Lämmön siirto pumpulta taloon

[fraatti]

Ei se riitä että dT on neljä vaan lämmön pitää myös siirtyä laattaan jotta saavutetaan hyvä hyötysuhde.

Karrikoidusti voithan laittaa jakotukin päähän "ohivirtausputken" joka yhdistää meno ja paluuputken. Tällöin saadaan mahdollisimman piene dT muttei se mitään auta kun lämpö vain  palaa lauhduttimelle.

[peki]

Ei se riitä että dT on neljä vaan lämmön pitää myös siirtyä laattaan jotta saavutetaan hyvä hyötysuhde.

Karrikoidusti voithan laittaa jakotukin päähän "ohivirtausputken" joka yhdistää meno ja paluuputken. Tällöin saadaan mahdollisimman piene dT muttei se mitään auta kun lämpö vain  palaa lauhduttimelle.

Senpä takia on tuo hullunkierto. Yhdistävä putki tarvitaan. Ajattelepa, lauhdutin elää omaa elämäänsä ottaen vain osan tuosta koko vesimäärästä
käsittelyyn. Laattaan pukattu lämpö siis ehtii kaikkialle kun virtaus laatassa on huomattavasti suurempi kuin laudtuttimella.
Aloin ihmetellä asiaa kun cop romahti kun ulkosen pumpun nopeutta laskin ykköselle. Kolmosella taas käy niin että virtaus on liian suuri ja
litku lämpeää liian nopeasti kun tarvittavaa luovutusaikaa ei ole tarpeeksi.

[Kimmo_L]

Minä väittäisin, että oleellista ei ole dT vaan paluulämpötila.

Lämpöpumpun hyötysuhde määräytyy kylmäainepiirin toiminnan perusteella. Kylmäaineeseen ei vaikuta mitenkään, kuinka korkeaan lämpötilaan lämmönjakopuolen menovesi ehtii lämmetä. Kylmäaineeseen vaikuttaa ainoastaan paluulämpötila, koska se määrittää kylmäaineen jäähtymisen lauhduttimessa. Mitä alemmas lauhtumislämpötilan saa, sitä parempi hyötysuhde.

Tästä seuraa, että lämmönjaossa lämpö tarvitsee saada siirtymään vedestä pois, kuten fraatti myös totesi.

Tuota hullunkiertoa en täysin ymmärrä. Eikö se nosta lauhtumislämpötilaa?



Sent from my iPhone using Tapatalk

[jm82]

Eikös pekillä mene tuon hullunkierron takia lattiaan shuntattua vähän viileämpää vettä?

[seppaant]

Lämpöpumpun hyötysuhde määräytyy kylmäainepiirin toiminnan perusteella. Kylmäaineeseen ei vaikuta mitenkään, kuinka korkeaan lämpötilaan lämmönjakopuolen menovesi ehtii lämmetä. Kylmäaineeseen vaikuttaa ainoastaan paluulämpötila, koska se määrittää kylmäaineen jäähtymisen lauhduttimessa. Mitä alemmas lauhtumislämpötilan saa, sitä parempi hyötysuhde.

Mitä alemmas lauhtumislämpötilan saa, sitä parempi hyötysuhde. Tämä on totta.
Minun mielestä hyötysuhteeseen vaikuttaa lähinnä lähtevän veden lämpötila ei tuleva vesi.
Mitä kuumempaa on lähtevä vesi sitä korkeammalla paineella kompressori työskentelee ja sen seurauksena COP huononee.

ATS

[euroshopperi]

Tuo on juuri noin. Eli kaasun kierto suljetussa järjestelmässä pyrkii ulkopuolisen kylmän avulla jäähtymään takaisin nesteeksi. Dt tulee sitten enemmän määräytymään lauhduttimen koosta ja sen lämmön hävittävästä lämmitysjärjestelmän tehonluovutuksen tehosta.

[tomppeli]

Alijäähdyttimen käyttäminen väitetään parantavan hyötysuhdetta....

