Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter  (Luettu 49703 kertaa)

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 520
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #160 : 23.03.18 - klo:12:31 »
Taitaa nuo kaikki on off koneetkin vaihdella lennosta kv ja lv välillä ilman stoppeja oli koneessa elektroninen paisari tai ei....

Selitys jonka aikanaan kuulin oli sellainen, että lämmityksestä voi vaihtaa käyttöveden tekoon, mutta toiste päin tehdessä kompura imee hetken tyhjää. Mene tiedä. Pitäisi saada tosiaan joku enemmän tietävä kommentoimaan.

http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,26724.msg348679.html#msg348679

"Tuskin voi kääntää käyttövesisykliltä suoraan lämmityspuolelle missään tapauksessa (toisinpäin onnistuu kyllä). Paineenlasku on niin suuri, että kompura imee tyhjiötä minuuttikaupalla."

Minun mielestäni tuo on ihan loogista. TEV lienee aika kiinni kun käyttövesisykli loppuu. Korkeapainepuolella (lauhdutin) paine laskee rajusti kun aletaan lämmittää lattiaa. TEV on edelleen aika kiinni, ja kylmäainetta työnnetään sen läpi nyt paljon pienemmällä paineella, eli ainetta ei paljon liiku. Kompressori imaisee höyrystimen tyhjäksi, eikä saa öljyä hetkeen. TEV säätyy ajallaan ja ainetta alkaa päästä läpi höyrystimelle.

Noin se menisi maalaisjärjellä mutta voi olla että olen käsittänyt jotain väärin.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 995
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #161 : 23.03.18 - klo:12:44 »
Selitys jonka aikanaan kuulin oli sellainen, että lämmityksestä voi vaihtaa käyttöveden tekoon, mutta toiste päin tehdessä kompura imee hetken tyhjää. Mene tiedä. Pitäisi saada tosiaan joku enemmän tietävä kommentoimaan.

Sitähän täällä hetkisitten joku kirjoitteli. Jos asia olisi noin niin miksi kuitenkin valtaosa koneista tekee niin. Mää pystyn tarvittaessa ottamaan kaikki datan ylös pumpun käydessä ja vaihtaessa tuon lennossa. Siitähän sen näkisi mitä tuolla tapahtuu. Harmikun tässä kuvassa ei ole ollut lämmitystarvetta tai sitten kone on ajanut kv-n "tappiin". Vaikuttaako asiaan mutten se että jos kv pyyntilämpötila on alhaisempi? Ei taida vaikuttaa?

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 520
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #162 : 23.03.18 - klo:13:32 »
KV pyyntilämpö vs. lattian lämpö vaikuttaa tietenkin siihen miten iso on korkeapaineen pudotus kun 3-tie kääntyy. Uskon kyllä että EEV:n kanssa olisi mahdollista tehdä homma lennosta, jos on laittaa EEV:lle hyvä ramppi ja rampin päätepiste sillä hetkellä kun 3-tietä käännetään. Myös 3-tien käännön voi tehdä rauhallisesti..

Mutta tämä minun pumppuni on TEV joka on hidas ja reaktiivinen. Se ei voi ennakoida, EEV tarvittaessa voi.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 859
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #163 : 23.03.18 - klo:13:53 »
Nyt menikin mielenkiintoiseksi aiheeksi, sillä omakin (invertteri)pumppu on tänä vuonna tehnyt kv-ajoja 318kpl ja kompressorikäynnistyksiä on tullut yhteensä 12kpl,
joten lämmitys on jatkunut kovempien kv-ajojen jälkeen melkein aina tauotta.


Mutta kuten tuorein käyräkin näyttää, niin ei tuo muutos tapahdu mitenkään täysin on/off tyyppisesti. Kuumakaasullakin kestää reilu vartti laskeutua takas lämmitystilan lukemiin. Tosin suuri osa tuosta viivestää johtunee Niben anturitaskun muutoshitaudesta.
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 274
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #164 : 23.03.18 - klo:23:59 »
Selitys jonka aikanaan kuulin oli sellainen, että lämmityksestä voi vaihtaa käyttöveden tekoon, mutta toiste päin tehdessä kompura imee hetken tyhjää. Mene tiedä. Pitäisi saada tosiaan joku enemmän tietävä kommentoimaan.

http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,26724.msg348679.html#msg348679

"Tuskin voi kääntää käyttövesisykliltä suoraan lämmityspuolelle missään tapauksessa (toisinpäin onnistuu kyllä). Paineenlasku on niin suuri, että kompura imee tyhjiötä minuuttikaupalla."

Minun mielestäni tuo on ihan loogista. TEV lienee aika kiinni kun käyttövesisykli loppuu. Korkeapainepuolella (lauhdutin) paine laskee rajusti kun aletaan lämmittää lattiaa. TEV on edelleen aika kiinni, ja kylmäainetta työnnetään sen läpi nyt paljon pienemmällä paineella, eli ainetta ei paljon liiku. Kompressori imaisee höyrystimen tyhjäksi, eikä saa öljyä hetkeen. TEV säätyy ajallaan ja ainetta alkaa päästä läpi höyrystimelle.

Noin se menisi maalaisjärjellä mutta voi olla että olen käsittänyt jotain väärin.
Omat kokeilut tuosta paisuntaventtiilin säädöistä onoff koneella.
Liian auki oleva paisuntaventtiili aiheutti kv-ajon jälkeen kylmäainepiirin sekoamisen kun pumppu palasi lämmitystilaan lennossa. Lisäksi käynnistyksen yhteydessä kylmispiiri haki minuutti tolkulla tasapainotilaa kun yritin ottaa tehoa näin.

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 520
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #165 : 24.03.18 - klo:11:17 »
Nyt vähän COP-tietoja Eastron SDM530  mittarilla. Starttasin pumpun juuri

Kapasiteetti 2.7kW otto 624W COP 4.3
Kapasiteetti 2.44kW otto 490W COP 5.0
Kapa 2.44 otto 475 COP 5.1

Näkyy COP olevan nousussa kun kylmäainekierto tasaantuu. Ihan on ok COP pikkutehoilla. Kaivolta tulee +4C

Kalorimetrissä
Lämm 6252
Kv 380.8
Yht 6632.8

Kwhm: 0.13kWh

Edit: nyt kapa 2170W ja otto 394W COP 5.5

Veikkaan että eniten on klappia luxtronikin antamassa teholukemassa

Edit: nyt kapa 1940W hz 27 ja otto 354W COP 5.5 oikeastaan yllättävän hyvältä näyttää jos vaan tuo luxtronikin teholukema on yhtään tontilla. Kaivolta +3.9C
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 520
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #166 : 24.03.18 - klo:12:43 »
Jumankaut, myös kumulatiivisen kwh-lukeman nojalla tämä pikkutehojen lämmitys-COP lämpimällä kaivolla näyttää alustavasti lukemaa 5.5. Ylittää kirkkaasti odotukseni!

