F1245 - 6 antaa alle 4kW ulos

[Ruuvari]

Missäköhän vika kun ei tunnu pumppu antavan luvattuja tehoja ulos?

Tuli aika yllätyksenä nyt kun täällä etelässäkin kävi sen noin 5 astetta pakkasella, että pumppu pyöri melkein tauotta. Laitoin sen jälkeen lokin pyörimään tikulle ja sain seuraavanlaisia tuloksia:

-Ulkolämpötila noin 2
-Sisälämpötila 21
-Lämmönkeruu 0.6/-1.5 (syklin lopussa)
-Lämmönjohto 33.5/27.5 (syklin alku)
-Lämmönjohto 44.5/39.7 (syklin loppu)
-Puskurivaraaja 28.7 (syklin alku)
-Puskurivaraaja 41.5 (syklin loppu)
-Laskettu meno 35-37
-Lämmityssyklin pituus 2.5h
-Leposyklin pituus 2h


Järjestelmässä on rinnalla 300 litran puskurivaraaja, johon MLP työntää lämmitetyn veden ylös. Erillinen jatkuvasti päällä oleva kiertovesipumppu pyörittää vettä lattialämmitykseen. Paluu varaajan pohjalle on T-haaralla yhdistetty, lattia paluu, puskurivaraaja ja MLP. Ylhäällä esitetty puskurivaraajan lämpötila on otettu lattialämmityksen menoputkesta ulkoisella BT25-anturilla. Ylhäällä olevien lukujen valossa sanoisin, että systeemi toimii niinkuin pitää. Lämmönkeruun delta on ehkä aavistuksen pieni, mutta sekin olisi korjattavissa kierron nopeutta pudottamalla. Hieman vain ihmetyttää maasta tulevan veden lämpötila. Kuuluuko se olla tähän aikaan vuodesta jo nollan tuntumassa? efektiivinen syvyys on karvan verran alle 150m, eli pitäisi riittää 6kw pumpulle ihan varmasti. Lämmityskierron vedenlämpötilat ovat vielä hieman korkeat, kun noin 20% lattialämmityksen pinta-alasta on vielä kytkemättä. Lisäksi puskurivaraajan lämpötila ehtii pudota aika paljon ja vastaavasti se taas ampuu aika korkeaksi lämmityssyklin lopussa. Syklin lopussa varaaja on 7 astetta yli laskennallisen menon ja syklin alkaessa 8 astetta alle pyydetyn. Tätä voisi tietenkin pienentää asteminuutteja kasvattamalla. Nyt ne on muistaakseni noin -200.

Nyt itse ongelmaan. Talon keskimääräisen tehon tarpeen pystyy aika hyvin laskemaan tuosta puskurivaraajan lämmön alenemasta. Silloin kun MLP on lepäilemässä kaikki energia tulee tuolta 300 litran reservistä. Varaajan lämpötila putoaa noin 13 astetta 120 minuutin aikana. Tästä saadaan keskimääräiseksi tehoksi noin 2.2kW. Kun pumppu käynnistyy, edelleen talon lämmittämiseen menee se reilu 2kW, eli puskurin lataamiseen pitäisi olla käytettävissä 4kW. Jos purkautumiseen meni 2 tuntia, pitäisi tupla teholla samaan alkutilanteeseen pääseminen kestää tunnin. Nyt tilanne on kuitenkin se, että lataussykli vie enemmän aikaa kuin purkaminen. Lataaminen kestää itse asiassa 25% pidempään eli lataukseen käytettävä teho on 2kW/1.25, joka on 1.6kW. Yhteensä siis 3.8kW pumpun teho.

Tottakai laskentaan tuo hieman epätarkkuutta varaajan kerrostuminen, mutta esimerkiksi tämän tarkastelujakson aikana kiertovesipumppu pyöritti 0.5m3/h nopeudella vettä, eli kahden tunnin aikana se on pyörittänyt koko puskurin noin kolme kertaa läpi. Lisäksi syklistä toiseen lämpötila-arvot toistavat itseään aika tarkasti. Pelkkään virhemarginaaliin noin suurta heittoa ei voi laittaa. Osaako joku sanoa, mistä tämä johtuu? Pitäisikö tässä ottaa yhteyttä Nibeen vai mitäköhän tämän kanssa pitäisi tehdä?

[Matias]

Lattiassa  kipsilevyt muodostaa jonkinlaisen varaavan massan ja käyntijakson aikana siihen(kin) varautuu lämpötehoa ja joka purkautuu taukojakson aikana.
Laskelmassa ei tätä ole noteerattu.

Ehkä vastaava mittaustesti kannattaisi tehdä ilman lattiapiiriä (sulku kiinni tms) ja ladata pelkkää 300l:n puskurivaraajaa.

