invertteri vs.on-off pumppu

[tomppeli]

Jos pumpulta tulevassa putkessa on 6 litraa vettä, joka on jäähtynyt maaperän lämpötilaan +6C ja se menee
30 litraiseen varaajaan, jossa on +55 C lämpöistä vettä, laskee varaajan lämpötila 45,2 asteeseen.

Tuossa on siis 5 kertaa siirtoputken sisältöä suurempi varaaja.

Noin kymmenen asteen pudotus on siedettävä.
Muutos tuntuu kuitenkin vähän epämiellyttävänä suihkussa.
Siksi 10 x suurempi varaaja olisi parempi.

[peki]

Nyt olikin tämän talven kylmin viikko, takkaa tuli poltettua melkein päivittäin.
Myös Valloxin kulutus hieman nousi uusilla filttereillä, vastusta ei tarvittu vieläkään. Vallox -> 8.1kWh
6.2.17 00:00 - 12.2.17 23:59 Nibe LÄ 111,0kWh, Nibe KV 13,3kWh, LTL 195, "OEK" 1.61 (5x takka + 1x sauna)
koko kämpän kulutus 228.5kWh josta lämmitykseen 111+13,3+8,1+3,5+2,4=NibeLä+NibeKV+Vallox+grundfos+Jäspi30l=138,3kWh eli hupisähköä meni 90,2kWh.

Vähän vanhojen kaiveluu
Kirjoitit tuossa äskettäin että vuositasolla 550h käyttöveden. Kiinnostaisi kovasti että miten tälläinen yhtälö toteutuu?

[k113635]

Kirjoitit tuossa äskettäin että vuositasolla 550h käyttöveden. Kiinnostaisi kovasti että miten tälläinen yhtälö toteutuu?

KV-tunnit tulee aika tasaiseen ympäri vuoden, vaikka kunnalta tuleva vesi vaihtelee talven alle 3:sta kesän yli 10-asteeseen,
niin kv-esilämmityksestä johtuen Nibe joutuu lämmittämään sitä kv-ajoissaan vain n. 26-28 asteesta sinne n. 45-asteeseen.

Tässä paria viikkoa vajaan 2 vuoden kv-tunnit.


Just ilmoitin vesimittarin lukeman vesilaitokselle ja 141m3/vuosi on ollut veden kokonaiskulutus maalämpöaikana.

[tomppeli]

Olisiko jollakin vastaavaa kuvaajaa kohteesta, jossa ei ole käyttöveden esilämmitystä?

[k113635]

Olisiko jollakin vastaavaa kuvaajaa kohteesta, jossa ei ole käyttöveden esilämmitystä?

Olisi todella mielenkiintoista nähdä vastaava f1255-6 tapaus ilman esilämmitystä. Jos verrokkina on on/off-pumppu niin sitten vertailuun tarvittaisiin 4kW malli,
koska oma pikkuinvertteri tekee käyttövettä nykyasetuksilla n. 50Hz:llä (max. 120Hz).

[provare]

Meillä ei ole puskuria järjestelmässä eikä käyttöveden esilämmitystä mutta käyrä on aikalailla sama. Vesimittari näyttää kulutukseksi 146m3.

[k113635]

Meillä ei ole puskuria järjestelmässä eikä käyttöveden esilämmitystä mutta käyrä on aikalailla sama. Vesimittari näyttää kulutukseksi 146m3.

Siis 146m3 vuodessa vai koko lokin ajanjaksona? Vuosikulutuksella olisi kyllä mielenkiiintoista että ollaan noin samanlaisella käyrällä, sillä lokitusten mukaan meillä käyttöveden lämmityksestä
n. 46% tulee esilämmityksestä ja vain 54% kv-jaksoilta ts. meillä pitäis tulla käyttövesitunteja vuodessa yli 1000h ilman esilämmitystä nykyisellä vedenkulutuksella=141m3 vuodessa.
Jos taas tuo 146m3 on teillä koko ajanjaksolta niin sittenhän nuo rimmais.

[provare]

Se 146m3 on siis kahden vuoden kulutus.

[k113635]

Se 146m3 on siis kahden vuoden kulutus.

Näyttäis siis kotilokitukset pitävän kutinsa. Meillä on mennyt tuohon vajaaseen kahteen vuoteen n. 283m3 vettä.

