Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Lämmön siirto pumpulta taloon  (Luettu 41300 kertaa)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Lämmön siirto pumpulta taloon
« : 06.04.15 - klo:23:04 »
Putkikoosta laatassa.
Lämmittääkö litra enemmän kuin 0,6 litraa jos kumpainenkin määrä kiertää laatassa, toinen 20mm putkessa ja
toinen 16mm? Kompensaatiota saattaa tulla pienen putken hyväksi tiheämmästä asennusvälistä, mutta ei se
litrasuhdetta muuta.
Aikasemmin Seppaantin aloitteesta saimme lämmönluovutus alaksi aika yhteneväisiä tuloksia, kun putkien ulkopinta-ala
laskettiin, ok.
Mielestäni kuitenkin tuo suurempi vesimäärä sitoo enemmän sitä lämpöä, toimien ikäänkuin varaajana.
Pieni dt suuri virtaus ei tässäkään auta vaan suurta vesimäärää kannattaa hyödyntää huonomman hyötysuhteen kustannuksella
pumpulla. Onko markkinoilla esim 22mm putkikokoa, laittaisin sellaisen jos nyt rakentaisin.
Tietysti joku ammattilainen ottaisi parikytä metriä pois jostain isosta tilasta kun
ei tarvita :)
On tämä aika kummaa kun ylitehoisia pumppuja myydään, mutta kuka on saanut ylitehoisen lämmitysjärjestelmän`? ;)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 340
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #1 : 07.04.15 - klo:01:39 »
Putkikoosta laatassa.
Lämmittääkö litra enemmän kuin 0,6 litraa jos kumpainenkin määrä kiertää laatassa, toinen 20mm putkessa ja
toinen 16mm? Kompensaatiota saattaa tulla pienen putken hyväksi tiheämmästä asennusvälistä, mutta ei se
litrasuhdetta muuta.
Aikasemmin Seppaantin aloitteesta saimme lämmönluovutus alaksi aika yhteneväisiä tuloksia, kun putkien ulkopinta-ala
laskettiin, ok.
Mielestäni kuitenkin tuo suurempi vesimäärä sitoo enemmän sitä lämpöä, toimien ikäänkuin varaajana.
Pieni dt suuri virtaus ei tässäkään auta vaan suurta vesimäärää kannattaa hyödyntää huonomman hyötysuhteen kustannuksella
pumpulla. Onko markkinoilla esim 22mm putkikokoa, laittaisin sellaisen jos nyt rakentaisin.
Tietysti joku ammattilainen ottaisi parikytä metriä pois jostain isosta tilasta kun
ei tarvita :)
On tämä aika kummaa kun ylitehoisia pumppuja myydään, mutta kuka on saanut ylitehoisen lämmitysjärjestelmän`? ;)

Lämmönluovutus 20mm putkella on suurempi kuin 16mm putkella ja siksi sitä voikin kieputella suuremmalla asennusvälillä. Siinä on myös sellainen ominaisuus että kaikki lämmöstä ei ehdi sitoutumaan laattaan vaan osa lämmöstä jatkaa matkaa takaisin pumpulle. Myös 16mm putken tiheämpi asennusväli ja vielä kaksoisspiraali asennus tekee lattiasta tasalämpöisemmän. 16mm putken kanssa lattialämmityksen tekemisessä on huomattavasti suurempi työ. Lvi-insinööri joka teki suunnitelman ja kenen kanssa asiasta puhuin vakuutti ja vannoi että 16mm putkella tulee parempi vaikka onkin huomattavasti työläämpi. 20mm lämmönluovutus määrä on hänen mielestään niin suuri että se sopii nykypäivän matala energiatalojen aikana hänen mielestään vain halleihin ja muuta syytä käyttää 20mm putkea ei ole kuin vain se että työssä päästään halvemalla.

Onkos kukaan kysynyt tarjousta lattialämmityksestä 16mm putkella kaksoisspiraali asennuksena ja 20mm putkena riviasennuksena. 16mm putkessa on vähintään 2-3 kertainen työ suurempaan putkeen nähden joten olettaisin että myös hinta on kalliimpi asennettuna. Tosin omassa tapauksessa kysyin tarjouksen myös osista uponorin 20mm ja olihan se 700€ kalliimpi, jaa miksi, no siksi kun päällä luki uponor.  ;D Asennuksen suoritin itse ja kuittasin hyvät rahat.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Kimmo_L

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 594
  • Stiebel Eltron WPC 7
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #2 : 07.04.15 - klo:23:06 »
Onkos kukaan kysynyt tarjousta lattialämmityksestä 16mm putkella kaksoisspiraali asennuksena ja 20mm putkena riviasennuksena. 16mm putkessa on vähintään 2-3 kertainen työ suurempaan putkeen nähden joten olettaisin että myös hinta on kalliimpi asennettuna.

Minä kysyin muutama vuosi sitten, kun asia oli ajankohtainen omalla kohdalla, monesta paikasta tarjouksia.

Osa tarjosi 20 mm Uponor tai Roth putkea riviasennuksena, osa sitten 16 mm putkea kaksoisspiraalina (toisilla PE-Xc ja toisilla PE-Rt putki). Pääsääntöisesti "yleis-LVI-asentajat" tarjoaa 20mm riviasennusta ja lattialämmitykseen erikoistuneet firmat 16 mm kaksoisspiraalia.
Lievästi yllättäen, tarjouksissa oli aika vähän eroa hinnassa. Taitaa pienemmän työmäärän etu mennä enemmän asentajan pussiin kuin asiakkaan... (20 mm riviasennukset oli varmaan ainakin jotkut hieman halvempia kuin 16 mm kaksoisspiraali, mutta ei kovin merkittävästi.)

