Vitocal 222 ja keruupiirin lämpötilat (pakkasella)

[Tele]

Hei,
Rekisteröidyin tänne kyselemään onko normaalia, että 120 m kaivostamme tulee viikkokeskiarvolukemina tulot nollan tuntumassa ja paluut pari astetta pakkasella? Systeemi on pyörinyt elokuun alusta (uudiskohde puutalo) ja taloon muutettiin sisään lokakuun lopussa. En löydä mistään ajantasaista tietoa keruuliemen lämmöistä, mutta keskiarvot kertoo seuraavaa (muutaman viikot tiedot poimittuina):

CW T.in  T.out HP1
33  0,5  -1,5   16h
37  0,0  -2,0  50h
43 -0,3  -2,3  58h
46  0,2  -1,8  39h
49  0,0  -2,0  45h

Onko tämä normaalia? Pumppu on 5,9kw Vitocal 222. Keruupiirin kiertopumpun tehoa en ole osannut katsoa, mistähän se löytyy? Kiertääkö liemi liian nopeaan kun se ei ennätä lämpiämään enempää? Mitä mahtaa lämpötilat olla jos ulkona on -20C pakkasta, nythän on ollut lämmin syksy..

[fraatti]

222:ssa ei ole ennen palaavalle liuokselle anturia ollenkaan vaan se on joku laskennallinen arvo minkä tuossä näet. Myöskin lukemat mitä tulevasta nesteestä näet ovat ko. viikon alimpia. Jos pumppu käy oikein pitkiä jaksoja saattaa tuo tulevan liuoksen lämpötilakin laskea tuolloin melko alas.

Millaisessa kohteessa tuo pumppu ja kaivo yhdistelmä on? Sijainti ja koko lähinnä...

Liuospumpun tehosta sinun ei kannata murehtia. Se on varmasti riittävä.

[tomppeli]

Saattaa olla, että lämpökaivo on liian matala.
Vähän auttaisi, jos olisi tieto talon lämmitettävästä alasta ja konko 1 vai 2 -kerroksinen, tai 1 ¹/₂ kerroksinen.
Kuinka syvällä kaivossa on vesi?

Jos 5,9 kW lämmitystehoinen pumppu on ns. täystehoiseksi mitoitettu,
antaisi laskentaohjelma lämpökaivon aktiivisyvyydeksi noin 146 metriä.
Sen mukaan lämpökaivo olisi liian matala.

[Tele]

Huoneistoala 1 krs talossa 133 m2, kerrosala n. 155 m2 (sis. 4,5m2 teknisen tilan), lattialämmitys koko talossa. Huonekorkeus 2,5-3,4 m (vino sisäkatto). Talo on energialuokassa B ja sijaitsee Sipoossa. Kaivo on lähellä teknistä tilaa, vaakaputkisto ehkä 5 m pitkä. Vaakaputkissa näyttää olevan joku musta eristefoam päällä.

Rototecin porausraportissa on sarakkeessa "vesi": "ei vettä", mutta "vedenpinta maanpinnasta": "15 m". En ollut tuohon kiinnittänyt huomiota, mutta eikös tuo tarkoita vähän niinkuin sitä, että kaivo olisikin vain 105 m syvä koska vesi on niin syvällä? Lämmönkeruuputkiston pituudeksi on ilmoitettu 240 m.

Tämähän onkin hienoa jos Lämpöykkönen porautti liian matalan kaivon ja homma kusee. Jos näin on, niin kuka on vastuussa? Tilaaja(ko) kun meni luottamaan maalämmön myyjään? Itse olisi pitänyt vaatia 50 m lisää kaivoa kun toimittaja kusettaa kumminkin -ko, -kö? 


Detailit tarjouksesta:
--------------------------
Maalämpöpumppu: Viessmann Vitocal 222-G (5,9 kW)
Toimitussisältö:
- varalla 9 kW:n sähkövastus
- Vitocom 100 -etäohjain mahdollisuus (lisävaruste)
- laitetakuu 2 vuotta, kompressoritakuu 5 vuotta
- valmistusmaa Saksa
- massa 250 kg
- integroitu käyttövesivaraaja 170 litraa
- mitat (kxlxs): 1830x600x680 mm
- hiljainen käyntiääni (43 dB)
- COP 0 C/+35 C = 4,2 (EN 14511)
- Vitotronic säätölaite
- scroll -kompressori
- liuospiirin pumppu A-energialuokka
- lämpöjohtopumppu A-energialuokka
- 2-piirin ohjausautomatiikka
---------------------------------------------
Porakaivo - 1 reikä
- 120m syvä porakaivo. Sisältää varmuusmarginaalin.
- lämmönkeruuputkisto: muovinen vesijohto PEM40PN8
- maalämpöneste: Etanoliliuos 30 til-%
- energiakaivon putkitus ja täyttö maalämpönesteellä
- energiahattu kaivon päähän
- vaakaputkiparin asennus kaivon ja laitetilan välille tilaajan tekemään kaivantoon
max. 4m päähän energiakaivosta, lisämetrit 55,00 €/m
- siirtoputkiston kytkentä kaivon kollektoriputkiin (hitsausliitos)
- muovikaivo energiareiän suojaksi
-----------------------------------------------
Yleiset toimitusehdot
Takuut
5 vuoden täystakuu. Takuu kattaa kaikki urakkaan kuuluvat asennustyöt, laitteistot ja komponentit
------------------------------------------------
Ja myyntipuhe-jargon:
Kiitos tarjouspyynnöstä! Tässä liitteenä tarjous maalämpöjärjestelmästä sekä poistoilmalämpöpumpusta  asennuksineen puhelimessa sovitun mukaisesti.

Mitoitus on tehty talon tietojen sekä nykyisen kulutuksen perusteella perustuen tuhansien jo valmistuneiden kohteittemme seurantatietoihin.

Laajasta valikoimastamme suosittelemme teille Saksalaista Viessmannin testivoittaja maalämpöpumppua. Viessmannilla laatu on aina ensisijalla.

Hyvän maalämpöpumpun lisäksi on erittäin tärkeää, että laite asennetaan oikein. Markkinasta kertoo aika paljon se, että suurin osa takuureklamaatioista johtuu väärin asennetuista laitteista. Laitteita siis asennellaan ja mitoitetaan vähän miten sattuu ja tästä johtuen laitteet eivät toimi niin kuin esitteet lupaavat. Laadukkaasti tehty asennus, oikealla mitoituksella varmistaa laitteen lämpökertoimen säilymisen, pidentää käyttöikää ja pienentää laitteen rikkoutumisriskiä.

Laitetoimittajien tarvikkeet, esim. kollektoriputket, läpivientien teko, sekä asennuskalusto vaihtelevat laaduiltaan eri toimittajien kesken. Lämpöykkönen on sitoutunut toimittamaan asennuksen ja laitteiston aina laadukkailla materiaaleilla, näin varmistamme laitteiston toimivuuden sekä lämpöarvojen toteutumisen. Esim. kollektoriputkena käytämme Turbo Collector –putkea jolla hyötysuhde paranee 5-10%. Läpiviennit eristämme erikoisvalmisteisilla läpivientimuhveilla joissa on mm. radontiivistys, alallahan hyvin usein eristys tapahtuu pelkästään uretaanieristyksellä.