Jotain hyvää tästäkin pumpusta näköjään löytää hiljaisuuden lisäksi. Niin ja termostaatit toimilaitteineen eivät näytä olevan tämän ohjaukselle mikään ongelma, ainakin niin kauan kun mitataan paluulämpöä eikä shuntata.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 995
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #167 : 24.03.18 - klo:13:56 »
Jumankaut, myös kumulatiivisen kwh-lukeman nojalla tämä pikkutehojen lämmitys-COP lämpimällä kaivolla näyttää alustavasti lukemaa 5.5. Ylittää kirkkaasti odotukseni!

Jotain hyvää tästäkin pumpusta näköjään löytää hiljaisuuden lisäksi. Niin ja termostaatit toimilaitteineen eivät näytä olevan tämän ohjaukselle mikään ongelma, ainakin niin kauan kun mitataan paluulämpöä eikä shuntata.

Hyvältähän tuo näyttää.

Kuinka kytkit mittarin? Niin että siinä on kaikki lämmitysjärjestelmään kuuluva mukana eli kaikki kiertovesipumput, shuntit, kompura, vastukset yms? Sulla ei kyllä taida ollakaan kuin koneen sisäinen kiertovesipumppu käytössä?
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 520
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #168 : 24.03.18 - klo:14:05 »
Joo, siis SÄHKÖASENTAJANI (köhköh) kytki niin että kaikki sähköt menee mittarin läpi pumpulle ja kiertopumput (ensiö ja toisio) ovat tietenkin AIT:n sisällä.

Ja vaimolla on muuten S1-pätevyys voimassa.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 520
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #169 : 24.03.18 - klo:14:14 »
Kalorimetrissä
Lämm 6252
Kv 380.8
Yht 6632.8

Kwhm: 0.13kWh

Nyt yht 6638.4 ja kwhm näyttää 1.15kWh. Eli kyllä se sitä 5.5 COPpia paukuttaa näiden mittausten nojalla. Klappia voi olla sekä kalorimetrissä että sähkömittarissa, mahdoton sanoa.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 274
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #170 : 24.03.18 - klo:14:26 »
Nyt yht 6638.4 ja kwhm näyttää 1.15kWh. Eli kyllä se sitä 5.5 COPpia paukuttaa näiden mittausten nojalla. Klappia voi olla sekä kalorimetrissä että sähkömittarissa, mahdoton sanoa.
Tosi hienosti pelittää tuo AIT.
Meillä menee noin 15kwh/vrk lämmitykseen näillä keleillä.

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 520
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #171 : 24.03.18 - klo:14:36 »
Tosi hienosti pelittää tuo AIT.

TUOSTA sitten taas voi olla monta mieltä. Pumppu on kokonaisuus jossa on paljon muutakin kuin COP. Olen yrittänyt tuoda rehellisesti ilmi asiat joista pumpussa tykkään ja joista en tykkää. Hyötysuhde menee sinne positiiviselle puolelle ainakin näin alustavasti. Katsotaan miten tuo kokonais-cop kehittyy kun käyttövesisyklejä tulee mukaan lukemaan. Tosin kuten kalorimetristä näkyy, meillä ei paljon käyttövettä mene. Kokonais-COP taitaa jäädä liki viittä.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 274
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #172 : 24.03.18 - klo:15:12 »
TUOSTA sitten taas voi olla monta mieltä. Pumppu on kokonaisuus jossa on paljon muutakin kuin COP. Olen yrittänyt tuoda rehellisesti ilmi asiat joista pumpussa tykkään ja joista en tykkää. Hyötysuhde menee sinne positiiviselle puolelle ainakin näin alustavasti. Katsotaan miten tuo kokonais-cop kehittyy kun käyttövesisyklejä tulee mukaan lukemaan. Tosin kuten kalorimetristä näkyy, meillä ei paljon käyttövettä mene. Kokonais-COP taitaa jäädä liki viittä.
Tuskin täydellistä pumppua kukaan on vielä tehnyt, aina on se joku juttu joka ärsyttää. Ihan hyvä juttu tuo rehellisyytesi kirjoituksissa, sitä arvostetaan aina :)

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 520
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #173 : 25.03.18 - klo:12:12 »
Pumppu boottasi eilen omia aikojaan. Kalorimetristä hävisi pari tuntia, alpha-appin logista tuon bootin huomasin. Oma raspi loggaa pumppua myös ja siinä näkyi muutaman minuutin katko jonka jälkeen pumppu jäi idlaamaan koska se ei käynnisty lämmittämään virtojen kytkemisen jälkeen ennen kuin lattiasta palaava vesi on alle hystereesirajan.

Minulla tuo on bootannut havaintojeni mukaan kahdesti tällä uusimmalla firmiksellä. Yhden kerran olin räpläämässä valikkoja luxtronikissa ja epäilin silloin että softassa on vaan joku bugi käyttöliittymän toiminnan osalta ja ohitin tuon bootin olankohautuksella. Mutta eilinen bootti tapahtui ilman että pumppua olisi fyysisesti räplätty. Ainoa räpläys on raspi joka pollaa websocketista pumpun toimintatilaa.

COP lukema romahti kun kalorimetristä katosi kilowattitunteja, mutta päälle nelosen tuo on yhä ja nousussa.. käyttövettäkin tuo on jo tehnyt. Sähkömittarista ei tietenkään ole kadonnut tietoja.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 520
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #174 : 25.03.18 - klo:21:35 »
Noniin, nyt kun pumppu yrittää lämmittää päivän ajan jäähtynyttä laattaa vähän isommalla teholla (5.8kW) niin näyttäisi lämmityksen cop olevan ainoastaan 4.2 elikkä pelaa paljon huonommin kun tehoja otetaan enempi. Kaivolta +2.9C ja menovesi 31.3C.

Edit: 6.5kW teholla ei merkittävää muutosta, COP inasen alle 4.2 eli laskee sitä mukaa kun tehoja otetaan enemmän.

Pikkutehojen epärealistisen hyvää COPpia voi selittää ihan vaan virtausmittarin ja sähkömittarin klapilla pikkutehojen alueella. Jos klappi osuu sopivasti ristiin (virtausmittari/kalorimetri näyttää liikaa ja sähkömittari liian vähän) niin COP on sitten yläkanttiin.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 995
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #175 : 25.03.18 - klo:22:27 »
Noniin, nyt kun pumppu yrittää lämmittää päivän ajan jäähtynyttä laattaa vähän isommalla teholla (5.8kW) niin näyttäisi lämmityksen cop olevan ainoastaan 4.2 elikkä pelaa paljon huonommin kun tehoja otetaan enempi. Kaivolta +2.9C ja menovesi 31.3C.

Edit: 6.5kW teholla ei merkittävää muutosta, COP inasen alle 4.2 eli laskee sitä mukaa kun tehoja otetaan enemmän.

Pikkutehojen epärealistisen hyvää COPpia voi selittää ihan vaan virtausmittarin ja sähkömittarin klapilla pikkutehojen alueella. Jos klappi osuu sopivasti ristiin (virtausmittari/kalorimetri näyttää liikaa ja sähkömittari liian vähän) niin COP on sitten yläkanttiin.