[euroshopperi]

Se on noinkin, mutta alijäähdytin tarvitsee myös energiaa kierrolle, joka varmaan takaa, että lähes samalla hyötysuhteella edetään ja siirretään lämmön riivintä kaivon puolelle, joka alentaa mahdollisesti tulolämpöä ja ...... Helposti voisi kuvitella, että alijäähdyttämällä pumpun teho nousee, mutta ailjäähdyttimen kierron järjestäminen syö hieman lisää watteja. Esilämmityskierukka taas puolestaan on täysin passiivinen lisä ja on varsin järkevä järjestää, kun ei tule muuta kuin lisäputkiston painehäviöt taakaksi. Kotikylmiön laittaminen tuhon kylmäkiertoon olisi vastaava tapaus ja käynyt monta kertaa mielessä.

[tomppeli]

... alijäähdytin tarvitsee myös energiaa kierrolle,

Tuo ei ollut se pointti.
Tarkoitus oli herätellä kysymys, miksi yleensä alijäähdytin parantaa hyötysuhdetta...?
Sekin on vain yksi osa lauhdutinta!
Siinähän viedään kylmempää lauhduttimeen ja tuloksena on hyötysuhteen parantuminen.
Heräsi vain tällainen ajatus!

[AAA]

Alijäähdytin ei lisää kompuran ottotehoa vaan nostaa hyötysuhdetta. COP on (lauhdutinteho + tulistusteho + alijäähtynyt teho) eli PHlogin ylärivi kokonaan jaettuna kompuran ottoteholla .

Alijäähtynyt energia on siis kokonaan kaivosta otettua ilmaisenergiaa, mutta silloin tarvitaan tietty syvempi porakaivo + tuon energia siirto johonkin tuo pumppauskustannuksia.

[Kimmo_L]

Niin, alijäähdytin parantaa hyötysuhdetta nimenomaan sen takia, että sillä saadaan lauhtumislämpötila alemmas.

Siitä mitä seppaant sanoi menolämpötilasta, olen samaa mieltä siltä osin, että lauhduttimen virtaus (massavirta) pitää olla tarpeeksi suuri, jotta kaasu lauhtuu mahdollisimman lähelle lämmönjaon paluun lämpötilaa. Suuren virtauksen seuraus on alempi menolämpötila (ja dT).

Paluun ( tai mahdollisen erillisen alijäähdyttimen) lämpötila on kuitenkin rajoittava tekijä, koska lämmönvaihtimessa lämpö (energia) siirtyy vain lämpötilaeron avulla.



Sent from my iPhone using Tapatalk

[AAA]

Sekin on vain yksi osa lauhdutinta!

Se ei ole osa lauhditinta vaan erillinen alijäähdytin.

[Kimmo_L]

Kylmäaineen kaasun kannalta se on osa lauhdutinta, vaikka lämmönjaon puolellaan onkin eri nestekierto.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[tomppeli]

Se ei ole osa lauhditinta vaan erillinen alijäähdytin.

Olen tästä samaa mieltä kanssasi,
mutta kuvittelen, että sekä varsinainen lauhdutin, tulistuslämmönvaihdin ja alijäähdytin
muodostavat yhdessä lauhdutin kokonaisuuden, joka vain on jaettu kolmeksi komponentiksi.
Kukin niistä toimii oman lämpötila-alueensa lauhduttimena.
Terminologista tässä kaiketi on vain kysymys

[OilToSoil]

Etsipä lisää näitä =)

No laitetaan!
Eli taas ihmeteltävää, mitä nyt sattui netissä silmien eteen. Tosin vuodelta 2004...
http://www.ikz.de/1996-2005/2004/20/0420040.php

Delta kasvaa ja COP nousee!

[peki]

Eikös pekillä mene tuon hullunkierron takia lattiaan shuntattua vähän viileämpää vettä?

Ei ole shunttia vaan paluuputkessa ennen lauhdutinta on lauhduttimen pumppu joka pukkaa vettä lauhduttimelle. Tämä hullunkierron
haaran jälkeen.
Sitten on ulkoinen pumppu joka imee hullunkierton putkea pitkin sen nesteen mikä ei ehdi lauhduttimelle mennä, osa siis oikaisee tuota
ohitusputkea pitkin takaisin normaaliin laatan kiertoon ja osa vedestä, joka on käynyt lämpeämässä lauhduttimella sekoittuu tähän
ulkoisen pumpun pumppaamaan veteen. Eli lauhduttimella dt 7 ja laatan meno-paluu noin 4k.