Jos noista laskee kv-tunnit per kulutettu vesikuutio pyöristäen vaikka tuhanteen kv-tuntiin:
teillä 1000h / 146m3 -> 6.85kv h / m3
meillä 1000h / 283m3 -> 3.53 h / m3

Jolloin noiden suhde on hämmentävän lähellä lokeista arvioimaan esilämmityksen suhdetta eli noin puolta: 3.52/6.85 = 52%

kv-esilämmitystä käytettäessä n. puolet kv-lämmitystarpeesta tehdään lämmitystilassa, joka lattialämmityskohteessa on
huomattavasti paremmalla hyötysuhteella tehtävää, jolloin väittäisin että vuosihyötysuhteeseen kv-esilämmitys vaikuttaa
enemmän kuin on/off vs. invertteri.

[fraatti]

Oletko laskenut mitä hyötysuhteiden erotus tekee vuositasolla energiassa tai rahassa? Osaatko arvioida paljonko koneen hyötysuhde laskee siltä osin kun se se tekee käyttövettä verrattain siihen tilanteeseen että kv tehdään viileämmästä ts kierukan jäähdyttävä teho on suurempi?

[peki]

Tässä vielä toinen kyssäri Fraatin lisäksi.
Käyttövettä tehdään 1,5h vrk, viikkotasolla 10,5h.
Kulutus viikkotasolla 13kwh.
Eli siis kompura tekee käyttöveden 1,23kwh ostetulla teholla?
Tietysti jos lauduttimelta lähtee 45C käynnin lopulla niin kai tuo teoriassakin on mahdollista?
Vai onko?
Meillä tuolla manttelilla tulee kuution hinnaksi 11,76kwh/m3
Meillä kulutus on noin 90m3/v.
Olen pähkäillyt että noin 60€ vuosi per nuppi sähkön osuus pumpulla.
Eli kierukalla ja esilämmityksellä menee 25€/v asukasta kohden.
Ilman esilämmitystä Nibellä 50€ vuosi oletettavasti 2 henkilöä?
Mikähän tässä ei ihan täsmää?
Oma arvaus on että pieni priimausvaraaja ja suurehko kulutus verrokkeihin antaa
vähän väärän kuvan kokonaistilanteesta.
Esim. meillä menee kv- energian kulutuksesta 2/3 osaa turhaan pöntön lämmittämiseen.
Pyynti varaajalle, esim. 45 asteiseksi laskisi varmaan sähkölaskua 20 euroo vuodessa, 20%
Herää kyllä kysymys että riittääkö ylipäänsä 4kw antoteho neljän hengen perheelle jos pumpun
tehoa on rajoitettu noin alas.
Miten se menikään, rahan siirtäminen toiseen taskuun ei tee siitä puolta arvokkaampaa

[k113635]

Oletko laskenut mitä hyötysuhteiden erotus tekee vuositasolla energiassa tai rahassa? Osaatko arvioida paljonko koneen hyötysuhde laskee siltä osin kun se se tekee käyttövettä verrattain siihen tilanteeseen että kv tehdään viileämmästä ts kierukan jäähdyttävä teho on suurempi?

Lillukan varsia nuo erot on rahassa, enkä usko että euroiksi muutettuna pystyisi kuolettamaan gtv500+shunttipakettia millään järkevällä takaisinmaksuajalla.
Vertailuun tarvittaisiin Nibestä lokituksia käyttövesijaksolta esilämmityksen kanssa ja ilman. Tarkka vertailu on hieman hankalaa koska keruun lämpötiloja on hankalampi saada samoiksi,
vaikka käynnistys- ja pysäytysrajat voisikin helposti mätsätä. Jos jollain on pistää f1255-6 lokituksia käyttövesisykleiltä ilman esilämmitystä niin mielelläni pistän omian esilämmityksen kanssa vertailtavaksi.

Mutta lämpimän veden riittävyyden kannalta tuo kv-esilämmitys on ihan kunkku, tullut taas todistettua tänä kesänä kun ollaan täytetty lasten uima-allasta lämpimällä vedellä.

Eli siis kompura tekee käyttöveden 1,23kwh ostetulla teholla?
Tietysti jos lauduttimelta lähtee 45C käynnin lopulla niin kai tuo teoriassakin on mahdollista?
Vai onko?

Kompuran pienet kierrokset -> pieni ottoteho. Heinäkuulta Niben ottotehon keskiarvo kv-tilassa on 955W, talvella tuo hieman nousee kun keruu viilenee.
Lauhduttimelta lähtö kv-jaksolla vaihtelee alun 35-asteesta lopun 57-asteeseen.

Herää kyllä kysymys että riittääkö ylipäänsä 4kw antoteho neljän hengen perheelle jos pumpun tehoa on rajoitettu noin alas.

