pelletistä maalämpöön.

[japejun]

Morot kaikille! Olen uusi tällä saralla ja haluaisin mielipiteenne ja suosituksenne maalämpöön liittyvissä asioissa. Eli mulla tällä hetkellä pelletti lämmitys ja kulutus vuodessa 7tonnia pellettiä. Rakennus vuosi 2006. Talossa lattialämmitys ja 190m2 + talli 65m2 jossa oon pitäny n. +10. Pannuhuone sijaitsee tallissa josta 25m kanaali taloon. Meitä on iso sakki eli lämmintä vettäki menee.

Kysymys oiski et millainen kokonaisuus tuuhon kannattais tehä. Tarjousten perusteella laite toimittajat tarjoavat 10kw pumppua ja 200m kaivoa. Riittääkö nämä niin et sähköllä tarvis lämmittää mahdollisimman vähä?

Mikä ois hyvä pumppu tähän tarkoitukseen?

Kiitos vastauksista.

[tomppeli]

Eli mulla tällä hetkellä pelletti lämmitys ja kulutus vuodessa 7tonnia pellettiä. Rakennus vuosi 2006. Talossa lattialämmitys ja 190m2 + talli 65m2 jossa oon pitäny n. +10. Pannuhuone sijaitsee tallissa josta 25m kanaali taloon. Meitä on iso sakki eli lämmintä vettäki menee.

Kysymys oiski et millainen kokonaisuus tuuhon kannattais tehä. Tarjousten perusteella laite toimittajat tarjoavat 10kw pumppua ja 200m kaivoa. Riittääkö nämä niin et sähköllä tarvis lämmittää mahdollisimman vähä?

Koetin laskea tähän lämmitystarpeen.

Ilmoitat vuotuiseksi puupelletin kulutukseksi 7 tonnia.
Sillä perusteella laskien 10 kW -tehoinen pumppu riittää ja on sopiva koko.
Kun koetin laskea (190m2 ja sisälämpö +21C + 65 m2 ja sisälämpö +10C)  lämpimän alan perusteella perusteella,
ei 10 kW ihan riittäisikään.
Laskin 1 -kerroksisena. Onko talo kuitenkin  kahdessa kerroksessa?
Vai, onko pellettien kulutus peräisin viime vuodelta, jonka lämmitystarve oli noin 89% normivuodesta.
Jos kulutus onkin viime vuoden kulutus, nousee tarvittavan lämpöpumpun teho noin yhdellä kilowatilla tuosta laskelman lukemasta.
Liitin pellettikulutuksen perusteella tehdyn mitoituslaskelman omaan viestiisi.

Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava, ei takuumitoitus.!

[japejun]

Talo on 1 ja puoli kerroksinen. Yläkertahan lämpiää melekeen hukkalämmöllä. Alakerta 130m2 ja yläkerta 60m2. Yläpohjassa kauttaaltaan 60cm villaan. Toisekseen meillä saunotaan pihasaunas kesää talvea. Vain satunnaisia kertoja sisällä. Ja takka/leivin uunia tulee kans lämmitettyä.
Tokihan tuo pumppu kannattaa mitoittaa niin ettei jää alatehoiseksi missään tilanteessa. Eli sähköä menis mahdollisimman vähän. Viime vuonna kun oli lämmin talvi pellettiä meni 6t ja siks heitin tuuhon edelliseen arvioon 7t et vastais normi talven kulutusta.

Eli pitäiskö kuitenkin laittaa 12kw pumppu ja lämmityspuolelle vaikka 100l puskuri?

Ulkosaunassa lämpiää myös vesi jäi kertomatta. Pumpuksi suunnitellu viesmman 333g mallia.

[tomppeli]

Talo on 1 ja puoli kerroksinen. Yläkertahan lämpiää melekeen hukkalämmöllä. Alakerta 130m2 ja yläkerta 60m2. Yläpohjassa kauttaaltaan 60cm villaan. Toisekseen meillä saunotaan pihasaunas kesää talvea. Vain satunnaisia kertoja sisällä. Ja takka/leivin uunia tulee kans lämmitettyä.
Tokihan tuo pumppu kannattaa mitoittaa niin ettei jää alatehoiseksi missään tilanteessa. Eli sähköä menis mahdollisimman vähän. Viime vuonna kun oli lämmin talvi pellettiä meni 6t ja siks heitin tuuhon edelliseen arvioon 7t et vastais normi talven kulutusta.