Lämmityskierrossa on siis huomattavasti suurempi kierto kuin lauhduttimen 0,25l /s, muuten tuo ei toimisi.
Tähän on muutenkin mitoitettu näköjään putkikoot "riiitäviksi" ja painehäviöitä ei toden näköisesti ole paljoa.

Minulla nuo lauhdutinpaineet ymmärtääkseni on aika vakiot koko brosessin ajan.
Kompuralämmöt 70c, ja lähtevä litku lauhduttimelta on noin 35c, asteen pari tulee heittoa noihin arvoihin puoleen jos toiseen pitkällä käynnillä.
Ottoteho ei juurikaan nouse, teki pumppu sitten 35 tai 39 asteista vettä, päinvastoin ottoteho jopa laskee hieman.
Jos joku muistaa wattson sekoiluni niin siellä taisi olla enempi juttua tästä.
En tiedä miten muilla heittelee tuo ottoteho tosi paljon, mutta oman pumpun ottoteho ei nouse kv-ajossakaan kuin noin 200w.
Jotain hyötyä siis tuosta manttelista on. komp lämmöt 89C käynnin lopulla kv-ajossa.
Ei tuo systeemi kovin perseellään voi olla jos vuositasolla kompuran ottoteho on alle 3000kwh lämmityskäynillä.

[AAA]

Olen tästä samaa mieltä kanssasi,
mutta kuvittelen, että sekä varsinainen lauhdutin, tulistuslämmönvaihdin ja alijäähdytin
muodostavat yhdessä lauhdutin kokonaisuuden, joka vain on jaettu kolmeksi komponentiksi.
Kukin niistä toimii oman lämpötila-alueensa lauhduttimena.
Terminologista tässä kaiketi on vain kysymys

Lämpötilatasojen takia alijäähdytin saamaan toimimaan oikein sen ollessa erillinen.

[ego]

Jotain lauhduttimesta:

Ruåtsipumuisaa on hyödynnetty kuumakaasun korkeampaa lämpötilaa hitaalla kierrolla lauhdutinpiirissä käyttövesijakson aikana. Tähän samaan pyrkii linkissä ollut saksalaispatentti. Hitaalla virtaamalla saadaan veden lämpötila jopa lauhtumislämpötilaa korkeammaksi lauhduttimen kuuman pään ansiosta.

Energiasta on kuitenkin vain 10-15% kuumakaasua joten mahdottomiin ei päästä.

Lattiaa lämmitettäessä pitää vesi saada nopeasti liikkeelle ja mahdollisimman alhaisessa lämpötilassa. Silloin painesuhde ei kasva ja COP pysyy tapissa.

Alijäähdyttimestä saadaan lähes ilmaista viileää lämpöä. Lauhduttimesta alijäähdytin erotetaan nestevaraajalla joka toimii "vesilukkone" päästäen vain säiliön pohjalta nestemäistä kylmäainetta alijäähdyttimeen. Jos kaasumaista kylmistä pääsee alijäähdyttimeen kyseessä onkin jaettu lauhdutin joissa molemmissa tapahtuu faasimuutos samassa lämpötilassa ja paineessa. Ei näin.

[peki]

Jotain lauhduttimesta:

Ruåtsipumuisaa on hyödynnetty kuumakaasun korkeampaa lämpötilaa hitaalla kierrolla lauhdutinpiirissä käyttövesijakson aikana. Tähän samaan pyrkii linkissä ollut saksalaispatentti. Hitaalla virtaamalla saadaan veden lämpötila jopa lauhtumislämpötilaa korkeammaksi lauhduttimen kuuman pään ansiosta.

Energiasta on kuitenkin vain 10-15% kuumakaasua joten mahdottomiin ei päästä.

Lattiaa lämmitettäessä pitää vesi saada nopeasti liikkeelle ja mahdollisimman alhaisessa lämpötilassa. Silloin painesuhde ei kasva ja COP pysyy tapissa.

Alijäähdyttimestä saadaan lähes ilmaista viileää lämpöä. Lauhduttimesta alijäähdytin erotetaan nestevaraajalla joka toimii "vesilukkone" päästäen vain säiliön pohjalta nestemäistä kylmäainetta alijäähdyttimeen. Jos kaasumaista kylmistä pääsee alijäähdyttimeen kyseessä onkin jaettu lauhdutin joissa molemmissa tapahtuu faasimuutos samassa lämpötilassa ja paineessa. Ei näin.