Millainen tuon koneen virtausmittari on? Käyttääkö se energian laskemiseen koneen omia antureita lauhduttimella? Jos näin niin näyttääkö lauhduttimen anturit samaa kun kone ei käy? Tuossa omassa katiskassa on hipohipo anturit anturitaskussa mutta mulla on sellainen muistikuva että myös nekään eivät mitään absoluuttista tarkkuutta näyttäneet vaan kun lämpötilaero kasvoin niin jostain syystä lähtevä anturi oli jäljessä putken päältä mitattuun lämpötilaan nähden. Putken päältä mittasin lämpötiloja termopareilla.

Tietysti myös kun lämpötilaero pienenee niin myös prosentuaalinen heitto kasvaa jokaista 0,1 astetta kohtaan merkittävästi. Samoin virtauksen kanssa.

Kokeile joskus päräyttää konetta vastuksilla ja vakiovirtauksilla, tällä saisi virtauksen selville. Eiku sulla taiskin olla termostaatteja yms roinaa lämmönjaossa....
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 520
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #176 : 25.03.18 - klo:22:59 »
En kyllä yhtään tiedä anturoinnin tai virtausmittarin toteutuksesta. Tai katsoin minä sen paluuanturin sijainnin. Semmoinen perusmallinen putken kyljessä toinen putki jossa anturi sisällä, ja eristettä päällä. Mutta muistaakseni silloin kun kompressori ei käy niin lämpötilamittauksen dt meno-paluu on max 0.1C. Termostaatit on joo taas käytössä.

Tiedä sitten saisiko tuon jotenkin lämmittämään pelkällä vastuksella. Sittenhän sitä voisi ehkä verrata mitä näyttää sähkömittari ja mitä kalorimetri, jos menoveden anturi on sähkövastuksen jälkeen.. voi kyllä olla ettei se ole niin. Pumppu on helppo pakottaa tilaan jossa vain kiertopumppu käy halutulla nopeudella joten siitä saa "ilman vastusta" tehon sähkömittarilta. Riippuen kiertopumpun tehosta se on muistaakseni 20-70W.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa Hambula

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 284
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #177 : 26.03.18 - klo:18:47 »
En kyllä yhtään tiedä anturoinnin tai virtausmittarin toteutuksesta. Tai katsoin minä sen paluuanturin sijainnin. Semmoinen perusmallinen putken kyljessä toinen putki jossa anturi sisällä, ja eristettä päällä. Mutta muistaakseni silloin kun kompressori ei käy niin lämpötilamittauksen dt meno-paluu on max 0.1C. Termostaatit on joo taas käytössä.

Tiedä sitten saisiko tuon jotenkin lämmittämään pelkällä vastuksella. Sittenhän sitä voisi ehkä verrata mitä näyttää sähkömittari ja mitä kalorimetri, jos menoveden anturi on sähkövastuksen jälkeen.. voi kyllä olla ettei se ole niin. Pumppu on helppo pakottaa tilaan jossa vain kiertopumppu käy halutulla nopeudella joten siitä saa "ilman vastusta" tehon sähkömittarilta. Riippuen kiertopumpun tehosta se on muistaakseni 20-70W.
Ainakin Pwzs-mallissa anturi on ennen vastusta.
Mlp: Oilon, Viessmann ja Ait. Vilp:Toshiba, Viessmann, Mitsubishi.

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 520
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #178 : 26.03.18 - klo:21:56 »
Ainakin Pwzs-mallissa anturi on ennen vastusta.

Noin se on looginen, muuten sähkövastuksen käyttö sotkisi kalorimetrin lukemat. Eipä tuota taida saada hevillä kalibroitua.

Laitoin nyt raspberrypi:n loggaamaan sekä pumppua että sähkömittaria ja laskemaan tuota kokonaiscoppia sekä hetkellistä coppia. Näyttää olevan hetkellinen COP toistaiseksi 4.1 kun hertsejä on 66 ja syystä taikka toisesta kumulatiivinen kokonais COP on tätä isompi eli 4.25. Aika käsittämätöntä. Onkohan tuo Luxtronikin kertoma teho ja kalorimetrin lukema ihan vaan viihteellisiä?

Noh, antaa tuon nyt loggailla, voin yrittää piirtää jotain kuvaajaa sitten joskus tuosta. Ehkä pitäisi johonkin ihan tietokantaan alkaa noita leipoa, eikä vaan ramdiskiltä ajoittain katoavaan tiedostoon.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 520
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #179 : 27.03.18 - klo:19:31 »
Ohessa käppyrää AIT:n COPista. Kuvan keskellä on käyttövesisykli, jonka aikana on käyty pari kertaa myös suihkussa.

Pari huomiota:
- COP romahtaa viidestä neljään kun teho nousee kolmesta vähän yli neljään kilowattiin. Sen jälkeen sitten COP pysyy about neljässä. Outoa.
- Hetkellisesti COP käy lämmityksellä niinkin alhaalla kuin 3.7, vaikka menoveden lämpö on tuon käppyrän teon aikana jatkuvasti alle 35C. Juuri ennen käyttövesisykliä menoveden lämpö oli ylimmillään 34.7C.
- Käyttöveden COP vaihtelee välillä 3-2.5 riippuen siitä miten kuumaa tehdään. Syklin alussa about 3, lopussa 2.5.
- Jos tuo pikkutehojen COP vaikuttikin iloiselta yllätykseltä, niin tuo nelosen COP silloin kun pitää oikeasti lämmittää, ei aiheuta riemunkiljahduksia.

Tiedot perustuvat pumpun ja sähkömittarin kertomiin tehoihin.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 520
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #180 : 28.03.18 - klo:19:25 »
Ei kai tuossa muu auta kuin testata joskus laittamalla oma menoveden lämpöanturi loggeriraspiin. Johan siinä on luxtronik ja sähkömittari, 1-wire menee siinä samalla. :D

Pitää repiä testin ajaksi termostaatit irti tai laittaa täysille ja fiksata kiertopumpun teho vakioksi. Eräistä jemmatuista valikoista näyttäisi saavan myös kompressorin taajuuden laitettua mikäli tahtoo fiksata senkin. Vastusten tehon saa myös säädettyä ja sähkömittari kertoo oman näkemyksensä johon voi tehoasetusta verrata. Eiköhän noilla konstein saa määritettyä dT avulla mikä teho on minkäkin verran, jolloin saa ainakin käsityksen pumpun ilmoittaman tehon tarkkuudesta. Sähkömittarin kalibrointi onkin sitten kinkkisempi juttu.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 995
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #181 : 28.03.18 - klo:21:33 »
Ei kai tuossa muu auta kuin testata joskus laittamalla oma menoveden lämpöanturi loggeriraspiin. Johan siinä on luxtronik ja sähkömittari, 1-wire menee siinä samalla. :D

Pitää repiä testin ajaksi termostaatit irti tai laittaa täysille ja fiksata kiertopumpun teho vakioksi. Eräistä jemmatuista valikoista näyttäisi saavan myös kompressorin taajuuden laitettua mikäli tahtoo fiksata senkin. Vastusten tehon saa myös säädettyä ja sähkömittari kertoo oman näkemyksensä johon voi tehoasetusta verrata. Eiköhän noilla konstein saa määritettyä dT avulla mikä teho on minkäkin verran, jolloin saa ainakin käsityksen pumpun ilmoittaman tehon tarkkuudesta. Sähkömittarin kalibrointi onkin sitten kinkkisempi juttu.