Jos pelkän 300l:n varaajan lämpötila nousee 30min käyntijakson aikana n 9C on lämpöpumpun teho n 6,3kw

Jos aikaa menee 1h niin lämpöpumpun teho on 3,14kw  jne.

Tuossa saisi samalla kipsilevylattian lämmönvarauskykyä esille

[Ruuvari]

Ajattelin vielä itse myös varmistaa asian sulkemalla lämmityskierron ja lataamalla pelkkää puskuria. En kuitenkaan usko, että lattian varaus noin paljoa ottaa, kun sisälämpötila on kuitenkin vakiintunut siihen puolen asteen sisään ja syklit kuitenkin ovat noin 2 tunnin mittaisia. Saman suuntaisia tuloksia sain kun laskin pumpun oman käyttövesivaraajan lataussyklin pituuksia ja lämpötila eroja.

[WPF]

Missäköhän vika kun ei tunnu pumppu antavan luvattuja tehoja ulos?
 Pitäisikö tässä ottaa yhteyttä Nibeen vai mitäköhän tämän kanssa pitäisi tehdä?

Mikäs mahtaa ola talon koko eli kuinka osatehoinen laite on?

Melkein kannattaa ottaa ensin yhteys myyjään ennenkin maahantuojaan.

[maalämmittää]

Sulla tekee pumppu lämmitysjakson lopulla huonolla COP:lla lämpöä, kun noin korkeaksi pitää lämmittää.
(Patteritalon lukemissa ollaan  )
Laittaisin asteminuutteja suosituksen suuntaan.

[Ruuvari]

Talo on 100m2 + saman verran maan alla olevaa kellaria, joka pidetään alle viidentoista asteen. Viime talvella kun tein suunnitelmia ja mitoitusta MLP:tä varten pidin öljykattilaa pelkällä sähkövastuksella, joka oli 4.5kW tehoinen. Sillä piti mennä alle -10, että alkoi lämmöt töllissä putoamaan. Sain saman suuntaisia mittauksia silloin viime talven kovimpana pakkasjaksona, kun mittasin 12 päivän ajan öljyn kulutusta. Muutettiin tammikuussa tänne ja juuri sopivasti loppui öljy muuttopäivänä, eli hyvin olivat mitoittaneet. Tämän jälkeen hain aina kylmäasemalta löpöä 20l. kannuun sitä mukaa kun sitä kului. 12 päivän aikana oli aika hyvä pakkasjakso, joka vastaa hyvin sellaista vähän kylmempää jaksoa täällä etelässä. päiväkeskiarvot pyörivät -18 ja -8 välillä ollen koko jaksolta -12.5. Tämän jakson ajalta mitatut PÖ:n ja sähkövastuksen yhteisenergiamäärä oli 1542kWh, joka antaa keskimääräiseksi tehoksi 5.35kW. 6kW pumppulla pitäisi vielä pärjätä 12% kovemmassa pakkasessa, eli noin -15.

Tässä ei kuitenkaan ole varsinaisesti mitoituksestta kyse vaan siitä, että mitattujen arvojen valossa pumppu ei näytä antavan ulos sitä mitä luvataan. En ole noihin lauhduttimen ja kompressorin sisäisiin lämpötiloihin perehtynyt, mitä niistä mahdollisti pystyy sanomaan kylmäainapiirin toiminnasta. Jos joku niistä osaa tarkemmin sanoa, voin nekin tiedot jakaa tässä nähtäväksi. Itse jotenkin olen ymmärtänyt, että jos vain keruu ja lämmityspuolella lämpötilaerot ovat kohdillaan, pitäisi lämpöä siirtyä maksimi teholla. Nyt vain ei jostain syystä näin tunnu olevan.

[Ruuvari]

Joo, totta on vähän korkeahko loppu pään menolämmöt. Nostin tätä varten asteminuutteja, että ei menisi aloitus ja lopetus pitkäksi. Kunhan saan vielä noi loput lattialämmityspiirit valmiiksi, niin lämmityspinta-alaa tulee 20% lisää, eli karkeasti saman verran putoaa menoveden lämmöt. Huonommasta COPista huolimatta ei noin paljon pitäisi jäädä tehoa uupumaan, mitä tällä hetkellä tekee.

[fraatti]

Laitoin tähän mitä tuo 6kW kone antaa ulos riippuen menoveden lämmöstä. Jos liuos on 0 astetta.
Itse dokumentti löytyy täältä

http://www.weberenergie.ch/fileadmin/files/dokumente/weberenergie/waermepumpen/techn_doku_waermepumpen.pdf

35  40  45  50  55  60  65  menovesi
6,4 6,0 5,5 5,2 4,4 3,7 3,0 kW

Niukasti mitoitettu kaivo myös vaikuttaa koneen antamaan tehoon mikäli jossain kohteessa näin olisi käynyt...

Aika naftiksi on sulla pumppu mitoitettu. Talvella kuitenkin tarvisi vielä käyttövettäki jossain välissä jauhaa...

