WPC 10 asetuksista - Säädin dyn ja sis. laskelma

[OilToSoil]

Olen koittanut kaivaa tietoa, että mitä tuo asetus Säädin dynamiikka (koneessa "saadin dyn") oikeasti tekee. Joku kirjoitti, että vaikuttaa käynti- / lepoaikoihin ja joku taas, että ei vaikuta kuin vastusten kytkeytymiseen vaiheittain. Se läpyskä, joka yrittää esittää manuaalia, antaa myös ymmärtää, että liittyy jotenkin vastuksiin.

Sisäinen laskelma näyttää jollain asteikolla, paljonko käyntiaikaa on jäljellä. Sekunteja ne eivät ainakaan ole. Ja ilmeisesti kolmessa vaiheessa siten, että ensin tulee pieni luku (alle sata?), joka alkaa juoksemaan nollaa kohti. Kun on päästy nollaan, tulee seuraava vaihe käyntiin, jossa luku on hieman isompi, oisko muutama sata. Sen jälkeen tulee vielä kolmas vaihe, joka ainakin tänään oli yli 600. Kun tämäkin on juossut nollaan, loppuu lämmitys. Nämä luvut vaihtelevat varmaan aina lämmitystarpeen mukaan.

Tänään testasin asetusta kun kompura jauhoi lämpöä. "Saadin dyn" oli tehdasasetuksella 10. Muutin sen asentoon 20 ja menin katsomaan sis. laskelmaa. Luku oli muuttunut sieltä reilusta 600 lukemaan 2000 ja risat. Muutin "Saadin dyn" -arvoon 15 ja tämän jälkeen sis. laskelma näytti reilua tonnia. Tällä perusteella uskaltaisin väittää tuon asetuksen vaikuttavan käyntiaikoihin jollain lailla.

Onko muilla kokemuksia tuon arvon muuttamisesta?
Tai siitä, että mitä tuo sisäinen laskelma oikein mittaa ja miten toimii?

En kyllä edelleenkään huomannut, että käynti- tai lepojaksoissa olisi hirveää muutosta havaittavissa. Enpä kyllä jaksa koko iltaa koneen luona päivystääkään...
Edelleen kone huilaa sen pakollisen 20 min ja lämmitys alkaa sen jälkeen.
Oletan, että patteriverkko syö lämpöjä alakerrassa sen verran, että on pakko jauhaa lisää lämpöä. Tänään näytti siltä, että 20 min lepojakson aikana tosilämpötila tippui 2,5 astetta alle pyynnin ja sitten alkoikin kone tekemään lisää lämmintä vettä. Kummastelen kyllä, ettei 400 l puskurin kanssa tule pidempiä taukoja... Mitähän tässä voisi yrittää tuon kanssa?

[Matias]

Kummastelen kyllä, ettei 400 l puskurin kanssa tule pidempiä taukoja.

Miten pitkiä käyntijaksot on kun taukojaksot on tuon 20min?

Lyhyisiin taukojaksoihin vaikuttaa lämmön kulutus,jos kulutus on suuri niin taukojakso on lyhyempi kuin pienellä lämmön kulutuksella

Lämmitysverkon suuri virtaus,varaajaan ei muodostu lämpökerrostumia kun suuri lämmitysverkon virtaus sekoittaa varaajan veden.

Varaajan putkikytkentä saattaa olla sopimaton käyttöpaikkaan ja/tai lämpöpumpun käyntiä ohjaavan anturin toimintaan.

Väärällä putkikytkennällä saattaa lämmitysvesi mennä osittain tai kokonaan varaajan ohi ja se lyhentää taukojaksoja kun varaajaan ei lataudu lämpötehoa käyntijakson aikana.

Niitähän on ainakin kolmea sorttia.

-kaksiputkinen on yleensä niin että lämpöpumpulta menee putki varaajan alaosaan ja lämmitysverkkoon lähtee varaajan yläosasta ja lämmitysverkon paluu tulee suoraan lämpöpumpulle.Tämä kytkentä toimii yleensä ongelmitta.

-kolmeputkinen (muistaakseni) niin että lämpöpumpulta menee joko varaajan ylä- tai alaosaan,varaajan yläosasta meno lämmitysverkkoon ja paluu varaajan alaosaan ja lämpöpumpulle.Tässä putkikytkennässä pitäisi olla takaiskuventtiili varaajan alaosaan menevässä paluuputkessa ,sen tarkoitus estää virtaus varaajan alaosasta lämpöpumpulle käyntijakson aikana.Taukojakson aikana paluuvirtaus lämmitysverkosta menee varaajaan.
Tämä kytkentä on aika kranttu että virtaukset ja takaiskuventtiili on oikein.