Nibessä voi käyttövettä tehdä myös 90Hz:llä, jollei tuo normaali 50-55Hz/n.4kW riitä, mutta jos nykyisin pienellä teholla tehdään kuumaa vettä
vain 1-2h vuorokaudessa (ja lisäksi esilämmitystä lämmitystilassa 4-5h 20Hz:llä) niin ei tuossa ihan vielä punarajalla olla.

[peki]

Kiitos vastauksista.
Hämää hiukan tuo pumpun ottama keskiarvo kv-ajossa.
Tietysti jos virtaus lauhduttimella on pieni niin ymmärrys kasvaa, mutta 12l/min suihkusta
ainakin itsellä tekee pumpulle kiireen paikata hävikkiä suhteellisen nopeasti vaikka ei ihan normi
säädöillä ollakkaan.
Hienoa kumminkin nämä "väännöt" eri toteutuksilla.
Hyvää kesää sinne Tampereelle, kaunis kaupunki.
Pakko vielä kysyä, mutta oletko mitannut ns. vuorokautista tyhjäkäyntikulusta kv-ajossa?
Meillä menee noin 1kwh kun ei olla kotona, ja pumppu pitää kv- säiliön täytenä.
Pakko edelleen ihmetellä, 13kwh viikko neljä henkee

[k113635]

Hämää hiukan tuo pumpun ottama keskiarvo kv-ajossa.
Tietysti jos virtaus lauhduttimella on pieni niin ymmärrys kasvaa, mutta 12l/min suihkusta
ainakin itsellä tekee pumpulle kiireen paikata hävikkiä suhteellisen nopeasti vaikka ei ihan normi
säädöillä ollakkaan.

Siinä on juurikin tuon kv-esilämmityksen hienous, sillä vaikka pumppu lepää niin jos vaan isossa varaajassa on mistä
ottaa niin aina lämpimän veden käytön aikana sitä lämmitetään suurella teholla. Esimerkkinä aamuinen suihku meillä:
kunnalta 11-asteista, esilämmitetty 28-asteista -> esilämmitysteho on tuon n. 10l/min suihkun kanssa melkein 12kW.

Itse asiassa löysin vihdoin eko-suihkupään joka on ihan käyttökelponen, taitaa olla Oras Natura eko, joka eko-asennossaan
virtaa n. 7l/min. Pojan kanssa voidaan käydä saunassa ja eko-suihkutella ihan huolella ilman että niben tarttee tehdä kv-ajoa.
Naiset käyttää sitä ilman ekoilua ja heidän hiustenluttaukset yhdistettynä +10l/min virtaamaan kyllä herättelee niben aika pian.

Hienoa kumminkin nämä "väännöt" eri toteutuksilla.
Hyvää kesää sinne Tampereelle, kaunis kaupunki.
Pakko vielä kysyä, mutta oletko mitannut ns. vuorokautista tyhjäkäyntikulusta kv-ajossa?
Meillä menee noin 1kwh kun ei olla kotona, ja pumppu pitää kv- säiliön täytenä.
Pakko edelleen ihmetellä, 13kwh viikko neljä henkee

Kylmää on ollut, joten on ollut lomalla hyvää aikaa paikkailla lämmitysjärjestelmän koodeja.

Mulla on nyt kesäaikaan starttien minimoimiseksi kv:n rajoja levennetty reilusti, starttiraja on 35-asteessa ja pysäytys 45:ssä.
Oltiin vuorokausi reissussa ja lokien mukaan Niben täyttöanturin lukema tippui 0,22-astetta tunnissa eli Nibe tekis ehkä
joka toinen päivä täyttökäynnin ilman kv-kulutusta. Tuollainen 35->45 kv-ajo vie himpun yli 0,5kWh, joten pyöreesti 0,25kWh/vrk vois olla häviöt näin kesällä.

Tuo 13kWh/viikko on vain kv-ajojen osuus, 2016-2017 lokien perusteella tuohon pitää lisätä esilämmityksen n. 5.5kWh/viikko jotta saadaan Niben koko kulutus
lämpimän veden tekoon. Ja sitten on vielä tuo pieni 30l tulistusvaraaja. Nämä kaikki yhdistelemällä on kv:n osuus vuodessa n. 1000kWh. Sähköajalta ei
ole tarkkoja kulutusmittauksia, mutta olin arvioinut että käyttöveden lämmittämiseen meni n. 4250kWh/vuosi 300l yösähkövaraajalla, tosin meillä meni
sähköaikaan myös hieman enemmän vettä. n. 160m3/vuosi, joten ihan vertailukelpoisia kulutukset eivät ole.
(Tosin lämpimän veden kulutus on voinut pysyä kohtuu vakiona, osa vedenkulutuksen tippumisesta on tullut lämpökaivosta otetuista kastelu- ja autonpesuvesistä,
sillä nämä ovat pelkkää kylmää vettä)

