Lauhdutuslämpötila vai lämmönjaon lämpötilaero?

[Timo Karhu]

Auttakaa veljet ymmärtämään ihan periaatteellisella tasolla kumpaa kannattaa tavoitella, matalinta lauhdutuslämpötilaa vaiko sopivaa lämmönjaon erotusta?
Tätä samaa asiaa käsiteltiin toisessa ketjussa mutta en viitsinyt sotkea sitä, joten siksi uusi.

Tausta: puskurivaraaja 4-putkikytkennällä. Valmistaja neuvoo lämmityksen menon ja paluun deltaksi 5C-10C, itse tavoittelin puoliväliä, 7C manuaalisella 25% kiertovesipumpun asetuksella.

Jos asiaa tutkitaan vain teoriapohjalta, niin kumpi olisi parempi tavoite, mahdollisimman matala lauhduttimen lämpötila kovalla kiertovesipumpun nopeudella vai esim. 7C ero lauhduttimen yli hitaammalla nopudella?

[fraatti]

Molemmat mahdollisimman alas. Kuitenkin niin ettei varaaja pöllähdä sekaisin vaan sen pohjalta saadaan mahdollisimman viileää vettä koneeseen.

Kaikki kenellä on mittarit käytössä ovat puhuneet parhaasta copista mahdollisimman suurella virtauksella mittauksiin perustuen.

[Timo Karhu]

Kaikki kenellä on mittarit käytössä ovat puhuneet parhaasta copista mahdollisimman suurella virtauksella mittauksiin perustuen.

OK, juuri nämä keskustelut ne ovat saaneet minunkin pääni siirtymään pois 7C-fiksaatiosta.. taidanpa korottaa nopeutta ihan reilulla kädellä.

[fraatti]

5K deltaa käytetään mlp:n stadardin mukaisessa testauksessa ainakin.... 7K deltaan oli taannoin perusteluja liittyen kylmäaineen R407 lämpöliukumaan. Siitä huolimatta myös R407 kylmäaineilla olevilla koneilla kaikki foorumin hemmot ovat puhuneet paremmasta copista pienemmällä deltalla.

Ja oleellista tosiaan että puskuri ei saa mennä sekaisin... Suuria ei varmasti niinkään helposti saa sekaisin mutta pikkupytyt saanee helpommin... Jos teet muutoksia niin ota logia niin pohditaan 

[alspe]

Mistä pytyn sekoamisen voisi todentaa jos ei ulkoista menoanturia?

[peki]

5K deltaa käytetään mlp:n stadardin mukaisessa testauksessa ainakin.... 7K deltaan oli taannoin perusteluja liittyen kylmäaineen R407 lämpöliukumaan. Siitä huolimatta myös R407 kylmäaineilla olevilla koneilla kaikki foorumin hemmot ovat puhuneet paremmasta copista pienemmällä deltalla.

Ja oleellista tosiaan että puskuri ei saa mennä sekaisin... Suuria ei varmasti niinkään helposti saa sekaisin mutta pikkupytyt saanee helpommin... Jos teet muutoksia niin ota logia niin pohditaan 

Eipä yleistetä.

[fraatti]

Mistä pytyn sekoamisen voisi todentaa jos ei ulkoista menoanturia?

Pari käyntijaksoa eri deltoilla logissa?

[seppaant]

Auttakaa veljet ymmärtämään ihan periaatteellisella tasolla kumpaa kannattaa tavoitella, matalinta lauhdutuslämpötilaa vaiko sopivaa lämmönjaon erotusta?
Tätä samaa asiaa käsiteltiin toisessa ketjussa mutta en viitsinyt sotkea sitä, joten siksi uusi.

Tein muutama vuosi sitten laajan koesarjan missä parhaan taitoni mukaan tutkin lauhdutinvirtauksen vaikutusta lämpöpumpun suoritusarvoihin.
Mittaukset on tehty vakio-olosuhteissa, joissa on vakioitu lauhduttimelle tuleva lämpötila samoin kaivosta tuleva lämpötila.
Oheisessa kuvassa kokeiden tulokset.

ATS

[Timo Karhu]

Tässä omia huomioita. Tulkitsinko ATSin tutkimuksia oikein että täysillä on parempi?

26.12 klo 21 - 27.12. klo 10 = ULT -6C, LP 25%, delta 6.9K, COPpelo 4.9

27.12 klo 23 - 28.12 klo 11.30 = ULT -11C, LP 30%, delta 6.2K, COPpelo 4.7

28.12 klo 21 - 29.12 klo 09 = ULT -8C, LP auto, delta 5.6K, COPpelo 4.8

29.12 klo 10 - toistaiseksi --> ULT -11C, LP 50%, delta 4.7K, COPpelo 4.7

ULT ulkolämpötila ka
LP latauspumpun nopeus
delta, lämmönjaon delta (meno - paluu)
COPpelo, logintutkijan laskennallinen COP