Eli pitäiskö kuitenkin laittaa 12kw pumppu ja lämmityspuolelle vaikka 100l puskuri?

Ulkosaunassa lämpiää myös vesi jäi kertomatta. Pumpuksi suunnitellu viesmman 333g mallia.

Laskin muuttuneilla tiedoilla uudelleen. Vaihdoin tulosteen.

Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava; ei mikään takuumitoitus.
Alan ammattilaiselta saat takuumitoituksenkin!

[euroshopperi]

Laita 500 L puskuri, jossa on käyttövesikierukka. 100 L on melkein kun heittäsi rahat ikkunasta ulos.

[japejun]

Hei kiitos hienosta laskelmasta! Mitä ootte mieltä kannattaako ylivieskan korkeudella pumppua mitoittaa -40 pakkasille? Äkkiä tuntuis et -30 ois riittävä. Meilläki kyl poltellaan leivinuunissa talvisin puuta enempi ja vähempi et jos ottais kuitenki sen 10kw laitteen ja kovilla pakkasilla työntäis halkoa pesään tai laskis tallin lämmön liki nollaan? Tallissa oma kierto pakkasnesteellä nii voip vaikka sammuttaa kesken talven jos ei oo käyttöä.

Tulee vaan hintaa jos joutuu tekeen 250-280metrisen kaivon. Tai kaks lyhempää.

Heittäkää ihmeessä ideoita kehiin! Ja mielipiteitä laitteista.

[tomppeli]

Tuosta laskelmasta haluan vielä sanoa,
että minulla ei ole ollut tarkkoja tietoja talosi rakenteesta käytettävissä,
vaan laskelma perustuu rakentamisen ajankohdan tyypillisiin lämpöeristämisen käytäntöihin.
Laskelma ei ole ollenkaan niin luotettava, kuin se olisi, jos joku paikallinen ammattilainen olisi sen tehnyt talon rakenteet selvitettyään!

...
Vielä lämpökaivoista.
Tässä kannattaisi harkita yhden syvän porakaivon tekemistä.
Siihen tarvitaan yrittäjä, joka pystyy poramaan noin 270 metrisen kaivon, johon mahtuu kolmiputkinen keräin.

Kysy myöskin pumpputoimittajalta,
jaksaako heidän laitteensa maakiertopumppu kierrättää maanesteen tarpeeksi tehokkaasti tuollaisessa syvässä porakaivossa, jossa on kolmiputkinen keräinputkisto.
Yksi syvä porakaivo on edullisempi hankinta, kuin kaksi matalampaa.

[japejun]

Pahus ku niitä myyjiä/ammattilaisia on joka lähtöön. Mukava ku sijoittaa 15-17tonnia projektiin ja saa huomata et eipä toimikkaan.

[tomppeli]

Viessmann 333 10,4 kW
"10 kW:n maalämpöpumpulle porataan lämpökaivoratkaisuissa yleensä n. 190 -200 metrin syvyinen lämpökaivo. Tällöin koko maalämpöprojektin kokonaiskustannus on n. 17 340 – 17 670€."
Tuo ei ota huomioon sitä että asutaanko Etelä-Suomessa vai Pohjois-Suomessa.

jm82 on varsin oikeassa.
Jos tämä kohde olisi Maarianhaminassa, tälle riittäisi 190 metrinen lämpökaivo.
Etelässä kallioperä on lämpöisempää ja siksi kaivosta saadaan enemmän lämpöenergiaa metriä kohden.

Kauppiaiden mitoituksissa on ihan ilmeisesti tiedon puutetta ja siksi tulee vääriä mitoituksia.
Toinen motiivi liian matalien lämpökaivojen tarjoamiseen on saada tarjouksen hintaa kilpailusyistä alas.
Tingitään energiakaivon mitoituksesta ja annetaan asiakkaan kärsiä vahinko, jos niin käy.
Kauppias ei ota vastuuta.

Jospa pyydät kauppiaalta takuun porakaivon mitoitukseen, että kaivosta tulevan maakiertonesteen lämpötila ei saa laskea alle -0,5C.
Ehtoon kuuluu vaikkapa, että kauppiaan on muussa tapauksessa korvattava syvemmän kaivon tekeminen.
Silloin saat varmasti syvemmän lämpökaivon.