Varmistaaksemme laadukkaan asennuksen, tarjoamme LämpöYkkösen asentamiin maalämpöpumppuihin Optimipalvelun veloituksetta, tulemme tarkistamaan ja säätämään laitteiston asennuksesta 6 -12 kk:n kuluessa paikan päällä.

Liitteenä pumppuesitteet joissa lisää myös Lämpöykkösen Optimipalvelusta.

Jos projekti on ajankohtainen, ilmoitelkaa tarjouksen tiimoilta heti kun olette tutustuneet tarjoukseen.

[tomppeli]

Huoneistoala 1 krs talossa 133 m2, kerrosala n. 155 m2 (sis. 4,5m2 teknisen tilan), lattialämmitys koko talossa. Huonekorkeus 2,5-3,4 m (vino sisäkatto). Talo on energialuokassa B ja sijaitsee Sipoossa. Kaivo on lähellä teknistä tilaa, vaakaputkisto ehkä 5 m pitkä. Vaakaputkissa näyttää olevan joku musta eristefoam päällä..

Tervetuloa mukaan joukkoomme foorumille!

Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä PDF -tulosteen omaan viestiisi.
Pumpun teho riittää, mutta kaivo taitaa olla aktiivisyvyydeltään turhan matala.
Kaivo varmastikin toimii tyydyttävän hyvin, jos on leutoja talvia, mutta kylmä talvi saattaa kuormittaa sitä liikaa.
Takuuseen näistä mitoituksista ei voi mennä, kun ei ole tarpeeksi tietoa kallioperän laadusta.
Kuinka pitkästi tuli maaporausta? Ilmeisesti ei kovinkaan monta metriä.
Kallio alkoi ilmeisesti jo nykyisen veden pinnan yläpuolelta.

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Tele]

Pumpun teho riittää, mutta kaivo taitaa olla aktiivisyvyydeltään turhan matala.
Kaivo varmastikin toimii tyydyttävän hyvin, jos on leutoja talvia, mutta kylmä talvi saattaa kuormittaa sitä liikaa.

Noniin, kiva juttu. Väistämättä tulee mieleen, että lämpöratkaisun toimittajat käyttävät härskisti asiakkaita hyväkseen ja vetävät laskelmat tarkoituksella alakanttiin, jotta saisivat paremman kokonaistarjouksen ja siten koko urakan. Tosin myös verrokkitarjoukset olivat samaa luokkaa: Pekka Kauppi / Lämpö- ja jäähdytysmaailma 6kW+120m kaivo, Senera 4,5kW+95 m kaivo. Ja Lämpöykköseen siis päädyin kun kaikki tarjoukset olivat muutaman satasen sisään samat.

Voisiko tässä nyt olla kuitenkin joku muu vika, vai onko ala tosiaan niin härski, että asiakkaan tulisi osata jo tarjouspyyntövaiheessa pyytää useampi kymmenen metriä lisää kaivoa jos meinaisi saada parhaan hyötysuhteen ja riskittömän systeemin? Käsittämätöntä jos näin tosiaan on.

[fraatti]

Kaivoon palaava -2.3 astetta ei taida olla vielä kovin matala. Mutta pumppu saattaa pyöriä vähän liian nopeasti jos lämpötilaero 2 astetta pitää paikkansa? Lämpötilaero 3 astetta olisi ilmeisesti parempi?

Täällä oli viime talvena alimmat lukemat +2/-2, mutta kaivoakin tuli omasta mielestä porailtua varmasti niin paljon että pakko riittää. Nyt alimmat +3/-1.
Tuon perusteella talvella laskisi paluu ainakin -3.3 asteeseen. Ja laskettu tulo vaikkapa -1.3.

Tsop tsop... Kuten aikaisemmin kirjoitin niin lämpötilat jotka tuossa seurannassa näkyvät ovat kyseisin viikon alimmat lämpötilat ja menevän liuoksen lämpötilaan ei ole anturia vaan se on laskennallinen. Oletko seurannut kertaakaan viikkoa pumppusi käyntiä viikon ajan ja tarkastanut alimmat liuoksen lämpötilat? Epäilen että et ole.

Liuospumpun nopeudelle ei kannata mennä tekemään mitään ilman parempaa tietoa. Pääsääntöisesti nopeampi kierto on aina parempi.

Kahta eri kohdetta ja kahta eri kaivoa ei voi verrata toisiinsa mitenkään.

Voisiko tässä nyt olla kuitenkin joku muu vika, vai onko ala tosiaan niin härski, että asiakkaan tulisi osata jo tarjouspyyntövaiheessa pyytää useampi kymmenen metriä lisää kaivoa jos meinaisi saada parhaan hyötysuhteen ja riskittömän systeemin? Käsittämätöntä jos näin tosiaan on.

Usein yritykset eivät ainakaan poraa kaivoa metriäkään ylimääräistä koska kilpailu on kovaa. Usein asiakkaat eivät sitten huomaa kiinnittää tarjouksissa mihinkään muuhun huomiota kuin kokonaishintaan. Mutta malttia nyt aluksi.

Jos haluat tietää kuinka lämmintä liuosta kaivosta tulee käyntijakson aikana niin paina "?"-merkkiä koneen ollessa siinä tilassa että siinä näkyy kiertoveden lämpötila ja ulkolämpötila, (ei siis missään valikossa) niin kauan että näytölle ilmestyy eri lämpötiloja. Saattaa olla että lisäksi täytyy vielä painaa muistaakseni nuolta johonkin suuntaan(vasemmalle?) että pääset tähän ruutuun. Kuvassa vasemmassa alakulmassa on kaivosta tulevan nesteen lämpötila. Kuvassa se on 1,9 astetta. Tuo kaivosta tulevan nesteen lämpötila vaihtelee usein melko paljon riippuen siitä kuinka pitkään mlp on käynyt. Käyntijakson loppupuolella se on matalimmillaan.


Joskus saattaa olla että nämä laitteet käyvät todella pitkään yhtäjaksoisesti vakioasetuksilla. Joskus käyntiä saattaa olla hyvä hiukan lyhentää koska olen kuullut 10h käyntijaksoista ja 2vrk lepotauoistakin...

[15444]

Tuo t.in on se kaivolle menevä viikon alin lämpötila ja tuo t.out tosiaan vain laskennallinen eli se ei kerro mitään.

[Tele]

Tulin juuri TT:sta ja älysin tuon tulevan ensiöpiirin lämpötilan manuskan avustuksella, mutta kiitokset Fraatti - samasta paikkaa se löytyi vaikkakin kuva on taulukkomainen ja siten aika erilainen kuin liittämäsi "konekuva". Käyttövettä lämmitellessään paluukierto oli +5C, mutta käyttövettä vekotin ei montaa minuuttia lämmitä. Pitäisi yrittää päästä katsomaan tuloliuoksen lämpötilaa pidemmän käyntijakson jälkeen.

