Puskurivaraajan kytkentä maalämpöjärjestelmään

[sljk]

Aiheesta on foorumilla keskusteltu paljon ja esillä on ollut erilaisia kytkentävaihtoehtoja. Kaikissa niissä varaaja on ollut kytkettynä lämmityspiirin menopuolelle.

Kuis puskurivaraaja mahtais toimia kytkettynä lämmityskierrolta palaavaan linjaan?

On/off MLP:n tuottama lämmin vesi olisi silloin heti hyötykäytössä lämmityspiirissä (patterit) ja varaajaan varastoitunutta hieman viileämpää paluuvettä olisi puskurissa varastossa.

MLP:n käynnistyessä "huilin" jälkeen puskurissa olisi siis satsi vilpoista patterikierron paluuvettä, joka antaisi MLP:n tuotannolle (käynnistyksen jälkeen) puskurin läpivientiajan verran hyvän COP:n.

Hyvällä COP:lla puskurin viileää vettä lämmittäessä patterikiertoon virtaisi kuitenkin lähes heti MLP:n tuottamaa lämmintä täysimääräisenä.

[seppaant]

Varaajilla on noin kaksi tehtävää:
- Pienentää lämmönjakoon menevän veden lämpötransientteja
- Lisätä järjestelmän energianvarauskapasiteettia.

Paluupuolelle kytketty varaaja ei pienennä lämpötransientteja.

Paluupuolelle kytketty varaaja lisää energianvarauskapasiteettia mutta vähemmän kuin menopuolelle kytketty koska paluupuolen varaaja ladataan kylmemmällä vedellä.

Sitten on vielä oma lukunsa 3- ja 4-putkikytkennällä ja ulkoisella kieropumpulla varustetut varaajat.

ATS

[Seagear]

Varaajilla on noin kaksi tehtävää:
- Pienentää lämmönjakoon menevän veden lämpötransientteja
- Lisätä järjestelmän energianvarauskapasiteettia.

Paluupuolelle kytketty varaaja ei pienennä lämpötransientteja.

Paluupuolelle kytketty varaaja lisää energianvarauskapasiteettia mutta vähemmän kuin menopuolelle kytketty koska paluupuolen varaaja ladataan kylmemmällä vedellä.

Sitten on vielä oma lukunsa 3- ja 4-putkikytkennällä ja ulkoisella kieropumpulla varustetut varaajat.

ATS

Meiltä löytyy pieni, 100 litran puskuri 4-putkikytkenällä ja öljylämmityksen peruja olevalta ulkoisella kiertopumpulla eli tuplakiertopumpuilla oleva systeemi.

[euroshopperi]

Mulla tuo pumppu pystyy tekemään lämpöä n. Dt 6 asteen hujakoilla.

[sljk]

Varaajilla on noin kaksi tehtävää:
- Pienentää lämmönjakoon menevän veden lämpötransientteja
- Lisätä järjestelmän energianvarauskapasiteettia.

Paluupuolelle kytketty varaaja ei pienennä lämpötransientteja.

Paluupuolelle kytketty varaaja lisää energianvarauskapasiteettia mutta vähemmän kuin menopuolelle kytketty koska paluupuolen varaaja ladataan kylmemmällä vedellä.

ATS

Nuo esittämäsi kaksi tehtävää toteutuu varmasti parhaiten lämmityskierron menoon kytketyllä puskurivaraajalla.

Jos taas haetaan patterikiertoon kytketyn on/off MLP:n käyntijaksolle parasta mahdollista COP arvoa, niin kuvittelisin tilanteen olevan toinen.

Lämmityskierron paluuseen sarjaan kytketty puskurivaraaja päästäisi MLP:n tuottaman lämpimän veden ilman viivettä patteripiiriin ja siellä puskurivaraajassa olisi startissa varastossa sitä viileää paluuvettä.

Täsmennettynä kysymys on seuraava: Jos lisään MLP:n menopuolen 100 l puskurin kapasiteettia toisella 300 l puskurilla, niin kannattaako se asentaa meno- vai paluupuolelle?

Lisäpuskuriin tulisi myös lämpimän käyttöveden esilämmityskierukka.