Käsittääkseni alijäähdyttimestä on enempi hyötyä mitä suurempi kone. Kysymys. Mistä kokoluokasta puhutaan että tuo alijäähdytin kannattaa hankkia?

[ego]

Tuskin kannattaa pientalon kokoluokassa eli 15 kW tai alle.

MLP-lämpö on sen verran halpaa ettei ylimääräinen lämmönsiirrin ja kietovesipumppu sähköineen ole kannattavaa.

Rivarin 50 kW pumpusta saadaan jo 5 kW ilmaislämpöä esim. autosuojan lattiaan (5 isoa asuntoa + 5 puolilämmintä autotallia).

Kiertovesipumpun sähköllä korvataan MLP-lämpöä tunnissa 5 kWh á 3 cnt on ehkä 300 € / vuosi.

Voisi jo kannattaa 

[peki]

Kiitos Egolle.
Laitan, tai yritän ainakin laittaa tuosta hullunkierrosta oikein kuvan niin näette miten tuo  toimii.

Eli keltainen on paluu lämmityskierrosta.
Sininen on osa litkusta joka menee lauhduttimelle kun pumppu käy lämmitysajoa.
Valkoinen on hullunkiertoputki, tai ohitusputki, miten vaan.
Oranssi on menoputki lauhduttimelta lämmityskiertoon.
Vihreä on menolitkuputki ulkoisen vispilän jälkeen takaisin lämmityskiertoon. Tähän on sekoittunut  lauduttimella lämmennyt vesi ja ohitusputkee pitkin
oikaissut viileä paluuvesi lämmityksestä.

[ego]

Mitä tällä kytkennällä voitetaan?

Lähtökohtaisesti lauhduttimen "halpa" lämpö pitää saada mahdollisimman vilkkaasti tasalämpöiseen lattiaan.

Lämpimän puolen korkein lämpötila + lämmönsiirron lämpötilaero = lauhdutuslämpötila.

Myös lauhduttimen lämmönsiirto paranee veden virtausnopeuden kasvaessa. Rst-levari kestää melko kovan virtausnopeuden.

Käyttöveden lämmitys onkin asia erikseen, siinä pyritään varaajan mahdollisimman suureen lämpötilaan tekniikan rajoittaessa lauhdutuspainetta.

Hullunkierto 

[peki]

Mitä tällä kytkennällä voitetaan?

Lähtökohtaisesti lauhduttimen "halpa" lämpö pitää saada mahdollisimman vilkkaasti tasalämpöiseen lattiaan.

Lämpimän puolen korkein lämpötila + lämmönsiirron lämpötilaero = lauhdutuslämpötila.

Myös lauhduttimen lämmönsiirto paranee veden virtausnopeuden kasvaessa. Rst-levari kestää melko kovan virtausnopeuden.

Käyttöveden lämmitys onkin asia erikseen, siinä pyritään varaajan mahdollisimman suureen lämpötilaan tekniikan rajoittaessa lauhdutuspainetta.

Hullunkierto 

Kuka kertoisi. Tekisi mieli varmaan tuhat kertaa laittaa tohon  ohitusputkeen linjasäätövena, mutta kyseisen vuoden pumpun kulut estää sen.
Hyödyt.
vesi kiertää kun kv ajo päällä.
laatta lämpeää kauttaaltaan.
Lauduttimen pumppu käy vain kun pumppu käy.
Miinukset.
huonompi  SCOP.?
tuosta laatasta vielä.
lämmitysjakson aikana pinnasta mitaten laatta lämpeää noin0,9k enemmän kuin muu osa.
tämä  ei kuitenkaan johdu mistään pumpun nopeuksista vaan siitä että siellä on enemmän putkea lämmittämässä laattaa.
Tästä ja suuresta dt arvosta johtuen tulee pitkät huilit  ja pitkät käyntiajat.
On todella harmillista että nämä cop laskurit eivät ota huomioon mitään muuta kuin virtaamat eri tilanteissa.

[Matias]

Miinukset.
huonompi  SCOP.?

Lattiaan menevää vettä jäähdytetään ohitusputkesta sekaan tulevalla paluuvedellä jolloin lauhdutin joutuu nostamaan turhaan menoveden lämpöä muutamalla asteella.