[peki]

Siinä on juurikin tuon kv-esilämmityksen hienous, sillä vaikka pumppu lepää niin jos vaan isossa varaajassa on mistä
ottaa niin aina lämpimän veden käytön aikana sitä lämmitetään suurella teholla. Esimerkkinä aamuinen suihku meillä:
kunnalta 11-asteista, esilämmitetty 28-asteista -> esilämmitysteho on tuon n. 10l/min suihkun kanssa melkein 12kW.

Itse asiassa löysin vihdoin eko-suihkupään joka on ihan käyttökelponen, taitaa olla Oras Natura eko, joka eko-asennossaan
virtaa n. 7l/min. Pojan kanssa voidaan käydä saunassa ja eko-suihkutella ihan huolella ilman että niben tarttee tehdä kv-ajoa.
Naiset käyttää sitä ilman ekoilua ja heidän hiustenluttaukset yhdistettynä +10l/min virtaamaan kyllä herättelee niben aika pian.
Kylmää on ollut, joten on ollut lomalla hyvää aikaa paikkailla lämmitysjärjestelmän koodeja.

Mulla on nyt kesäaikaan starttien minimoimiseksi kv:n rajoja levennetty reilusti, starttiraja on 35-asteessa ja pysäytys 45:ssä.
Oltiin vuorokausi reissussa ja lokien mukaan Niben täyttöanturin lukema tippui 0,22-astetta tunnissa eli Nibe tekis ehkä
joka toinen päivä täyttökäynnin ilman kv-kulutusta. Tuollainen 35->45 kv-ajo vie himpun yli 0,5kWh, joten pyöreesti 0,25kWh/vrk vois olla häviöt näin kesällä.

Tuo 13kWh/viikko on vain kv-ajojen osuus, 2016-2017 lokien perusteella tuohon pitää lisätä esilämmityksen n. 5.5kWh/viikko jotta saadaan Niben koko kulutus
lämpimän veden tekoon. Ja sitten on vielä tuo pieni 30l tulistusvaraaja. Nämä kaikki yhdistelemällä on kv:n osuus vuodessa n. 1000kWh. Sähköajalta ei
ole tarkkoja kulutusmittauksia, mutta olin arvioinut että käyttöveden lämmittämiseen meni n. 4250kWh/vuosi 300l yösähkövaraajalla, tosin meillä meni
sähköaikaan myös hieman enemmän vettä. n. 160m3/vuosi, joten ihan vertailukelpoisia kulutukset eivät ole.
(Tosin lämpimän veden kulutus on voinut pysyä kohtuu vakiona, osa vedenkulutuksen tippumisesta on tullut lämpökaivosta otetuista kastelu- ja autonpesuvesistä,
sillä nämä ovat pelkkää kylmää vettä)

Kiitti.
Olet kyllä rakennellut hienon systeemin, onnea vaan.
Jos ensi talvena saataisiin kunnon talvi niin näkisi tuon esilämmityskierukan todellinen
luonne
Meillä kului pahimmillaan vettä reilu 200m3/v, ja pumpun tunnit oli silloinkin aika vakio 2200h.
Nykyisin kun hukkalämpöö ei tietokoneista, valaistuksesta yms tule, niin pumpun tunnit on vakiintuneet noin 2450h vuosi.

[tomppeli]

Tulistusvaraajallisissa maalämpöpumpuissa on käytössä tällainen lämpimän käyttöveden esilämmitysmenetelmä.


Esilämmitetyn käyttöveden loppukuumennus tapahtuu kombivaraajan yläosassa, jossa on tulistus -lämmönvaihtimella kuumettu kiertovesi.

[peki]

Siinä on juurikin tuon kv-esilämmityksen hienous, sillä vaikka pumppu lepää niin jos vaan isossa varaajassa on mistä
ottaa niin aina lämpimän veden käytön aikana sitä lämmitetään suurella teholla. Esimerkkinä aamuinen suihku meillä:
kunnalta 11-asteista, esilämmitetty 28-asteista -> esilämmitysteho on tuon n. 10l/min suihkun kanssa melkein 12kW.