Eikös sähkömittarin virhe tule tyypillisesti moottorikuormilla?

Nyt muistankin mistä itsellä tuli tuloksiin klappia. Se johtuikin siitä että vastus oli niin lähellä koneen lämpöanturia että tulin itse siihen tulokseen että veden virtaus ei ollut sekoittunut kunnolla tuossa anturin kohdalla ja siksi sainkin mitattua kuumempia lämpötiloja putken pinnalta myöhemmin. Muistaakseni ero oli vielä sitä suurempi mitä suurempi teho vastuksessa oli käytössä. Myöhemmin putkesta mitattuna vedellä oli paremmin aikaa "sekoittua". Joskushan vastus pitää "porinaa", johtuuko tuo sitten veteen liuenneiden kaasujen irtautumisesta vedestä paikallisesti? Autossa lohkolämmitimestä tuo on helpoiten todettavissa mutta muistelen että vastaavaa ääntä kuului myös mulla vastuksilla mlp:n kanssa.

Muistelisin että vastusten teho hiukan muuttui niiden/menoveden lämmettyä.

Lauhduttimelta lähtevän veden kanssa vastaavaa ilmiötä ei esiintynyt.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 520
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #182 : 28.03.18 - klo:21:53 »
Eikös sähkömittarin virhe tule tyypillisesti moottorikuormilla?

Jep. Tyypillinen sähkömittarin suunnittelija ei ole niin kädetön, ettei osaisi laskea puhtaasti resistiivistä kuormaa oikein. Moottori sitten, siinä on aina käämejä ja induktanssia, josta seuraa että virta ja jännite eivät enää kulje samassa vaihekulmassa, ja mittarin pitää olla pykälän fiksumpi osatakseen laskea tehon (ja loistehon) oikein.

Laittamalla oman lämpömittauksen menoveteen jonnekin riittävän kauas vastuksen perään, ja vakioimalla virtauksen, saan selville paljonko yksi aste on kilowatteina jakamalla sähkömittarin näyttämän tehon dt-lukemalla. Tuosta sähkömittarin näyttämästä tehosta voi ensin vähentää pumpun ohjauksen tehon sekä kiertopumpun tehon jotka näkee silloin kun ei lämmitä.

Kun tuo on tiedossa voin sitten samalla kiertopumpun asetuksella ajaa pumppua kohtuullisella kompressorin hertsimäärällä ja samalla virtauksella. Mittauksen kannalta tarkinta olisi pyrkiä samaan tehoon kompressorilla kuin mikä oli vastuksella. Kalorimetri kertoo oman näkemyksen pumpun lämmitystehosta, mutta voin laskea sen myös dt-arvon nojalla koska aiemmasta mittauksesta on tiedossa montako kilowattia on yksi aste dt-luvussa. Kalorimetrin ja laskun pitäisi täsmätä. Jos ne eivät täsmää niin vikaa lienee sitten kalorimetrin virtausmittarissa tai pumpun lämpötilamittauksessa.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 995
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #183 : 28.03.18 - klo:22:14 »
Jep. Tyypillinen sähkömittarin suunnittelija ei ole niin kädetön, ettei osaisi laskea puhtaasti resistiivistä kuormaa oikein. Moottori sitten, siinä on aina käämejä ja induktanssia, josta seuraa että virta ja jännite eivät enää kulje samassa vaihekulmassa, ja mittarin pitää olla pykälän fiksumpi osatakseen laskea tehon (ja loistehon) oikein.

Laittamalla oman lämpömittauksen menoveteen jonnekin riittävän kauas vastuksen perään, ja vakioimalla virtauksen, saan selville paljonko yksi aste on kilowatteina jakamalla sähkömittarin näyttämän tehon dt-lukemalla. Tuosta sähkömittarin näyttämästä tehosta voi ensin vähentää pumpun ohjauksen tehon sekä kiertopumpun tehon jotka näkee silloin kun ei lämmitä.

Kun tuo on tiedossa voin sitten samalla kiertopumpun asetuksella ajaa pumppua kohtuullisella kompressorin hertsimäärällä ja samalla virtauksella. Mittauksen kannalta tarkinta olisi pyrkiä samaan tehoon kompressorilla kuin mikä oli vastuksella. Kalorimetri kertoo oman näkemyksen pumpun lämmitystehosta, mutta voin laskea sen myös dt-arvon nojalla koska aiemmasta mittauksesta on tiedossa montako kilowattia on yksi aste dt-luvussa. Kalorimetrin ja laskun pitäisi täsmätä. Jos ne eivät täsmää niin vikaa lienee sitten kalorimetrin virtausmittarissa tai pumpun lämpötilamittauksessa.

Jep. Samalla tavalla tutkin joskus tuon oman värkkini antotehoa. Mulla homma on vielä pykälää yksinkertaisempi kun virtaus on vakio jatkuvasti joten tehoa voi tutkia jatkuvasti jos haluaa.

Joskus olisi mielenkiintoista verrata kulutusmittareiden lukemia toisiinsa että näyttävätkö ne tosiinsa nähden samoja tuloksia. Tuollainen yksi swissnoxi roikkuu tuossa hyllynnurkalla tyhjänpanttina mutta ei siitäkään taida olla iloa kun muistelin että tuokaan ei pidä kutiansa. Ainakin sellaisia kirjotuksia netissä liikkuu ja siksi siitä luovuinkin.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 520
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #184 : 31.03.18 - klo:16:16 »
No niin, nyt on tutkittu, ja on aika antaa AIT:lle tuomio.

Laitoin termostaatit seljälleen ja tarkastin että kaikki toimilaitteet toimivat eli lattiapiirit oli kaikki auki. Kytkin lisälämmön päälle, jolloin kompressori ei käy. Pumppu ruksautteli kontaktoriaan ja piti sitä tovin päällä, otti pois, piti pidemmän tovin, otti pois jne. sähkömittarissa vaihteli lukemat 9.2 ja 0.07 Tämä on näemmä heidän tehonsäätönsä, no kyllähän se hitaan sulakkeen kanssa noinkin voi toimia mutta olisi tuon nyt vähemmän karkeasti voinut tehdä. Kai se tehoelektroniikka sitten maksaa liikaa. No, laitoin sitten asetuksista vastukset täysille (9kW) jolloin tuo syklitys loppui ja vastus pysyi päällä. Näemmä kiertopumpun tuo pakotti lisälämmöillä aina täysille, kai vastuksia suojellakseen. Sen myös kuuli, että täysille meni, ja logista näkyi tietysti. Sitten dT ylös omasta anturista vs. pumpun palaavan anturin lukema. Vähensin pelkän kiertopumpun ja ohjauksen tehon (sen 70W) ja jaoin dT:n avulla. Tuli tällä haavaa joku 1804W/K

Sitten pistin kompuran päälle, pakotin kiertopumpun täysille ja asetin kompressorin kierroksiksi 90 hertsiä. Vedin tuon 90 hertsiä hihasta, ajattelin että se on sopivan paljon mutta ei ihan täysiä (120Hz kaiketi maksimit). Sitten loggaamaan. Lopputulema oli että dT:n kautta laskettu teho oli pikkuisen isompi kuin mitä pumpun kalorimetri kertoo, mutta ero ei ole merkittävän suuri. Jos suoraan kalorimetristä laskettu COP oli tällä noin 7kW teholla (pumpun mielestä) 4.48 niin itse dT avulla laskemani tehon nojalla COP oli 4.6. Tällöin kaivosta tuli 4.8C ja sinne lähti 0.7C (pumppu oli idlaillut pitkin päivää koska aurinko paistaa). Menovesi oli 30.8C oman mittaukseni mukaan ja pumpun mielestä 31.3C.