[euroshopperi]

Ja seurataan vaikka enemmän,kuin 1 vuosi. Mulla lähti heti vuodessa Se 2 astetta. Laitoin kyllä 30 m lisää siinä porausvaiheessa vielä yli sen kauppiaan laskuihin.

[japejun]

Eli 10kw pumppu ja 250m kaivo nii pelaa varmasti kö ? No mitäpä tuumaatte tarviiko mitään puskureita käyttöveelle tai lämmitykseen? Hyviä ideoita ja vikkejä täältä saa. Kiitos niistä!

[euroshopperi]

Jos otat varaajan, niin se kannattaa ottaa sellaisena, jossa on käyttövedelle esilämmityskierukka, niin saat vähintään tuplattua sen käyttöveden määrän. Nuo 100 L varaajan rahat voit lähettää suoraan mulle. Riippuu tietysti kylmän veden tulolämmöstä. Mulla siis tulovesi lämpiää ensin varaajan esilämmityskierukassa 5c°:sta n.30c°:een, eli sen lämpö 6 kertaistuu lämmitysvaraajassa hyvällä COP:lla. Lopuksi se vielä 1,66 kertaistetaan lämminvesivaraajassa, eli 50c°:een. Varaaja maksaa reilusti yli tonnin, mutta on kyllä erinomainen vehje kuumalle vedelle, kun ei sitä maalämmöllä ole helposti koskaan liikaa. Varaajaa pidetään siis vain sen lattian vaatimalla tasolla ja jos haluaa kunnolla ottaa halvempaa lämmintä vettä niin laittaa sen esilämmityksen 2 kierukan kautta sieltä varaajasta. Varaajasta ei ole oikein mitään muuta haittaa, kuin hinta. Mulla on siellä varaajassa myös aurinkokierukka lisäksi, mutta epäilen, ettei niitä kannata alkaa enää erikseen ottamaan, kun mulla taas oli valmiina jo, niin antaa olla.

[japejun]

Ok. No entä sitte ite pumppu? Joka merkillä on halpa perus versio ja sit se kallein. Mikä näiden todellinen ero on? Vaikka esim kaikki on 10kw laitteita. Ulkonäöstä ja hifistely elektroniikasta ei kyllä vihtis maksaa. Pumppu tulee mullaki autotalliin pelletti pannun tilalle nii sama vaikka ei ois ulkokuoria ollenkaan koko vehkeessä. 

[japejun]

Onko tosi et esim niben 12kw pumpussa on valmiiks liian pienet liuos pumput?

[justus01]

Onko tosi et esim niben 12kw pumpussa on valmiiks liian pienet liuos pumput?

Jos haluaa yhden 2-putkisen yli 200 metriä syvän kaivon, niin siihen tarkoitukseen kyllä.
Minkä kokoinen pihapiiri? Jos tilaa on reilusti, niin kannattaa laittaa vaakaputkisto...

[japejun]

On tämä tosi vaikea homma saaha mieluinen kokonaisuus. Kahta kaivoa en kyllä ala teettään. Yhellä pitää pärjätä. Onkohan sitteki viisaampi ottaa 10kw pumppu ja tehä kaivosta 240m syvä. Ja syytää halkoa pesään kovemmilla pakkasilla tai laskea tallin lämpö +5 asteeseen. Tai tai tai tehä lisää lämpöä sähköllä.
Onkohan tuossa niben 1226 12kw new mallissa scroll kompura?

[erkka]

Pistä siihen yhteen syvään kaivoon 4-putkinen keräin, niin homma on hanskassa.

[japejun]

Onkohan tuossa sitte se jäätymis riski? Ku eikö 4 putkikeräin ota energiaa tehokkaammin kaivosta?

[sailor]

Tomppelin laskelmassa on vain neljä henkeä käyttöveden kuluttajana. 4-putkinen / 3 putkinen keräin vaatii halkaisijaltaan 160mm reiän.

230-240m reiän porautat, se asteen lisäys/vähennys meno/paluun eroon tekee 0.03-0.05 yksikköä COP:iin laskua eli rahallisesti vuodessa : http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1478.0

35000kWh lämmitys+käyttövesi se aste tekisi rahallisesti 8-14€ vuodessa. Mutta samalla syvempi kaivo lämmittää palaavan veden lämpimämmäksi koska liuos viipyy pidempään kaivossa.

Porarilta pyytäisin kyllä ensin referenssit siitä kuinka syvän reiän heidän kalustollaan saa tehtyä 

Onkohan tuossa sitte se jäätymis riski? Ku eikö 4 putkikeräin ota energiaa tehokkaammin kaivosta?