Itse asiassa löysin vihdoin eko-suihkupään joka on ihan käyttökelponen, taitaa olla Oras Natura eko, joka eko-asennossaan
virtaa n. 7l/min. Pojan kanssa voidaan käydä saunassa ja eko-suihkutella ihan huolella ilman että niben tarttee tehdä kv-ajoa.
Naiset käyttää sitä ilman ekoilua ja heidän hiustenluttaukset yhdistettynä +10l/min virtaamaan kyllä herättelee niben aika pian.
Kylmää on ollut, joten on ollut lomalla hyvää aikaa paikkailla lämmitysjärjestelmän koodeja.

Mulla on nyt kesäaikaan starttien minimoimiseksi kv:n rajoja levennetty reilusti, starttiraja on 35-asteessa ja pysäytys 45:ssä.
Oltiin vuorokausi reissussa ja lokien mukaan Niben täyttöanturin lukema tippui 0,22-astetta tunnissa eli Nibe tekis ehkä
joka toinen päivä täyttökäynnin ilman kv-kulutusta. Tuollainen 35->45 kv-ajo vie himpun yli 0,5kWh, joten pyöreesti 0,25kWh/vrk vois olla häviöt näin kesällä.

Tuo 13kWh/viikko on vain kv-ajojen osuus, 2016-2017 lokien perusteella tuohon pitää lisätä esilämmityksen n. 5.5kWh/viikko jotta saadaan Niben koko kulutus
lämpimän veden tekoon. Ja sitten on vielä tuo pieni 30l tulistusvaraaja. Nämä kaikki yhdistelemällä on kv:n osuus vuodessa n. 1000kWh. Sähköajalta ei
ole tarkkoja kulutusmittauksia, mutta olin arvioinut että käyttöveden lämmittämiseen meni n. 4250kWh/vuosi 300l yösähkövaraajalla, tosin meillä meni
sähköaikaan myös hieman enemmän vettä. n. 160m3/vuosi, joten ihan vertailukelpoisia kulutukset eivät ole.
(Tosin lämpimän veden kulutus on voinut pysyä kohtuu vakiona, osa vedenkulutuksen tippumisesta on tullut lämpökaivosta otetuista kastelu- ja autonpesuvesistä,
sillä nämä ovat pelkkää kylmää vettä)

Meni vähän oman laskuopin, mutta miten 12kw;n lämmitysteho muodostuu jos pumppu antaa 4kw tehoa?

[k113635]

Meni vähän oman laskuopin, mutta miten 12kw;n lämmitysteho muodostuu jos pumppu antaa 4kw tehoa?

Tuo esimerkin 12kW oli hetkellinen esilämmitysteho, eli teho jolla lämpöä revitään (lämmityksen) varaajasta lämpimän veden kulutuksen aikana.
Käytetty lämpö on tehty pumpun minimilämmitysteholla 1.5kW, mutta ei tosiaan välttämättä samaan aikaan.
esilämmitystä 17-astetta (=28-11) ja virtaus 10l/min -> 11.8kW

Vielä hauskemmaksi tilanne menee kun pistin kokeeksi lämmityspuolen hiljaiseksi eli nyt lämmitysvaraajan vesi lämpiää vain laatasta palaavan
veden avulla -> edelleen on esilämmitysteho 5-7kW riippuen kuuman veden virtauksesta, sillä esilämmitetty vesi ei laske alle
22-asteen. Melkein kolmannes käyttöveden kokonaislämmitystarpeesta tehdään esilämmityksessä, vaikkei pumppu tähän enää osallistu
vaan energia on asuintilojen hukkalämpöä, tavallaan tää on yksi aurinkoenergian käyttämuoto.

Kunnalta 11C, esilämmitetty 22C -> esilämmitystä 11C
kokonaislämmitystarve 46-asteiseksi (46-11) 35-astetta -> 11/35 = 31%

edit. tarkennuksia

[peki]

Tuo esimerkin 12kW oli hetkellinen esilämmitysteho, eli teho jolla lämpöä revitään (lämmityksen) varaajasta lämpimän veden kulutuksen aikana.
Käytetty lämpö on tehty pumpun minimilämmitysteholla 1.5kW, mutta ei tosiaan välttämättä samaan aikaan.
esilämmitystä 17-astetta (=28-11) ja virtaus 10l/min -> 11.8kW

Vielä hauskemmaksi tilanne menee kun pistin kokeeksi lämmityspuolen hiljaiseksi eli nyt lämmitysvaraajan vesi lämpiää vain laatasta palaavan
veden avulla -> edelleen on esilämmitysteho 5-7kW riippuen kuuman veden virtauksesta, sillä esilämmitetty vesi ei laske alle
22-asteen. Melkein kolmannes käyttöveden kokonaislämmitystarpeesta tehdään esilämmityksessä, vaikkei pumppu tähän enää osallistu
vaan energia on asuintilojen hukkalämpöä, tavallaan tää on yksi aurinkoenergian käyttämuoto.