-neliputkinen siten että lämpöpumpun meno varaajan yläosaan ja paluu varaajan alaosasta.Lämmitysverkon meno varaajan yläosasta ja sen paluu varaajan alaosaan.

Periaatteessa käyntijakson aikana pitäisi lämmitysverkon ja puskurivaraajan vesitilavuuden lämpö nousta samoihin kuin lämpöpumpulta lähtevä menoveden lämpö.

Tässä saattaa toimintaan vaikuttaa mistä kohtaa lämpöpumpun pysäytyslämpötila mitataan,siis meno- vai paluuputkesta.

Jos varaajan putkiytkennästä, antureista ja kiertopumpu(i)sta olisi periaatepiirros niin siitä olisi selkeämpi ymmärtää kokonaisuus ja toiminta eri tilanteissa

[OilToSoil]

Käyntijaksojen pituudesta minulla ei ole tarkempaa faktaa. Kyllähän se nyt näillä nollakeleillä käy jo vähän pidempään kuin esim. +5 tai +10 asteen keleillä.
Kun tuntuu, että tauot olivat plussakeleilläkin aina vain sen 20 min, niin minusta se tuntuu liian vähältä.
Eikös tuo 400 l ole kuitenkin aika iso varaaja?
Mutta ymmärrän kyllä, että patteriverkostossa vesi jäähtyykin nopeammin, paluu on aina sen 6-8 astetta menoa alempi.

Puskuri on neliputkikytkennällä.
Koitin raapustaa havainnollistavan kuvan, saakohan tuosta selvää?

Lämmityspiirin 1 lämpötila on paluuveden mukaan ohjattu, jonka anturi sijaitsee puskurin alaosan taskussa.
Piirin 2 ohjaus taas tapahtuu menoveden mukaan, anturi on putken pinnassa.
Paluuvedet sekoittuvat sitten keskenään ja palaavat puskuriin, paitsi että piiristä 2 palaa takaisin kiertoon osa vedestä. Millä logiikalla sinne menee osa takaisin ja mikä osa palaa puskuriin on minulle suuri mysteeri...

Tilanne voisi olla toinen, jos olisi pelkästään lattialämmitystä koko talo. Olen meinannut testata järjestelmää siten, että sammutaisin piirin 1 vähäksi aikaa ja katsoa kuinka käy. Vielä pitäisi selvittää, miten sen piirin kierron katkaisisi järkevästi.

[Matias]

Tänään näytti siltä, että 20 min lepojakson aikana tosilämpötila tippui 2,5 astetta alle pyynnin ja sitten alkoikin kone tekemään lisää lämmintä vettä.

Ohjaako piirin 1 paluuvesianturi lämpöpumpun käyntiä?

Jos ohjaa niin kokeilisin siirtää ylemmäs varaajassa,toi varaajan alaosahan jäähtyy ensimmäisenä kun lämpöpumppu pysähtyy ja lämmitysverkosta tulee jäähtynyt paluuvesi joka laskeutuu painovoimaisesta varaajan alaosaan.
Jos varaajassa on anturille yhde korkeussuunnassa puolivälin yläpuolella niin laittaisin sinne

Jos anturin siirto on hankalaa niin pidentäisin pakollista taukojaksoa johonkin 1h:n paikkeille ja tarkkailisin onko vaikutusta huonelämpötilaan.


http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5751.0;attach=2652;image

[OilToSoil]

Joo, piirin 1 anturi ohjaa toimintaa.
Ylempänä puskurissa on paikka anturille, eli voisin kokeilla siirtämistä siihen.

Mutta meneekö tuossa sitten joku logiikka sekaisin, jos siirrän ylemmäs?
Stiebelin ohjeistuksen mukaan ohjaus perustuu nimenomaan paluuveden arvoon...
Mutta jos muutoksella saa pidemmät käyntiajat, niin miksi ei.

[seppaant]

400 litran varaajasta saadaan 5C lämpötilaerolla 2,3 kWh energiaa.
Näillä muutaman asteen ulkolämpötiloilla kuluttaa minun 1970-luvun 150m2 patteritalo lämmitykseen n. 2,4 kWh tunnissa.
Joten 400 litran varaajassa olisi energiaa n. yhdeksi tunniksi.

Sinun talosi lienee jonkin verran suurempi mutta kuitenkin pitäisi varaajassa riittää lämpöä n. 3/4 tunnin kulutukseen.
Näyttää siltä, että varaaja ei lataudu tai purkaudu kunnolla.

Kun systeemissä on kolme pumppua ja shunttipiiri, niin vanha Erkkikään ei tiedä ilman kattavaa mittausjärjestelmää mitenkä virtaukset ja lämpötilat käyttäytyvät.

ATS

[OilToSoil]

Eli suattaapi olla, että kaikki ok tai suattaapi olla, että ei oo! 