[Opation]

Mites tuo lämmönkeruun ero menon ja paluun välillä? Onko niin että keruulta tulee 0,6 ja keruulle menee -1,5 asteinen vesi? Eikös noin pieni ero kerro siitä että pumppu tosiaan ottaa kaivosta heikosti tehoa. Tai sitten kiertopumppu on järkyttävän tehokas, mutta näin ei taida kuitenkaan olla.

[fraatti]

Mites tuo lämmönkeruun ero menon ja paluun välillä? Onko niin että keruulta tulee 0,6 ja keruulle menee -1,5 asteinen vesi? Eikös noin pieni ero kerro siitä että pumppu tosiaan ottaa kaivosta heikosti tehoa. Tai sitten kiertopumppu on järkyttävän tehokas, mutta näin ei taida kuitenkaan olla.

Hyvä huomio.

Pumppu näyttää olevan ainakin tuon ylläolevan linkittämäni dokumentin mukaan Grundfos Magna 25-100 joka löytyy myös esim 12kW mallista. Nostokorkeus 10m. Eli todella tehokas tuollaiseen pumppuun jonka kaverina on vielä yleensä suhteellisen matala kaivo.

[Opation]

Jäsen Zen mainitsi jossain keskustelussa 3 vuotta sitten että 6kw:n liuospumppu olisi Magna Geo 25-60. Se nyt ei mikään hirmu tehoinen ole. Pystyykö Ruuvari tarkastamaan tämän?

[Ruuvari]

Grundfos UPM Geo 25 - 85 &
UPM2 25 - 75

Tuollaiset pumput laitteen huoltovalikoista löytyi. Noista toi tehokkaampi oli kohdassa brine, eli se keruupumppu. Olen nyt muistaakseni jo kahteen otteeseen pudottanut keruupumpun tehoa. Nyt muistaakseni taitaa olla pikkasen alle 70%. Sitä voisi vieläkin tosin ruuvata vähän pienemmälle..

[Ruuvari]

Nyt laskin uudestaan myös käyttöveden lataussyklin tehon, joka päätyi aika tarkkaan samaan, mitä olin jo aikaisemmin laskenut lämmityspuolelta.

Varaaja ylä (BT 7), alussa 47.6 / lopussa 53. Aikaa tähän kului 18 minuuttia, josta 180l varaajalla saadaan tehoksi 3.78kW.
 

[sailor]

Itse odottelisin ehkä pitempää pakkasjaksoa ennen kuin tekisin mitään. Seuraava steppi voisi olla Pollucomin asennus. Tällöin ei tarvitse arvailla ja yhdessä MLP:lle laitetun kWh-mittarin kanssa on hauska tarkastella COP:peja 

[maalämmittää]

Oletko kalibroinut keruun mittaukset?
Uusi firmware kalibroi mittaukset ja pitää deltat suosituksissa.

[justus01]

Nyt laskin uudestaan myös käyttöveden lataussyklin tehon, joka päätyi aika tarkkaan samaan, mitä olin jo aikaisemmin laskenut lämmityspuolelta.

Varaaja ylä (BT 7), alussa 47.6 / lopussa 53. Aikaa tähän kului 18 minuuttia, josta 180l varaajalla saadaan tehoksi 3.78kW.

Tuo ei kerro minusta oikein mitään....
Ylälämpöjen ero tuossa 5,4c jonka mukaan nyt sitten on latausteho laskettu, mutta alalämmöissä ero voinut olla vaikka 10-15c.
Esimerkiksi kylmänä varaajan keskilämpötila on voinut olla vaikka 35..40c ja lämpimänä 50c, koska lämmitystapahtuu varajaan alaosasta ja samoin kylmä tuodaan alas. Mittaus on tehty kuitenkin ylhäältä.

Ilma erillisiä apuvälineitä luotettavimman tuloksen saisi vertaamalla kompuran lämmityskykyä Niben omaan 6 kW vastukseen.
Eli kompuralla dT 6 astetta. Vastuksella pitäisi dT olla vähän vähemmän tuossa tilanteessa kun lattiasta tulee 27.5

Kompuralla:
-Lämmönjohto 33.5/27.5 (syklin alku) dT6

6 kW vastuksella:
-Lämmönjohto ?? / 27.5 (syklin alku) dT X

 

[Ruuvari]

Olet oikeassa, että käyttövesivaraajasta on aika hankala saada muuta kuin summittaista tulosta, koska varaaja on sen verran vahvasti kerrostunut. Katsoin kuitenkin KV-varaajaa edustavista lämpötila-arvoista sen, jossa delta oli suurin. Lämmityksen aikana konvektio pyrkii sekoittamaan ja sitä kautta tasoittamaan lämpötilaeroja varaajan sisällä. Kylmän veden sisäänoton voi mielestäni tässä jättää myös huomioimatta, koska lataussyklin aikana ei lämmintä vettä käytetty, eli systeemistä ei poistunut kuumaa eikä tilalle tullut kylmää. Joka tapauksessa virhemarginaali on tässä jonkinlainen.. Kuvaamasi testisetuppi olisi mielenkiintoinen toteuttaa, mutta en tiedä saako pumpusta manuaalisesti ohjattua vastuksilla lämmitystä päälle?