Btw, käyttöveden kuumennuksesta +60C:hen (legionellabakteerin takia) pumpun asentaja väitti, että vekotin tekee sen itsekseen. Onkohan noin, sillä kertaakaan en ole bongannut yli +50 lämpötiloja joka on asetusarvo 1, ja toisaalta en ole missään valikossakaan törmännyt tämän asetuksiin.

Joku kysyi yllä milloin kallio alkaa kaivossa: 3,5 m jälkeen.

[fraatti]

Tulin juuri TT:sta ja älysin tuon tulevan ensiöpiirin lämpötilan manuskan avustuksella, mutta kiitokset Fraatti - samasta paikkaa se löytyi vaikkakin kuva on taulukkomainen ja siten aika erilainen kuin liittämäsi "konekuva". Käyttövettä lämmitellessään paluukierto oli +5C, mutta käyttövettä vekotin ei montaa minuuttia lämmitä. Pitäisi yrittää päästä katsomaan tuloliuoksen lämpötilaa pidemmän käyntijakson jälkeen.

Pääset samaan paikkaan kuin kuvassa on painamalla näytön ollessa aivan alkutilassa n 5s ja sitten nuolta vasemmalle muistaakseni. Siinä näytössä lukemat on 0.1 asteen tarkkuudella ja kuva on samanlainen kuin mitä laitoin tuohon aikaisemmin.

[tomppeli]

Joku kysyi yllä milloin kallio alkaa kaivossa: 3,5 m jälkeen.

Minä kysyin.

Tuo tieto ottaa yhden metrin pois tuon tekemäni laskelman kaivon syvyydestä.
Laskelman antama aktiivisyvyys on nyt sitten 143 metriä.

Aikaisemmin jo totesin, että en voi tuntea kohteesi kallioperän laatua.
Voihan olla niin, että kohteessasi kallioperän kiviaines onkin lämmönjohtavuudeltaan keskimääräistä parempi,
tai kalliossa on laajoja railoja, joiden kautta tapahtuu veden vaihtumista kaivossa ja kaivo onkin siksi ihan riittävän hyvä lämmittämään taloasi.
Ensimmäisen kylmän talven jälkeen tiedät enemmän.

Nyt kannattaa kirjallisesti ilmoittaa siitä, että olet huolissasi energiakaivon riittävyydestä ja esität, että asiaa seurataan.
Mikäli kaivo menee liian kylmäksi, eli sieltä tulee kylmempää maaliuosta, kuin tarjouksesi laskelmassa oli luvattu,
varaat itsellesi oikeuden vaatia kaivon energiasaannon parantamista tai korvausta mahdollisesti kärsimästäsi vahingosta.
Pumpun toimittanut yritys on ollut ilmeisesti myöskin vastuullinen suunnittelija ja on se jolle vaatimus tulisi esittää.

Jos poraus ei kuulunut pumpputoimitukseen voi asia olla hankalampi.
Porari useinkin vain poraa pyydetyn metrimäärän kaivoon syvyyttä eikä olekaan mitenkään vastuussa kaivon riittävyydestä.

Kun teen täällä mitoituslaskelmia, en myöskään voi olla mitenkään vastuussa niiden oikeellisuudesta.
Yleensä joudun tekemään laskelmia varsin hatarien lähtötietojen perusteella ja varsinkin silloin ei laskelmakaan voi olla kovin luotettava.
Tekemäni laskelmat ovat vain niitä suuntaa antavia!

[Tele]

Nyt kannattaa kirjallisesti ilmoittaa siitä, että olet huolissasi energiakaivon riittävyydestä ja esität, että asiaa seurataan.
Mikäli kaivo menee liian kylmäksi, eli sieltä tulee kylmempää maaliuosta, kuin tarjouksesi laskelmassa oli luvattu,
varaat itsellesi oikeuden vaatia kaivon energiasaannon parantamista tai korvausta mahdollisesti kärsimästäsi vahingosta.
Pumpun toimittanut yritys on ollut ilmeisesti myöskin vastuullinen suunnittelija ja on se jolle vaatimus tulisi esittää.

Jos poraus ei kuulunut pumpputoimitukseen voi asia olla hankalampi.
Porari useinkin vain poraa pyydetyn metrimäärän kaivoon syvyyttä eikä olekaan mitenkään vastuussa kaivon riittävyydestä.

Kun teen täällä mitoituslaskelmia, en myöskään voi olla mitenkään vastuussa niiden oikeellisuudesta.
Yleensä joudun tekemään laskelmia varsin hatarien lähtötietojen perusteella ja varsinkin silloin ei laskelmakaan voi olla kovin luotettava.
Tekemäni laskelmat ovat vain niitä suuntaa antavia!

Isot kiitokset myös sinulle Tomppeli asiaan paneutumisesta! Lämmityspaketti tuli samasta paikkaa kokonaisuudessaan, toki poraus oli ulkoistettu alihankkijalle, mutta yhtä kaikki samaa pakettia tässä kaikki oli. Ja itseasiassa en ole minkäänlaista lämpölaskelmaa koskaan edes nähnyt  Sain vain tarjouksen joka oli heidän laskelmansa mukainen ja sis. "varmuusmarginaalin" mitä se sitten ikinä onkaan.

Naapureilla on samalla ihkauudella asuinalueella lähes prikulleen samanmoisissa taloissa 8kw+140m kaivo (tässä kohteessa isohko autotalli myös mlp perässä), sekä toisessa 6kw+109 m kaivo. Tämä kuvastanee sitä miten nuo kaivot nykyään suunnitellaan. Väkisin tulee mieleen, että suunnittelu on lyhytnäköistä ja tehdään pidemmän päälle riskiratkaisu, koska ei se firmaa kiinnosta miten sieltä kaivosta vuosien kuluttua lämpöä tulee kun rahat on saatu ja takuut loppuneet.

Anyway, yritän bongata kierron paluulämpöä pidemmän käyntijakson jälkeen. On kyllä hanurista, että en saa todellista pumpulta kaivoon lähtevän liemen lämpöä. Miten voin edes arvioida onko lämpötilaero millainen, kun lokista saa vain viikon alimmat lämmöt? COPista puhumattakaan, siihen en taida päästä mitenkään käsiksi ilman melkoisen monimutkaisia ja osin arvioihin perustuvia laskelmia?

[tomppeli]

Lämpökaivojen mitoitukset ovat aina olleet ihan mitä sattuu.
Yleensä lähes kaikilla toimijoilla kaivojen syvyys on ollut liian pieni.
Ainoa, joka on mitoittanut kaivot riittäviksi on ollut kotimainen, Lapualla toimiva yritys.
En ole missään tekemisissä minkään alan toimijan kanssa, en myöskään heidän kanssaan.
En halua mainostaa ketään. Tämän silti rohkenen tässä yhteydessä todeta.

Olen seurannut tämän alan kauppaa ja jatkuvasti harmittaa useiden yrittäjien huono moraali.
Asiakkaalle myydään mitä sattuu.

