Pisti tossa Reksan viestissä silmään, että kytkentäeron tulosta ei näytettäisi. Muistin siihen törmänneeni ja tuossa omassa Rego 1000-ohjelmassa ne näkyy kohdassa 9.10.3 suorakäynnistysraja ja suorapysäytysraja, jotka koko ajan muuttuvat laskelman mukaan. Samassa valikossa näkee myös todellisen lämpötilan, jolloinka näkee helposti kuinka kaukana rajat on ja miten niihin vaikuttaa kun käy muuttamassa noita kytkentäero arvoja.
Samaa olen itsekin katsellut joskus. Eipä muistunut omaan mieleen, vaikka käyrää muutettuani olen katsonut miten nuo raja-arvot muuttuu.
Täytyy näköjään mennä asiassa vielä syvemmälle, kun jo kaksi käyttäjää on nähnyt kytkentäeroja, joita ei näytetä. Onkohan IVT:ltä tullut sellaisiakin pumppuja markkinoille, joissa ne nyt näytetään.
Kytkentäeroon liittyviä lämpötiloja kyllä näytetään monessakin paikassa, mutta ne eivät ole kytkentäeroja vaan lämpötiloja. Niistä saa lasketuksi kytkentäeroja ja kun päässä erotuksia laskee, kytkentäeron voi nähdä sielunsa silmillä.
Kytkentäarvoja on kahta tyyppiä. Ensimmäinen erotus on ajassa muuttuva luku ja pumppu jatkaa normaalia toimintaansa eli käy tai pitää taukoa. Toinen on sitten tärkeä erotus. Kun se saavutetaan, pumppu joko pysähtyy tai lähtee tauolta käyntiin. Sitä lukua ja sitä aikaviivettä tässä metsästetään. Mielestäni paras näyttö on kaikkien nähtävillä oleva Info-näyttö. Siinä on kolme tärkeää lukemaa. Ensimmäinen on T1-anturin eli menoveden lämpötila. Toinen on pyyntilämpötilan lukema ja kolmas on takaperin menevä aika eli minuutit ja sekunnit. Siitä näkee kauanko kone on ollut käynnissä. Taukovaiheessa sitä ei tosin näytetä, koska kellolla mitataan, koska tarvitaan lisäenergiaa. Kellosta on se hyöty, että ei tarvitse koko ajan päivystää koneen vierellä, jos haluaa vain tietää toteuttavan kytkentäeron eli T1-anturin lukeman ja pyyntiarvon erotuksen, kun kompressori pysähtyy. Vähän tarkkana saa ajan kanssa olla, koska kello häviää näkyvistä, kun kompressori pysähtyy.
Toinen näyttö, sekin omalla tavalla tärkeä, on asentajavalikkojen puolella. Siellä voi selvittää, miten kytkentäeron arvo käyttäytyy koko sinä aikana, kun pumppu käy tai on pysähtyneenä. Siellä ovat kommentoijien mainitsemat suorapysähdysraja ja suorakäynnistysraja. Se lukema muuttuu koko ajan. Jos nyt puhutaan vain suorapysähdyslukemasta, niin se lähestyy ajassa pyyntiarvoa eli joka hetki on merkittävissä ylös lämpötila ja kulunut aika, jos on varannut sitä varten erillisen kellon. Muuttuvan lämpötilan ja pyyntiarvon erotuksesta on piirrettävissä käyrä, josta näkee, miten kytkentäero käyttäytyy ajassa. Nollahetkellä, kun pumppu lähtee käyntiin, suorapysähdysrajaksi pullahtaa lukema, joka saadaan, kun kyseisen hetken lämpökäyrän arvoon lisätään muualla asetetun "suurimman kytkentäerovakion" puolikas. Asentajavalikon puolella en ole juuri viihtynyt, joten siellä tapahtuvat asiat ovat vähän hataralla pohjalla.
Koko ajan on muistettava, että koneen käyntiajat riippuvat esimerkiksi vuodenajasta, koneen tehosta, jopa maaliuoksen lämpötilasta niin, että lämpimänä kautena kone käy lyhyemmän aikaa eli pysähtyy suuremmalla kytkentäerolla kuin kylmänä kautena.
Eiköhän tämä riitä kytkentäeroista tällä kertaa.