Valitsin sitten Nereuksen, kun niillä oli 16 mm PE-Xc putki kaksoisspiraalina ja hinta sopiva. Nopeasti muuten tuonkin asennuksen tekeminen sujui kokeneelta ammattilaiselta. Ehkä lattialämmitystä harvemmin asentava "yleisasentaja" saattaisi käyttää harvempaan riviasennukseen lähes yhtä kauan.

Hieman yli kilometri on nyt tuota putkea lattiassa 215 m2 alalla. Toimii erittäin hyvin; ei ole tarvinnut katua valintaa.

Minulla muuten dt lämmönjaossa (ei puskuria, suoraan kaksi jakotukkiparia mlp:n lähdöissä) on 4,0...5,0 astetta, tyypillisimmin noin 4,4. Lämmityspuolen kiertopumppu on täysillä. Käsitykseni mukaan tämä on COP:n kannalta edullinen tilanne.
215 m², 600 m³, 175 m kaivo, 7,5 kW Stiebel Eltron WPC 7, Nereus lattialämmitys betonilaatassa, vuodesta 2011

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 340
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #3 : 08.04.15 - klo:00:13 »
Hieman yli kilometri on nyt tuota putkea lattiassa 215 m2 alalla. Toimii erittäin hyvin; ei ole tarvinnut katua valintaa.

Minulla muuten dt lämmönjaossa (ei puskuria, suoraan kaksi jakotukkiparia mlp:n lähdöissä) on 4,0...5,0 astetta, tyypillisimmin noin 4,4. Lämmityspuolen kiertopumppu on täysillä. Käsitykseni mukaan tämä on COP:n kannalta edullinen tilanne.

Mulla kolmessa jakotukissa kiertää tällähetkellä noin 1,3m3/h 100% virtauksella. Tämä tarkoittaa sitten 240m2:ssä tuon 10kW koneen kanssa dT noin 7. Putkea mulla oli muistaakseni 1,1km. Minkätehoinen pumppu sulla on?

Onko jakotukkien virtaukset ja linjasäätöventtiilit lattialämmityssuunnitelman mainitsemissa asetuksissa? Oliko piirit paineistettuna valun aikana?

Itse ruuvasin nuo arvot hiukan sinnepäin joskus ja nyt tämän keskustelun saattamana tekisi mieli kokeilla hiukan säätää niitä lisää paremman virtauksen toivossa...  ;) Ainut että khh:ssa on pesukone/kuivausrumpu kombo edessä joka hiukan laimentaa intoa kopeloida niiden takana sijaitsevaa jakotukkia.....



Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Kimmo_L

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 594
  • Stiebel Eltron WPC 7
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #4 : 08.04.15 - klo:07:20 »
Minä en tiedä mistään, paljonko virtausta oikeasti on. Pumppu on Wilo Stratos Para 25/1-7  (Stiebel WPC:n sisäinen).

Jakotukkien linjansäätöventtiilit on keskenään lattialämmityssuunnitelman mukaisessa suhteessa (suurin piirtein), mutta niin että toisella tukeista linjansäätö on kokonaan auki. Lattialämmityssuunnitelmassa ne oli laskettu niin, että molemmat oli kuristettuina. Minun käsitys on ollut, että suuri virtaus olisi tavoiteltava, joten muutin linjansäätöjä niin, että toinen on kokonaan auki ja toinen suunnitelmaa vähemmän kuristettuna.

Piirikohtaiset säädöt olen laittanut alunperin suunnitelman mukaan ja sitten jonkin verran hienosäätänyt, että sain huoneet tasalämpöisiksi. Virtausmittareita minulla ei ole, joten todellisista virtauksista en osaa sanoa. Piireissäkin on tietysti periaatteena, että ainakin yhdessä piirissä säätö on kokonaan auki ja toisissa sopivasti kuristettu.

Piireissä oli valun aikana asennuksen painekokeessa jätetty kaasu sisällä. En tiedä, paljonko siellä oli painetta, mutta ainakaan niitä ei oltu tahallaan avattu ennen valua.
215 m², 600 m³, 175 m kaivo, 7,5 kW Stiebel Eltron WPC 7, Nereus lattialämmitys betonilaatassa, vuodesta 2011

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #5 : 08.04.15 - klo:22:01 »
Minä en tiedä mistään, paljonko virtausta oikeasti on. Pumppu on Wilo Stratos Para 25/1-7  (Stiebel WPC:n sisäinen).

Jakotukkien linjansäätöventtiilit on keskenään lattialämmityssuunnitelman mukaisessa suhteessa (suurin piirtein), mutta niin että toisella tukeista linjansäätö on kokonaan auki. Lattialämmityssuunnitelmassa ne oli laskettu niin, että molemmat oli kuristettuina. Minun käsitys on ollut, että suuri virtaus olisi tavoiteltava, joten muutin linjansäätöjä niin, että toinen on kokonaan auki ja toinen suunnitelmaa vähemmän kuristettuna.

Piirikohtaiset säädöt olen laittanut alunperin suunnitelman mukaan ja sitten jonkin verran hienosäätänyt, että sain huoneet tasalämpöisiksi. Virtausmittareita minulla ei ole, joten todellisista virtauksista en osaa sanoa. Piireissäkin on tietysti periaatteena, että ainakin yhdessä piirissä säätö on kokonaan auki ja toisissa sopivasti kuristettu.

Piireissä oli valun aikana asennuksen painekokeessa jätetty kaasu sisällä. En tiedä, paljonko siellä oli painetta, mutta ainakaan niitä ei oltu tahallaan avattu ennen valua.
Mitä ideaa tuossa suunnitelmassa on jos molemmat piirit on kuristettu? Noin ylipäätänsä.
Onko Kimmolla huonetermareita?
Sitten se pakollinen kysymys. Mitä eroa on SCOP:lla COP:lla?