[euroshopperi]

Tuo riippuu aika paljon sen puskurivaraajan viileydestä ja siihenhän sitten tietysti vaikuttaa sen esilämmityskierukan ottama lämpökin aika paljon. Mulla on kohtuu sutjakka kierto, kun pumppu pyörittää lämmitysvettä ladattaessa ja se pystyy nostamaan tulevan litkun lämpöä vain n. 6 asteella. Mulla on siis lattialämmityspiirit otettu varaajan syöttö ja paluu putkista 2 m ennen varaajaa. Piirejä on siis kaksi ja ne on shuntattuja ja niille on omat kiertomoottorinsa molemmille. Eli tuo 500 L varaaja on mulla käytännössä oma piirinsä, jonka lämpöjä ja hystereesiä saan säädellä itsenäisesti. Kun lämpöjä aletaan pyytää piireihin lisää ja shuntit siis on pyörinyt auki, niin pumppu alkaa tekemään lientä tuohon varaajapiiriin ja shuntit alkaa pikkuhiljaa kiertyä pienemmälle, kun tarpeeksi lämmöt nousee yli piirin pyynnin tarpeen. Joten aluksi siis molemmat piirit ottaa lämmöt tarpeen mukaan, ennekuin ne pääsee tuonne varaajaan asti. Sitten alkaa tuon varaajapiirin lataus, joka jatkuu niin kauan, kuin annan sille hystereesiä. Pyrkimyksenä on toki se, että betonilattian piiri 1 ja varaaja liikkuisi samalla kintaalla ja shuntti pyrkii olemaan enemmän auki, kuin kiinni. Yläkerran lattia taas on erityisen nopeasti reagoivaa lajia ja sen shuntti on pikemminkin enemmän kiinni, kuin auki. Eli mulla on sitten vielä puskurissa esilämmityskierukka, joka ottaa ensin sen mitä tarvitaan nostoon n. 20 asteella. Kaikenkaikkiaan siis vaihtoehtoja on 3. Tämähän on puhtaasti rinnankytkentänä meikäläisellä ja pelaa oikein hienosti nyt, kun sain asetukset kohdalleen. Pakkasia odotellaan, jotta käyrän jyrkkyydet saa selville. Käyntitunteja kun on tällaisilla viikoilla alta 20, niin saa oikein tarkkailla, että milloin pyörii kone.

[seppaant]

"sljk"

Täsmennettynä kysymys on seuraava: Jos lisään MLP:n menopuolen 100 l puskurin kapasiteettia toisella 300 l puskurilla, niin kannattaako se asentaa meno- vai paluupuolelle?

Nykyisessä järjestelmässä on ilmeisesti menopuolella 100 litran varaaja 2-putkikytkennällä?
Kuinka päin se on kytketty, lämpöpumpulta meno varaajan ylä- vai alaosaan?
Nibe 1245-8?
Patterilämmitys?
Onko tai saatko logattua käyntitietoa koneestasi?

ATS

[sljk]

"sljk"Nykyisessä järjestelmässä on ilmeisesti menopuolella 100 litran varaaja 2-putkikytkennällä?
Kuinka päin se on kytketty, lämpöpumpulta meno varaajan ylä- vai alaosaan?
Nibe 1245-8?
Patterilämmitys?
Onko tai saatko logattua käyntitietoa koneestasi?

ATS

Nykyisessä kytkennässä on Niben UKV 100 puskuri kytkettynä ohjeiden mukaan ylhäältä sisään ja alhaalta ulos (kaksiputkikytkentä). Lämpöä systeemiin tuottaa Nibe 1245-8 ja lämmön jako on toteutettu saunatilojen vesikiertoista lattialämpöä lukuunottamatta pattereilla.

Lämmitysjaksolle säädetyllä 100 % kvp:n teholla tuo 100 litran puskuri puskuroituu melko nopeasti virtaaman ollessa 1200 l/h.

En ole saanut "Brunoa" toimimaan, mutta käyntijaksot 150 asteminuuttiasetuksella ovat reilusti yli puoli tuntia ja huonelämpötila ei havaittavasti heilu.

Tuon menoon kytketyn puskurin ajattelin näillä näkymin poistaa piiristä, sillä lämpötilan heiluminen 50-luvun tilavahkossa vapaakiertojätjestelmässä ei aiheuta ääniongelmia. Kun meno vielä kulkee vanhan öljypannun shuntin läpi, niin saan halutessa vesivirran kulkemaan pannun 200 l vesitilan kautta.

Menopuolella on siis puskuria ihan tarpeeksi.

Tavoitteena on nyt COP:n optimointi ja viritystoimenpiteenä on siirtää puskurivaraajatilavuus lämmityskierron menopuolelta paluupuolelle. Samalla on tarkoitituksena varastaa paluun puskuripytystä lämpöä lämpimän käyttöveden esilämmitykseen.

[seppaant]

Sinä siirrät siis nykyisen 100 l puskurin menopuolelta paluupuolelle jonne kytket lisäksi vanhan pannun 200l?
Voisitko arvioida patterien ja putkistojen tilavuuden?
Saatko logattua nykyisestä järjestelmästä mittaustietoa? Esim pari käynti- ja seisjaksoa 30s aikaresoluutiolla.