Talo on yhteensä 240 neliötä, jossa on autotallia ja kylmää varastoakin mukana.

Ehkä en vain ymmärrä tätä systeemiä tarpeeksi hyvin ja vain oletan, että puskuri ei pidä lämpöjä tarpeeksi...
Toki, jos sen pitäisi pitää lämpöjä n. 45 min, niin sehän tarkottaisi 20 min huiliajan päälle vielä 25 min taukoaikaa, ennen kuin käy tekemään.
Voi tosiaan olla hankala selvittää lopullista totuutta.

[seppaant]

Lämpöpumpun sisäisen kiertovesipumpun virtauksen (liite kohta 1) tulisi olla suurempi kuin lämmityspiirien yhteisvirtaus (2).
Tällöin koneen käydessä varaajaan tulee enemmän lämmintä vettä kuin sieltä otetaan eli varaaja latautuu lämpimällä vedellä.
Jos virtaus (1) on pienempi kuin virtaus (2), oikaisee lämmin vesi suoraan lämmityspiireihin ja samalla kylmä paluuvesi nousee varaajaan eli varaaja latautuu kylmällä vedellä.
Jotta varaajan lataus ja purku toimisi hyvin tulisi koneen oma kiertovesipumppu olla seis koneen seistessä. Mitenkä on?

ATS

[OilToSoil]

Muistaakseni koneen ollessa seis on ainoastaan sekoitinpiirin pumppu käynnissä.
Vähän epäselvää näin noviisille on, että mikä on ylipäätään sekoituspiiri...? "Mixer circuit pump" lontooksi.

[OilToSoil]

Ja tähän jatkokysymyksenä: mitä tekee tässä järjestelmässä koneen sisäinen lämmityspiirin pumppu, jos kerran seinällä on kummallekin piirille omat ulkoiset pumput?
Lataako sisäinen pumppu sitten puskuria?

Kuinka monta pumppua tuossa vehkeessä itsessään on ja mitä ne kaikki tekee?
Manuaalista löytyy:
- Puskurisyöttöpumppu
- Lämmityspiirin pumppu
- Sekoittajan pumppu
- Liuospumppu

Liuospumpun (maapiiri) ja lämmityspiirin pumpun tehoja pääsee säätämään, kahdesta muusta ei löydy valikoista muuta kuin Diagnoosi -valikon alta kohdasta Järjestelmän tila se tilannekatsaus, joka kertoo mikä näistä pumpuista on päällä.

Olen ymmälläni!

[Matias]

Ja tähän jatkokysymyksenä: mitä tekee tässä järjestelmässä koneen sisäinen lämmityspiirin pumppu, jos kerran seinällä on kummallekin piirille omat ulkoiset pumput?
Lataako sisäinen pumppu sitten puskuria?

Sisäinen kiertopumppu jäähdyttää lauhdutinta ja sen pitää käydä aina kun kompressori käy.Eli kompressori lämmittää lauhdutinta ja sisäinen kiertopumppu vie lämpöä pois lauhduttimesta lämmitysverkkoon tai käyttövesivaraajaan.

- Puskurisyöttöpumppu= lauhduttimen kiertopumppu,kierrättää vettä lauhduttimen ja puskurivaraajan välillä

- Lämmityspiirin pumppu=patteriverkon kiertopumppu,kierrättää varaajan ja patterien väillä vettä

- Sekoittajan pumppu= lämmityspiiri 2 (lattialämmitys) shuntin jälkeen oleva kiertopumppu,kierrättää patteriverkosta shuntattua vettä lattiassa

- Liuospumppu=Lämpökaivon ja höyrystimen välinen kiertopumppu,kierrättää lämmönkeruuliuosta lämpökaivon ja lämpöpumpun välillä

[OilToSoil]

Ja tähän jatkokysymyksenä: mitä tekee tässä järjestelmässä koneen sisäinen lämmityspiirin pumppu, jos kerran seinällä on kummallekin piirille omat ulkoiset pumput?
Lataako sisäinen pumppu sitten puskuria?

Sisäinen kiertopumppu jäähdyttää lauhdutinta ja sen pitää käydä aina kun kompressori käy.Eli kompressori lämmittää lauhdutinta ja sisäinen kiertopumppu vie lämpöä pois lauhduttimesta lämmitysverkkoon tai käyttövesivaraajaan.