Talo ottaa minkä ottaa. Ero COP:ssa, eli siinä kuinka paljon lämpoöä tuotetaan kompuralla ja paljonko otetaan kaivosta, on niin pieni ettei se yksistään riitä kaivon jäädyttämiseen.

[tomppeli]

Tomppelin laskelmassa on vain neljä henkeä käyttöveden kuluttajana.

Olinhan ollut hoksaamaton.
Korjasin nyt henkilöluvun kuudeksi ja vaihdoin tulosteen.
Kiitos huomautuksesta!

[seppaant]

4-putkinen / 3 putkinen keräin vaatii halkaisijaltaan 160mm reiän.

Teoriassa 40mm putkilla putkitettu 3-putkinen keräin vaatii 87mm kaivon ja 4-putkikeräin 97mm kaivon.
Käytännössä pitää kuitenkin olla vähintään 10 - 20 mm toleranssia suuntaansa.

ATS

[japejun]

Elikkä paketti ois seuraava; Nibe 1226 12kw pumppu + kaivo 240m ja normaali 2-putki keräin. Sitte haluaisin käyttövedelle 300l varaajan. Mitenhän tää varaaja homma menis? Kumpi parempi, kierukalla vai ilman?

[japejun]

Sori, tarkoitin et se varaaja tulis lämmitys puolelle ja käyttövesi menis eka sen varaajan kierukan kautta sinne pumpun pömpeliin jossa sen lämpötila nousis sinne 50-55 astetta. Onkohan tämmönen viritys järkevä?

[euroshopperi]

On. Ja verrokkina mulla on tallin lämpö sama kun talon lämpökin, vaikka on erillinen rakennus. On Se vain hienoa lähteä puuhastelemaan Sillon kun mielii ja aina tarkenee. Mulla on tallissa n. 80 neliötä ja erillinen treenikämppä siellä perällä vielä musisointi laitteineen. Sulle olisi ihan hienot vehkeet laittaa n min. 12 kW pumppu ja siihen n. 500-1000 L varaaja, jossa on lämpimän veden esilämmityskierukka ja sitten erillinen 300-500 L käyttövesivaraaja. Tosin tuo Niben 1255 sisältää jo sellaisen n. 200 L varaajan käyttövedelle, mutta teholuokka hieman ylimitalla. Ei kannata fakkiutua mihinkään "halvinta, mitä löytyy" hommaan, jos meinaat tehdä ittellesi koko hommaa. Loppupeleissä voi Se kalliimpikin vaihtoehto tulla halvemmaksi, kuin Se " pikkuusta vaille ilmatteeksi". Yhtään "cyber tasoista" laitetta ei tullut ittellä kyllä vastaan tuossa tarjous kierroksella, mutta täysin karvalakki tason leukaremmin tasoisiakin on kyllä saatavilla. Tasojen ero saattaa pahimmillaan olla vain 4000 € ja pääsääntöisesti maalämpö maksaa AINA.

[bergvärme]

Kirjoitan nyt vielä kaivon syyvyydestä ja keruuputken virtauksesta/vastuksesta.
Aiemmin kommentoinut vaikkapa omaa laitosta kohdassa Jämä
Minulla siis kaksi kaivoa ja Jämä Star 1245 12 kW (sama kuin Nibe)

12 kW masiinan keruun nimellisvirtaus on 0,65 l/s max saatavalla painehäviöllä 69kPa ja sen minimivirtaus on 0,47 l/s ja pumppukäyrästä katsottuna max saatavalla painehäviöllä n. 86kPa
10 kW masiinan keruun nimellisvirtaus on 0,51 l/s max saatavalla painehäviöllä 85kPa ja sen minimivirtaus on 0,40 l/s ja pumppukäyrästä katsottuna max saatavalla painehäviöllä n. 92kPa

Keruuvastukset 250m kaivo +siirto maassa 10m, Cu koplaus-putki 35Cu jolla vastukset kykennässä noin 35% verrattuna 28 Cu-putkeen vastuksiin)
12kW nimellisvirt: 250m kaivoa + sirto maassa 10m + koplaus Cu mutkineen putkivarusteineen koneeseen > 2x 248m x 248,7 Pa/m + 2x10m x 248,7 Pa/m + n. 4,5 kPa = 123,4 kPa +5 kPa + 6 kPa= 134,4 kPa
12kW MINIMIvirt: 250m kaivoa + sirto maassa 10m + koplaus Cu mutkineen putkivarusteineen koneeseen > 2x 248m x 143,4 Pa/m + 2x10m x 143,4 Pa/m + n. 3 kPa = 71,1 kPa +2,9 kPa + 3,5 kPa= 77,5 kPa