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 340
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #6 : 08.04.15 - klo:22:22 »
Mitä ideaa tuossa suunnitelmassa on jos molemmat piirit on kuristettu? Noin ylipäätänsä.
Onko Kimmolla huonetermareita?
Sitten se pakollinen kysymys. Mitä eroa on SCOP:lla COP:lla?

Cop on hetkellinen ja scop taas sitten koko kauden hyötysuhde sisältäen kaikki koko laitteiston kuluttaman sähkön ja sen tuottaman lämmön esim kiertopumppujen kulutus silloin kun pumppu ei käy.

Lattialämmityssuunnitelmassa suunnitellaan että vedenlämpötila laskee piirissä jonkun tietyn verran ja myös lämpötehoa sen täytyy pystyä luovuttamaan suunniteltavan tilan mukaan.


Esim tuossa alimpana olohuoneen piiri kolme asennetaan 300mm jaolla. Painehäviö tuossa on 2,7kPa kun virtaus on 1.2 l/min, putki 16mm ja pituus 46m. Kun lattiaan syötetään 35 asteista vettä se jäähtyy tuolla 6 astetta ja luovuttaa lämpöä 502 Watin teholla. Sisälämpötilaksi tulee 21.(tähän tietysti vaikuttaa kuinka harakanpesä talo on). Tuota en tiedä miksi lattialle on ilmoitettu kaksi eri lämpötilaa.

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #7 : 08.04.15 - klo:22:57 »
Cop on hetkellinen ja scop taas sitten koko kauden hyötysuhde sisältäen kaikki koko laitteiston kuluttaman sähkön ja sen tuottaman lämmön esim kiertopumppujen kulutus silloin kun pumppu ei käy.

Lattialämmityssuunnitelmassa suunnitellaan että vedenlämpötila laskee piirissä jonkun tietyn verran ja myös lämpötehoa sen täytyy pystyä luovuttamaan suunniteltavan tilan mukaan.


Esim tuossa alimpana olohuoneen piiri kolme asennetaan 300mm jaolla. Painehäviö tuossa on 2,7kPa kun virtaus on 1.2 l/min, putki 16mm ja pituus 46m. Kun lattiaan syötetään 35 asteista vettä se jäähtyy tuolla 6 astetta ja luovuttaa lämpöä 502 Watin teholla. Sisälämpötilaksi tulee 21.(tähän tietysti vaikuttaa kuinka harakanpesä talo on). Tuota en tiedä miksi lattialle on ilmoitettu kaksi eri lämpötilaa.
Kiitti.
Itellä on tuo 20mm putki ja nekin on  asennettu 300 jaolla, ulkoseinällä sitten tiuhemmassa.
Taisi olla niin että vesi kuumimpana menee ensin ulkoreunalle ja siitä enemmän viilenneenä lämmittää sisäosaa.
Aika hienot laskelmat tekevät nykyisin. Itsellä ei ollut muuta kuin piirretty kuva putkistosta ja metrimäärät.
Toki virtaamat yms oli joku laskenut koska kämppä on tasalämmin, mutta mitään dokumenttia ei asiakas saanut silloin joskus kauan aikaa sitten.
Paljonko fraatti sulla on tuossa olkkarissa neliöitä kun on kolme piiriä?

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #8 : 08.04.15 - klo:23:45 »
Niinpä, missähän ne linjasäätövenat ja piirien säädöt ovatkaan :)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 340
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #9 : 09.04.15 - klo:00:05 »
Niinpä, missähän ne linjasäätövenat ja piirien säädöt ovatkaan :)

Linjasäätöventtiilien säädöt lukee tuossa vasemmalla ylhäällä. venttiilin tyyppi drv-9250 dn=20 (koko) es=3.3(esisäätö) KV=2.2 ? v=420 virtaus jakotukilla

Jakotukkien eri piirien virtaukset näkee jakotukissa olevista "laseista" missä on on sellainen lautanen joka kertoo paljonko virtausta on. (alempi kuvassa, punainen on se mikä kertoo paljonko virtausta on ja valkoiset viivat ovat asteikko.

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #10 : 09.04.15 - klo:00:11 »
Joo, mutta miksi virtaus on pienin tuossa tiheämmässä? Ymmärtääkseni siinä juuri pitäisi virtauksen olla varmaan tuplat noihin toisiin.
Se sinunkin talosi vuotaa ulkoseiniltä enemmän kuin keskeltä.
On pakko mennä nukkumaan, jatketaan huomenna.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 340
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #11 : 09.04.15 - klo:00:44 »
Paljonko fraatti sulla on tuossa olkkarissa neliöitä kun on kolme piiriä?

41m2 ja keskikorkeus 3,6m


Ja tolleen on putket kieputettu

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Kimmo_L

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 594
  • Stiebel Eltron WPC 7
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #12 : 09.04.15 - klo:10:39 »
Mitä ideaa tuossa suunnitelmassa on jos molemmat piirit on kuristettu? Noin ylipäätänsä.
Onko Kimmolla huonetermareita?

En minäkään ymmärrä, miksi molemmat jakotukit on kuristettu linjansäädöllä.

Onko sullakin fraatti niin, että tuo suunnitelman esisäätö (sun tapauksessa arvot 3,3 ja 3,5) ovat molemmat kuristettuja ko. linjansäätöventtiilin maksimiarvosta? Missä se linjansäätöventtiili muuten on tuossa sinun jakotukissasi?