Käsittääkseni tuollainen ohitusputki (hullunkierto) on tarkoitettu patteritaloihin,niissä saattaa patterit naksua jos kiertoveden lämpötilavaihtelut on liian suuret kompressorin käynti-ja taukojaksojen aikana.

Jos lattialämmitysputket on betonilaattaan valettu niin siellä on varaavuutta riittävästi jotta lauhduttimelta tuleva menovesi voidaan sellaisenaan ajaa laattaan lämpötilan puolesta.

Helppohan tuo on kokeilla,laita ohitusputken sulku kiinni niin kaikki lattian virtaus kiertää lauhduttimen kautta 

[peki]

Lattiaan menevää vettä jäähdytetään ohitusputkesta sekaan tulevalla paluuvedellä jolloin lauhdutin joutuu nostamaan turhaan menoveden lämpöä muutamalla asteella.

Käsittääkseni tuollainen ohitusputki (hullunkierto) on tarkoitettu patteritaloihin,niissä saattaa patterit naksua jos kiertoveden lämpötilavaihtelut on liian suuret kompressorin käynti-ja taukojaksojen aikana.

Jos lattialämmitysputket on betonilaattaan valettu niin siellä on varaavuutta riittävästi jotta lauhduttimelta tuleva menovesi voidaan sellaisenaan ajaa laattaan lämpötilan puolesta.

Helppohan tuo on kokeilla,laita ohitusputken sulku kiinni niin kaikki lattian virtaus kiertää lauhduttimen kautta 

ei oo sulkua. Muutenkaan asentaja ei ollut ajantasalla silloin joskus.
Kuitenkin 15kwh ostosähköö neliöllä vuositasolla viittaa siihen ettei tuo  kytkentä  huono ole, päinvastoin. Toisaalta pari astetta lauhduttimelta  ei ole mitään copin kannalta.
laitoinn muuten lauhduttimen pumpun ykköselle eilen ja dt 12 lauhduttimella ei sekään vaikuta mitään ttotehoihin. Testi  on tiuolta osin kesken,

[ego]

Ref.utl. ohjelman mukaan lauhtumislämmöllä 40 COP on 3,33 ja lauhtumislämmöllä 35 COP on 3,88.

Lähtöarvot: Höyrystymislämpötila -5, tulistus 4K, imutilavuusvirta 10 m3/h, kylmis R407c ja isentrooppikerroin 0,7

[peki]

Kiitos..
Teoriaa.
lauhdutin kolmosella 150l dt 6.8
llaudutin kakkosella 120l dt   8,5
laudutin ykkösellä 96l dt 11,7
Millä itse ajaisitte?

Tulo lauhduttimelle s
kaikissa sama 29K
miten tämmösestä pahisn kekzsimästä rakkineesta saa ennakoivan tekstin arvauksen pois käytöstä?

[jm82]

Täällä vähän muutin säätöjä. Kaksi kiertovesipumppua on sarjassa. Ulkoinen on ollut ennen pois päältä mutta nyt on III-nopeudella. Pumppu ei ole aivan yhtä tehokas vaikka pitäisi olla kait 90W maksimissaan. Lauhdutin pumppu on pois päältä jos kompura on sammuksissa. Pumppu oli hetken III- nopeudella ja delta 5 astetta. Nyt on ollut II-nopeudella ja silloin delta 6 astetta ja kai aika sopiva. Vesi siis kiertää vähän nopeampaa silloin kun kompura on päällä. Jos sääteli shunttia johonkin suuntaan ja laittoi lauhdutin pumpun ykköselle niin deltaksi taisi saada silloin 7 astetta.
Mäntäkompura, kylmäaine r407c. Ohjekirjassa lukee vain lämpötilojen välisen eron tulee olla 5-10 C. Suuri ero on merkki heikosta virtauksesta lämpöjohdossa.
Omasta mielestä tuo III ja dt 6.8 kuulostaisi parhaalta. Täällä taisi joskus olla paluu 28 ja meno näytti silloin 35 tuolla II nopeudella.

[peki]

Kiitos..
Teoriaa.
lauhdutin kolmosella 150l dt 6.8
llaudutin kakkosella 120l dt   8,5
laudutin ykkösellä 96l dt 11,7
Millä itse ajaisitte?