Ei ole mitään viranomaista, joka voisi auttaa asiakasta.
Kunnallinen rakennusvalvonta on lähinnä se elin, jolle opastusvelvollisuus kuuluisi, tai sitten kunnallinen energianeuvoja.
Bergheat laskentaohjelmaa lähdin kehittämään työkaluksi maalämmön hankkijalle.
Se on kuitenkin ilmeisesti liian vaikea siihen tarkoitukseen.
Siitä pitäisi tehdä jonkinlainen kansanversio.
 
Olen toivonyt, että valtiovalta tukisi ja ohjaisi jollain tavalla maalämmitystä suunnittelevia.
Nykyisen huonon yhteiskunnallisen taloustilanteen aikana sekin ajatus on mahdoton toteutettavaksi.

[tomppeli]

Täällä pohjoisempana 8kW koneelle kaivo taitaa olla 180 metrin luokkaa. Eli ei voi yhtään noita syvyyksiä verrata.

Laskenta antaa  jm82:n paikkakunnalle lattialämmitystalolle, jonka
- lämmitystarve on 25.500 kWh/a,
- pumppukooksi tasan 8 kW ja
- kaivoon aktiivisyvyttä 214 metriä.

Lämpökaivon syvyys riippuu kovasti paikkakunnan kallioperän lämpötilasta.


Kaivon lämpötila ei voi mennä pakkaselle.
Lämmön keruuvara on käytännössä oikeanpuoleisen kartan lämpötila + noin 1aste.
Etelä-Suomessa se on noin siis noin 7 K ja Lapissa noin 3 K.

[fraatti]

Jos nyt aivan täysin maallikko pitäisi joku kaivo mitoittaa uuteen 133 neliön taloon, niin kaivo voisi olla vaikka 133 metriä (sisältäisi pienen varmuusvaran). Se 120 metriä pitäisi olla myös hyvin lähellä.

Täällä pohjoisempana 8kW koneelle kaivo taitaa olla 180 metrin luokkaa. Eli ei voi yhtään noita syvyyksiä verrata.

Lämpökaivon syvyys riippuu kovasti paikkakunnan kallioperän lämpötilasta.


Kaivon lämpötila ei voi mennä pakkaselle.
Lämmön keruuvara on käytännössä oikeanpuoleisen kartan lämpötila + noin 1aste.
Etelä-Suomessa se on noin siis noin 7 K ja Lapissa noin 3 K.

Kaivon syvyyshän riippuu pääasiassa kohteen vuotuisesta energiatarpeesta, maaperän lämpötilasta sekä järjestelmän hyötysuhteesta. Mitä parempi hyötysuhde laitteistolla on sitä syvempi on myös kaivo. Eräänä tekijänä kaivon syvyyteen vaikuttavana asiana saattaa tulla kyseeseen myös koneen huipputeho suhteessa kaivon syvyyteen. Tiettyä määrää enempää energiaa ei kaivosta voida ottaa "huipputehona".

Jotkut saattavat mitoittaa kohteita "hihavakioden" perusteella mutta parempi tapa on oikesti ottaa huomioon yllämainitut asiat ja käyttää jotain mitoitukseen tarkoitettua ohjelmaa tai laskentataulukkoa. Se että lopputulos olisi oikea edellyttää myös oikeita lähtötietoja. Joskus saneerauksissa/uudisrakennuksissa puuteelliset lähtötiedot saattavat aiheuttaa haasteita....

[OilToSoil]

Saanko lainata tätä ketjua hiukan, kun tässä kuitenkin kaivon lämmöistä puhutaan?
Tämän voi sitten siirtää parempaan ketjuun, jos sellainen löytyy.

Miten kaivon lämmön pystyi parhaiten mittaamaan?

Stiebel kertoo ainoastaan kaivoon palaavan aineen lämpötilan.
Tein äsken siten, että seitsemän minuuttia sen jälkeen, kun lämmitys oli loppunut, niin laitoin pelkän liuospumpun pyörimään.
Se pyöri 15 min ja sen jälkeen menin katsomaan, että liuoksen lämpötila oli +1,4 astetta.
Viime aikoina kaivoon on mennyt lämmityksen aikana -2,0 asteista liuosta, eli tällöin ero on 3,4.

Jos olisin pyörittänyt liuospumppua vaikka 20 min myöhemmin, niin varmaan liuos olisi ollut vähän lämpimämpää...

Mutta ei nuo nyt omaan silmään kovin lämpöisiltä näytä.
Vai mitä muut on mieltä?
Mittasinko oikein, kannattaako jo olla huolissaan?

En kyllä muista, että viime talvena kaivoon olisi tuosta paljon kylmempää enää mennytkään.
Tosin eilen illalla, kun oli pitkä käyttöveden lämmityssykli ja siihen perään lämmitysveden lämmitys, niin lukema kävikin -2,5 asteessa. 

Ja tämä kokemus siis myös referenssiksi ketjun aloittajalle.

[Seagear]

Jos haluaa kaivon "todellisen" lämpötilan niin laittaa vaikka pääkytkimestä pumpun pois päältä muutaman tunnin ajaksi ja katsoo lämpötilan sen jälkeen kun virrat on taas päällä ja pumppu lähtee tulille.

[sailor]

edit: Olikohan jollain 20kW pumppu ja 230m kaivo. Jos se noin oli, niin tuollainen kaivo kestäisi aika hyvin hetkellistä kuormaa.

Täällä. Kolmiputkisen keräimen ansiosta (tai ilman) ei mitään ongelmaa. 11 vuotta toiminut. Parhaat menneiden vuosien kk-keskilämpötila -17 astetta ja vrk-keskilämpötila -30. Suurin ongelma lyhyessä kaivossa/maapiiirissä on putken pieni lämmönsiirtopinta-ala ja heikko lämmönjohtavuus.

Aloittajan kannattaa nyt ihan rauhassa odotella kunnon pakkasia. Uusi talokin vie aina hieman enemmän energiaa ekana vuotena. Itse virittäisin jonkun logituksen mittailemaan kaivon toimintaa.

[TeeHoo]

Tässä kuvia järjestelmämme toiminasta (8kW / 150m / Patterilämmitys)

Kuva 1 Tämän hetkiset lämpötilat
Kuva 2 Viime talven matalimmat lämpötilat
kuva 3 Viime talven suurin kulutus
Kuva 4 Lämmitysjakso kuvassa lopuillaan. Menovesipyyntö 35C ulkolt +1C. Teki käyttövettä juuri ennen lämmitysjaksoa.

Tuollaisia nuo arvot on kokoajan olleet

[OilToSoil]

Stiebelistä saa varmaan kylmimmän tulevan liuoksen lämpötilan suurin piirtein mitattua kun laittaa liuospumpun heti uudelleen pyörimään, kun lämmitys on saatu kokonaan valmiiksi. Joku aika pienehkö hetki siinä menee että lämpömittari alkaa reagoimaan.