On minulla huonetermarit, mutta ne on asetettu niin korkeaan lämpötilaan etteivät käytännössä sulkeudu juuri koskaan. Olohuoneen termari saattaa joskus mennä kiinni takkaa lämmitettäessä. Niiden virka on lähinnä toimia verkkovirralla toimivina huonelämpömittareina, joiden näytöstä voi tarkistaa huoneen lämpötilan. Eihän niitä oikeasti tarvitse, mutta tuli otettua ne mukaan pakettiin.
215 m², 600 m³, 175 m kaivo, 7,5 kW Stiebel Eltron WPC 7, Nereus lattialämmitys betonilaatassa, vuodesta 2011

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 340
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #13 : 09.04.15 - klo:11:38 »
En minäkään ymmärrä, miksi molemmat jakotukit on kuristettu linjansäädöllä.

Onko sullakin fraatti niin, että tuo suunnitelman esisäätö (sun tapauksessa arvot 3,3 ja 3,5) ovat molemmat kuristettuja ko. linjansäätöventtiilin maksimiarvosta? Missä se linjansäätöventtiili muuten on tuossa sinun jakotukissasi?

Kai ne siksi on kuristettu että osa lämmityslaitteista tarvii lämpötilaeron toimiakseen oikein. Ja yksinkertaisin ratkaisu lienee tollainen vaikka järkevin olisi ehkä sitten pudottaa mielummin pumppaustehoa kuin puskea sulkua vasten täydellä paineella...

Mulla linjasäätöventtiilit ovat muistaakseni siinä alempaan jakotukkiin tulevassa putkessa jossa on myös virtausmittarit. En muista yhtään miten noi on pyöritelty kun pyörittelin ne silloin kun rakennus oli vielä melkoisen pahasti vaiheessa. Sen on ainakin kuitenkin varma että niisä arvoissa ne ei ainakaan ole mitä tuossa suunnitelmassa on.

Ajattelin että kokeilen säätää nuo tukit uudestaan ajatuksena saada mahdollisimman suuri virtaus tuonne, kuitenkin niin että suhteet eri piirien virtauksien kesken pysyvät samoina. Itselle tekisi vain hyvää vaikka osa lämmöstä oikaisisikin takaisin mlp:n niin saisi käyntiaikoja hiukan kuriin.

Mielessä kävi tälläinen vaihtoehto että pudottaa kiertopumpusta tehoja reilusti pois esim 1/3 osaan. Sitten kierto niin että vain yhdessä jakotukissa on kierto. Sitten taulukosta katotaan missä piirissä on suurin virtausvastus ja sen piirin säätö avataan kokonaan. Sitten piirit saadetään niin että virtaus on jokaisessa määrän X, kuitenkin niin että että jos esim kaikkien piirien virtaukset ovat alkuperäisen suunnitelman suhteessa toisiinsa. Esim virtaukset kerrottuna 1,5 tuottaa halutun virtauksen.

Sitten seuraavaksi sama juttu toiselle tukille.

Sitten molemma linjasäätöventtiilit auki ja sitä linjasäätöventtiiliä aletaan pikkuhiljaa kuristamaan missä tukissa on liikaa virtausta kunnes jakotukkien virtaukset ovat taas toisiinsa nähden linjassa.

Itsellä on vielä tallin jakotukki kolmantena mutta avaa ja säätää sen sitten viimeisenä.

Eikö tällätavalla saada piireihin mahdollisimman suuri virtaus?
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #14 : 09.04.15 - klo:22:00 »
Minulla nuo piirit on levällään ja aika vaikeeta noita on kuristaakkaan kun ei ole kuin yksi piiri per huone lukuunottamatta olohuonetta.
Tuosta lämmityksestä: Fraatilla toimisi mielestäni, ihan samoin kuin itsellä että painotan lämmityksessä laatan ulkokehää.
Kovalla pakkasella, jota ei ole ollut vähään aikaan, tietysti koko laattaa tulee korvennettua ihan automaattisesti ja näin ollen laatan varaavuus tulee
kokonaisuudessaan käyttöön. Normikeleillä laatan pintalämmöt ovat noin asteen koholla reunoilta. Kone puskee tietysti hieman lämpöisempää, mutta
Cop paranee kun osa betonista toimii varaajana enemmän kuin sisempi osa.
Kannattaisi ainakin kokeilla virtauksen nostamista noissa tiheään asennetuissa osilla.
Jotenkin tuntuu että hyvä idea on teillä jätetty puolitiehen.
Mulla tuo piiri on rakennettu todella väljäksi ja litku liikkuu aika esteettä.
Huonetermarit on todella hyvä ainakin alupelleillä varustetun yläkerran kanssa. Ei mene montaa hetkee kun huoneen lämmöt nousee jos ja kun
piiri on suljettuna.

Minulla on oh 36m2 ja korkeutta 5,8m, (Korjattu korkeus) reunalla noin metrin vähemmän.
Ihmettelen kyllä suuresti taaskin näitä mitoituksia.
Itsellä on 145m putkea tuossa olohuoneessa. (82m tiheämpi ja 63m sisempi ja harvempi lenkki)
Fraatilla 177m, tosin olohuone 5m2 suurempi joten erot on marginaaliset.
Jotenkin tuntuu että täältähän se suurin syy löytyy miksi ei COPPELOT parane vaikka olisi miten eristettä seinissä ja katossa-
Meillä pumppu käy noin 2200 h vuodessa josta kv-ajoo noin 450h.
Laskin että mulla 20mm putkee on 4m neliöllä ja fraatilla 4,3m 16 millistä.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 340
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #15 : 09.04.15 - klo:22:23 »
Tuosta lämmityksestä: Fraatilla toimisi mielestäni, ihan samoin kuin itsellä että painotan lämmityksessä laatan ulkokehää.
Kovalla pakkasella, jota ei ole ollut vähään aikaan, tietysti koko laattaa tulee korvennettua ihan automaattisesti ja näin ollen laatan varaavuus tulee
kokonaisuudessaan käyttöön. Normikeleillä laatan pintalämmöt ovat noin asteen koholla reunoilta. Kone puskee tietysti hieman lämpöisempää, mutta
Cop paranee kun osa betonista toimii varaajana enemmän kuin sisempi osa.
Kannattaisi ainakin kokeilla virtauksen nostamista noissa tiheään asennetuissa osilla.
Jotenkin tuntuu että hyvä idea on teillä jätetty puolitiehen.