Itsellä on tässä päivän mittaan sellainen ajatus vaivannut, että voisiko olla, että jostain syystä laite on vain toiminut 2 vaiheella. Osaako laite ilmoittaa siitä, että vaiheet on oikein päin, mutta niistä yksi puuttuu? Jos laite pyörittäisi vain kahdella vaiheella, pitäisi sen varmaan kuulostaa karkeammalta. Jotenkin muistan, että ihan ensimmäisillä käynnistyskerroilla se olisi ollut hiljaisempi. Se tosin on nytkin kuulostanut niin säädylliseltä, että olen miettinyt aikaisemmin vain kuvitelleeni äänen olleen jotain muuta alussa. Uupuvan tehon määrä ainakin korreloisi hyvin sitä, että potkii vain kahdella vaiheella. Pitääpä tsekata asia heti kun pääsen tästä konttorilta himaan..

[fraatti]

Grundfos UPM Geo 25 - 85 &
UPM2 25 - 75

Näyttää olevan tuossa brosyyrissa virhe näemmä. Nämä ovatkin jo huomattavasti järkevämmän kokoiset pumput tuonne...

Itsellä on tässä päivän mittaan sellainen ajatus vaivannut, että voisiko olla, että jostain syystä laite on vain toiminut 2 vaiheella.

Nibestä en osaa sanoa mutta Viessmannissa on ainakin vaihevahti. Jos järjestys on väärä tai joku puuttuu niin kompressori ei käynnisty.

Viessmannilla pumppua pystyy ajamaan käsin huoltovalikosta. Ja tein itse vastaavan vastusajon joskus mistä oli ylempänä puhetta... Lisänä mulla on vielä kWh mittari pumpun syöttökarvojen välissä jotenkin tuosta saa melko tarkastikin laskettua pumpun antotehon. Termostaatteja yms ei ollut niin toisiopiirin virtauskin on vakio. Ainoan häiriötekijän voi tehdä pumpun sisäisten anturien heitot. Muistelisin että itselläkin lähtevän menoveden anturi oli niin lähellä vastuspakettia että jos kaytti 10kW lämmitykseen tuo lämpötila-anturi ei reagoinut koko lämpömäärään täysin. Olisiko johtunut siitä että vesi ei ollut täysin tasalämpöistä heti vastuksen jälkeen. Tein jonkun xls taulukonkin ja se taitaa löytyä täältä
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.40

[Ruuvari]

Nibekin tunnistaa, jos vaiheet väärinpäin, mutta uskoisin tunnistavan myös puuttuvan vaiheen. Pitää kuitenkin käydä noi mittarilla läpi, jos se nyt olisi siinä vika.

Pitääpä tota manuaaliajon mahdollisuutta kanssa tarkistella. Muistan, että siellä huoltovalikossa olisi jotain tuon suuntaista ollut, mutta en ole sitä sen tarkemmin tutkinut, mitä kaikkia vaihtoehtoja on tarjolla.

[seppaant]

Olen joskus tutkinut oman L-Ässän varaajan kerrostumia sekä lämpiämistä että jäähtymistä.
Minulla oli varaajan kyljessä 100mm välein lämpötila-anturit.
Muutaman minuutin alkutransientin jälkeen nousivat kaikki lämpötilat samalla gradientilla.

Tee seuraavasti
Sulje lämmitykseen menevä kierto pysäyttämällä kiertovesipumppu ja mielellään vielä venttiilit kiinni, jos sellaisia on.
Lämpöpumpun käynnistyttyä kiertää kaikki vesi ainoastaan puskurisäiliön kautta.
Istu pumpun viereen ja kirjaa puskurisäiliön lämpötila 1min välein koko käyntijakson ajalta.
Piirrä trendi lämpötilasta ja katso siitä mahdollisimman pitkä jakso, jolloin lämpötila nousee suoraviivaisesti.
Jos lämpötila nousee esim. 3,0C kymmenessä minuutissa, lasketaan teho seuraavasti.
P=3,0C/600s*300kg*4,2kJ/kgC = 6,3 kW

ATS

[Renoo]

Piirrä trendi lämpötilasta ja katso siitä mahdollisimman pitkä jakso, jolloin lämpötila nousee suoraviivaisesti.
Jos lämpötila nousee esim. 3,0C kymmenessä minuutissa, lasketaan teho seuraavasti.
P=3,0C/600s*300kg*4,2kJ/kgC = 6,3 kW

ATS

Laskin meidän Lämpö-Ässästä tuolla tavalla tehoja, jako lämmitysverkkoon oli päällä samaan aikaan päällä, mutta sinne ei kovin isoa energiamäärää nyt mennyt, tulos oli 0/35 10kW Lässällä 10,29kW. Isompaa arvoa selittänee se, että keruulta tulee lämpöisempää kuin 0 asteista joka nostaa tehoja.