Lämpimimmän tulevan liuoksen saa taas mittailtua kun taukojakso on loppumaisillaan. Ja laittaa liuospumpun silloin pyörimään yksistään. Täällä jos pumppu on ollut vaikka pari tuntia pois päältä, niin tulo liuos on alussa +5 astetta. Noin 50 minuutin taukojaksollakin liuoksen lämpötila ehtii nousta melkein maksimi lukemaan.

edit:
Alimmillaan tulo olisi ollut vaikkapa 0.9 astetta ja paluu -2.5 astetta.
Täällä suurin piirtein alimmat viime talvelta +2/-2. Eli voi olla vaikka +1.6/-2.4, kun lämpömittarit näyttää vain asteen tarkkuudella. Jotain 3 tunnin jatkuvalla käynnilläkään ei mennyt tuon alle, mutta jos tulee kovempia pakkasia, niin voi tietysti allekin mennä.

Joo, testasin vielä päivällä juuri lämmityssyklin päätyttyä.
Liuospumppu pyörii muistaakseni minuutin kompressorin stopattua ja kun liuospumppu pysähtyi näytti kone litkun lämpötilaksi +0,8 astetta.
Ajattelin, että pitääpä pyöräyttää liuospumppua nopeasti vielä, jos luku muuttuisi ja se asettui taas +1,4 asteeseen.
Kumpi se sitten on oikeasti, 0,8 vai 1,4... Ajattelin vain että saisi vähän syvemmältä koukattua sitä liuosta stopin jälkeen.

Jos haluaa kaivon "todellisen" lämpötilan niin laittaa vaikka pääkytkimestä pumpun pois päältä muutaman tunnin ajaksi ja katsoo lämpötilan sen jälkeen kun virrat on taas päällä ja pumppu lähtee tulille.

Ei taida uskaltaa tuota enää tehdä, kämppähän saattaa alkaa viilenemään! 

Kesällä, kun on pidemmät tauot muutenkin syklien välillä, niin muistaakseni tuollaisella 15 min pumpun pyörityksellä sain liuoksen lämpötilaksi +4,2 astetta vai olikohan +4,7. Kun ei enää muista.
Eli ei tuo nyt varmaan mikään huippukaivo ole, mutta pärjännee.
Vettähän sinne ei tullut porauksen aikana mistään ja se täytettiin letkulla jälkikäteen.
Kiinnostaisi tietää, missähän se veden pinta on tällä hetkellä. Vaikka olisi tyhjä!

[TeeHoo]

Btw, käyttöveden kuumennuksesta +60C:hen (legionellabakteerin takia) pumpun asentaja väitti, että vekotin tekee sen itsekseen. Onkohan noin, sillä kertaakaan en ole bongannut yli +50 lämpötiloja joka on asetusarvo 1, ja toisaalta en ole missään valikossakaan törmännyt tämän asetuksiin.

Ei ainakaan meidän Viesmannissa, olen aktivoinut sen n. kerran kuussa. Joskus väli on ollut kaksikin kk, eikä meillä vatsatautiepidemiaa ole ollut.

Käynnistys tapahtuu laittamalla rasti "1x käyttöv. lämm." kohtaan.
Kannattaa etsiä käyttöohjeesta vastaava kohta, koska 333 ja 222 ohjelmistot erilaiset.

[jm82]

Joo, testasin vielä päivällä juuri lämmityssyklin päätyttyä.
Liuospumppu pyörii muistaakseni minuutin kompressorin stopattua ja kun liuospumppu pysähtyi näytti kone litkun lämpötilaksi +0,8 astetta.
Ajattelin, että pitääpä pyöräyttää liuospumppua nopeasti vielä, jos luku muuttuisi ja se asettui taas +1,4 asteeseen.
Kumpi se sitten on oikeasti, 0,8 vai 1,4... Ajattelin vain että saisi vähän syvemmältä koukattua sitä liuosta stopin jälkeen.

Siinä käyntijakson lopussa siis tulee se +0.8 astetta kaivosta. Kun kaivoon ei mene enää kylmää liuosta, niin ajan kanssa se tuleva liuos alkaa lämpenemään.

Pitäisi tietää että kauanko taukoaika on. Ja ennen kuin kompressori käynnistyy niin pyörittää sitä liuosta. Silloin näkisi että mikä on kaivon tai keruuliuoksen lämpötila silloin kun lämmitys lähtee päälle. Mitä lyhyemmät ne taukojaksot on, niin sitä huonommin kaivo ehtii lämpenemään. 0.5h ehtii vähän lämpeämään. 1h ehtii lämpeämään jo aika hyvin. 2h tauko niin ei enää enempää lämpeäkään.

Täällä 18 päivän aikana (121 käynnistystä)
kone käynnissä 113 h
kone sammuksissa 319 h
kerrallaan käynnissä 56 min
kerrallaan sammuksissa 2,64h =2h 38min.

Kesällä kun ei ollut talon lämmitystäkään niin kaivosta tuli alussa +7. Nyt maksimi on +5. Joskus aiemmin tuli ensin +5 ja sitten syvempää kaivosta hetken päästä lyhyen aikaa +6.

[sailor]

Asentelin windowsin uudelleen tuohon logituskoneeseen ja trend:iä voi katsella nyt livenä. Tunnin käyntijakso niin tulevan liemen lämpötila painuu nollaan ja vähän ali. Käyntijakson alussa noin 4 asteista.

[OilToSoil]

Asentelin windowsin uudelleen tuohon logituskoneeseen ja trend:iä voi katsella nyt livenä. Tunnin käyntijakso niin tulevan liemen lämpötila painuu nollaan ja vähän ali. Käyntijakson alussa noin 4 asteista.

On kyllä hienoa, kun pääsee tuolla tavalla koneen käyntiä katsomaan!
Voi kun saisi omastakin myllystä dataa ulos...

[fraatti]

Tunnin käyntijakso niin tulevan liemen lämpötila painuu nollaan ja vähän ali. Käyntijakson alussa noin 4 asteista.

Tuohon kun yhdistetään vielä voimakkaasti laskeva lämpötila ja näin ollen nopeasti nouseva menoveden lämpötila pyynti niin ainakin varaavan 30m3 betoniklöntin varaaminen saa varsin pitkän käyntijakson aikaiseksi...

[Tele]

Noniin, muutaman päivän olen kirjannut iltaisin lukemia ylös. Keskimäärin:
- kompura on pyörinyt 8-9h päivässä
- käynnistyksiä 7-9 kpl
- vastusta on käytelty 1-1,5 h (teho 1 ja 2 yhteenlaskettuna)
- Kaivolta tulevat vedet olleet lämmityksen alussa 4-5 astetta plussalla, mutta pidempiä jaksoja en ole päässyt seuraamaan mihin lämpötila asettuu.