Pumppu suostui käymään vain noin 6 minuuttia näillä pakottamillani arvoilla, sitten se alkoi väkisin säätää kiertopumppua ja lopulta kompressorin hertsejäkin. Laskuni on viimeisestä loggauksesta ennen kuin pumppu kuitenkin koski pakottamiini arvoihin.

Laittamani ds18b20 anturi on menoveden putkessa kiinni, johto on pari kierrosta putken ympäri (ohut johdin) ja teipattuna putkeen tiukkaan. Teipin päällä on paksusti armaflexiä, useita senttejä koko johto-anturi-kierroksen ympärillä. Huomasin että anturi reagoi aika hitaasti kuitenkin, eli olisi pitänyt pystyä ajamaan vähän pidempään kompressoria vakioteholla. Vastuksia ehdin ajaa vähän pidempään vakioteholla noin 9.2kW.

Alustavasti siis näyttäisi siltä että 1) kalorimetrin näyttämä on kyllä kuluttajalle riittävän hyvä ja 2) COP tosiaan sukeltaa kun tehoja otetaan. Pitää joskus yrittää toistaa testi vähän pienemmällä teholla ja yrittää saada pumppu pitämään asetukset vähän pidempään. Kai niitä voi yrittää kesken käynnin uudelleen pakottaa haluamikseen.

Mittausvirhettä epäilen olevan tuossa menoveden anturissa jonka lisäsin. Kun pumppu idlaa se näyttää noin 0.1 astetta enempi kuin pumpun oma menoanturi. Nyt kompressoritestin aikana se kuitenkin näytti selkeästi eli puoli astetta vähemmän kuin pumpun oma anturi, mikä antaa ymmärtää että se ei joko pysy perässä tai sitten huone kuitenkin pääsee jotenkin vaikuttamaan putken pinnasta mittaamiseen, teipeistä, johtolenkistä ja armafleksistä huolimatta. Silikonitahnaa en nyt löytänyt vaikka jossain minulla sitäkin on. Ensi yönä tuo loggailee varmasti käyvää pumppua ja saan jonkinlaisen käsityksen siitä, saavuttaako tuo anturi pidemmän ajan kuluessa pumpun oman menovesianturin näyttämän vai ei. Jos saavuttaa niin sitten mittausvirhe on selvä ja reagointinopeus ei näin lyhyessä testissä vaan riittänyt. Katsotaan..

Vertailukohtana on tietenkin pumpun energiamerkintä, jossa on näin sovellukselle "low" jonka oletan tarkoittavan lattialämmitystä (sovellus "medium" antaa umpisurkeita coppeja joten oletan sen olevan patterit):
Teho 7.5kW COP 4.25
Teho 4.6kW COP 5.15
Teho 2.9kW COP 5.76
Teho 1.3kW COP 5.67 (<- hieman outo, koska pumppu ei pysty noin alhaiseen tehoon ilman pätkäkäyntiä)

Ikävä vaan etten pysty ajamaan kiertopumppua vastusten kanssa samalla taajuudella kuin tyypillisesti "4.6kW" kompuratehoilla, ja toisaalta kiertopumppu täysillä kompressorin jengat noin 4.6kW tehoille laitettuna on nekin aika lailla hullut asetukset, ja pumppu epäilemättä aika äkkiä kiskoo kiertopumpun pienemmälle. Mutta voi tuota jälkimmäistä ainakin joskus kokeilla.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 520
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #185 : 01.04.18 - klo:21:31 »
Pikkuisen tuo oman 1-wire anturin klappi verrattuna pumpun menoanturiin näyttäisi pitkän ajan kuluessa pienenevän eli oli siinä pienen mittausvirheen paikka. Pitää parannella tuota anturin kontaktia ja eristystä joskus paremmalla ajalla. En usko että mitään merkittävää muutosta noihin tuloksiini kuitenkaan tulee, mutta on tuo nyt paikallaan joskus uusia tuo testi.

Sain kerrankin logeihin näkymään kuinka "pumpun optimointi" toiminto toimii. Yleensä se ei toimi eli vaikka pumppu idlaa, niin kiertopumppu kuitenkin käy. Teoriassa kiertopumpun pitäisi sammua ja käydä lyhyitä syklejä puolen tunnin välein, jos tuo pumpun optimointi onnistuu lähtemään käyntiin. Tänään se ihme näkyi logeissa. Samalla näin sitten mitä pumppu syö sähköä kun kiertopumppu ei laisinkaan käy: 12W. Menee aika yksiin energiamerkinnän kanssa, jossa lukee 13W.

Seuraava testi taitaa sitten olla se että kytken lämpökäyrän sijaan vakiolämpötilan käyttöön kesäksi ja lämmityshystereesin ehkä kahteen asteeseen, ja asetan käyttöveden normaaliasetukselle (nyt on ollut "Luxus"). Saas nähdä vaikuttaako tuo käyttöveden asetus tuon taivaallista, mutta tuo vakiolämpötila on mielenkiintoinen testi märkätilojen lämmityksen osalta. Pätkäkäyntiä tulee, se on selvä, kysymys on että kuinka paljon, ja mitä pumppu tykkää tilanteesta jossa kaikki termostaattien kierrot on kiinni.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 520
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #186 : 02.04.18 - klo:08:58 »
Nyt on tuijotettu "Normal" käyttövesiasetusta ja verrattu sitä "Luxus" asetukseen ja sen vaikutus on käytännössä vain käyttövesisyklin alkupäässä 20Hz kompressorin kierroksissa. Loppua kohti mitään eroa ei ole, kun pytty alkaa olla lämmin, hertsit on silloin samat. Kai tuo vaikuttaa inasen käyttöveden tuottoon kuitenkin. Siinä suihkutellessa ei tosin ihan hirveästi ole merkitystä sillä, onko käyttöveden lämmitysteho 2.8kW vai 3.5kW, kun suihku vaatii helposti 17-40kW tehon, riippuen lämpötilasta ja virtauksen määrästä. Nopea nettiklikkailu laskureilla (en jaksa laskea ominaislämpökapasiteetilla itse) näyttäisi siltä että 7 litraa/minuutissa ituhippisuihku 5C->41C olisi noin 17kW. Ja tuota pienemmällä virtauksella ei moni suostu suihkuttelemaan. Toisaalta, jos ajattelee että esimerkiksi saunoessa se suihku ei lorise ihan 100% ajasta, niin voi sen ajatella niinkin että yhden ituhippisuihkun 25% käyntisuhteella voisi saunomista jatkaa melkein loputtomasti. Useammalla vettä tuhlaavalla suihkulla yhtä aikaa tilanne olisi toivoton.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa Jone51