ATS

[euroshopperi]

Paljonka saat tuolla lauhduttimella sen Dt arvoksi? Tuollainen kierto ja 8 kW pumppu voi jo antaa aika pienen eron. Elikkä jos sisälle pukkaa kovin kylmää vettä, eikä se pumppu pysty lämmittämään sitä kuin arviolta 4-5°c:tta patterilämmityksessä, niin niin.... Mulla taitaa pyöriä ihan maksimissa tuo pumppu, mutta kone on 17 kW, jolla saa siellä n. 30°c: een tietämillä sellaisen Dt 7°. Eli mulla on kierto latauksessa sen , mitä Wilon 1-7 pystyy työntämään 28 mm putkessa 5 m matkalla meno/paluuna. Ei kai se kaukana 2 000 L/h:ssa ole.

[seppaant]

8 kW pumppu lämmittää lämmönjaon vettä 1200 l/h virtauksella 5,7 C.

Jos lämpöpumpun menopuolella oleva varaaja siirretään tulopuolelle, niin käyntijakson aikainen lämpöpumpulta lähtevän veden lämpötilan käyttäytyminen ei muutu miksikään.
Varaajan siirrolla ei ole vaikutusta hyötysuhteeseen.

Jos varaaja on lämpöpumpun jälkeen, alkaa patterien lämpiäminen varaajan viiveen verran myöhemmin verrattuna siihen että varaaja on ennen lämpöpumppua.
Toisaalta varaajan ollessa lämpöpumpun jälkeen jatkuu patterien lämmitys pidempään lämpöpumpun pysähdyttyä kuin tapauksessa missä varaaja on ennen lämpöpumppua, koska varaaja on varattu lämpimämmällä vedellä verrattuna ennen lämpöpumppua olevaan varaajaan.

ATS

[Peca]

Minulla 11kW lämpöpumppu, ulkopuolinen  kv-pumppu 25/6, läpivirtaus puskuri 500litran Jäspi GTV500, ohituskierrolta menovesi puskurin alaosaan, ylhäältä lämmityspiiriin, menovesianturi puskurivaraajan yläosassa anturitaskussa (anturi T1). Eipä tuossa kovin kummoista viivettä näytä 500 litran puskurin massa aiheuttavan lämmityssyklin alussa:

http://joulex.thh.fi/logtemp/last.htm


Kyllä minäkin aina kytkisin puskurin lämpöpumpun jälkeen menopuolelle.

-Peca-

[jm82]

Täällä on saman tyylinen kytkentä kuin Pecalla. 400 litrainen tai vähän isompi läpivirtaus puskuri, mutta ei ole ohituskiertoa eikä ulkoista kiertovesipumppua käytössä. Kiertovesipumppu koneessa on grundfos ups 15-60 so 130, isoimmalla eli 90W teholla.

Katselin nuo lukemat:
Ulkolämpötila 10, lämmityksen pyyntilämpötila 28
maalämpöpumpulta tuleva 38
pattereille menovesi (sama josta pyyntilämpötilan mittaus) 34
pattereilta paluuvesi 31.6
kaivosta +3/-1
dt lauhduttimen yli siis noin 6,4

Asteminuutit meni tuossa kohdilla nollaan eli lämmitys loppui. Asteminuutit on laitettu -80. Asteminuutit menee +100 eli kolmen tunnin päästä lähtee lämmitys uudelleen käyntiin, jos menolämpötila olisi koko ajan 27 astetta. Ja jos ulkolämpötila vielä pysyy samassa. Mahdollisimman vaikeasti selitetty

Täällä rautaiset patteriputket menee jotenkin kaksoisbetonilaatan välissä hiekassa. Lisäksi kolme patteria vähän uudempia jota muovi/kupariputkella ja -99 tehty noin 4 neliön lattialämmitys laajennusosa. Kaikkiin menee samanlämpöinen vesi ilman termostaatteja tai kuristuksia. Muutama patteri taitaa olla termostaatista hyvin pienellä.

[sljk]

Jos lämpöpumpun menopuolella oleva varaaja siirretään tulopuolelle, niin käyntijakson aikainen lämpöpumpulta lähtevän veden lämpötilan käyttäytyminen ei muutu miksikään.
Varaajan siirrolla ei ole vaikutusta hyötysuhteeseen.

Jos varaaja on lämpöpumpun jälkeen, alkaa patterien lämpiäminen varaajan viiveen verran myöhemmin verrattuna siihen että varaaja on ennen lämpöpumppua.
Toisaalta varaajan ollessa lämpöpumpun jälkeen jatkuu patterien lämmitys pidempään lämpöpumpun pysähdyttyä kuin tapauksessa missä varaaja on ennen lämpöpumppua, koska varaaja on varattu lämpimämmällä vedellä verrattuna ennen lämpöpumppua olevaan varaajaan.