Mielestäni meillä käynnistykset lisääntyivät selvästi kun jouduimme ottamaan lämpimän käyttöveden kiertopumpun käyttöön (ajastettuna toki). Hystereesi käyttöveden lämmittämiseen on tällä hetkellä 6K pumpulle ja 12K vastuksille - ilmeisesti ei ole varaa enää laskea kun asetusarvo on 50 C? Muuta varaajaa ei ole kuin Viesmannin oma 170L. Tässä mulla on käytössä veden lämmitys "normaali" eli pitäisi kai lämmitellä koko varaajan tuohon lämpöön? Defaulttina oli lämpötila "ylhäällä", mutta muutin tuohon "normaaliin", että lämmin vesi ei loppuisi niin helposti - ok? Lokikirja näyttää, että vastuksia käytellään lähes aina käyttöveden lämmityksen lopuksi ihan hetken aikaa. Eikö pumpulta tule tarpeeksi lämpöä vai miksi se käynnistää vastuksen muutaman minuutin ajaksi? Tämän lisäksi lokin mukaan (ja kuten vastusten päivittäinen käyttömäärä kertoo) vastuksia on välillä käytelty päivällä ihan lattialämmityksen kiertovedenkin lämittämiseen. Ihmettelen mistä moinen "suuri lämmitystarve", kuten loki asian ilmaisee, yhtäkkiä tyhjillään olevaan kämppään ilmestyy nollakeleillä? Jotenkin tuntuu, että onkohan tuossa vehkeessä säädöt nyt ihan kohdillaan.

Lisäksi bongasin lokista "kiertoveden lämpötilan anturi viallinen, käytetään arvoa XX(en muista mikä luku siinä oli)" -virheilmoituksen. Samassa yhteydessä tuli muitakin virheilmoituksia kylmäainepiiriin liittyen, mutta ne poistuivat jonkun ajan kuluttua itsestään. Huomasin itseasiassa tuon tapahtuman viime sunnuntaina kun kompura sammui tyyliin minuutin kuluttua käynnistyksestä ja ihmettelin mistä moinen. Onko muilla tullut vastaavantyyppisiä virheilmoituksia?

 

[fraatti]

Lokikirja näyttää, että vastuksia käytellään lähes aina käyttöveden lämmityksen lopuksi ihan hetken aikaa. Eikö pumpulta tule tarpeeksi lämpöä vai miksi se käynnistää vastuksen muutaman minuutin ajaksi? Tämän lisäksi lokin mukaan (ja kuten vastusten päivittäinen käyttömäärä kertoo) vastuksia on välillä käytelty päivällä ihan lattialämmityksen kiertovedenkin lämittämiseen. Ihmettelen mistä moinen "suuri lämmitystarve", kuten loki asian ilmaisee, yhtäkkiä tyhjillään olevaan kämppään ilmestyy nollakeleillä? Jotenkin tuntuu, että onkohan tuossa vehkeessä säädöt nyt ihan kohdillaan.

Lisäksi bongasin lokista "kiertoveden lämpötilan anturi viallinen, käytetään arvoa XX(en muista mikä luku siinä oli)" -virheilmoituksen. Samassa yhteydessä tuli muitakin virheilmoituksia kylmäainepiiriin liittyen, mutta ne poistuivat jonkun ajan kuluttua itsestään. Huomasin itseasiassa tuon tapahtuman viime sunnuntaina kun kompura sammui tyyliin minuutin kuluttua käynnistyksestä ja ihmettelin mistä moinen. Onko muilla tullut vastaavantyyppisiä virheilmoituksia?

Vastuksille on muutama erillinen säätö millä säädetään kuinka "herkästi" ne lähtevät päälle. Ulkomuistista muistelisin että käyttövedelle on kaksi arvoa. Lämöpötilaraja minkä jälkeen ne kytketään päälle sekä toinen säätö lisäksi joka perustuu siihen että kuinka nopeasti varaajan lämpötila laskee. Voin katsoa tarvittavat parametrit jos haluat?

Jotta voisi tietää yhtään mistä ilmoistuksesta on kyse täytyis virheen numero ottaa ylös. "ilmoituksen", ei virheen voi antaa esim se että jos käyttöveden lämpötila nostetaan niin korkeaksi että kompressori ei sitä enää pysty niin korkealle nostamaan yksistään. Esimerkiksi lauhduttimelta lähtevän tai palaavan veden lämpötila voi olla niin kuuma että kompressorilla lämmitys lopetetaan. Loppu lämmitetään sitten vastuksilla jos niiden käyttö on sallittu valikoista.

Lämmitysvedelle on myös muutama eri parametri vastuksia vasten. Voin tonkia nekin jos haluat?

[Tele]

Pumppu se jollottelee pakkasella melkoisesti ja tunteja kertyy. Mutta edelleen ihmetyttää, että päivässä vastuksia käytellään yhteensä 0-4h, useimmiten 1-3h. Joku siellä täytyy pielessä olla, sillä vidduakos tolla vehkeellä tekee jos suoraa sähköä käytellään kuitenkin tuntitolkulla päivässä. Kuten taisin yllä kirjoitella vaikuttaisi siltä, että käyttöveden teon yhteydessä vastukset ovat päällä lähes joka kerta. Mutta koska muuta kuin tuo 170L varaaja ei käyttövedelle ole, on pakko pitää vastukset toiminnassa (valinta "käyttövesi sähköllä" tms), että vesi riittää useamman hengen suihkutteluihin.

Käyttöveden asetusarvo on 50C, hystereesi kompuralle 6 ja vastuksille 12 astetta. Ei noita nyt viittis pahemmin enää laskeakaan ja arkipäivisin ja öisin olen aikaohjelmoinut käyttöveden teot pois päältä kokonaan, eli käyttövettä tehdään arkisin vain aamulla ja illalla. Liekö siinä sitten säästömielessä hyötyä vai ei..?

Yllä mainitsemani virheilmot olivat (tapahtui siis yhden kerran niin, että pumpun käytyä muutaman minuutin se sammui ja lokista löytyi nämä ilmoitukset [aikajärjestys alhaalta ylös eli 01 viimeisin]):

01 Menoveden anturi toisio 28
(Häiriö poistettu 08:36 / Toision menoveden lämpötila-anturi viallinen, käyttö toisiopiirin paluuveden anturin arvolla + 5K)
02 Kylmäainepiiri (SHD) C9
(Häiriö poistettu 08:36 / Suojakorkeapaineanturin häiriö)
03 Kylmäainepiiri (SHD) C9
04 Menoveden anturi toisio 28
05 Kylmäainepiiri (SHD) C9
(Klo 8:21)

[Tele]

...vaikuttaisi siltä, että käyttöveden teon yhteydessä vastukset ovat päällä lähes joka kerta. Mutta koska muuta kuin tuo 170L varaaja ei käyttövedelle ole, on pakko pitää vastukset toiminnassa (valinta "käyttövesi sähköllä" tms), että vesi riittää useamman hengen suihkutteluihin.

Lueskelin noista muista topikeista, että vastuksia ilmeisesti muilla käytellään tosi vähän. Johtuuko se pienestä varaajasta, että meillä vastuksia käytetään JOKA PÄIVÄ käyttöveden lämmitykseen? Lattiaveden lämmityspuolella mulla ei ole täpäkkää sähkövastusten käytössä, joten ilmeisesti nuo tunnit kertyy tosiaan pelkästä käyttövedestä. Tuntuu vähän kummalliselta, että reilu 2kk asumisen jälkeen meillä on käytetty yht. yli 70h vastuksia (teho 1: 36h, teho 2: 36h) käyttöveden lämmittelyihin. Tai no, oikeastaan siis ilmeisesti yht. 36h mutta puolet ajasta täysillä ja puolet ajasta alemmalla teholla. Onko muilla vastaavaa?