Kunnalta 11C, esilämmitetty 22C -> esilämmitystä 11C
kokonaislämmitystarve 46-asteiseksi (46-11) 35-astetta -> 11/35 = 31%

edit. tarkennuksia

Kiitti.
Eikö tuo esilämmitys pidemmällä aikavälillä, jos lämmitystä ei tarvita, ala jo toimimaan lattiaviilennyksenäkin kun varaaja kylmenee tarpeeksi?

[repomies]

Pitkä ketju, en ihan kaikkea jaksanut lukea, mutta vaikutti aika pitkälti tämä juttu olevan hyötysuhteesta kiistelyä.

On siinä invertterissä toinenkin puolensa ja se on mukavuus. Lähdetään saneeraamaan kohdetta johon ei mitään ylimääräisiä varaajia saa vaan se 60cm on tilaa kodinhoitohuoneessa, paisarit ja putket ym. saa laitettua kun vähän luopuu kaapeista vieressä, ja that's it. Invertterikone antaa mahdollisuuden ajella vapaakiertoisia laattalattioita lämpimäksi pitkin vuotta (lähinnä märkätilat, miksei muutkin) ilman että pitää kikkailla hystereesiä taivaisiin asti tai ilman että kompressori käy neuroottista pätkäkäyntiä joka lyhentää sen elinikää. Juu, tiedän että virallinen ratkaisu on nauttia viileistä laattalattioista, mutta pienellä teholla vääntävä invertteri antaa mahdollisuuden puskea vaihtoventtiilin kautta lattiaan niin kauan kuin nyt virtaus riittää.

Jos itse punnitsisin sitä että onko vuosihyötysuhde 0.2 yksikköä  isompi ON/OFF pumpulla, ja toisessa kupissa on lämpimät märkätilojen lattiat myös kesällä, niin ne lämpimät lattiat voittaa.

[peki]

Pitkä ketju, en ihan kaikkea jaksanut lukea, mutta vaikutti aika pitkälti tämä juttu olevan hyötysuhteesta kiistelyä.

On siinä invertterissä toinenkin puolensa ja se on mukavuus. Lähdetään saneeraamaan kohdetta johon ei mitään ylimääräisiä varaajia saa vaan se 60cm on tilaa kodinhoitohuoneessa, paisarit ja putket ym. saa laitettua kun vähän luopuu kaapeista vieressä, ja that's it. Invertterikone antaa mahdollisuuden ajella vapaakiertoisia laattalattioita lämpimäksi pitkin vuotta (lähinnä märkätilat, miksei muutkin) ilman että pitää kikkailla hystereesiä taivaisiin asti tai ilman että kompressori käy neuroottista pätkäkäyntiä joka lyhentää sen elinikää. Juu, tiedän että virallinen ratkaisu on nauttia viileistä laattalattioista, mutta pienellä teholla vääntävä invertteri antaa mahdollisuuden puskea vaihtoventtiilin kautta lattiaan niin kauan kuin nyt virtaus riittää.

Jos itse punnitsisin sitä että onko vuosihyötysuhde 0.2 yksikköä  isompi ON/OFF pumpulla, ja toisessa kupissa on lämpimät märkätilojen lattiat myös kesällä, niin ne lämpimät lattiat voittaa.

No onko mennyt niin kuin syyskuussa ajattelit?
Hävisin tuolla onoff koneellani vertailun koska tekniikka kehittyy. Toisaalta niin pitikin käydä.
Onoff koneeseen on vaikea keksiä mitään mullistavaa. Lauhduttimen ja höyrystimen lamellimäärä ratkaisee. Kaivon syvyys, se on aina arpapeliä millainen maaperä sattuu olemaan.
Mutta joka tapauksessa ostakaa se maalämpöpumppu joko uuteen tai saneerauskohteeseen, voitatte aina.

[repomies]

No onko mennyt niin kuin syyskuussa ajattelit?
Hävisin tuolla onoff koneellani vertailun koska tekniikka kehittyy. Toisaalta niin pitikin käydä.
Onoff koneeseen on vaikea keksiä mitään mullistavaa. Lauhduttimen ja höyrystimen lamellimäärä ratkaisee. Kaivon syvyys, se on aina arpapeliä millainen maaperä sattuu olemaan.
Mutta joka tapauksessa ostakaa se maalämpöpumppu joko uuteen tai saneerauskohteeseen, voitatte aina.