Seuraapa tuosta ll-suunnitelmasta yksi kierros miten nuo putket kulkevat tuolla lattiassa vaikka jostain mhsta. Laatan ulkolaidoilla on tietysti suurempi lämmönhukka kuin keskellä monestakin syystä. Siksi nuo putket sinne heti alkuun kaartavatkin.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #16 : 09.04.15 - klo:22:59 »
Seuraapa tuosta ll-suunnitelmasta yksi kierros miten nuo putket kulkevat tuolla lattiassa vaikka jostain mhsta. Laatan ulkolaidoilla on tietysti suurempi lämmönhukka kuin keskellä monestakin syystä. Siksi nuo putket sinne heti alkuun kaartavatkin.
Putkien asennus järjestys on periaatteessa sama molemmilla, kuumin reunoille.
Ajatellaanpa asiaa vähän toisin.
Väitän että suuremmassa putkessa pysyy litku paremmin eli pidemmän matkan lämpimämpänä kuin ohuemmassa putkessa.
DT on siis huomattavasti pienempi ja näillä nykyisillä laskuopeilla minunkin pitäisi siis kuristaa piirejä että haluttu dt ja teho saavutettaisiin ???
Haloo

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 340
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #17 : 09.04.15 - klo:23:13 »
Ajatellaanpa asiaa vähän toisin.
Väitän että suuremmassa putkessa pysyy litku paremmin eli pidemmän matkan lämpimämpänä kuin ohuemmassa putkessa.

Niinhän se pysyykin jaon vielä putken ulkopäästä tulleessaankin on vielä osittain lämmin. Ensimmäisen kierroksen jälkeen sen nesteen lämpötila nousee asteen, seuraavalla kierroksella taas asteen, ja taas asteen jne... taidat tietää mitä haen takaa...
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 448
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #18 : 09.04.15 - klo:23:29 »
Kuinkas sitten jos on sama määrä 16mm ja 20mm putkea? Paljonko 20mm putkessa on vettä enemmän? Molemmilla putkilla sama delta 5C vaikka. Että virtaus olisi molemmilla putkilla sama niin 16mm putkessa vesi kiertää nopeammin. 20mm putkella on siis enemmän aikaa viilentyä siinä yhden lenkin aikana kun virtaus on sama. Mutta ei taida juuri mitään merkitystä jos vaan putkea on molemmissa tapauksissa yhtä paljon.
nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #19 : 09.04.15 - klo:23:29 »
Niinhän se pysyykin jaon vielä putken ulkopäästä tulleessaankin on vielä osittain lämmin. Ensimmäisen kierroksen jälkeen sen nesteen lämpötila nousee asteen, seuraavalla kierroksella taas asteen, ja taas asteen jne... taidat tietää mitä haen takaa...
En ole aivan varma, mutta seuraava askel. Pumppu pysähtyy, oli mittauspiste sitten tulo-tai menoputkessa. Litku alkaa kiertämään omaa kehäänsä joko hullunkierron
tai lauhduttimen kautta. Nyt paremmin latautunut laatta tai tietysti lämpöisempi, jota itse suosin, alkaa purkamaankin sitä energiaansa niihin vähemmän varautuneisiin osiin. Tulee suhteellisesti pidempi huili aika. Tämä käy hyvin esille kun vaihtelee pumpulla lämmityksen kytkentäerotusta.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #20 : 09.04.15 - klo:23:34 »
Kuinkas sitten jos on sama määrä 16mm ja 20mm putkea? Paljonko 20mm putkessa on vettä enemmän? Molemmilla putkilla sama delta 5C vaikka. Että virtaus olisi molemmilla putkilla sama niin 16mm putkessa vesi kiertää nopeammin. 20mm putkella on siis enemmän aikaa viilentyä siinä yhden lenkin aikana kun virtaus on sama. Mutta ei taida juuri mitään merkitystä jos vaan putkea on molemmissa tapauksissa yhtä paljon.
Juuri näin, suuremmassa putkessa on enemmän vettä, enemmän kapasiteettia toimia lämmittimenä.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 340
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #21 : 09.04.15 - klo:23:38 »
En ole aivan varma, mutta seuraava askel. Pumppu pysähtyy, oli mittauspiste sitten tulo-tai menoputkessa. Litku alkaa kiertämään omaa kehäänsä joko hullunkierron
tai lauhduttimen kautta. Nyt paremmin latautunut laatta tai tietysti lämpöisempi, jota itse suosin, alkaa purkamaankin sitä energiaansa niihin vähemmän varautuneisiin osiin. Tulee suhteellisesti pidempi huili aika. Tämä käy hyvin esille kun vaihtelee pumpulla lämmityksen kytkentäerotusta.

Jos laattaan varataan 10kWh energiaa se on aivan sama onko tuo energia laatan ulko vai sisäosassa tai tuotu sinne 16mm tai 20mm putkella. Sen että kauako menee että mlp käynnistyy uudestaan riippuu ainostaan siitä kuinka suuret ovat lämpöhäviöt laatasta poispäin ja kauanko kestää että tuo 10kWh häviää laatasta.