Pitäisi ilmeisesti koittaa ilman käyttöveden vastuksien sallimista, mutta se lämpöisen veden loppuminen ei toisaalta suihkussa seistessä houkuttaisi.   

[Seagear]

Lueskelin noista muista topikeista, että vastuksia ilmeisesti muilla käytellään tosi vähän. Johtuuko se pienestä varaajasta, että meillä vastuksia käytetään JOKA PÄIVÄ käyttöveden lämmitykseen? Lattiaveden lämmityspuolella mulla ei ole täpäkkää sähkövastusten käytössä, joten ilmeisesti nuo tunnit kertyy tosiaan pelkästä käyttövedestä. Tuntuu vähän kummalliselta, että reilu 2kk asumisen jälkeen meillä on käytetty yht. yli 70h vastuksia (teho 1: 36h, teho 2: 36h) käyttöveden lämmittelyihin. Tai no, oikeastaan siis ilmeisesti yht. 36h mutta puolet ajasta täysillä ja puolet ajasta alemmalla teholla. Onko muilla vastaavaa?

Pitäisi ilmeisesti koittaa ilman käyttöveden vastuksien sallimista, mutta se lämpöisen veden loppuminen ei toisaalta suihkussa seistessä houkuttaisi.   

Ei meillä käytetä vastuksia kuin 28 vuorokauden välein tapahtuvaan legionellakuumennukseen. Varaajan koko on 180 litraa eli ei se kyllä tuosta 10 litran erosta johdu. Jos varaaja on täynnä kuumaa vettä niin yhdellä 10 litraa minuutissa valuttavalla suihkulla kestää suihkutella karkeasti 25 minuuttia ennen kuin lämmin vesi loppuu. Käyttötottumukset toki vaikuttavat veden riittävyyteen mutta kyllä meillä koko nelihenkinen perhe selviytyy pesuista jollain 10-15 min suihkuttelulla.

[Tele]

Ei meillä käytetä vastuksia kuin 28 vuorokauden välein tapahtuvaan legionellakuumennukseen. Varaajan koko on 180 litraa eli ei se kyllä tuosta 10 litran erosta johdu. Jos varaaja on täynnä kuumaa vettä niin yhdellä 10 litraa minuutissa valuttavalla suihkulla kestää suihkutella karkeasti 25 minuuttia ennen kuin lämmin vesi loppuu. Käyttötottumukset toki vaikuttavat veden riittävyyteen mutta kyllä meillä koko nelihenkinen perhe selviytyy pesuista jollain 10-15 min suihkuttelulla.

Mitkä asetukset teillä on seuraaville:
- Käyttöveden asetuslämpötila
- Hystereesi kompuralle ja hystereesi vastuksille käyttöveden teossa
- Onko vastusten käyttö käyttöveden kuumennukseen sallittu?

Käsitänkö oikein, että käyttövesivaraajaan tulee uutta kylmää vettä sitä mukaa kuin lämmintä käytetään, jolloin lämmintä vettä käyttämällä varaajan lämpötila laskee tasaista tahtia niin kauan kuin lämmintä vettä kulutetaan, tai kunnes kompura (ja vastukset) käynnistyvät? Minusta meidän systeemi vaikuttaa ainakin toimivan noin kun lämpötilaa katsoo. Ja fiilis on se, että aina kun menet suihkuun alkaa kompura ja vastukset jauhaa lisää lämpöä varaajalle.

[Seagear]

Mitkä asetukset teillä on seuraaville:
- Käyttöveden asetuslämpötila
- Hystereesi kompuralle ja hystereesi vastuksille käyttöveden teossa
- Onko vastusten käyttö käyttöveden kuumennukseen sallittu?

Käsitänkö oikein, että käyttövesivaraajaan tulee uutta kylmää vettä sitä mukaa kuin lämmintä käytetään, jolloin lämmintä vettä käyttämällä varaajan lämpötila laskee tasaista tahtia niin kauan kuin lämmintä vettä kulutetaan, tai kunnes kompura (ja vastukset) käynnistyvät? Minusta meidän systeemi vaikuttaa ainakin toimivan noin kun lämpötilaa katsoo. Ja fiilis on se, että aina kun menet suihkuun alkaa kompura ja vastukset jauhaa lisää lämpöä varaajalle.

Käyttöveden alaminimi (käynnistysarvo) on 38 astetta. Danfoss tekee käyttöveden aina "loppuun saakka" eli siihen asti kunnes painekytkin katkaisee virrat kompuralta. Tällöin säiliön ylälämpö on 58-60 C ja alalämpö 56 C. Tuosta hystereesistä en ole ihan varma että mitä haet takaa. Tehdasasetukset ovat näin: Käyttövesianturin vaikutus verrattuna huippuanturiin käyttöveden tuotannon käynnistyessä. 65% (väli: 0% / 100%) enkä ole niitä muuttanut. Vastuskäyttöä ei ole estetty mutta en ole ikinä havainnut käyttövesipuolella vastusten olevan päällä muutoin kuin legionellakuumennuksen aikana. Ks. asennusohje, sivu 58-59 http://lampo.danfoss.com/PCMPDF/Danfoss_Install_VMBMA1020_fi.pdf

Jos havaitsen että varaaja on aivan tyhjä ja kohta pitäisi mennä suihkuun/saunaan niin pakotan käyttövesilämmityksen päälle nostamalla hetkellisesti käynnistysrajaa niin että lämmitys käynnistyy. 8 kW pumppu lämmittää käyttöveden n. 20 minuutissa joten jo sillä aikaa kun istuu saunassa löylyissä ehtii varaaja latautua jonkin verran.

[fraatti]

Mitkä asetukset teillä on seuraaville:
- Käyttöveden asetuslämpötila
- Hystereesi kompuralle ja hystereesi vastuksille käyttöveden teossa
- Onko vastusten käyttö käyttöveden kuumennukseen sallittu?

Mulla (10kW) käyttövesivaraajan lämpötila 49
hystereesi 6 astetta

vastukset ei sallittu

Sinulla kun on kyseessä hiukan pienempi kone niin siinä varmaan lämmityskierukassa riittää tehoa jotta saanet käyttöveden hiukan kuumemmaksi kuin tuolla 10kW koneella.
Käyttöveden lämpötilana tuon 6kW koneen kanssa voisi kokeilla vaikka 52 astetta.
Hystereesinä vaikka 4 astetta.

Jos silti vielä tuntuu että vesi ei riitä niin sitten vastukset mukaan. Hystereesinä voi kokeilla vaikka 10 astetta.