Eipä ole vielä kokemusta pienen lattia-alan lämmityksestä maalämpöpumpulla. Katsotaan sitä sitten kesällä. Periaatteessa AIT:n näyttäisi voivan säätää tuota varten, mutta sellaisia asetuksia siihen ei toisaalta näytä saavan jotka toimisivat koko vuoden. Eli ohjelmisto on sellainen, että siihen joutunee ruuvaamaan kesäasetukset jos ne lattiat haluaa lämpimiksi kesällä. Käytännössä lämmityshystereesiä pitää nostaa jotta ei tule pätkäkäyntiä (ei kannata tehdä talvella koska pumppu sammuilee satunnaisesti odottelemaan lämmitystarvetta ja sitten isolla hystereesillä tulisi kylmä Edit: korjattu firmiksessä 3.84.0, joka käynnistää suoraan lämmityksen käyttövesisyklin jälkeen, ainakin mikäli pumppu lämmitti ennen käyttövesisykliä.) ja lämmityskäyrä pitää laittaa vaakatasoon vakiolämmöksi. Olisi tietysti kiva jos lämpökäyrään voisi vaan määrittää minimin paluulämmölle jota ei koskaan aliteta, mutta pumppujen mersussa on vain kaksi toimintapistettä käyrällä tai vaihtoehtona vakiolämpö.

AIT:n ohjelmiston laatu on pieni pettymys. Plussaa etäkäytöstä, kännykkäsovelluksesta ja siitä, että kaikille viisastelijoille jotka sanovat että "asenna siihen Linux" voi vastata että "siinä on jo". Miinusta bugeista ja asetuksien rajallisuudesta.

En edelleenkään usko että tämä invertteri olisi onoffia energiatehokkaampi. Jos mitä hyötysuhteessa jotain mukamas voitan se johtuu enemmän syvästä kaivosta turbokollektorilla.

[peki]

Tässä jonkinlainen oman pumpun vuosikulutus arvio mitä tuo on/off kone on vienyt ostoenergiaa
pitkällä ajalla.
Vuosikulut
Kompura lämmitys 3150kwh
kompura käyttövesi 810kwh
Keruun ja lauhduttimen pumput 472kwh
Ulkonen kiertopumppu 468kwh.
Nämä kun kertoo 14 niin koko stoori on paketoitu. :

[euroshopperi]

Eipä ole vielä kokemusta pienen lattia-alan lämmityksestä maalämpöpumpulla. Katsotaan sitä sitten kesällä. Periaatteessa AIT:n näyttäisi voivan säätää tuota varten, mutta sellaisia asetuksia siihen ei toisaalta näytä saavan jotka toimisivat koko vuoden. Eli ohjelmisto on sellainen, että siihen joutunee ruuvaamaan kesäasetukset jos ne lattiat haluaa lämpimiksi kesällä. Käytännössä lämmityshystereesiä pitää nostaa jotta ei tule pätkäkäyntiä (ei kannata tehdä talvella koska pumppu sammuilee satunnaisesti odottelemaan lämmitystarvetta ja sitten isolla hystereesillä tulisi kylmä) ja lämmityskäyrä pitää laittaa vaakatasoon vakiolämmöksi. Olisi tietysti kiva jos lämpökäyrään voisi vaan määrittää minimin paluulämmölle jota ei koskaan aliteta, mutta pumppujen mersussa on vain kaksi toimintapistettä käyrällä tai vaihtoehtona vakiolämpö.

AIT:n ohjelmiston laatu on pieni pettymys. Plussaa etäkäytöstä, kännykkäsovelluksesta ja siitä, että kaikille viisastelijoille jotka sanovat että "asenna siihen Linux" voi vastata että "siinä on jo". Miinusta bugeista ja asetuksien rajallisuudesta.

En edelleenkään usko että tämä invertteri olisi onoffia energiatehokkaampi. Jos mitä hyötysuhteessa jotain mukamas voitan se johtuu enemmän syvästä kaivosta turbokollektorilla.

Jos sulla on aikaohjemia lämmitykselle, niin pumppaa sillä kunnon lämpöjumppa kesäksi, jos muuta lämmitettävää ei ole. Kokeile ensin lämmittää pesutilat vain joka toinen päivä. Ei siellä niin tarkka ole. Mullakin jumppa lattiat jonkun verran, kun on aurinkokennoilla, eikä mitään aurinkotakuita ole. Viessmanissa on ainakin viikkokello, jolla saa lämmityksiä jaksottaa melkein miten huvittaa vuorokausi kerrallaan tuntijaoilla.