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 40
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #187 : 03.04.18 - klo:10:17 »
Olen kans itse mietiskellyt oman vastaavan kokoisen koneen käyttöveden riittävyyttä ja sitä että miten tehokkaasti se sitä lennosta saisi tehtyä. En ole tutustunut tarkemmin noihin intergroitujen käyttövesivaraajien rakenteiden eroihin muutakuin että tuollaista vajaa 200L niille tilavuudeksi annetaan.

Tosiaan tollanen 20kW lienee tarvittavan ihan kylmästä vesijohtovedestä lähdettäessä, mutta että miten nopeaan tämän kokoisilla varaajilla ollaan tuossa tilanteessa että esim koko teho menee juuri ja juuri ~36c suihkuveden tuotantoon niin ei ole äkkiseltään tuntumaa.

Ajattelin että tätä voisi ihan testata tässä keväämmällä laskemalla tuollaiseen drop ulkoaltaaseen lämmintä vettä hanasta, asettaisi virtauksen siihen mitä se normaalisti on itsellä suihkutellessa ja odottelisi esim sen 20-30min ja katsoisi mikä on letkun päästä tulevan veden lämpötila.
RMT pattereilla, 140m2 @ 21c + 20m2 @ 10c, Thermia Inverter 3-12kW, kaivo 180m

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 995
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #188 : 03.04.18 - klo:11:53 »
Olen kans itse mietiskellyt oman vastaavan kokoisen koneen käyttöveden riittävyyttä ja sitä että miten tehokkaasti se sitä lennosta saisi tehtyä. En ole tutustunut tarkemmin noihin intergroitujen käyttövesivaraajien rakenteiden eroihin muutakuin että tuollaista vajaa 200L niille tilavuudeksi annetaan.

Tosiaan tollanen 20kW lienee tarvittavan ihan kylmästä vesijohtovedestä lähdettäessä, mutta että miten nopeaan tämän kokoisilla varaajilla ollaan tuossa tilanteessa että esim koko teho menee juuri ja juuri ~36c suihkuveden tuotantoon niin ei ole äkkiseltään tuntumaa.

Ajattelin että tätä voisi ihan testata tässä keväämmällä laskemalla tuollaiseen drop ulkoaltaaseen lämmintä vettä hanasta, asettaisi virtauksen siihen mitä se normaalisti on itsellä suihkutellessa ja odottelisi esim sen 20-30min ja katsoisi mikä on letkun päästä tulevan veden lämpötila.

Tyypillisesti tälläisesti intergroidusta varaajasta irtoaa 240-250l suihkulämmintä vettä. Monen käsisuihkunvirtaus on 12l/min niin tuo riittää noin 20min ajaksi.
Toki mikäli verkoston paine on pieni joka pienentää virtausta tai säätö on varsin pienellä niin vesi riittää pidempään. Samoin tietenkin jos veden lämpötila on alhaisempi.

Muistelisin että 5-39 lämmitys @ 12l/min vaatisi 27kW tehoa jos vettä haluttaisiin tehdä lennossa.

Laskin myös huvikseni joskus mitä suihku maksaa "rahassa"

Veden hinta vaikka tuolta http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=22476.0 ----> 5€/m3
Sähkönhinta 10snt/kWh
Energia: 29*10/60=5snt/min
Vesi: 5*100/1000*12=6snt/min; mlpllä: 2snt/min

Yhteensä sähköllä 11snt/min; mlpllä 7snt/min
Varaajan tyhjentävä 20min suihku: 2,2€ tai mlp:llä 1,4€
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Jone51

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 40
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #189 : 03.04.18 - klo:12:06 »
Tyypillisesti tälläisesti intergroidusta varaajasta irtoaa 240-250l suihkulämmintä vettä. Monen käsisuihkunvirtaus on 12l/min niin tuo riittää noin 20min ajaksi.
Toki mikäli verkoston paine on pieni joka pienentää virtausta tai säätö on varsin pienellä niin vesi riittää pidempään. Samoin tietenkin jos veden lämpötila on alhaisempi.

Muistelisin että 5-39 lämmitys @ 12l/min vaatisi 27kW tehoa jos vettä haluttaisiin tehdä lennossa.


Itse kans puntaroin noita kaavalla (l/min * 1.2 Wh/l * 60 min * dT), eli jostain luin että 1.2Wh lämittää litran vettä 1 asteen. Ehkä tosiaan sopivaksi mielletty suihkuveden lämpötila lienee tuolla 39c korvilla tosin meillä on mallia ituhippi suihkupäät ja tottumukset, eli veikkaan että ollaan tasolla 10l/min tai jopa alta, mutta hyvähän se olisi laskea sellasella keskimääräisen tottumuksen virtauksella.
RMT pattereilla, 140m2 @ 21c + 20m2 @ 10c, Thermia Inverter 3-12kW, kaivo 180m

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 520
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #190 : 03.04.18 - klo:12:48 »
Veden hinta vaikka tuolta http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=22476.0 ----> 5€/m3
Sähkönhinta 10snt/kWh
Energia: 29*10/60=5snt/min
Vesi: 5*100/1000*12=6snt/min; mlpllä: 2snt/min

Päädyin myös aika äkkiä tulokseen että vesi on paljon kalliimpaa kuin lämpö. Eli kuuma suihku pienellä virtauksella on halvempi kuin iso virtaus haalealla lämmöllä.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 859
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #191 : 03.04.18 - klo:15:43 »
Noissa laskelmissa kandee ottaa huomioon että riippuen kunnan vedenjakelusta, saattaa tontille tulevan veden lämpötila muuttua yllättävän paljon vuodenaikojen mukana,
tämä tuli itselle vähän yllätyksenä. Onneksi ei kesällä tonttijohdosta tule kuin jotain 13-asteista, mutta joka tapauksessa on ero yli 10-astetta riippuen siitä onko kesä vai talvi.

Kulutuksia vertailtaessa eri kohteiden välillä pitäisi lämmitystarvelukujen lisäksi melkein olla kv-lämmitystarveluvut :)

edit. Numeroina: 1C->39C@12 l/min = 31.8kW vs. 13C->39C@12 l/min = 21.8kW
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 995
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #192 : 03.04.18 - klo:16:05 »
Noissa laskelmissa kandee ottaa huomioon että riippuen kunnan vedenjakelusta, saattaa tontille tulevan veden lämpötila muuttua yllättävän paljon vuodenaikojen mukana,
tämä tuli itselle vähän yllätyksenä. Onneksi ei kesällä tonttijohdosta tule kuin jotain 13-asteista, mutta joka tapauksessa on ero yli 10-astetta riippuen siitä onko kesä vai talvi.