Tulo lauhduttimelle s
kaikissa sama 29K
miten tämmösestä pahisn kekzsimästä rakkineesta saa ennakoivan tekstin arvauksen pois käytöstä?

Voisiko joku laskea ruon 10 minuutin käyntijakson aikana
tehdyn energiamäärän.
Näyttäs itse menneen pois tuo tekstin syöttö. Tämä kone on samsungi, ei arnoid.

[Matias]

Erikoiselta näyttää..

lauhdutin kolmosella 150l dt 6.8=1,2kw(7,2kw/h)

lauhdutin kakkosella 120l dt 8,5=1,2kw(7,2kw/h)

lauhdutin ykkösellä   96l dt 11,7=1,3kw(7,8kw/h)

[ego]

Lämpötilaero vaikuttaa loogiselta mutta mistä nuo vesivirrat on saatu?
Matiaksen laskut ovat oikein, sanoo opettaja 

[peki]

Lämpötilaero vaikuttaa loogiselta mutta mistä nuo vesivirrat on saatu?
Matiaksen laskut ovat oikein, sanoo opettaja 

ulkomuistista laskuissa käytin 0,25, 0,20, 016 virtaamia.
jotenkin tuntuu näin maallikosta että copit lasketaan vain
kylmän puolen mukaan. Kuitenkin käytännössä lämmin puoli on ainakin itselle se joka merkitsee.
joku, olisiko ollut KimmoL kirjoitti ettei menopuoli lauhduttimella merlkitse mitään, vain tulolitkun lämpötila. Alan kyllä olemaan samaa mieltä  kuin hän.
Egolla varmaan se laskuri  mittaa nimenomaan  lauhduttimelle tulevan litkun lämpöä?
Tuossa aiemmin olikin juttua aiheesta.

[Tois puol jokke]

Tää lauhdutinpumpputehonopeussäätö pätkä olis hyvä erottaa omaksi keskustelukseen jos modet viittisitte, tänks.

Mutta joo. Itte miettinyt samaa jonkin aikaa koska patterit (isot ja pitkät) kaipaavat kuumaa vettä (viihdytään lämpimässä) ja jos haluaa tehoja irti niin patteripumppu pitää olla täysillä joka taas aiheuttaa kohinaa.
Jos taas suntin jättää auki käsin ja ohjaa pattereiDen termostaateilla lämpöjä niin paluuvesi on viileämpää ja mukavuus on huomattavasti parempi.( Niin mulla siis varaaja/sähkökattila 250L jota mlp lämmittää.)
Kylmällä paluuvedellä kerrostuu pohjalle viileämpää vettä joka on taas hyväksi pumpulle. Huomenna laitan mittarit pumpun lauhduttimeen (iiiiso putkiputkessa tyyppinen) niin näkee mikä virtaus riittää lauhduttamaan kaasun varaajalta tulevaan lämpötilaan. Ottotehoon ei ole ollut mitään vaikutusta millä nopeudella lauhdutinta ajaa. Pollucom olisi hyvä olla joo mutta selviää karkeasti tälleenkin. Jos ajettaessa hitaammin vettä kompuralle palaava kaasu ei lauhdu tarpeeksi hyötysuhde kärsii jos lauhtuu kaikilla nopeuksilla saman verran niin tottakai silloin tehdään kuumempaa vettä. Tarkkaa Coppia ei pysty laskemaan mutta sähkömittarista tulee sit näkemään onko jotain huomattavaa muutosta kun onneksi kelitkin on aika samanlaisia nyt lähipäivinä.
Täytyy muistaa että nyt nimenomaan puhun varaajallisesta systeemistä, normaali lattialämmitystalo/patteritalo ilman varaajaa TAITAA olla silti parempi että on lämmönjakopumppu riittävän kovalla ja termostaatit levällään. Mutta taloja on erillaisia.

[ego]

Lauhduttimelle menevän, viileämmän veden lämpötilalla on vain marginaalinen merkitys. Lauhduttimen korkein lämpötila on yhteydessä kylmäaineen lauhtumislämpötilaan ja siten kompressorin painesuhteeseen.

Painesuhteen ja COP:n välillä on suora riippuvuus eli pienellä lämpötila/paine-erolla saadaan paras hyöty lämpöpumpusta.