[Ruuvari]

Nyt on vaiheet tarkistettu. Vaiheiden ja nollan väliltä se 230V. Vaiheiden väliltä se 400V. Nyt on tämäkin vaihtoehto tutkittu ja alkaa itsellä ainakin olemaan takki aika tyhjä ideoiden suhteen. Voisihan tosta sähköpuolelta vielä tarkistaa, onko konfiguroitu oikein, mutta eiköhän kaikki suomeen myytävät mallit ole jo tehtaalla laitettu siihe 3x400v -tilaan..

[Ruuvari]

Nyt viikonloppuna kokeilin laittaa lämmityskierron pois päältä ja latasin pelkästään puskurivaraajaa ja tuloksena ainakin itselle hieman yllätyksenä pumpun teho oli aika lailla sitä mitä kuuluisikin olla. Tämä tarkoittaisi, että päätelmässäni on jotain, mitä en ole osannut ottaa huomioon. Mielestäni asia pitäisi kuitenkin olla selkeä. Leposyklin aikana puskurivaraajan lämpötila laskee noin kymmenen astetta. tästä saa laskettua talon kuluttaman lämmitysenergian ja kun siihen mennyt aika tiedetään, tiedetään siten myös teho. Kun pumppu käynnistyy, suunnilleen sama teho pitäisi edelleen mennä talon lämmittämiseen, kun sisälämpötila vaihtelee välillä 20.6 - 20.9C. Tähän tehoon lisätään vielä teho, joka saa puskurivaraajan lämmön nousemaan taas sen 10 astetta korkeammaksi.

Tässä päätelmässä on nyt jotain, mitä en osaa ottaa huomioon. Lattian tai muun varauskyky pitäisi aika hyvin myös keskiarvoistua pois näissä laskuissa. Leposykli aloittaa lämpimästä ja päätyy viileämpään, kun vastaavasti lataussykli on päin vastoin. Jos leposyklistä lasketaan keskimääräinen talon lämmitykseen kuluva teho lattioiden ja seinien varauksineen, sama pitäisi keskimäärin mennä lataussyklissä, ainoastaan vain päinvastaisessa järjestyksessä.

Voin tänne vielä laittaa jonkin näköistä graafia asiasta, jos joku todellinen MLP-fakiiri osaa sanoa, mitä tässä oikein tapahtuu..

Toinen erikoisuus oli pihtivirtamittarin lukema. Mittasin kahdesta vaiheesta 2.5 - 2.9A ja kolmannesta reilun amppeerin enemmän. Nollavirta oli noin 0.5A. Nollavirta selittyy kiertovesipumppujen kulutuksella, mutta sitten vielä jää noin puoliampeeria vinoumaa noiden vaiheiden välille. Tietääkseni 3-vaihemoorin virrat pitäisi olla aika tarkkaan samat, jos se toimii oikein. Lisäksi keskimäärin virta on aika paljon enemmän, mitä sen pitäisi. Laitteen ottoteho pitäisi olla noin 1.3kW, josta pitäisi tulla vaihevirraksi noin 1.9A, eli ampeeri vähemmän, mitä itse mittasin. Moottorin loisvirrallakaan tätä ei pysty selittämään, koska nykyaikaisessa ton kokoisessa moottorissa voisi olettaa tehokertoimen olevan aika hyvä, eli jotain 0.9 tuntumassa.

[Bruno]

Onko lämmitysputkistossa olevan veden menolämpötila vakio lepo- ja lämmityssyklin aikana - tuonkin vesimäärän lämmittämiseen kuluu energiaa?

Ja jos menoveden lämpö on vakio, niin energiaa kuluu itse lämmittämiseen (meno- ja paluulämmön erotus). Tämän tehomäärän saa karkeasti laskettua kun tietää vakio-olosuhteissa suhdeluvun "lämmityskierron kestoaika / kokonaisaika" ja kertoo sillä MLP:n nimellistehon.

[seppaant]

Olen aikanaan tutkinut varaajan lämpötilakerrostumia. L-Ässä V7.0
Minulla oli varaajassa korkeussuunnassa 15 lämpötilamittausta 110mm välein.
Oheisen kuvan tilanteessa ei todennäköisesti ollut talon lämmitystarvetta, eli lämmitettiin vain varaajaa.
Laskin oheisen koeajon mittausdatan mukaan tehon.
Tulokseksi sain 7,1 kW
Energiamittareiden mukaan teho on vaihdellut välillä 7,0 -- 7,2 kW ajettaessa samoilla parametreilla.
On huomattava, että vasta käyntijakson lopussa kaikkien mittausten arvot nousevat tasaisesti.