Kulutuksia vertailtaessa eri kohteiden välillä pitäisi lämmitystarvelukujen lisäksi melkein olla kv-lämmitystarveluvut :)

edit. Numeroina: 1C->39C@12 l/min = 31.8kW vs. 13C->39C@12 l/min = 21.8kW

Riippuneen paljon siitä tuleeko hanasta järvi- vai pohjavettä. Täältähän niitä tampereen tapauksessa pääsee ihmettelemään. Tarkka huomaa jo maustakin. Yleisestiottaen länsitampere pohjavesi ja idänpuoli järvivesi.

https://vellamo.tampere.fi/
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Jone51

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 40
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #193 : 03.04.18 - klo:16:33 »
Riippuneen paljon siitä tuleeko hanasta järvi- vai pohjavettä. Täältähän niitä tampereen tapauksessa pääsee ihmettelemään. Tarkka huomaa jo maustakin. Yleisestiottaen länsitampere pohjavesi ja idänpuoli järvivesi.

https://vellamo.tampere.fi/

Kaikkea uutta hyödyllistä tietoa sitä oppiikin, kiitos tästä. Tosiaan sen minkä pohjavedessä talvella voittaa niin kesällä sitten häviää lkv:n tekemistä ajatellen siis :) Uskaltaisin toisaalta väittää että kesäaikana täällä länsipuolellakin on kyllä tullut yli 10c asteista vettä vaikka palvelun mukaan pitäisi olla tasainen 6-8 astetta ympäri vuoden.

Lopputulema lienee että mikään normaali pumppu ei pääse kovin lähelle noita tarvittavia 20-30kW tehoja mitä suora lkv:n tekeminen vaatisi, ainakaan siis ilman vastuksia.
RMT pattereilla, 140m2 @ 21c + 20m2 @ 10c, Thermia Inverter 3-12kW, kaivo 180m

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 859
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #194 : 03.04.18 - klo:17:33 »
Lopputulema lienee että mikään normaali pumppu ei pääse kovin lähelle noita tarvittavia 20-30kW tehoja mitä suora lkv:n tekeminen vaatisi, ainakaan siis ilman vastuksia.
Köh köh, kyllä pystyy, meinaan mun ja euroshopperin paljon mainostama KV-esilämmitys  8)

Lokien mukaan kunnan vesi esilämpiää vuoden ympäri sinne 27-28-asteiseksi, joten vähän reilumpi pumppu tekee tuon lopun helposti lennossa. Samaan hengenvetoon täytyy todeta että 500l on onnettoman pieni varaajaksi mlp-käytössä, sillä sinne ei kannata säilöä pyyntiä lämpöisempää vettä, joten siellä on täydessäkin latingissa vain joku 3.5kWh energiaa tallessa -> siitä ei ihan hirveitä aikoja voida 20kW teholla esilämpöjä ottaa... (3.5kWh = 500l ja 6-asteen erotus, 20kW = 3C->27C @12 l/min). Parin vuoden lokitusten mukaan näyttäisi melko tarkkaan puolet käyttöveden lämmityksesä tapahtuvan lattialämmityksen ohessa.

Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 995
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #195 : 03.04.18 - klo:17:55 »
Kaikkea uutta hyödyllistä tietoa sitä oppiikin, kiitos tästä. Tosiaan sen minkä pohjavedessä talvella voittaa niin kesällä sitten häviää lkv:n tekemistä ajatellen siis :) Uskaltaisin toisaalta väittää että kesäaikana täällä länsipuolellakin on kyllä tullut yli 10c asteista vettä vaikka palvelun mukaan pitäisi olla tasainen 6-8 astetta ympäri vuoden.

Joskus syynäsin asiaa hiukan tarkemmin että mistä minnekin vesi tulee tuolla länsipuolella. Tosiaan noin 70% tampereen vedestä on järvivettä ja loput pohjavettä. Vain kaikista läntisin puoli voi olla "varma" että saa pohjavettä. Muuten raja on häilyvä.

Pohjavedenottamoita on pinsiössä, julkujärvellä, hyhkyssä, mustalammella sekä messukylässä. Omien päätelmien mukaan paras vedenlaatu on pinsiössä ja julkujärvellä. Sitten hyhky ja mustalampi(mustanvuoren laskettelurinteen alla) viimeisenä.

Eräässä opinnäytetyössä on mainittu näin "Mustalammen pohjavedenottamo tuottaa vettä kuluttajille Epilä-Villilään ja Tesomalle sekä tarvittaessa Nokialle."

Samasta työstä perusteita tälle "Nykyisen Mustalammen pohjavesilaitoksen vieressä on vanha Mustalammen vedenottamo, jonka raakavedessä esiintyi trikloorieteeniä ja tetrakloorieteeniä. Tri- ja tetrakloorieteeni tulivat veteen luultavasti lähialueiden teollisuudesta vuosikymmeniä sitten. Vanha vedenottamo on rakennettu 1960-luvulla. Vanha vedenottamo otettiin pois käytöstä ja purettiin, ja uusi Mustalammen pohjavesilaitos rakennettiin vanhan tilalle. Mustalammen pohjavesilaitoksen kapasiteetti kaksinkertaistui reilusti vanhaan laitokseen verrattuna. Mustalammen pohjavedenottamolla puhdistusprosessina on käytössä Econet Oy:n suunnittelema ja toimittama hiekkasuodatusprosessi. Myös uuden laitoksen vedessä esiintyi aluksi tri- ja tetrakloorieteeniä, jotka poistettiin vedestä ilmastustorneissa."

Lisäksi pohja- ja pintavesiä menee jossain määrin myös sekaisin. Mielestäni varsin helppo tapa todeta mitä vettä missäkin on oli katsoa veden kovuus. Sitten katsomaan vedenottamoiden veden kovuuksia. Tuosta selviää jo varsin nopeasti että tuleeko suoraan jostain vai onko sekoitusta. Tietysti mitä lähempänä on pohjavedenottamoa niin sen todennäköisemmin saa sieltä vettä.

Täällä on tilastotietoja mistä selviää eri pohjavedenottamoiden veden kovuus: http://www.tampereenvedenvuosikertomus.fi/wp-content/uploads/2017/04/Tampereenvesi_tilastotiedot_2016.pdf

Tässä sitä järvivettä joka tulee myöhemmin hanoista  ;D

Koko juttu: https://hervannansanomat.fi/nain-vesi-paatyy-juomalasiisi-katso-hurjat-kuvat/

Tässä vielä hiukan vesilaitoksen historiasta: https://www.researchgate.net/profile/Petri_Juuti/publication/313808013_Vesilaitoksen_virstanpylvaat/links/58a703d24585150402f29746/Vesilaitoksen-virstanpylvaeaet.pdf?origin=publication_detail

Lainaus
Vain harjaantuneimmat haju- ja makunystyrät voivat erottaa, onko vesi tuotettu pinta- vai pohjavedestä. Kloori voi maistua pohjavedessä enemmän kuin pintavedessä, vaikka sitä käytetään pintaveden puhdistusprosessissa enemmän. Vedet eroavat myös lämpötilaltaan.