Asiaa selventää oheinen kahden aiemmin esitellyn prosessin eroavaisuus.

Kuvassa on kaksi kirkkovenettä, tasaperäisiä menossa kirkolle itäään eli oikealle kartassa ;-)

Keulat ovan samassa linjassa mutta korkeampi (lauhtuminen 40 astetta) joutuu tekemään enemmän työtä eli vino osuus on pitempi.

Alempi vaneen kansi kuvaa lauhtumista 5 astetta matalammassa lämpötilassa jollin työtä eli vinoa osaa on vähemmän ja veneen kansi jatkuu pitemmälle taakse päin jolloin saadaa enemmän lämpöä taloon.

Tuolta löytyy tietoa tämän kuvaajan lukemiseen: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2673.0

Eli yksinkertaisesti: halpa lämpö mitä lauhduttimeen muodostuu, pitää saada sieltä poi mahdollisimman alhaisessa lämpötilassa eli siinä lämpötilassa jossa lähes tasalämpöiset lämmönluovuttimet tarvitsevat.

Jos tarkoituksena ovat lämimät patterit on taloudellisempaa lämmittä vettä pitemmän aikaa jolloin kok vesimäärän lämpötila nousee ja tasalämpöiset patterit luovuttavat lämpöä taloudellisesti. Pelkä korkean lämpötilan muodostaminen on järkvää ainoastaan käyttöveden lämmityksessä. Liian pitkä tarina. 

[ego]

ulkomuistista laskuissa käytin 0,25, 0,20, 016 virtaamia.
jotenkin tuntuu näin maallikosta että copit lasketaan vain
kylmän puolen mukaan. Kuitenkin käytännössä lämmin puoli on ainakin itselle se joka merkitsee.
joku, olisiko ollut KimmoL kirjoitti ettei menopuoli lauhduttimella merlkitse mitään, vain tulolitkun lämpötila. Alan kyllä olemaan samaa mieltä  kuin hän.
Egolla varmaan se laskuri  mittaa nimenomaan  lauhduttimelle tulevan litkun lämpöä?
Tuossa aiemmin olikin juttua aiheesta.

Jos 3. nopeuden virtaama pitää paikkansa niin 2. on noin 0,23 ja 1. nopeus 0,2 litraa sekunnissa.

Virtausten arviointi on jossain määrin hankalaa, virtausvastus on toisen asteen paraabeli eli paineen keksinkertaisuminen nostaa virtaamaa 41%. dp = vakio kertaa virtaaman neliö 

Oheisen kuvan ohuet, nousevat viivat kuvaavat erilaisia verkostoja: http://www.akvagast.cz/media/catalog/product/cache/1/image/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/f/i/file_3_2.jpg

[peki]

Jos 3. nopeuden virtaama pitää paikkansa niin 2. on noin 0,23 ja 1. nopeus 0,2 litraa sekunnissa.

Virtausten arviointi on jossain määrin hankalaa, virtausvastus on toisen asteen paraabeli eli paineen keksinkertaisuminen nostaa virtaamaa 41%. dp = vakio kertaa virtaaman neliö 

Oheisen kuvan ohuet, nousevat viivat kuvaavat erilaisia verkostoja: http://www.akvagast.cz/media/catalog/product/cache/1/image/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/f/i/file_3_2.jpg

Niinpä, millä nuo virtaamat saa oikeasti selville.
Joskus tein vastusajot kolmosella ja kakkosella, mutta ne tiedot tuli suutus päissään poistettua saitilta.

Kuitenkin nyt kun nopeus ykkösellä ei tee eroa puoleen jos toiseen.
Kone logitti viikonlopun yli kun oltiin mökillä, mutta sekin oli kaatunut ja  jäi käppyrät saamatta.
Kuitenkin tuo efergy pelaa ja kulutuksissa ei vuorokausi kohtaisesti ole kuin muutaman sadan watin erot.
Kompuralämmöt samoin ihan samat kuin pumpun ollessa kolmosella.

Tuosta käyttövedestä vielä.
En tiedä muista, mutta näyttäisi siltä että ainakin tuo manttelivaraaja latautuisi todella paljon paremmin
ykkösnopeudella. En ole koskenut säätöihin vielä, mutta näillä nykyisillä manttelin lämmöt on melkein
59C ja se ratkaiseva paluulämpö joka laukaisee presson nousee vain 42,6 asteeseen.
Eli nousuvaraa on vielä noin pari astetta. Varauskyky varaajalla paranee huomattavasti.