Se että koko putkistossa on muutamia kymmeniä litroja vettä ei merkkaa yhtään mitään siihen nähden että koko 33m3 betonin massa on noin 80 000kg.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #22 : 09.04.15 - klo:23:44 »
Jos laattaan varataan 10kWh energiaa se on aivan sama onko tuo energia laatan ulko vai sisäosassa tai tuotu sinne 16mm tai 20mm putkella. Sen että kauako menee että mlp käynnistyy uudestaan riippuu ainostaan siitä kuinka suuret ovat lämpöhäviöt laatasta poispäin ja kauanko kestää että tuo 10kWh häviää laatasta.

Se että koko putkistossa on muutamia kymmeniä litroja vettä ei merkkaa yhtään mitään siihen nähden että koko 33m3 betonin massa on noin 80 000kg.
Kyllä sillä suuri merkitys on onko se 10kw siellä laatan ulkosyrjällä vai keskellä. Miksi sitten ei pattereita voisi asentaa talon keskelle jos tuolla ei ole väliä?

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 340
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #23 : 09.04.15 - klo:23:48 »
Kyllä sillä suuri merkitys on onko se 10kw siellä laatan ulkosyrjällä vai keskellä. Miksi sitten ei pattereita voisi asentaa talon keskelle jos tuolla ei ole väliä?

Vastasin tähän:
Lainaus
Tulee suhteellisesti pidempi huili aika.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #24 : 10.04.15 - klo:22:28 »
Anteeksi, mutta on joskus nukuttava ja normista poikkeavat kirjotusvirheet ei johdu kännämisesta vaan tästä minikoneesta.
Kysymys. Miksi lämmittää koko laattaa tasalämpöiseksi?
Nimenomaan fraatilla kysymys lienee ajankohtainen.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #25 : 10.04.15 - klo:22:43 »
No vastaan itselleni. Mitään syytä tähän ei ole.
Joo parikytä litraa piirissä ei äkkipäätänsä tunnu missään mutta prosenteissa
Ero on ihan v...un iso. Ainoa asia ainakin mulla mikä lämmittää ensin laattaa ja sitten taloa on tuo minimaalinen määrä vettä.

Poissa Kimmo_L

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 594
  • Stiebel Eltron WPC 7
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #26 : 10.04.15 - klo:22:52 »
Eikö yksi syy ole, että isompi pinta-ala luovuttaa lämpöä ilmaan tehokkaammin. Kun pinta-ala on isompi, riittää pienempi lämpötilaero luovuttavan pinnan ja huoneilman välillä. Pienempi lämpötilaero tarkoittaa matalampaa lämmitysveden meno- ja paluulämpötilaa, joka maalämpöpumpun tapauksessa johtaa parempaan COP:iin.

Voisihan lattialämmitykselläkin siirtää lämpöä vain ikkunoiden edestä kuten lämpöpattereilla, mutta silloin lattian pitää olla sieltä lämpimämpi, jotta tarvittava lämmitysteho syntyy.

Vai olenko jotenkin hakoteillä?
215 m², 600 m³, 175 m kaivo, 7,5 kW Stiebel Eltron WPC 7, Nereus lattialämmitys betonilaatassa, vuodesta 2011

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #27 : 10.04.15 - klo:23:00 »
Eikö yksi syy ole, että isompi pinta-ala luovuttaa lämpöä ilmaan tehokkaammin. Kun pinta-ala on isompi, riittää pienempi lämpötilaero luovuttavan pinnan ja huoneilman välillä. Pienempi lämpötilaero tarkoittaa matalampaa lämmitysveden meno- ja paluulämpötilaa, joka maalämpöpumpun tapauksessa johtaa parempaan COP:iin.

Voisihan lattialämmitykselläkin siirtää lämpöä vain ikkunoiden edestä kuten lämpöpattereilla, mutta silloin lattian pitää olla sieltä lämpimämpi, jotta tarvittava lämmitysteho syntyy.

Vai olenko jotenkin hakoteillä?
juuri näin. Asteen lämmön nostaminen reunoilla aiheuttaa toki sen että laattaan täytyy pukata hieman lämpöisempää, mutta
Se kompensoituu todella hyvällä hyötysuhteella. Lämmitys toimii kuten patteritalossa mutta varaavuutta on ehkä enemmän.
Mitä apahtuu hyötysuhteelle jos lauhuttimelta lähtee ase  pari lämpöisempää, ei mitään.
Itsellä tuo lämmityksen dt on aika tarkka 4c jakotukilta mitaten. Hullunkierto siis laskee lauhtuttimelta lähtevän litkun lämpötilaa noin 3c

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #28 : 10.04.15 - klo:23:24 »
Tämä on oma mielipide, mutta on järjen köyhyyttä ajaa pelkästään lauhdutin pumpun kautta.
Scop tietysti paranee, mutta miten on kokonaisuus. Elikkä ei se pumppu lämmitä taloa vaan se kiertävä vesi siellä laatassa :)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #29 : 11.04.15 - klo:08:52 »
Sellainen tuossa lattialämmityksessä saattaisi olla että lämmitetäänkin lattiaa vähän tarvetta suuremmaksi. Siitä suuremmasta lämpötilasta on se hyöty että huonelämpötila pysyy sopivana vaikka taukoajat pitenisivät. Koska lattialämmityksessä putket menee ensin rakennuksen ulkoseinille ja siellä on putkea myös tiheämmästi lämpeää lattia sieltä sitten enemmän kuin muualta. Myös pesutilat olisi vähän lämpimämmät. En tiedä sitten onko ajatuksessa mitään perää. Riippuu niin talosta ja lattialämmityksen toteutuksestakin.