– Pohjavesi on pintavettä kylmempää, sillä se on tasaisesti 6–7-asteista ympäri vuoden. Pintaveden lämpötila puolestaan vaihtelee järviveden lämpötilan mukaan. Lisäksi syksyisin Roineen vedessä voi olla mutamainen tai kalamainen haju ja maku, jotka järvivedessä olevien levien hajoaminen saa aikaan. Puhdistusprosessissa aktiivihiilisuodatus kuitenkin poistaa nämä haitat, lisää Sinikka Vilenius.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Hambula

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 284
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #196 : 03.04.18 - klo:22:03 »


Köh köh, kyllä pystyy, meinaan mun ja euroshopperin paljon mainostama KV-esilämmitys  8)

Lokien mukaan kunnan vesi esilämpiää vuoden ympäri sinne 27-28-asteiseksi, joten vähän reilumpi pumppu tekee tuon lopun helposti lennossa. Samaan hengenvetoon täytyy todeta että 500l on onnettoman pieni varaajaksi mlp-käytössä, sillä sinne ei kannata säilöä pyyntiä lämpöisempää vettä, joten siellä on täydessäkin latingissa vain joku 3.5kWh energiaa tallessa -> siitä ei ihan hirveitä aikoja voida 20kW teholla esilämpöjä ottaa... (3.5kWh = 500l ja 6-asteen erotus, 20kW = 3C->27C @12 l/min). Parin vuoden lokitusten mukaan näyttäisi melko tarkkaan puolet käyttöveden lämmityksesä tapahtuvan lattialämmityksen ohessa.

Näihin löytyy seuraavat kaavat:
Q=Cp*roo*V*deltaT
Q=Veden lämmittämiseen tarvittava teho (kWs)
Cp=veden ominaislämpökapasiteetti (4,182 kJ/kg°C)
roo=Veden tiheys (1 000 kg/m3)
V=Vesivaraaja (m3)
deltaT=Lämpötilaero

Fii[kW]=qv[l/s]*roo[kg/m3]*Cp[Kj/kgC]*DeltaT[C]
Fii=tehoa tarvitaan
qv=virtaama
roo=Veden tiheys (1 000 kg/m3)
Cp=veden ominaislämpökapasiteetti (4,182 kJ/kg°C)
DeltaT=Lämpötilaero

Purkuteho kW/s=DeltaT[C]*qv[l/s]*Cp[Kj/Kg°C]
DeltaT=Lämpötilaero
qv=virtaama
Cp=veden ominaislämpökapasiteetti (4,182 kJ/kg°C)

12l/min virtaamalla 5°->38° vaaditaan 27,6kW/s
8l/min virtaamalla 5°->38° vaaditaan 18,4kW/s

390l lämmittäminen 5°->50° vaatii 20,39kWh.

Esilämmitys lisää kapasiteettia, mutta ei vähennä lämmittämiseen tarvittavaa energiaa. Lämmityskulut pienentyy, kun osa tuotetaan paremmalla hyötysuhteella.

Mlp: Oilon, Viessmann ja Ait. Vilp:Toshiba, Viessmann, Mitsubishi.

Poissa Jone51

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 40
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #197 : 04.04.18 - klo:09:23 »
Köh köh, kyllä pystyy, meinaan mun ja euroshopperin paljon mainostama KV-esilämmitys  8)

Lokien mukaan kunnan vesi esilämpiää vuoden ympäri sinne 27-28-asteiseksi, joten vähän reilumpi pumppu tekee tuon lopun helposti lennossa. Samaan hengenvetoon täytyy todeta että 500l on onnettoman pieni varaajaksi mlp-käytössä, sillä sinne ei kannata säilöä pyyntiä lämpöisempää vettä, joten siellä on täydessäkin latingissa vain joku 3.5kWh energiaa tallessa -> siitä ei ihan hirveitä aikoja voida 20kW teholla esilämpöjä ottaa... (3.5kWh = 500l ja 6-asteen erotus, 20kW = 3C->27C @12 l/min). Parin vuoden lokitusten mukaan näyttäisi melko tarkkaan puolet käyttöveden lämmityksesä tapahtuvan lattialämmityksen ohessa.

Ei olisi tosiaan varmaan huono vaihtoehto jos varaajan muutenkin tarvitsee tai haluaa järjestelmään :) Meillä on tai jäi pannuhuoneessa tilaa suurellekin varaajalle jos joskus tuntuu siltä että haluaa sellaisen laittaa.

Ketju vähän sotkeutuu näistä lkv jutuista, mutta lisään nyt vielä että testasin mun tavanomaisen suihkun virtaaman ja se on ihan onnettomat 6-7l/min ja jos vuoden läpi pitäisi tulla vähintään 5c asteista vettä kunnan liittymästä niin noilla Hambula:n tieteellisimmillä kaavoilla tehon tarve olisi "onnettomat" 13.8kW - 16.1kW 38c suihkuvedelle.
RMT pattereilla, 140m2 @ 21c + 20m2 @ 10c, Thermia Inverter 3-12kW, kaivo 180m

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 520
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #198 : 04.04.18 - klo:21:29 »
Nojoo, on tämäkin keskustelu sikäli relevanttia että tuo pwzsv 9 ainakin tekee käyttövettä aika pienellä teholla.

Luxtronikkiin on tullut uusi firmis, 3.82.4. pitänee ottaa testiin. Toivottavasti ajastusten kesäaikabugi on korjattu. Käyttöliittymän kello kyllä päivittyi automaattisesti mutta ainakin käyttöveden teon esto meni kesäaikaan siirtyessä tunnin killiin. Eikä sitä saanut tokenemaan määrittämällä ajastus uusiksi vaan vissiin olisi pitänyt asettaa se jotenkin tunnin verran pieleen kesäksi.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa Hambula

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 284
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter
« Vastaus #199 : 04.04.18 - klo:21:48 »


Nojoo, on tämäkin keskustelu sikäli relevanttia että tuo pwzsv 9 ainakin tekee käyttövettä aika pienellä teholla.

Luxtronikkiin on tullut uusi firmis, 3.82.4. pitänee ottaa testiin. Toivottavasti ajastusten kesäaikabugi on korjattu. Käyttöliittymän kello kyllä päivittyi automaattisesti mutta ainakin käyttöveden teon esto meni kesäaikaan siirtyessä tunnin killiin. Eikä sitä saanut tokenemaan määrittämällä ajastus uusiksi vaan vissiin olisi pitänyt asettaa se jotenkin tunnin verran pieleen kesäksi.

Vilahti hetken myös 3.82.5, mutta lienee siinä jokin ongelma kun nyt näkyi uusimpana tuo 3.82.4.
Mlp: Oilon, Viessmann ja Ait. Vilp:Toshiba, Viessmann, Mitsubishi.