[peki]

Lauhduttimelle menevän, viileämmän veden lämpötilalla on vain marginaalinen merkitys. Lauhduttimen korkein lämpötila on yhteydessä kylmäaineen lauhtumislämpötilaan ja siten kompressorin painesuhteeseen.

Painesuhteen ja COP:n välillä on suora riippuvuus eli pienellä lämpötila/paine-erolla saadaan paras hyöty lämpöpumpusta.

Asiaa selventää oheinen kahden aiemmin esitellyn prosessin eroavaisuus.

Kuvassa on kaksi kirkkovenettä, tasaperäisiä menossa kirkolle itäään eli oikealle kartassa ;-)

Keulat ovan samassa linjassa mutta korkeampi (lauhtuminen 40 astetta) joutuu tekemään enemmän työtä eli vino osuus on pitempi.

Alempi vaneen kansi kuvaa lauhtumista 5 astetta matalammassa lämpötilassa jollin työtä eli vinoa osaa on vähemmän ja veneen kansi jatkuu pitemmälle taakse päin jolloin saadaa enemmän lämpöä taloon.

Tuolta löytyy tietoa tämän kuvaajan lukemiseen: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2673.0

Eli yksinkertaisesti: halpa lämpö mitä lauhduttimeen muodostuu, pitää saada sieltä poi mahdollisimman alhaisessa lämpötilassa eli siinä lämpötilassa jossa lähes tasalämpöiset lämmönluovuttimet tarvitsevat.

Jos tarkoituksena ovat lämimät patterit on taloudellisempaa lämmittä vettä pitemmän aikaa jolloin kok vesimäärän lämpötila nousee ja tasalämpöiset patterit luovuttavat lämpöä taloudellisesti. Pelkä korkean lämpötilan muodostaminen on järkvää ainoastaan käyttöveden lämmityksessä. Liian pitkä tarina. 

Suomenna.
Mistä näkee kompuran painesuhteen muutoksen?

[ego]

Ystävämme Zadah on tutkinut COP:n syvimmän olemuksen jossa tärkeintä on lauhtumispaineen suhde höyrystymispaineeseen eli PL/PH

Oheisessa linkissä on asian tutkimiseen sopiva laskuri: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=6311.0;attach=12417

Eli jos lauhduttimelle tulevan veden lämpötila pysyy vakiona niin lauhduttimelta poistuvan veden lämpötila kuvaa suoraan lauhtumispainetta.

[peki]

Ystävämme Zadah on tutkinut COP:n syvimmän olemuksen jossa tärkeintä on lauhtumispaineen suhde höyrystymispaineeseen eli PL/PH

Oheisessa linkissä on asian tutkimiseen sopiva laskuri: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=6311.0;attach=12417

Eli jos lauhduttimelle tulevan veden lämpötila pysyy vakiona niin lauhduttimelta poistuvan veden lämpötila kuvaa suoraan lauhtumispainetta.

Tarkottaako tuo ulkolämpötila ilmaa vai kaivon litkun lämpöä?
Tuo B11+5 ei voi muuttaa, mullahan se on B11+11? Eli tämäkin mittaa tulolitkua

[ego]

B11+5 rivin voi muuttaa kaavarivillä fx 

R407 on ikävä suuren lämpöliukuman omaava kylmäaine.

Ohjeessa sanotaan että tässä excell kaavassa on kyseessä vaihtimelta lähtevän veden lämpötila.

Lauhtumislämpötilan, lauhduttimen loppupäässä jossa viimeinen kaasukupla nesteytyy, tulee olla jonkin verran veden lämpötilaa korkeampi.

Lämmönsiirtimen toiminnasta: http://aijaa.com/36wZen

Samoin myös B2+10 voidaan muuttaa. Luku 10 kuvaa höyrystimen lämmönsiiron lämpötilaeron ja paisuntaventtiilin tulistuksen summaa ja on oletuksena suurempi kuin lauhduttimen lämpötilaero 5K.

Tästä lämmönsiirron laskennasta on naapurissa keskusteltu 7 sivun verran: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=6311.0