Täällä patterit taitaa ottaa 2-3 astetta lämmöstä pois. Paitsi kun vesi on jäähtynyt niin ei ota ollenkaan lämpöä pois. Lauhduttimen delta mahtaa olla 8 astetta. Mutta puskuri on välissä niin paluulämpö ei mitenkään huomattavasti nouse.

Eikös pekillä tuo hullunkierto juttu ole sama asia kuin että lauhduttimen pumppu olisi pienemmällä? Nyt kun koittaa miettiä niin ei varmaan ole sama asia kun virtaus pienenisi jos lauhdutinpumppua laittaa pienemmälle.
Täällä saisi myös hullunkierron säädettyä shuntilla, mutta ei ole tullut kokeiltua. Pitäisi yksi lämpömittari laittaa jos haluaisi enemmän testailla deltoja.
tuo hullunkierto ja lauhdutin on ikäänkuin kaksi eri järjestelmää.
Lauhduttimessa vesi kiertää siten että osa vedestä kiertää sen kautta ja
Muu osa sitten hullunkierron. Näitä suhteita voi sitten muutella pumppujen avulla sopivaksi
siihen omaan systeemiin..

Poissa OilToSoil

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 905
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #30 : 11.04.15 - klo:09:14 »
Heitän tähän väliin toisenlaisen kysymyksen tai huomion.
Mistähän tässä patentissa on kyse tarkalleen ottaen? Pyörä keksitty uudelleen? Tuohan näyttäs olevan viime vuodelta.
http://www.google.com/patents/DE202013002275U1?cl=en&hl=fi

Meinasin kysyä, että voisko joku hyvin saksan kieltä osaava tulkata tekstin, mutta sitten tajusin, että sivun ylälaidasta saa valittua "english"... :)
Pitääpä lukea uudestaan läpi, tuo saksa kun ei oikein enää taivu.

Siis jotain kiertopumpun nopeuttahan siinä rajoitetaan joidenkin arvojen perusteella...

EDIT: Taitaa olla siis joku automatiikka, jossa voidaan määrittää meno-paluun haluttu erotus, johon päästään kiertovesipumpun automaattisella ohjauksella.
Eikös tällaista nyt ole jo joissain pumpuissa?
Stiebel Eltron WPC 10 + SBP 400 E puskuri, 60-luvun talo 240 m², lattialämmitystä ja pattereita

Poissa Kimmo_L

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 594
  • Stiebel Eltron WPC 7
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #31 : 11.04.15 - klo:12:06 »
Joo parikytä litraa piirissä ei äkkipäätänsä tunnu missään mutta prosenteissa
Ero on ihan v...un iso. Ainoa asia ainakin mulla mikä lämmittää ensin laattaa ja sitten taloa on tuo minimaalinen määrä vettä.

Pekillä on ehkä joku pointti tässä, mutta mä en pysty täysin seuraamaan. Voisitko selvittää asiaa jotenkin, mistä oletuksista lähdet:
oletetaanko vaihtoventtiilipumppu ja jako suoraan lauhduttimelta lattiaan? Vai oletatko jonkun puskurin, kun puhut hullunkierrosta?

Onko ideana saada jonkinlaiset "varaajan kerrostumat" lattialaattaan, että lauhduttimelta lähtevä korkeampi lämpötila pysyisi korkeana lämpötilana ulkoseinien vierellä?

Kun sanot että "ainoa asia ainakin mulla mikä lämmittää ensin laattaa ja sitten taloa on tuo minimaalinen määrä vettä", se vesi vaan siirtää lämpöä eteenpäin. Yhtä hyvin voisin sanoa, että "ainoa asia, mikä mulla lämmitää taloa, on muutama kilo kylmäainetta kiertäessään kompressorin ja lämmönvaihtimien läpi".

Jos ideana on jonkinlaiset "varaajan kerrostumat" lattialaatassa, että alunperin korkeampi lämpötila säilyisi korkeampana lämpötilana eikä jäähdy tasalämpöiseksi, niin siinä tietysti voi jotain pointtia olla.
215 m², 600 m³, 175 m kaivo, 7,5 kW Stiebel Eltron WPC 7, Nereus lattialämmitys betonilaatassa, vuodesta 2011

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 340
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #32 : 11.04.15 - klo:12:31 »
Heitän tähän väliin toisenlaisen kysymyksen tai huomion.
Mistähän tässä patentissa on kyse tarkalleen ottaen? Pyörä keksitty uudelleen? Tuohan näyttäs olevan viime vuodelta.
http://www.google.com/patents/DE202013002275U1?cl=en&hl=fi

Meinasin kysyä, että voisko joku hyvin saksan kieltä osaava tulkata tekstin, mutta sitten tajusin, että sivun ylälaidasta saa valittua "english"... :)
Pitääpä lukea uudestaan läpi, tuo saksa kun ei oikein enää taivu.

Siis jotain kiertopumpun nopeuttahan siinä rajoitetaan joidenkin arvojen perusteella...

EDIT: Taitaa olla siis joku automatiikka, jossa voidaan määrittää meno-paluun haluttu erotus, johon päästään kiertovesipumpun automaattisella ohjauksella.
Eikös tällaista nyt ole jo joissain pumpuissa?

Katselin tuon dokkarin läpi ja siinä näyttää olevan joku stiebelin patentti missä todetaan että liuospumpun nopeutta laskemalla saadaan lämpöisempää vettä matalemmilla lauhtumipaineilla korkeilla lämpötiloilla. Ilmeisesti tuosta hidastamisesta höydytään korkeiden lämpötilojen kanssa... tsetkatkaahan joku muu ymmärsinkö oikein..