ATS

[Ruuvari]

Onko lämmitysputkistossa olevan veden menolämpötila vakio lepo- ja lämmityssyklin aikana - tuonkin vesimäärän lämmittämiseen kuluu energiaa?

Ja jos menoveden lämpö on vakio, niin energiaa kuluu itse lämmittämiseen (meno- ja paluulämmön erotus). Tämän tehomäärän saa karkeasti laskettua kun tietää vakio-olosuhteissa suhdeluvun "lämmityskierron kestoaika / kokonaisaika" ja kertoo sillä MLP:n nimellistehon.

Lämmitysputkisto on aika hyvin samassa lämpötilassa itse puskurivaraajan kanssa, koska yhden leposyklin aikana kiertovesipumppu ehtii kierrättää puskurin pari kertaa täysin läpi. Putkiston tilavuutta en tosin kovinkaan tarkasti tiedä. Tällä hetkellä lattialämmitysputket on noin 35 litraa ja siihen pari kellarin patteria päälle. Paljonko tollaiseen vanhaan keskikokoiseen patteriin menee vettä? Tuleehan noista tietenkin jonkin verran lisää lämmitettävää massaa, joka pitäisi varmasti ottaa paremmin laskuissa huomioon. Puskurivaraajan meno- ja paluulämpötilan deltat pyörii aika tarkasti 10C asteen paikkeilla syklistä toiseen. Paluulämpöä tosin voin seurata vain pumpun käydessä, koska minulla on ainoastaan ulkoinen menoanturi puskurille (BT25).  Voisin tietenkin laittaa MLP:n kiertovesipumpun jatkuvalle käytölle. Silloin näkisin myös leposyklin aikana puskurin paluulämpötilan. tämä vain tosin sekoittaisi puskurin vettä hieman epäedullisesti, MLP kierrättäisi puskurin pohjalta viileää vettä sen yläosaan, josta lämmityskierron menovesi otetaan..
 

[Ruuvari]

Liitteenä MLP:n viime yön statistiikkaa..

[seppaant]

Mitä mittaa BT25?

ATS

[Ruuvari]

BT25 on puskurivaraajalta lähtevän menoveden lämpötila.

[Matias]

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2818.msg69353#msg69353

-5c ulkolämpötila
6h käyntijakso:
Keruulta 0,5c
Keruulle -2,8c
Sen jälkeinen katkokäyttö 6h ajan
Keruulta 2,8
Keruulle -0,5

Aktiivisyvyys 107m, 30m maaosuus jossa kaivolle menevä putki eristämätön pem
5kw
Uusimaa

Liian kova kiertonopeus tällä hetkellä lyhyille putkille, 1500w (väliaikainen) pumppu ei kykene alle 1200l kiertoon.

Jos keruun virtaus on 1200l/h ja dt 3,3K on lämpökaivosta saatava teho 4,6kw

Mittasin kahdesta vaiheesta 2.5 - 2.9A ja kolmannesta reilun amppeerin enemmän.

Jos cosF on 0,9 niin ottoteho sähköverkosta olisi 1,5kw

Noista tulee lämpötehoksi 6,1kw

[seppaant]

Nyt viikonloppuna kokeilin laittaa lämmityskierron pois päältä ja latasin pelkästään puskurivaraajaa ja tuloksena ainakin itselle hieman yllätyksenä pumpun teho oli aika lailla sitä mitä kuuluisikin olla. Tämä tarkoittaisi, että päätelmässäni on jotain, mitä en ole osannut ottaa huomioon.
Eikö tästä jo voi tehdä sen johtopäätöksen, että lattian varauskapasiteetti pitää myös ottaa huomioon
 Mielestäni asia pitäisi kuitenkin olla selkeä. Leposyklin aikana puskurivaraajan lämpötila laskee noin kymmenen astetta. tästä saa laskettua talon kuluttaman lämmitysenergian ja kun siihen mennyt aika tiedetään, tiedetään siten myös teho.
Samalla kun varaaja laskee kymmenen astetta laskee myös lattiaan menevä vesi saman kymmenen astetta ja itse lattia vähän vähemmän. Eli sekä varaajan ja lattian energiamäärä vähenee.

 Kun pumppu käynnistyy, suunnilleen sama teho pitäisi edelleen mennä talon lämmittämiseen, kun sisälämpötila vaihtelee välillä 20.6 - 20.9C. Tähän tehoon lisätään vielä teho, joka saa puskurivaraajan lämmön nousemaan taas sen 10 astetta korkeammaksi.
Kun varaaja lämmitetään lämmitetään samalla myös lattia. Eli molempien energiamäärä lisääntyy.