Olen joskus saanut aikaiseksi puskuri meno (bt25) ja MLP meno (bt2 tai bt12) eroksi lopussa 0.5C ja se taisi tulla latauspumpun =< 20% nopeuksilla. Tässäkö kyse UKV100:n kerrostumisesta kun näillä testatuilla nopeuksilla tuo ero pysyttelee 1-2C luokassa?
Puskurivaraajan 4-putkikytkennän patterikierron pumppuna toimii UPS 25-40 II-asennolla.
Automaatin käyttö näyttää asettavan deltan melko vakioksi verrattuna latauspumpun vakionopeuteen.
COPpelo on nimenomaan tuo laskennallinen COP eli ei kunnon virtausmittareihin perustuva. Muutenkin se näyttää reagoivan ulkolämpötilaan eli ei taida auttaa verrata sitä ellei saa tasaista keliä testeihin.

Mitenkään vakavaahan tämä ei ole mutta heräsin yöllä hikisenä ajatukseen että ensi kesänä siirryn hybridikytkentään joka on 2 putki kun lämmitetään ja 3-putki kun ei lämmitetä. Jollain solenoidiratkaisulla tämä lienee mahdollista - pitää tutkia Nibettimen ulostuloja tarkemmin!

[seppaant]

Tässä omia huomioita. Tulkitsinko ATSin tutkimuksia oikein että täysillä on parempi?

Asia ei ole näin yksinkertainen miltä näyttää.
Tosin näissä kokeissa, joissa kaikissa mittauksissa oli sama keruun tulolämpötila ja lauhduttimelle menevä lämpötila, saatiin tulokseksi "täysillä parempi"

Kokeissa muutettiin siis lauhdutinvirtausta. Tämän seurauksena muuttui tietenkin Dt lauhduttimen yli. Samalla muuttui myös lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila
Lauhduttimen paine ja lauhtumislämpötila tottelevat lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilaa.
Yleinen virheellinen käsitys on että lauhtumislämpötila tottelee lauhduttimelle menevän veden lämpötilaa.

Noissa kokeissa oli siis kaksi muuttujaa, lauhdutinvirtaus ja lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila.
Näiden muuttujien yhteisvaikutus selviää koetuloksista, mutta tuloksista ei voi päätellä mikä on kummankin muuttujan osuus kokonaisuudesta.

Vuosi-COP:iin ja jopa vrk-COP:iin  vaikuttaa niin moni tekijä että on vaikea sanoa jonkin yksittäisen tekijän vaikutusta kokonaisuuteen vaikka tämän yksittäisen tekijän vaikutus tunnettaisiin hyvin jossain tietyssä toimintapisteessä.
Itse asiassa minulla on menossa mittausjakso, jossa seuraan vrk-COP:ia kahdella eri lauhdutinvirtauksella, 0,22 ja 0,42 l/s. tuloksia saa jo ehkä viikon päästä.

Yllä esitetty koe pitäisi tehdä niin että muutetaan lauhdutinvirtausta, kaivosta tulevan lämpötilan ja lauhduttimelta lähtevän lämpötilan pysyessä vakioina.

ATS                                                                                           

[Matias]

Noissa kokeissa oli siis kaksi muuttujaa, lauhdutinvirtaus ja lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila.
Näiden muuttujien yhteisvaikutus selviää koetuloksista, mutta tuloksista ei voi päätellä mikä on kummankin muuttujan osuus kokonaisuudesta.

Onhan tuossa ainakin tehojen osalta selkeä ero:

nopeus 3
-kaivosta 4,8kw
-sähköverkosta 2,26kw

nopeus 1
-kaivosta 4,63kw
-sähköverkosta 2,35kw

[seppaant]

Onhan tuossa ainakin tehojen osalta selkeä ero:

nopeus 3
-kaivosta 4,8kw
-sähköverkosta 2,26kw

nopeus 1
-kaivosta 4,63kw
-sähköverkosta 2,35kw

Nopeudella 3 on lauhduttimelta lähtevä lämpötila matalampi -> lauhtumislämpötila matalampi -> lauhduttimen paine matalampi -> ottoteho pienempi.
-> COP parempi -> kaivosta otetaan suurempi teho.

ATS

[fraatti]

-> lauhtumislämpötila matalampi -> lauhduttimen paine matalampi

Yksi keino koneissa joissa on höyrystymislämpötila sekä lauhtumislämpötila näkyvissä tehdä toimenpiteitä jotka tuovat näitä lähemmäksi toisiaan, jotka ovat tässä -3 ja 58.  Mutta vaikuttaakos tuohon myös osaltaan paisuntaventtiilin toiminta? Jos se päästää kylmäainetta lisää kiertoon kuinkas se noihin vaikuttaa? Laskee lauhtumispainetta ja höyrystymispainetta?

[fraatti]

Mistä pytyn sekoamisen voisi todentaa jos ei ulkoista menoanturia?

Videona havainnollistettuna (kuvittele lauhduttimelle palaavan veden anturia tuolla alaputkessa että mitä sille tapahtuu eri tapauksissa...)
https://youtu.be/69LonONjYYk