Tässä yksinkertaistanut virtausvastukset Cu-koplauksessa niin että vastaa n 25m vastaavaan maaputkiosuuden painehäviöstä.
Kylmästi numeroiden valossa tässä esimerkissä 12 kW kone pystyisikin kiertämään n. minimivirtauksella (dT= 0,65/0,47x 3 =n. 4,1 astetta) kun keruupumppu on täysillä.

Samalla tämän esimerkin valossa laskematta näyttää että 10kW:n kone (edelleen Nibe) pystyisi melkein keruun nimellisvirtaukseen.

Itse en halunnut "riskeerata" 12 kW:n (Niben) kulkemaan täysillä ja vähän vajaana, vaan ajattelin että porataan nyt samalla kun porataan niin keruuvirtaus ei tule ongelmaksi.

Takuuta taulukkoarvoista ei anneta, vaikka ne nyt ajalla, etsinnällä ja laskemalla on tehty < siten etten itse parempaakaan löydä.

Koetin kerran aikaisemmin laittaa liitteeksi sen viimeisen "laajennetun" taulukon. Ei mahtunut, oliko 146kB ja saa olla 124kB. Edellinen taulukko mahtui ja se kohdassa "Lämmönkeruu/ Keruupiirin tasapainoituksesta/ Liite: keruupiirin vastustaulukko

Jos jollakin on eri/ tai yhteneväisiä havaintoja niin saa mielellään pulista. 

KORJAUS EDELLISEEN.
Nibe 1226 12 kW New spekseissä lukee: Keruupumppu nimellis 0,64 l/s ja jolloin keruuputken max painehäviö 57 kPa.
ELI Nibe 1245 kW max painehäviö oli minulla 69 kPa.
Tämä 1226 12 kW ei näin olleen minun ymmäärtääkseni pysty kierrättämään keruuliuosta yhdessä 250M:n syvässä kaivossa oikein millään. Kuin 4-putkikeräimellä tai reilusti 2:lla kaivolla U-keräimellä.

(En saa yleistää- jokainen lämpöpumppumalli on omansa! Lämpöässän VM-mallista en nähnyt edes mainintaa keruun virtauksista tai painehäviöstä - salatiedettä?!)

[euroshopperi]

Oman kokemuksen mukaan 2 kaivoa on aivan loistava ratkaisu. Keruun säädettävyys johtuen lenkkien varsin kohtuullisesta pituudesta on hieno asia. Ittellä on siis menossa optimointi, jolla päästään mahdollisimman hyvään lämmönluovutukseen kierron aikana, eikä niinkään mahdollisimman pieni Dt. Huomasin vain tuossa maksimi kierrolla, että pumput työnsi jo takaisin sellaista litkua, jossa oli kylmä jäänyt kaivoon luovuttamatta, eli taisi olla jo "hullukierron" puolella. Kaivot taitaa olla hieman yksilöllisiä tuon lämmönvaihdon suhteen ja on hienoa kun saa pelata noiden virtaamien kanssa, kun tupla kaivot antaa pelivaraa reilusti. Mulla ei ainakaan ollut tuo minkäänlainen haittatekijä laittaa 2 nuo 2 reikää.

[bergvärme]

japejun: huomasitko että jouduin korjaamaan edellisen tekstin

KORJAUS EDELLISEEN.
Nibe 1226 12 kW New spekseissä lukee: Keruupumppu nimellis 0,64 l/s ja jolloin keruuputken max painehäviö 57 kPa.
ELI Nibe 1245 kW max painehäviö oli minulla 69 kPa.
Tämä 1226 12 kW ei näin olleen minun ymmäärtääkseni pysty kierrättämään keruuliuosta yhdessä 250M:n syvässä kaivossa oikein millään. Kuin 4-putkikeräimellä tai reilusti 2:lla kaivolla U-keräimellä.

(En saa yleistää- jokainen lämpöpumppumalli on omansa!