Tässä päätelmässä on nyt jotain, mitä en osaa ottaa huomioon. Lattian tai muun varauskyky pitäisi aika hyvin myös keskiarvoistua pois näissä laskuissa.
Tässä se virhe juuri piilee. Lattia ei keskiarvoistu pois vaan lämmityssyklin aikana pitää lisätä energiataseeseen (+varaaja + lattia) seis jakson aikana ovat molemmat miinusmerkkisiä (-varaaja - lattia)
 Leposykli aloittaa lämpimästä ja päätyy viileämpään, kun vastaavasti lataussykli on päin vastoin. Jos leposyklistä lasketaan keskimääräinen talon lämmitykseen kuluva teho lattioiden ja seinien varauksineen, sama pitäisi keskimäärin mennä lataussyklissä, ainoastaan vain päinvastaisessa järjestyksessä.

ATS

[Ruuvari]

Mittasin kahdesta vaiheesta 2.5 - 2.9A ja kolmannesta reilun amppeerin enemmän.

Jos cosF on 0,9 niin ottoteho sähköverkosta olisi 1,5kw

Noista tulee lämpötehoksi 6,1kw

Niin siis kaksi vaihetta noin 2.7A ja yksi 3.7A näistä keskimäärin noin 3A, josta 0.9 tehokertoimella tehoksi 1865W. Ilmoitettu ottoteho on noin 1300W ja siihen ehkä noin alle 100w kiertopumppuja päälle. Tämä perusteella tuntuisi vievän liikaa. Lisäksi jotenkin muistan, että ensimmäisillä käynnistyskerroilla yllätyin kuinka hiljainen pumppu on, nyt ennemminkin ihmettelen sitä, kun se ei enää kuulosta yhtään niin pehmeältä ja hiljaiselta..

Ärsyttää ehkä hieman itseäkin tämä liiallinen kriittisyys pumppua kohtaan, mutta vehkeen vähintäänkin epäselvä historia laittaa kyllä tarkastelemaan sitä aika kriittisesti. Pumppu oli paketista aukaistessa täynnä sellaista todella hienojakoista pölyä sisältä myöten. Ei sitä paljoa ollut, mutta silti hieman epäilytti, miten se on sinne päätynyt. Kun asentamista varten avasin laitteen etupaneelin huomasin, että tyyppikilvessä oli valmistusvuosi 2012, vaikka pumppu oli ostettu 2014 keväällä. Asennuspakkauksesta puuttui kaikki anturit ja muut sähkötarvikkeet. Tästä käytiin aika pitkää keskustelua Taloon.comin, Dahlin (mistä Taloon.com on sen tilannut) ja Niben kanssa. Keneltäkään ei tullut selkeää vastausta, missä pumppu on pyörinyt pahimmillaan melkein 2.5 vuotta. En jaksanut heidän kanssaan enää pidempään asiasta vääntää ja päädyttiin sitten siihen, että onhan siinä takuu ja jos jotain ilmenee, niin ne korjataan. Nyt vain heti, jos on vähänkin jotain tavallisesta poikkeavaa, niin herättää heti epäilykset, kun luotto on aika nollissa.

Lattian varauksesta vielä sen verran, että todellakin se on aika suuri tekijä, mutta olen ehkä jopa hieman yllättynyt, miten huonosti lämpö kipsilevyssä johtuu. Lattioilla ei vielä ole pintamateriaalia ja putkien välissä olevat kipsilevy soirot tuntuvat selvästi kylmemmiltä. Jos lasketaan, millä teholla kipsilevy lämpenisi 10 astetta tunnin latausjaksolla, on tulos aika miehekäs. Tällä hetkellä 80m2 lattiasta on valmiina ja siinä on yksi lapikas kipsilevykerroksena. Kyseinen levy painaa noin 17kg/m2 eli siinä olisi  1360kg massaa, jonka ominaislämpökapasiteetti on 1100J/kgK. Siitä tulisi siten melkein 4.2kW teho. Selvästikään näin paljoa ei mene lattian varaukseen, kun ei se koskaan tunnu tasalämpöiseltä, mutta tietenkin tosta voi ihan huomioitava osa mennä, niinkuin seppaant sanoi.

Alkoi toikin sen verran kiinnostamaan, että voisin ottaa duunista lämpökameran vklopuksi lainaan ja katsoa, mien se lämpö niissä soiroissa jakautuu. Pistän sitten vaikka tänne kuvia.

[OilToSoil]

Laita ihmeessä kuvia, minä ainakin odotan mielenkiinnolla!
Omasta kämpästä löytyy samalla kipsilevytekniikalla tehty lattia ja lattialämmitys ja olen tuskaillut sen kanssa. Lähinnä siis, että tarttee mielestäni turhan kuumaa vettä työntää kiertoon, jotta talo lämpenee. Sen olen huomannut myöskin, että putkien väliset kohdat erottaa kyllä vielä laminaatin pinnastakin, eli ne viileämmät kohdat.