[repomies]

Jos sulla on aikaohjemia lämmitykselle, niin pumppaa sillä kunnon lämpöjumppa kesäksi, jos muuta lämmitettävää ei ole. Kokeile ensin lämmittää pesutilat vain joka toinen päivä. Ei siellä niin tarkka ole. Mullakin jumppa lattiat jonkun verran, kun on aurinkokennoilla, eikä mitään aurinkotakuita ole. Viessmanissa on ainakin viikkokello, jolla saa lämmityksiä jaksottaa melkein miten huvittaa vuorokausi kerrallaan tuntijaoilla.

Ajastukset on olemassa myös AIT:ssa. Voi ajastaa joko joka päivälle saman ohjelman, tai viikonlopulle eri ohjelman, tai joka päivälle eri ohjelman. Ja ajastukset saa pois käytöstä valitsemalla "juhla" lämmitysmoodiksi, ellen väärin muista. Joka toinen päivä lämmittely kuulostaa eksoottiselta mutta aamuksi lämmittely ei niinkään. Silloin se lattia on meillä useimmin märkänä joten siihen se lämpimin hetki pitäisi osua.

[wigwami]

Tämä ketju on ollut jo vuoden verran hiljaa, joten ajattelin palata asiaan, koska itsellä on valinta edessä.

Nyt kun invertteristä on jo paljon enemmän kokemusta, niin mitä mieltä ollaan:

onko se nykyään hyvä valinta ja että on/off-pumput ovat mennyttä aikaa

ja

onkohan invertteripumput vaatineet enemmän huoltokorjauksia

[WPF]

Tämä ketju on ollut jo vuoden verran hiljaa, joten ajattelin palata asiaan, koska itsellä on valinta edessä.

Nyt kun invertteristä on jo paljon enemmän kokemusta, niin mitä mieltä ollaan:

onko se nykyään hyvä valinta ja että on/off-pumput ovat mennyttä aikaa

ja

onkohan invertteripumput vaatineet enemmän huoltokorjauksia

Ainoa mitä tulee ajatella, on energia tekemisen edullisuus verrattuna sijoitettuun rahaan. Ihan sama miten kone toimii.

Hyötysuhteissa eri tekniikoiden välillä ei ole mainittavaa eroa.

Kysy tarjous kaivoineen molemmista malleista. Sijoitetun pääoman tuotto ratkaisee.

[awallin]

huomio pumpun melusta omalla invertteri ivt geo312:lla on että sitä tuskin kuulee lainkaan kun ulkona on +0C tai lämpimämpää. tammi-helmikuun -10..-20C pakkasilla löytyi jotain kierroslukuja jotka tuntuu resonoivan pannuhuoneessa ja surinaa kuuluu selkeästi..

eli kysymys on/off-omistajille on kuuluuko pumpun pärähtäminen käyntiin (täysillä) ja pysähtely ympäri vuoden?

[luu5]

huomio pumpun melusta omalla invertteri ivt geo312:lla on että sitä tuskin kuulee lainkaan kun ulkona on +0C tai lämpimämpää. tammi-helmikuun -10..-20C pakkasilla löytyi jotain kierroslukuja jotka tuntuu resonoivan pannuhuoneessa ja surinaa kuuluu selkeästi..

eli kysymys on/off-omistajille on kuuluuko pumpun pärähtäminen käyntiin (täysillä) ja pysähtely ympäri vuoden?

Oma F1255 on makuuhuoneen seinän takana (n 200mm villatäytteinen seinä), ja sieltä ei pahemmin värinöitä "tunnu". Mutta joku taajuusalue, epäilen noin 40Hz, kuuluu juuri ja juuri aistittavasti läpi. Sen matalammat ja korkeammat eivät. Tosin tänä keväänä ei vielä yli 60Hz ole käyty.

[WPF]

huomio pumpun melusta omalla invertteri ivt geo312:lla on että sitä tuskin kuulee lainkaan kun ulkona on +0C tai lämpimämpää. tammi-helmikuun -10..-20C pakkasilla löytyi jotain kierroslukuja jotka tuntuu resonoivan pannuhuoneessa ja surinaa kuuluu selkeästi..

eli kysymys on/off-omistajille on kuuluuko pumpun pärähtäminen käyntiin (täysillä) ja pysähtely ympäri vuoden?

Ei.

[peki]

Ei.

kesällä kyllä on Off vehje pitää vielä enemmän meteliä. Ei ole pehmoo, mäntävehje.