Taidat olla oikeassa päättelyssäsi varaajan kytkennän vaikutuksesta (meno/paluu) MLP:n COP-arvoon. Tilanne tietty hieman muuttuu, jos varaajasta "varastetaan" lämpöä lämpimän käyttöveden esilämmitykseen. Kutas tuumaat tilanteesta siinä tapauksessa?

[seppaant]

Taidat olla oikeassa päättelyssäsi varaajan kytkennän vaikutuksesta (meno/paluu) MLP:n COP-arvoon. Tilanne tietty hieman muuttuu, jos varaajasta "varastetaan" lämpöä lämpimän käyttöveden esilämmitykseen. Kutas tuumaat tilanteesta siinä tapauksessa?

Seuraavassa suuntaa-antava laskelma käyttöveden esilämmityksen vaikutuksesta vuotuiseen energiankulutukseen.

Oletetaan vaihtoventtiilikone
- B0 W35 antoteho 8,3 kW, COP 5,0
- B0 W50 antoteho 6,9 kW, COP 3,5
- Käyntiaika  3000 h/vuosi
- Käyttövettä 53 C, 36,5 m3/vuosi
- Kylmä vesi 9 C
- Kylmä vesi esilämmityksen jälkeen 25 C

Käyttöveden lämmitys, COP 3,5
9->53C, 36500 litraa/v -> 1873 kWh -> 272 h/v -> ottoenergia = 535 kWh/v
Talon lämmitys, COP 5,0
(3000-272)h x 8,3 kW = 22642 kWh/v -> ottoenergia 4528 kWh
Kokonaisottoenergia ilman esilämmitystä 535+4528 = 5063 kWh

Kylmä vesi esilämmitetään lämpötilaan 25 C
Käyttöveden lämmitys, COP 3,5
25 -> 53C, 36500 litraa/v -> 1192 kWh -> 173h/v -> ottoenergia = 340 kWh/v
Talon lämmitys, COP 5,0
Talon lämmityksestä ”varastetaan” käyttöveden lämmittämiseen 1873-1192 = 681 kWh/v
COP:lla 5,0 tehdään energiaa 22642+681 kWh = 23323 kWh ->ottoteho = 4664 kWh
Kokonaisenergia esilämmityksen kanssa 340 + 4664 = 5004 kWh

Esilämmitys säästää 59 kWh/v mikä 13c kWh-hinnalla tekee 7€ 67c vuodessa.

ATS

[WPF]

Seuraavassa suuntaa-antava laskelma käyttöveden esilämmityksen vaikutuksesta vuotuiseen energiankulutukseen.

Oletetaan vaihtoventtiilikone
- B0 W35 antoteho 8,3 kW, COP 5,0
- B0 W50 antoteho 6,9 kW, COP 3,5
- Käyntiaika  3000 h/vuosi
- Käyttövettä 53 C, 36,5 m3/vuosi
- Kylmä vesi 9 C
- Kylmä vesi esilämmityksen jälkeen 25 C

Käyttöveden lämmitys, COP 3,5
9->53C, 36500 litraa/v -> 1873 kWh -> 272 h/v -> ottoenergia = 535 kWh/v
Talon lämmitys, COP 5,0
(3000-272)h x 8,3 kW = 22642 kWh/v -> ottoenergia 4528 kWh
Kokonaisottoenergia ilman esilämmitystä 535+4528 = 5063 kWh

Kylmä vesi esilämmitetään lämpötilaan 25 C
Käyttöveden lämmitys, COP 3,5
25 -> 53C, 36500 litraa/v -> 1192 kWh -> 173h/v -> ottoenergia = 340 kWh/v
Talon lämmitys, COP 5,0
Talon lämmityksestä ”varastetaan” käyttöveden lämmittämiseen 1873-1192 = 681 kWh/v
COP:lla 5,0 tehdään energiaa 22642+681 kWh = 23323 kWh ->ottoteho = 4664 kWh
Kokonaisenergia esilämmityksen kanssa 340 + 4664 = 5004 kWh

Esilämmitys säästää 59 kWh/v mikä 13c kWh-hinnalla tekee 7€ 67c vuodessa.