Sitten muutama fakta tuosta veden lämmitämisestä ja sen vaatimasta tehosta.
Jos suihkun virtaus on 12l/min ja tuleva vesi on 5 ja suihkusta tarvisi saada 40 niin tuon veden lämmittämiseen tarvitaan noin 30kW tehoa. Tämä tarkoittaa sitä että 6kW tehoinen pumppu vaatiin noin 5min käyntiä jokaista suihkuminuuttia varten.

Jos vesi ei meinaa riittää sittenkään niin sitten vastuksia mukaan korkeammassa lämpötilassa. Ja niin vielä kysymys että eihän kone satu käymään yhtäjaksoisesti näillä keleillä?

[TeeHoo]

Mitkä asetukset teillä on seuraaville:
- Käyttöveden asetuslämpötila
- Hystereesi kompuralle ja hystereesi vastuksille käyttöveden teossa
- Onko vastusten käyttö käyttöveden kuumennukseen sallittu?

Meillä:
- 50°C
- 5°C / 10°C
- Kyllä on vastukset sallittu. Meillä asuu talossa kaksi teiniä, jotka "asuvat" suihkussa päivittäin. Viime vuonna teinien suihkuihin ja Legionella ajoihin kului 537 kWh sähköä vastuksiin, tarkoittaa 68 euroa. Onko se paljon vai vähän? Minusta vähän...

Käsitänkö oikein, että käyttövesivaraajaan tulee uutta kylmää vettä sitä mukaa kuin lämmintä käytetään, jolloin lämmintä vettä käyttämällä varaajan lämpötila laskee tasaista tahtia niin kauan kuin lämmintä vettä kulutetaan, tai kunnes kompura (ja vastukset) käynnistyvät? Minusta meidän systeemi vaikuttaa ainakin toimivan noin kun lämpötilaa katsoo. Ja fiilis on se, että aina kun menet suihkuun alkaa kompura ja vastukset jauhaa lisää lämpöä varaajalle.

- Oikein käsität.

- Tapsa

[euroshopperi]

50 astetta on pyynti
Käyttövesivaraaja on 390 L, joka on 17 kW pumpulle hieman alle minimin MIELESTÄNI.
Sähkövastuksia käytetty 26 kk = 0 kWh
Kaikki vastukset on estetty
500 L lämmityksen puskurista otetaan 45 kierukalla esilämmitys lämpimälle vedelle, jota riittää 8 h porukalle aina.

Legionellilaiset ei juurikaan huoleta, kun käyttövesivaraajan 50 asteen anturi on säiliön puolessa välissä tasan.

[Tele]

Jos vesi ei meinaa riittää sittenkään niin sitten vastuksia mukaan korkeammassa lämpötilassa. Ja niin vielä kysymys että eihän kone satu käymään yhtäjaksoisesti näillä keleillä?

Ei käy, nyt viime päivinä käynyt 12-14h/vrk kun pakkanen -10..-12 about.

Kattotaas miten lämpöiset vedet riittää kun otin vastustäpäkän pois päältä. Joku tässä mättää Teehoohon verrattuna, koska jos meillä on keskimäärin päivässä 0,5h vastuksia sanotaan vaikka keskimäärin 6kW teholla käytössä, tulisi vuodessa vastuksia 0,5h/pvä*6kW*365pvä = 1095 kWh. Ja suihkussa käy keskimäärin vain 1,5 aikuista/päivä, ja suihkut vielä varsin nopeita. Joku tässä ei täsmää.

Okei, meillä on käyttöveden kierrätys päällä, mutta olen ohjelmoinut sitäkin koko ajan alaspäin, nyt ei ole enää päällä kuin reilu 5 h/vrk asetuksella 5 min kierrätys, 25 min lepoa. Ei luulisi tuon kierrättämisen enää olevan niin iso syöppö, että aiheuttaisi noin ison eron Teehoon lukemiin, sillä käyttötottumusten valossa meillä vastusten käyttö pitäisi olla minimaalista Teehoon tilanteeseen verrattuna.

[fraatti]

Vastuksien käytölle käyttövettä tehdessä on muutama eri parametri.

Eli 6008 paljonko käyttöveden lämpötila saa laskea jotta vastukset menevät päälle.


Sekä toinen parametri joka aktivoi vastukset mikäli käyttöveden lämpötilannousu on liian hidasta eli 600D. Jos haluat todeta että kumman aktivoituminen on kyseessä niin tämä saattaa selvitä koneen logista syynä miksi vastukset on otettu käyttöön. Logi löytyy koodaustaso 2:lta. Tai vaihtoehtoisesti laskemalla 6008 niin alas että sen takia vastukset eivät lähde päälle ja katsomalla lähteekö vastukset tämän muutoksen jälkeen vielä päälle kun käyttövettä käytetään.

[TeeHoo]

Ehdottaisin että otat kv kierron hetkeksi kokonaan pois ja katsot kuinka se vaikuttaa varaajan toimintaan.

Vastuksien kuluttaman sähköenergian saa laskettua näin:
Teho1 (h) x 3 kW + Teho 2 (h) x 6 kW
Eli jos molemmat 36h => 36 *3 + 36*6 =  324 kWh

Kannattaisi mielestäni keskustella myös myyjän kanssa asiasta, sillä onhan takuu voimassa. Turhan syvälle taso 2 säätöihin ei kannattaisi puuttua takuuaikana.

- Tapsa

[fraatti]

Okei, meillä on käyttöveden kierrätys päällä, mutta olen ohjelmoinut sitäkin koko ajan alaspäin, nyt ei ole enää päällä kuin reilu 5 h/vrk asetuksella 5 min kierrätys, 25 min lepoa.

Laitapa tähän ketjuun joko xls tiedostoon käyttöveteen kulunut sähkö ja tuotettu energia viikottain. Meillä on myös kaksi ihmistä taloudessa ja voin tiedot saatuani vertailla omia ja sinun tietoja toisiinsa sekä tehdä siitä graafin. Vielä jos veden kulutuksen saa joltain ajalta niin tieto on vertailu kelpoisempaa. Luulisin että tästä voi hiukan päätellä paljonko tuo käyttöveden kierto vie energiaa....

[Tele]

Laitapa tähän ketjuun joko xls tiedostoon käyttöveteen kulunut sähkö ja tuotettu energia viikottain. Meillä on myös kaksi ihmistä taloudessa...

Käyttöveden energian vastuksilla saisin vielä laskettua, mutta tuotettua energiaa en tällä tietämyksellä. Mistä tuohon tarvittavia arvoja Viessmannin käyttöliittymästä pääsee katsomaan?

Kävimme äsken koko perheen (2 aikuista ja 2 pikkulasta) voimin suihkuttelemassa ja vesi riitti vaikkei vastustäpäkkä päällä ollutkaan \"/ Suihkusta tultuani kävin tsekkaamassa "laitteistoyleiskuvan" kertoman veden lämmön varaajassa: 16°C. Joko kerrostuma varaajassa on melkoisen rajua tai sitten anturi näyttää omiaan, sillä ihan normaalin lämpöistä sieltä suihkusta tuli..

EDIT: Jostain syystä pumppu kävi paljon hiljaisempana nyt kun teki käyttövettä verrattuna aiempaan kun se teki sitä vastuksen kanssa