossa asian.
Eli kukaan ei ollut asentanut käyttövesilämpöanturia paikalleen varaajan anturitaskuun, vaan se oli jäänyt roikkumaan koneen taakse vapaaseen huoneilmaan. Pumppuhan sitten koitti parhaansa mukaan lämmittää käyttövettä aina lämmitysjaksojen välissä ja sähköä paloi. Lisäystäkin oli joutunut käyttämään välillä.
Mistään mitään tietämättömänä onneksi siis tuon tajusin noinkin ajoissa.
-
Ennen kuin teette mitään muutoksia, pitää kirjata mittausarvoja vähintään muutaman päivän ajan, jotta on vertailupohjaa muutosten vaikutuksista.
Ohessa Exell taulukko johon voi kirjata mittausarvoja.
Mittaukset kerran päivässä mielellään noin samaan aikaan koneen käydessä, huomautuksiin lämmittääkö taloa vai tekeekö käyttövettä, mutta tärkeätä on kellonaika.
ATS
Jos tätä ehdottamaani mittausten seurantataulukkoa olisi täytetty, olisi vika selvinnyt siitä jo maaliskuussa.
ATS
-
Ja, jos 2 x 120 m kaivoa on oikein kytketty, eli rinnankytkettynä, niin Dt ei ole höyrystimen yli 6 astetta. Mulla on lenkin pituus yhteensä 2 x 180 x 2, eli putkea 360 m x 2 ja tuolla tulee 17 kW koneella n. 33-35 asteen lämmitykseen n. 4 asteen Dt. Dt 6 voisi olla 15 kW koneella, jos 2 x 120 m kaivot olisikin sarjassa. Tai sitten ne vain on rutistunu jo riittävästi. Ja tietysti sitten vielä, että kuinka paljon niissä on aktiivisia metrejä.
-
Nyt kannattaa ottaa muistiin (tai vaikka tänne)
Valikko 9.5.11 Kompressoriaika
Valikko 9.5.12 Sähkövastusaika
ja katsoa vuoden kuluttua samat arvot.
-
Omassa vasta-asennetussa pumpussa oli samaa vikaa, onneksi huomasin viikossa asian.
Eli kukaan ei ollut asentanut käyttövesilämpöanturia paikalleen varaajan anturitaskuun, vaan se oli jäänyt roikkumaan koneen taakse vapaaseen huoneilmaan. Pumppuhan sitten koitti parhaansa mukaan lämmittää käyttövettä aina lämmitysjaksojen välissä ja sähköä paloi. Lisäystäkin oli joutunut käyttämään välillä.
Mistään mitään tietämättömänä onneksi siis tuon tajusin noinkin ajoissa.
Mulla kyseinen anturi oli piilossa kelalla sähkörasian sisällä, joten oli mahdotonta nähdä sitä ettei se ollut taskussa.
-
miten tama case on edennyt , onko löytynyt juurisyytä suureen sähkönkulutukseen ja siihen sitten ratkaisua
-
Anturin asennusvirhe näyttäisi raportoidun.