ATS

Nyt tämäkin on todettu

MOT

[fraatti]

Nyt tämäkin on todettu

MOT

Täällä laskin joskus samaa asiaa...http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4969.msg57538#msg57538

[tomppeli]

Lasketaan sähkönkulutus ilman esilämmitystä
1065kWh/2,5=426kWh vuodessa/hlö

Esilämmityksellä oletuksilla että lattiaveden cop 4.5, käyttöveden cop 2,5, tuleva vesi 6 astetta, esilämmitys 18 asteeseen saakka, vuodessa hlö kohti kulutus 1065kWh, varaajan lämpötila 55

(((18-6)/(55-6)) * 1065kWh) / 4,5 + (((55-18)/(55-6)) * 1065kWh / 2,5
=((12/49) *1065kWh) /4,5 + ((37/49) * 1065kWh/2,5
=261/4,5 + 804/2,5
=58 + 321
=379kWh

Säästöä siis 426-379=47kWh -> * 0,125c  -> 6€/hlö

Neljän hengen taloudessa voi säästää näillä parametreilla 24€/vuosi..... 

Oletetaan vaihtoventtiilikone
- B0 W35 antoteho 8,3 kW, COP 5,0
- B0 W50 antoteho 6,9 kW, COP 3,5
- Käyntiaika  3000 h/vuosi
- Käyttövettä 53 C, 36,5 m3/vuosi
- Kylmä vesi 9 C
- Kylmä vesi esilämmityksen jälkeen 25 C

Käyttöveden lämmitys, COP 3,5
9->53C, 36500 litraa/v -> 1873 kWh -> 272 h/v -> ottoenergia = 535 kWh/v
Talon lämmitys, COP 5,0
(3000-272)h x 8,3 kW = 22642 kWh/v -> ottoenergia 4528 kWh
Kokonaisottoenergia ilman esilämmitystä 535+4528 = 5063 kWh

Kylmä vesi esilämmitetään lämpötilaan 25 C
Käyttöveden lämmitys, COP 3,5
25 -> 53C, 36500 litraa/v -> 1192 kWh -> 173h/v -> ottoenergia = 340 kWh/v
Talon lämmitys, COP 5,0
Talon lämmityksestä ”varastetaan” käyttöveden lämmittämiseen 1873-1192 = 681 kWh/v
COP:lla 5,0 tehdään energiaa 22642+681 kWh = 23323 kWh ->ottoteho = 4664 kWh
Kokonaisenergia esilämmityksen kanssa 340 + 4664 = 5004 kWh

Esilämmitys säästää 59 kWh/v mikä 13c kWh-hinnalla tekee 7€ 67c vuodessa.

Näissä kahdessa on se ero, että
fraatti´in laskelma on tehty vaihtoventtiilikoneen lämpimän veden tuottamisen hyötysuhteella COP = 2,5.
Seppant´in on laskettu tulistusvaraajallisen koneen lämpimän veden tuottamisen hyötysuhteella COP = 3,5.

Vaihtoventtiilikoneen lämpimän veden tuottamisen COP -arvo toki riippuu kovasti siitä, mihin lämpötilaan käyttövesi kuumennetaan.
Tulistusvaraajallisella koneella COP -arvoon vaikuttaa, onko kyseessä lattia- vai patterilämmitystalo.

[seppaant]

Hämmästyttävän lähelle samaa lopputulosta olemme fraatin kanssa päässeet, vaikka meillä on ollut erilainen lähestymistapa ongelman ratkaisemiseksi.
Minun esimerkissä COP ja tehoarvot ovat suoraan Nibe F1245-8 teknisistä tiedoista.
Mikäli oikein tulkitsin fraatin laskelmia, niin niissä ei ole laskettu mukaan käyttöveden esilämmitykseen menevää energiaa. Vai onko esilämmitys tehty niillä kuuluisilla "ilmaisilla puilla"?

Käyttöveden esilämmityksen hyödyksi voitaneen katsoa se, että käyttövettä saadaan nopeammin eli noin kolmasosa-aikaa nopeammin kuin ilman esilämmitystä.
Vaikka olen tätä foorumia seurannut kohta yhdeksän vuotta, niin taitaa olla laskettavissa yhden käden sormilla ne tapaukset kun käyttövesi ei ole riittänyt, ja niissäkään tapauksissa tuskin olisi ollut apua esilämmityksestä.

Käyttöveden esilämmityksestä maalämpöjärjestelmässä ei ole oleellista hyötyä taloudellisessa eikä teknisessä mielessä.

ATS

[tomppeli]

Käyttöveden esilämmityksestä maalämpöjärjestelmässä ei ole oleellista hyötyä taloudellisessa eikä teknisessä mielessä.

ATS

Näissä kahdessa laskelmassa on ilmeisesti ajateltu hyödyntää lämmityskierrosta palaavan kiertoveden lämpötilaa.
Paluun lämpötilaksi laskelmassa on valittu noin +25 C.
Lämpötilan nosto esilämityksessä on
paluuveden lämpötila - vesijohdosta tulevan veden lämpötila = 25 C - 9 c = 16 C.