Paitsi että kompressori samassa teholuokassa voi olla scroll ovat näköjään keruuliuoksen tuottokäyrät eri. (ja hinta)

[Enhancer]

Harmittavaa toki tuo, että nuo pumput alimitoitetaan valmistajan toimesta, mutta ei kai tuo nyt niin iso homma ole vaihtaa tehokkaampaan jos siltä tuntuu?

Väliraha jää varmasti alle 100€ jos alkuperäisen myy pois.

[seppaant]

Harmittavaa toki tuo, että nuo pumput alimitoitetaan valmistajan toimesta, mutta ei kai tuo nyt niin iso homma ole vaihtaa tehokkaampaan jos siltä tuntuu?

Ei se ole liuospumpusta kiinni.
Numeroa tai kahta suurempi pumppu ei oleellisesti asiaa paranna.
Keräimestä se on kiinni. Keräimen virtausvastus tulee tavalla tai toisella saada pienemmäksi.
- 3-putkikeräin
- 4-putkikeräin
- Kaksi kaivoa 2-putkikeräimellä.
- 2-putkikeräin 50mm putkella

ATS

[Enhancer]

Harmittavaa toki tuo, että nuo pumput alimitoitetaan valmistajan toimesta, mutta ei kai tuo nyt niin iso homma ole vaihtaa tehokkaampaan jos siltä tuntuu?

Ei se ole liuospumpusta kiinni.
Numeroa tai kahta suurempi pumppu ei oleellisesti asiaa paranna.
Keräimestä se on kiinni. Keräimen virtausvastus tulee tavalla tai toisella saada pienemmäksi.
- 3-putkikeräin
- 4-putkikeräin
- Kaksi kaivoa 2-putkikeräimellä.
- 2-putkikeräin 50mm putkella

ATS

Totta tietenkin. Turhaa alkaa pumppua suurentamaan määräänsä enempää, menee hyöty moninkertaisesti siihen.

[japejun]

Jos päättää pärjätä yhellä kaivolla niin sitä on kai turha porata syvemmälle ku 220m? Jos pumpuksi tulee nibe 1226 tai 1245 12kw. Vai onko sama ottaa 10kw ?
Ei tämä vielä niin selvää ookkaan. Reijän tekijä tulee kuitenki viikolla 10.

Kai tuosta 220m reijästä saa imastua saman energian kummalla pumpulla vaan? Jos ei paukut riitä kaivossa tai pumpussa voin pistää tallin sit kovimpien pakkasten ajaksi kylmäksi.

[euroshopperi]

Se on ilman muuta jokasällin oikeus päättää mitä haluaa laittaa ja mistä alkaa tinkaamaan itteltä pois. On ihan eri asia varmaan monelle uusio remppaajalle maksaako koko remppa 18 000 €, vaiko 19 000 €. Mutta kannattaa miettiä kuitenkin tarkkaan, mitä ostaa, jos ollenkaan. Tuosta 2:sta kaivosta ei kyllä kannata muutoin surkutella, kuin jos sattuu olemaan useampi kymmenen metriä kallioon. Kaivon metreistä muutenkin tinkaisin ihan viimeiseksi koko urakassa. Kauppiaat saa tietysti ne metrit näyttämään hintalapussa suurelta, mutta ne loppupeleissä tulee kustantamaan luokkaa 500 € niillä lisämetreillä lompakossa. Iso kämppä ja autotalli vielä lisäimurina vetää kyllä 10 kW pumpullakin sellaisen 220 m kaivon ihan toimintarajaan, jos sitä lämpöä vain menee. Ultimate marketista saa pilkkahintaan maalämpöpumppuja, jos lähtee sellaiselle Sulo Vileenin linjalle.

[japejun]

Toki tekisin vaikka sen 250m kaivon mut jos siitä ei ole hyötyä (ei riitä virtaus) nii kannattaakose?

Jos tekee 250m kaivon ja laittaa 1245 12kw koneen nii oiskohan tässe se kompromissi? Tiputtaa tallin lämmöt nollaan pahimman pakkasten ajaksi jos ei tehot riitä koneessa/kaivossa.