Etsipä lisää näitä =)

Lainaus
By controlling the flow rate as a function of the flow temperature of the heating, the temperature difference between flow and return can be increased. This allows a reduction of the condensing temperature in the heat pump are possible.

Depending on the size of the heating surfaces the flow and return temperatures can be determined.

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 340
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #33 : 11.04.15 - klo:12:56 »
Vai hetkonen...onko tuossa vain idea että pystytään tekemään kuumempaa vettä hidastamalla kiertovesipumppua?

Kaikkea sitä pitääkin yrittää patentoida...  ::)
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa OilToSoil

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 905
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #34 : 11.04.15 - klo:13:28 »
Vai hetkonen...onko tuossa vain idea että pystytään tekemään kuumempaa vettä hidastamalla kiertovesipumppua?

Kaikkea sitä pitääkin yrittää patentoida...  ::)

En usko, että siitä olisi pelkästään kyse... Tai sitten tosiaan on.
Itse ymmärsin, että lämmityksen kiertovesipumppu säätyy automaattisesti, riippuen jostain määritellyistä asetuksista. Paljonko halutaan deltan olevan.

Pitääpä vielä tavata tekstiä läpi.
Ei oo vaan kovin hyvää kielioppia, oisko vetästy jollain translaattorilla.
Stiebel Eltron WPC 10 + SBP 400 E puskuri, 60-luvun talo 240 m², lattialämmitystä ja pattereita

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 340
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #35 : 11.04.15 - klo:13:41 »
En usko, että siitä olisi pelkästään kyse... Tai sitten tosiaan on.
Itse ymmärsin, että lämmityksen kiertovesipumppu säätyy automaattisesti, riippuen jostain määritellyistä asetuksista. Paljonko halutaan deltan olevan.

dT säätyy riippuen menoveden lämpötilasta tuon tekstin mukaan ja hyöty käsittääkseni olisi juurikin käyttövettä tehdessä..
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 604
  • Vanha pieru!
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #36 : 11.04.15 - klo:14:45 »
Yllättävää, että tuollekin oli saatu patentti!
Siinä tosiaan on kyse siitä, että kuumaa vettä tehtäessä lasketaan lauhdutuslämpötilan perusteella lauhdutuspiirin kiertopumpun nopeutta.

Poissa OilToSoil

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 905
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #37 : 11.04.15 - klo:15:44 »
En oikein ymmärrä...
Siis jos tarttee tehdä kuumaa vettä, niin pumpun nopeutta lasketaan, jolloin menon ja paluun ero suureenee, niinkö?
Ja sillä saadaan jotain merkittävää etua?

Onko tuo nyt sitten joku uusi juttu?

Kai se on siihen verrattuna, että eihän nuo omat kiertovesipumput säädy automaattisesti millään lailla...
Stiebel Eltron WPC 10 + SBP 400 E puskuri, 60-luvun talo 240 m², lattialämmitystä ja pattereita

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #38 : 12.04.15 - klo:00:37 »
Pekillä on ehkä joku pointti tässä, mutta mä en pysty täysin seuraamaan. Voisitko selvittää asiaa jotenkin, mistä oletuksista lähdet:
oletetaanko vaihtoventtiilipumppu ja jako suoraan lauhduttimelta lattiaan? Vai oletatko jonkun puskurin, kun puhut hullunkierrosta?

Onko ideana saada jonkinlaiset "varaajan kerrostumat" lattialaattaan, että lauhduttimelta lähtevä korkeampi lämpötila pysyisi korkeana lämpötilana ulkoseinien vierellä?

Kun sanot että "ainoa asia ainakin mulla mikä lämmittää ensin laattaa ja sitten taloa on tuo minimaalinen määrä vettä", se vesi vaan siirtää lämpöä eteenpäin. Yhtä hyvin voisin sanoa, että "ainoa asia, mikä mulla lämmitää taloa, on muutama kilo kylmäainetta kiertäessään kompressorin ja lämmönvaihtimien läpi".

Jos ideana on jonkinlaiset "varaajan kerrostumat" lattialaatassa, että alunperin korkeampi lämpötila säilyisi korkeampana lämpötilana eikä jäähdy tasalämpöiseksi, niin siinä tietysti voi jotain pointtia olla.
Juu  tavallaan kerrostumista olen hakenu, mutta osin onnistuen, osin en.
pitäisi olla kaksi piiriä per huone, niin sitten asia olisi helppo hoitaa.
Kierron hidastaminen ei toimi kuin jollain osin. Aika tyydyttävään lopputulokseen  kuitenkin olen päässyt.
Tuosta kierron kuristamisesta vielä.
itte ajattelen niin että vaikka kaikissa piireissä olisi sama kiertonopeus, niin tavallaan ensimmäisenä lämpenevä
Osa on ikään kuin tankattu täyteen ja ne isoimmat piirit saa ns. Apuja  noista jotka on ehtineet jo lämmetä.
Pumppu pääsee näin loppupeleissä helpommalla kuin että alkaisi kuristuksen avulla lämmittämään niitä yhtä
paljon  ::) sori epäonnistunut lainaus.

...
Tomppeli: Korjasin tuon lainauksen, siitä oli pudonnut pois yksi hakasulkupuolikas -> ]..
« Viimeksi muokattu: 12.04.15 - klo:20:38 kirjoittanut peki »

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Lämmön siirto pumpulta taloon
« Vastaus #39 : 12.04.15 - klo:20:48 »
Jos jollain olisi lattialämmitys ja dt jotain neljän  pinnassa niin voisiko laittaa tänne pumpun näyttämän coppelon.
Siis ne joilla pumpussansa on tuollainen laskuri tai tietysti jos muuten osaa laskea litkujen lämpötiloista
asian.