Kuinka on Antti patterilmlämmitteisessä talossa?
Keskimääräinen verkosta palaavan kiertoveden lämpötila on korkeampi patterilämmitteisessä.
Se saattaa olla noin 35 - 40 astetta.
Nyt on lämpötilan nousu +40 C - +9 C = 31 C.
Lähes tuplaantui lämmön nousu. Silti hyöty jää pieneksi.
Iso satsaus paluulämmön hyödyntämiseen käyttöveden esilämmityksessä tuskin muodostuu kannattavaksi, varsinkaan lattialämmitystalossa.

[seppaant]

Kuinka on Antti patterilmlämmitteisessä talossa?
Keskimääräinen verkosta palaavan kiertoveden lämpötila on korkeampi patterilämmitteisessä.
Se saattaa olla noin 35 - 40 astetta.

Nyt kun ulkona on +6C on paluuvesi 30C
Viime yönä kylmimmillään oli -3C, silloin oli paluuvesi 34C

ATS

[fraatti]

Mikäli oikein tulkitsin fraatin laskelmia, niin niissä ei ole laskettu mukaan käyttöveden esilämmitykseen menevää energiaa. Vai onko esilämmitys tehty niillä kuuluisilla "ilmaisilla puilla"?

Tuo saattaa olla jäänyt ottamatta huomioon. En taida jaksaa enää käymään tuota laskua läpi saattaa olla että sieltä tuo puuttuu kun naputtelin tuon joskus kiireessä töiden ohella... Jokatapauksessa suunta on selvä. Taloudellisessa mielessä tuosta ei saa kannattavaa... coppelot ja veden lämpötilat on heitetty hatusta mutta kyllä ne sielläpäin ovat....

Vaikka olen tätä foorumia seurannut kohta yhdeksän vuotta, niin taitaa olla laskettavissa yhden käden sormilla ne tapaukset kun käyttövesi ei ole riittänyt, ja niissäkään tapauksissa tuskin olisi ollut apua esilämmityksestä.

Elikäs huomasin että 50 astetta on melko matala lämpötila varaajalle jonka energiasisältö on muutenkin varsin pieni joten muutin lämpötilaksi 55 astetta. Samaten normaalisti sekoittajissa oleva lämpötila taitaa olla 37 aikaisemmin mainitsemani 38 asteen sijaan.

Ensin lasketaan kuinka paljon saadaan vettä ilman esilämmitystä olettaen että varaaja on täysin sekoittunut, varaajan tilavuus 180l, varaajan lämpötila lähtötilanteessa 55 astetta ja tulevan veden lämpötila 6 astetta.

(37-6) * X = (55-37) * 180
31X = 18*180
X = 3240/31
X = 104 litraa

Sitten voidaan laskea paljonko saadaan vettä jos esilämmitetty vesi olisi 18 asteista.

(37-18) * X = (55-37)
19X = 3240
X = 170 litraa

Sitten vielä kolmanneksi tilanne jossa oletetaan että varaajan kerrostumat säilyvät. Lopputilanteena on ilman esilämmitystä kokonaan 6 asteinen varaaja tai sitten esilämmityksellä kokonaan 18 asteinen varaaja.
37X = 55 * 180
X = 9900/37
X = 267 litraa

Näistä laskutoimituksista jo huomaa että on erityisen tärkeää että varaajan kerrostumat säilyvät.

Laskin myös aluksi tilanteen että varaaja olisi 50 asteinen ja haluttu lämpötila 38 astetta. Varaaja tasalämpöinen. Lopputulokseksi tuli huima 79 litraa.

Yksi merkille pantava asia on kuitenkin se että jos varaaja on täysin sekoittunut sieltä tulee kuitenki seuraavaksi x määrä 36 asteista sitten 35 asteista jne. kerrostuneesta varaajasta tulee vain korvaavan veden lämpöistä.

Eli sinänsä välttämättä esilämmitys ei tuo sen kummemmin lisäystä käyttöveden määrään muutakuin sen verran mitä kone kerkee vettä "lennossa" lämmittämään... Esilämmitettynä tietysti hiukan enemmän...