[euroshopperi]

Onko siis niin, ettei kahta kaivoa saa laitettua millään ilveellä? Jos poraat yhden kaivon, niin joudut laittamaan 4-putkisen keräimen sinne ja Se taitaa kustantaa saman, kuin laittaisi 2 kaivoa. Mulle oli laskettu 12,9 kW pumpulle juurikin 250m kaivo ja tämä kohde on hieman Espoosta etelään. Muutin sen kuitenkin tuohon 17 kW malliin ja porautin siinä poratessa sen 30m lisää kauppiaan laskelmaan. Parhaimmillaan olisi saanut sellaisella n. 20 500€:lla täydellisesti alimitoitetun 10 kW laitteiston lämmittämään n. 430 neliön yhteenlaskettuja tiloja ja voin helposti kuvitella, että mitä nyt päässä pyörisi. 24 500 €:lla tuli sellaiset vehkeet, että laajennusvaraa jää vielä ylikin ja olen aivan tajuttoman tyytyväinen siihen, että en laskenut niitä viimeisiä pennejä sen maalämpöpäätöksen jälkeen niin viimeisen päälle. Eikä vehkeet edes tullut ihan karvalakki tavaranakaan.

Tuota kahta kaivoa, kun vertaa yhden kaivon systeemiin niin ero toimivuudessa on melkoinen. Yhdessä kaivossa pyörisi 2 n.500 m lenkkiä rinnan, mutta 2:lla kaivolla tulee 2 n. 300 m lenkkiä rinnan ja sellaista jaksaa pyörittää kaikki markkinoilta löytyvät lämpöpumput helposti. Hintaero noille tulee oikeaa rahaa reilusti alle 1000 €. Pumppujen ero taisi mulla olla 12,9 ja 17kW välillä n. 600 €.

[bergvärme]

Katsoin Tomppelin laskelmia
-kWH-tarve/vuosi
-vastaavat MLP-tehot eri ulkolämpötiloissa -25, -30,-35
Tomppeli arvioi että yksi kaivo 276m AKTIIVISYVYYTTÄ riittää kun -35 ulkona MLP-teholla 10,6 kW

Aktiivisyvyyttä? Porakaivon pitää usein olla syvempi kuin AKTIIVISYVYYS. Sen arvio maalämpöporari/tai sinä sittenkun reikä on tehty.
EDULLISEMMASSA tapauksessa tarvitaan ehkä vain 5m lisää kaivonsyvyyteen.

Jos merkiksi nyt haluat Niben, niin 1245 12 kW antoteho B0/W35 (lattialämmitys) on 11,82 kW. Vastaavasti 1245 10kW antoteho B0/W35 on 9,95 kW.
Sinun haluamalla porausreiällä 250 m , saattaa antaa reiän aktiivisyvyydeksi 240m ja siihen tämä 10kW:n koneen tarvitsema keruusvirtaus riittänee.

A) Siis valitse osatehoinen 10kW kone joka pärjää ulkolämpötilaan -25. Ja lämmitä sähköllä loput.

B) Valitse täysitehoinen 12 kW kone joka pärjää ulkolämpötilaan -35 MUTTA MUTTA: joka ottaa liikaa energiaa 250m:n porareiästäsi jolloin se meneen liian kylmäksi. Eli ei hyvä.
Korjaa tilanne tekemällä 2 reikää (syvyys-esim. Tomppelin taulukossa) JOLLOIN 12kW koneen keruupiirin vastus (kun virtaus /piiri on vain puolet/kaivo) saadaan nimellisalueelle. Toimivaksi.

Voit itse valita A) tai B).

Lisäksi jäin miettimään, että sinulla aika pitkä putkikanaali taloon. Paitsi että lämmön siirtymäputkissa syntyy pieniä lämpöhäviöitä sinulla ilmeisesti pitää olla lämpimän käyttöveden kiertojohtoa, LVK, tallista taloon. LVK-kierto syö jatkuvasti energiaa jos halutaan pitää päällä, ja kuumavesi lämpimänä (legionella..). LVK-kiertopumppuun varmaan ajastin.

Että kyllä laittaisin ainakin 500L:n lämmityksen puskurivaraajan jossa ainakin 2 kierukkaa, alempi KV:n esilämmityksen käyttöön mutta käytettäisikö ylempi kierukka  LVK-kpaluukierron esilämmitykseen? eikä KV:n "toiseen" esilämmitykseen. Tarkoittaa kyllä että pönttö pitäisi pitää aika kuumana ylhäällä. +52?

Puskurivaarajasta tietty oma shuntattu piiri lattialämmitykseen. Varaaja tietty maksaa, shunttaus ja putkitus maksaa.

(Kun poistat pellettikattilan tallista niin se ei enää lämmitä tallia. Maalämpöpalikat ei paljon lämmitä.)
 
