Tämän esitteen : http://www.stiebel-eltron.fi/imperia/md/content/lg/stiebeleltronsuomi/yksityisasiakkaat/wpc_stiwa_.pdf
mukaan Stiebel Elron WPC 10 :n lämmitysteho olisi B0 W50 olosuhteissa 9,5 kW.
Laskelmasi on oikein.
Laskelma pitäisi tulla suunnilleen oikein, kun jaat pumpun lämmitystehon, 9,5 kW 17 +18,5 :lla, eli sillä astemäärällä, johon sen lämmitysteho nyt riittää.
Näin saat tietää, kuinka monta kilowattia tarvitaan astetta kohden.
Sitten kerrot saamasi osamäärän sillä asteiden lukumäärällä, johon haluaisit sen riittävän (17 + 29).
Olen kerran (joulukuussa 2014) laskenut talosi lämmitystarpeen, mutta olen varmasti käyttänyt siihen virheellisiä lähtötietoja, kun olen päätynyt liian pieneen pumpputehoon.
Olit ilmeisesti alun perin saanut tiedoksesi, että talosi vuotuinen lämmitysöljyn kulutus olisi noin 3000 litraa.
Se saamasi tieto on kyllä virheellinen.
Kun ostaa talon, on syytä suhtautua varovasti edellisen omistajan antamiin tietoihin. Niitä kaunistellaan yleensä.
Vääriä mitoituksia syntyy, kun omistaja itsekin on toiveikas ja ilmoittaa mitoitusta varten turhan optimistisia lähtötietoja.
Et sinä varmaan väärin ole laskenut, muistaakseni siihen laskelmaan tuli öljyn kulutukseksi jotain 3300 l ja silloinhan annoin ohjenuoraksi, että koko alakerta olisi tarkoitus pitää jossain +18 asteessa. No, alakerta on pääsääntöisesti +20-21 asteessa ja alakerrassa oleva kylppäri n. +24 asteessa, eli varmaan tästäkin tulee kulutusta lisää.
Ja yläkertaan olen hakenut +22 astetta, seinien vierissä tietenkään ei ole noin lämmintä.
Toimittajalle annoin muistaakseni öljyn kulutukseksi 3500 l, että laskevat sen mukaan. Ennen kuin lattialämmitystä lähdettiin suunnittelemaan yläkertaan, niin tarjottiin 13 kW pumppua.
Mutta sitten, kun päätettiin ottaa yläkertaan lattialämmitys, niin sanottiin, että nytpä riittää 10 kW pumppu ja pienempi kaivo. Eikös tässä nyt menty sinänsä metsään, kun pattereita kuitenkin jäi taloon, niin olisi pitänyt edelleen olla 13 kW pumppu?
Toisaalta olen ajatellut, että ei kai se alakertakaan voi vaatia tajuttomia lämpöjä, kun on puoliksi rinteessä maan sisässä. Mutta kun ulkopuolella ei ole mitään routalevyjä, niin näköjään se betoni viilenee talvella aika hyvin kuitenkin.
Ja yläkerran lattialämmityskin kun vaatii kovilla pakkasilla tyyliin 45 asteista vettä, niin lirissä ollaan.
Miten minusta tuntuu, että tämä yläkerran shunttaus sotkee hieman kuvioita. Kun tää Stiebel on paluuvesiohjattu, niin sieltä shuntatusta piiristähän palaa aina viileämpää vettä puskurille ja näin ollen se paluulämpökään ei pääse niin helposti tavoitearvoon...?
Ja jos taas rajoitan alakerran patterien lämpöjä termareilla, niin paluuvesi sen kuin viilenee entisestään ja kone käy enemmän pätkäkäyntiä.
En ole vielä löytänyt sitä parasta säätötapaa, liian monta muuttujaa matkassa. Joku hyvä keskitie pitäisi löytää.
Kaikenlaista on tullut kokeiltua ja jatkan kokeilemista varmaan vielä pitkään...
Olen leikkinyt säätöleikkiä myös siten, että otin shuntin automaattiohjauksen pois ja annan yläkerran lattian kerätä hieman enemmän lämpöä itseensä käynnin aikana. Tällä sain taukoaikoja kasvatettua, vaikka alakerran suora piiri olikin termareilla. Mutta sen yhden käyrän löytäminen, joka toimisi ylä- ja alakerrassa + shuntin asennon säätäminen ei ole helppo homma.
No, en nyt halua itkeä enempää, mutta jos jollain on jotain säätövinkkejä vielä takataskussa, niin otetaan vastaan!