Tosin jos otetaan sellainen skenaario käsittelyyn että kyseessä on maalämpöpumpun integroitu varaaja jonne lasketaan tuota esilämmitettyä vettä. Oletetaan että varaajassa kerrostumat säilyvät. Tällöin normaalisti viilein vesi virtaa aluksi varaajan pohjalle jossa kierukassa kiertävän veden lämpötila laskee. Jos vesi ei olekaan yhtä kylmää varajaan pohjalla myös lauhduttimelle menevän ja lähtevän veden lämpötila pyrkii nousemaan koska varaajan sisällä olevalla kiurukalla ei ole enää yhtä suurta lämmitystehoa kuin aikaisemmin. Tämä laskee myös coppia käyttövesijakson aikana. Jonkinäköinen teoreettinen mahdollisuus on myös siihen että varaajan sisäinen kierukka jää liian pieneksi suurempitehoisilla koneilla niukan mitoituksen takia. Tällöin toiminnasta voisi tulla hiukan vastaavaa kuin manttelivaraajan tapauksessa jossa välttämättä yhdellä käyntijaksolla ei saada ladattua käyttövettä kokonaan...

Sinänsä hiukan kaksipiippuinen juttu....

Jos kaipaisin paljon käyttövettä niin sitten ehdottomasti suurempi varaaja eikä esilämmityksillä kikkailuita...

[tomppeli]

Esilämmityksen hyöty alkoi kiinnostamaan.
Tein jonkinlaisen EXCEL -talukon, jonka voit ladata tästä linkistä.
Toimiikohan se oikein, eli laskeeko oikein?

Sillä voit laskea myöskin sen,
kuinka paljon tulistusvaraajallinen lämpöpumppu säästää sähkön kulutuksessa verrattuna vaihtoventtiilikoneeseen.
Samalla on tosin hyvä muistaa, että tulistusvaraajallisen pumpun hankintahinta on korkeampi, kuin vaihtoventtiilikoneen.
Se hintaero syö tuota säästöä.

Huom: vihreiden ruutujen arvoja et voi muuttaa ennen, kuin tallennat tämän ohjelman omalle koneellesi

[maalämmittää]

Kokeilin taulukkoa ja minusta se tuotti suunnilleen saman tuloksen kuin laskin noin vuosi sitten.
Silloin päätin jättää erillisen pikkulevarin tilaamatta ... ainakin toistaiseksi.

[seppaant]

Esilämmityksen hyöty alkoi kiinnostamaan.
Tein jonkinlaisen EXCEL -talukon, jonka voit ladata tästä linkistä.
Toimiikohan se oikein, eli laskeeko oikein?

Osiossa "käyttöveden tavallinen lämmitys"
Solun C53 arvo on kiinteä 2,5, ei voi muuttaa käsin eikä muutu vaikka ylempänä olevaa vastaavaa arvoa muuttaa.

Muuten näyttäisi toimivan oikein.

ATS

[tomppeli]

Osiossa "käyttöveden tavallinen lämmitys"
Solun C53 arvo on kiinteä 2,5, ei voi muuttaa käsin eikä muutu vaikka ylempänä olevaa vastaavaa arvoa muuttaa.

Muuten näyttäisi toimivan oikein.

ATS

Kiitos huomautuksesta.
Siinä oli vika. Nyt ainakin se kohta toimii!
Olen hyvä tekemään virheitä! Pitäähän sitä olla edes jossain hyvä!

[fraatti]

Oleellinen asia tuossa on myös se että paljonko tuossa lattiassa/pattereissa kiertävässä vedessä on ylipäätään lämpöä. Kesällä potentiaali esilämmitykseen yleensä on melko olematon koska kiertoveden lämpötila on todella matala muutenkin. Siitä huolimatta käyttövettä kuluuu aivan samalla tavalla kuin muutenkin...

Patteritalossa talvella kun veden lämpö on korkea ja potentiaalia esilämmitykseen on paljon niin myös silloin jo coppi on muutenkin huonompi.
Lattialämmitystalossa kiertoveden lämpötila on miltei aina melko matala. Laitan tähän oman vuotuisen paluuveden lämpötilan. Kekimmäinen on keskimääräinen lämpötila, ylin käyntijakson loppupuolella ja alin juuri ennen käynnistymistä.



Tuosta katsomalla paluuveden keskilämpötila vuoden ympäriinstä on noin 25 astetta. Tuo laskee potentiaalia mitä esilämmityksellä olisi saatavissa huomattavasti.

Tomppelin taulukossakin kiertoveden lämpötila näytti olevan 42 astetta joka taitaa olla jopa patteri kohteessa melkoisen korkea vuoden kiertoveden keskilämpötilaksi, vai?

[Roori]

Oleellinen asia tuossa on myös se että paljonko tuossa lattiassa/pattereissa kiertävässä vedessä on ylipäätään lämpöä. Kesällä potentiaali esilämmitykseen yleensä on melko olematon koska kiertoveden lämpötila on todella matala muutenkin. Siitä huolimatta käyttövettä kuluuu aivan samalla tavalla kuin muutenkin...