Mieti nyt. Koneet voi uusia helpommin kun ne kuluvat loppuun. Porareikä on kait aika ikuinen.

Valitse nyt ensin vaihtoehdoista A) tai B). Ei niitä oikein voi "yhdistellä" omaksi mielekseen.

2.1.2015:
Lisäys-kommentti antotehoihin B0/W45
Niben 1245 12 kW antoteho B0/W45 on 10,86 kW. Vastaavasti 1245 10kW antoteho B0/W45 on 7,07 kW.
Vaikka kohde nyt on "lattialämmitystalo", niin jos MLP sijaitsee eri paikassa ja lataa varaaja josta shunttaus lattialämmitykseen on kai realistisempaa käyttää näitä arvoja.
(Tehonanto B0/W50 on tietty vielä aavistuksen heikompi)

[japejun]

Ok. Saitte puhuttua ympäri.  tehään kaks 140-150m reikää ja pannaan se 12kw mylly. Niin ei tarvi pähkäillä toimiiko vai ei. Kallio on onneksi alle 2m päässä. On tosi että pellettivehkeistä lähtee hukkulämpöä sen verran et talliinki laitan lämmöt päälle vasta yleensä marraskuussa. Samoin pannuhuoneessa on hyvä kuivatella kamppeita lämmityskaudella kun siellä on herkästi se 25-28 lämpöä ja lisäksi hyvä ilman vaihtuvuus.
Lkv on ajastimella niin et yö aikaan 23.00-06.30 kierto on pois päältä ja päiväs aikaan on päällä 15min ja 15min pois päältä syklillä. Pannuhuoneeseen kyllä joutuu laittaan jonku kenno/puhallin virityksen et saa vaatteita kuivatella sitten sillä. Siihenhän sais leitettua ajastimenki.

Vieläku selviis nuo puskurit/varaaja hommat et millanen ois hyvä. Mulle riittäis ominaisuuksien puolesta se perus nibe eli tuo 1226 new 12kw malli.

[Seagear]

Pannuhuoneeseen kyllä joutuu laittaan jonku kenno/puhallin virityksen et saa vaatteita kuivatella sitten sillä. Siihenhän sais leitettua ajastimenki.

Meille laitettiin ihan vaan erillinen patteri pumpun kaveriksi ex-pannuhuoneeseen. Ja sille patterille oma sulkuventtiili.

[bergvärme]

Nyt jaksaa kahdella reiällä 1226 12 new :kin hyvin puskea.
Ja yhteinen keruuputki masiinaan sitten 35Cu.

Hyvin voisit laittaa muutama metri lisää reikiin (Tomppeli 2x156 aktiivi)

Patteri(-t) olisi kyllä yksinkertaisempi kuten "Seager" sanoi. (Ei liikkuvia ja halvempi. Onhan niissäkin käsin ruuvattava venttiiliosa).

Varaajasta /puskurista ei minulla lisättävää kuin mitä edellisessä viestissä sanoin.
Siihen löytyynee kannanottoja näiltä muilta pojilta.

[euroshopperi]

Niin no. Tämän suunnitelman järkevyyshän on vasta aluillaan. Tuon pumpun ja varaajanhan pitäisi olla talon seinien sisällä ja lämmitys vain viedään sinne talliin. Nythän tuo pumpun kylmäteho on ainoastaan laskettavissa talon varsinaiseen lämmitys kapasiteettiin ja kompuran käyttöteho jää aina vain tallin käyttöön. Siinäkin tapauksessa, että tallia ei lämmitetä ollenkaan ääri pakkasilla, niin taloon saadaan vain Se kylmäteho ja talliin jää laitteiston energia.

[fraatti]

Niin no. Tämän suunnitelman järkevyyshän on vasta aluillaan. Tuon pumpun ja varaajanhan pitäisi olla talon seinien sisällä ja lämmitys vain viedään sinne talliin. Nythän tuo pumpun kylmäteho on ainoastaan laskettavissa talon varsinaiseen lämmitys kapasiteettiin ja kompuran käyttöteho jää aina vain tallin käyttöön. Siinäkin tapauksessa, että tallia ei lämmitetä ollenkaan ääri pakkasilla, niin taloon saadaan vain Se kylmäteho ja talliin jää laitteiston energia.

Kyllä tuo kompuran ottama teho siirtyy kylmäaineeseen ja näinollen pääasiallisesti päätyy lauhduttimen kautta lämmityskiertoon.