[Matias]

Niin siis kaksi vaihetta noin 2.7A ja yksi 3.7A näistä keskimäärin noin 3A, josta 0.9 tehokertoimella tehoksi 1865W. Ilmoitettu ottoteho on noin 1300W ja siihen ehkä noin alle 100w kiertopumppuja päälle. Tämä perusteella tuntuisi vievän liikaa. Lisäksi jotenkin muistan, että ensimmäisillä käynnistyskerroilla yllätyin kuinka hiljainen pumppu on, nyt ennemminkin ihmettelen sitä, kun se ei enää kuulosta yhtään niin pehmeältä ja hiljaiselta..

Toi virtamittaus kannattaisi tehdä pelkän kompressorin johdoista,jos jonkin vaiheen jännite on epänormaalin alhainen niin se näkyy virtamittauksessa juuri noin että yhden vaiheen virta on pienempi kuin kahden muun.Lisäksi käynitiääneen tulee usein usein voimakas juriseva sivuääni.

Pelkkä jännitemittaus kompressorin liittimistä ei ole kovin luotettava koska käämit on tähtipisteestä yhdessä moottorin sisällä ja tämä antaa väärän mittaustuloksen,tarkemman mittaustuloksen saattaa saada jos mittaa liittimistä vain vaiheiden väliset jännitteet.

Jos kompressorille on pehmokäynnistin niin sen virheellinen toiminta voi alentaa jonkin moottorille menevän vaiheen jännitettä jatkuvasti myös käynnistyksen jälkeen.
Tästä seuraa moottorin käyntiäänen muuttuminen ja kahden vaiheen virran suureneminen.

Jos pehmokäynnistintä ei ole niin vastaavan ilmiön saattaa tehdä huono kosketus jossain kompressorin päävirtakomponetissa tai liitoksissa.
Tuollainen huonon kontaktin liitoskohta kuumenee kuormitettaessa ja joskus sen löytää johtoeristeen värin muutoksesta.
Jos kompressorin päävirtajohdoissa on abikon lattaliittimiä niin niissä tulee helposti huono kontakti jos liitin jostain syystä löystyy.

[Ruuvari]

Pitää vielä tutkia, mistä pääsisi käsiksi pelkkiin kompuran johtoihin, voi olla ettei kovin helposti. Virran mittasin pihtivirtamittarilla ja tarkastin samalla myös, ettei minkään vaiheen jännite toistensa suhteen ollut poikkeuksellinen. Jokainen vaihe nollaa vasten ja jokainen vaihe keskenään näytti oikeaa jännitearvoa.

Voisi olla mielenkiintoisa nähdä myös muiden tuloksia virrankulutuksesta Niben pumpuilla. Kovasti myös kiinnostaisi kuulla livenä, mille muiden pumput kuulostaa.

[Ruuvari]

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5798.0

Tuolla on lämpökamerakuvat lattialämmityksestä, joista oli puhetta. Pistin tonne, kun sieltä saattaa tavoittaa muitakin, joita asia saattaa kiinnostaa.

[Jakari]

Hei,

Kiitos mielenkiintoisesta ongelman selvityksestä ja jopa tieteellisistä havainnoinnistasi ! Tästä on hyvä jatkaa.
On kiva joskus lukea asiallista tietoa epämääräisten arvailujen sijasta.

Harmillinen ongelma sinulla on.   
Minua ensimmäiseksi häiritsee mainitsemasi keruulämpötilat. Asut etelässä ja lämmöt ovat kummallisen lähellä nollaa kesäkeleillä (Niben antureiden tarkkuus on kylläkin mitä sattuu).
Uusien talojen "alkulämmitys" / kuivaus vaativat ihan omat tehonsa, ja sitä ei voi ottaa vertailuihin mukaan.

Meillä turussa 200/180 m kaivon lämmöt ovat juuri nyt: tulo +6,5 / paluu +2,5 °C (1245-8kW / 250m² / 1980 / patterit). 
Kompuran lämmitysjaksot ovat 2,5 h ja huilit 21,5 h / vuorokaudessa (ulkolämpötila +10°C). Käynnistyksiä 6/vrk. Pumpun tehosta käytetään siis n. 11% näillä keleillä.
Maalämmön vuotuiset sähkölaskut ovat olleet 3000 kWh. Pumpulla on oma mittari. Kokonaisenergian käyttöön meillä auttaa varaava takka, josta saadaan tunnelmalämpöä taloon (10 P-m³ sekaklapia) .

Mielestäni meillä täysmitoitettu kone toimii jopa paremmin kuin suunnitelmissa laadittiin.


Lisätutkimukset tapauksessasi ovat välttämättömiä.
En ole asiantuntija neuvomaan mitä pitää tehdä, mutta sait tästä vertailutietoa.