Patteritalossa talvella kun veden lämpö on korkea ja potentiaalia esilämmitykseen on paljon niin myös silloin jo coppi on muutenkin huonompi.
Lattialämmitystalossa kiertoveden lämpötila on miltei aina melko matala. Laitan tähän oman vuotuisen paluuveden lämpötilan. Kekimmäinen on keskimääräinen lämpötila, ylin käyntijakson loppupuolella ja alin juuri ennen käynnistymistä.

Tuosta katsomalla paluuveden keskilämpötila vuoden ympäriinstä on noin 25 astetta. Tuo laskee potentiaalia mitä esilämmityksellä olisi saatavissa huomattavasti.

Tomppelin taulukossakin kiertoveden lämpötila näytti olevan 42 astetta joka taitaa olla jopa patteri kohteessa melkoisen korkea vuoden kiertoveden keskilämpötilaksi, vai?

Juu ei tuo ihan yks oikonen asia ole...
En ole tuota laskuria katsonut mutta kuitenkin vuosi pitäisi jakaa 12 osaan ja siten stimuloida esilämmitystä joka kuukaudelle erikseen kohde kohtaisesti, kun ne on kumminkin erilaisia kaiktyynni.

Ja väitän että semmosella levarilla paluuhaarassa hyödyt jää kokonaan talvikaudelle ja kesällä ei mitään tai ei juuri mitään hiukan riippuen kohteesta...oli sitten lattia tai patteri kohde.
Ei semmosella levarilla paluussa ole järkeä, sehän saattaa sekottaa pumpunkin käynnin tyystin kun paluu tipahtaa rajusti... eikös tuo heilauta monen pumpun startin päälle tavallaan turhaan rykiskelmään.

Jos on tarve venyttää lämpösen veden saantoa niin se pitää olla puskuri jossa esilämmityskierukka ja silloin hyötyä on saatavissa koko vuoden ajalle, patteri kohteessa talvelle enempi kuin lattiakohteessa, molemmissa tulee sitten hyötyä myös kesällä.

Jos itsellä olisi tarve hankiskella pumppua, niin laittaisin tommosen puskurin oli kohde mikä tahansa...

[tomppeli]

Tomppelin taulukossakin kiertoveden lämpötila näytti olevan 42 astetta joka taitaa olla jopa patteri kohteessa melkoisen korkea vuoden kiertoveden keskilämpötilaksi, vai?

Ne arvot ovat melkoisesti hihasta vedettyjä;
eivät huolellisen harkinnan tulosta ja niitä on tarpeen muutella kullekin tapauskohtaisesti sopiviksi.

Se on lähinnä laskentapohja, johon arvot valitaan pumpun  ja lämmitystyypin mukaan.

[fraatti]

Juu ei tuo ihan yks oikonen asia ole...
Ja väitän että semmosella levarilla paluuhaarassa hyödyt jää kokonaan talvikaudelle ja kesällä ei mitään tai ei juuri mitään hiukan riippuen kohteesta...oli sitten lattia tai patteri kohde.
Ei semmosella levarilla paluussa ole järkeä, sehän saattaa sekottaa pumpunkin käynnin tyystin kun paluu tipahtaa rajusti... eikös tuo heilauta monen pumpun startin päälle tavallaan turhaan rykiskelmään.

tottakai levari pitäisi olla menopuolella ja lattia toimisi "puskurina" mutta siitä huolimatta paluuveden lämpötila kuvaa huomattavasti paremmin sitä energiapaukkua mikä tuolta on saatavissa. Kuitenkin tilanne että pumppu on topissa on yleisempi tilanne kuin se että se käy... joten siksi menoveden lämpötila ei liene hyvä vertailukohta. Puskurin ollessa kyseessä tietysti puskurin keskilämpötila on varmaan se lähin lämpötila mitä pitäisi katsella...

[peki]

Valuvaiheessa kannattaisi ehkä yksi lenkki varata tuolle esilämmitykselle.
Kesällä saisi tuplahyödyn kun lattia viilenisi kuin ilmaiseksi.

[fraatti]

Valuvaiheessa kannattaisi ehkä yksi lenkki varata tuolle esilämmitykselle.
Kesällä saisi tuplahyödyn kun lattia viilenisi kuin ilmaiseksi.

Ehkei nyt kuitenkaan...

[euroshopperi]

Aurinko pukkaa vieläkin lämmintä varaajaan. Kennot tuo 46 asteista litkua katolta ja paluu ulos 32 asteella. Kierto on vain 6L/ min, mutta kyllä tuo varaaja silti lämpiää hieman vielä Lokakuussakin. Eli näyttäisi venyneen tuo aurinkolämmön ottokin, kun tuli kaikki lattialämmöille ja kierukka on varaajan pohjaosassa. Taidetaan kuitenkin viimeisiä viedä tänä syksynä.