- Puskurisyöttöpumppu= lauhduttimen kiertopumppu,kierrättää vettä lauhduttimen ja puskurivaraajan välillä

- Lämmityspiirin pumppu=patteriverkon kiertopumppu,kierrättää varaajan ja patterien väillä vettä

- Sekoittajan pumppu= lämmityspiiri 2 (lattialämmitys) shuntin jälkeen oleva kiertopumppu,kierrättää patteriverkosta shuntattua vettä lattiassa

- Liuospumppu=Lämpökaivon ja höyrystimen välinen kiertopumppu,kierrättää lämmönkeruuliuosta lämpökaivon ja lämpöpumpun välillä

Kiitokset selvityksestä!
Yksi ihmetys vielä: patteriverkostollekin on oma ulkoinen pumppu seinällä, josta tehoja voi säätää manuaalisesti. Onko tuo Lämmityspiirin pumppu sitten joku sisäinen, joka työntää puskurilta vesiä kohti kahta ulkoista pumppua...?
Ja pitäisikö tuon pumpun tehoa sitten rajoittaa jotenkin, jos se olisi ratkaisu puskurin toimintaan, eli saisi hieman enemmän varaavuutta ja lepoaikaa?

Kun ei mene jakeluun.

[peki]

Ja tähän jatkokysymyksenä: mitä tekee tässä järjestelmässä koneen sisäinen lämmityspiirin pumppu, jos kerran seinällä on kummallekin piirille omat ulkoiset pumput?
Lataako sisäinen pumppu sitten puskuria?

Kuinka monta pumppua tuossa vehkeessä itsessään on ja mitä ne kaikki tekee?
Manuaalista löytyy:
- Puskurisyöttöpumppu
- Lämmityspiirin pumppu
- Sekoittajan pumppu
- Liuospumppu

Liuospumpun (maapiiri) ja lämmityspiirin pumpun tehoja pääsee säätämään, kahdesta muusta ei löydy valikoista muuta kuin Diagnoosi -valikon alta kohdasta Järjestelmän tila se tilannekatsaus, joka kertoo mikä näistä pumpuista on päällä.

Olen ymmälläni!

Ei kai sulla oikeesti ole pumpun sisällä kun liuos ja lauhduttimen pumput. Ne ulkoiset on sitten käsisäätöisiä?
Jollekkin voi ohjaus olla mutta ihan ite pitää säätää.
Pistä se patterilinjan pumppu ykköselle ja katso riittääkö teho. Jos ei niin sitten kakkoselle ja niin edeten.
Jos siellä kipisissä on 8mm putki lämmittämässä niin pönttö vaan tosi kuumaksi ja pattereilta sitten virtausta niin pieneksi kuin mahdollista..
Tuossa tapauksessa ei liene menoveden lämmöille ole tehtävissä mitään.
Toisin sanoen lattiapiiri täysille ja sen mukaan pöntön lämmöt.

[OilToSoil]

Ja tähän jatkokysymyksenä: mitä tekee tässä järjestelmässä koneen sisäinen lämmityspiirin pumppu, jos kerran seinällä on kummallekin piirille omat ulkoiset pumput?
Lataako sisäinen pumppu sitten puskuria?

Kuinka monta pumppua tuossa vehkeessä itsessään on ja mitä ne kaikki tekee?
Manuaalista löytyy:
- Puskurisyöttöpumppu
- Lämmityspiirin pumppu
- Sekoittajan pumppu
- Liuospumppu

Liuospumpun (maapiiri) ja lämmityspiirin pumpun tehoja pääsee säätämään, kahdesta muusta ei löydy valikoista muuta kuin Diagnoosi -valikon alta kohdasta Järjestelmän tila se tilannekatsaus, joka kertoo mikä näistä pumpuista on päällä.

Olen ymmälläni!

Ei kai sulla oikeesti ole pumpun sisällä kun liuos ja lauhduttimen pumput. Ne ulkoiset on sitten käsisäätöisiä?
Jollekkin voi ohjaus olla mutta ihan ite pitää säätää.
Pistä se patterilinjan pumppu ykköselle ja katso riittääkö teho. Jos ei niin sitten kakkoselle ja niin edeten.
Jos siellä kipisissä on 8mm putki lämmittämässä niin pönttö vaan tosi kuumaksi ja pattereilta sitten virtausta niin pieneksi kuin mahdollista..
Tuossa tapauksessa ei liene menoveden lämmöille ole tehtävissä mitään.

Joo, kävin reletestillä äsken kokeilemassa. Sekoittajan pumppu on tosiaan lattialämmityksen ulkoisen pumpun ohjaus ja lämmityspiirin pumppu on patteriverkoston pumpun ohjaus. Sitä kyllä en ymmärrä edelleenkään, että mitä tehoa koneesta säädetään, kun voi valita lämmityspiirin pumpun tehon... Sehän säädetään manuaalisesti ulkoisesta pumpusta!?
Ja mikä ihme on sitten puskurin syöttöpumppu? Parempi antaa olla koko asian...

Niin meinaatko, että ohut 12 mm putki ja kipsi vaatii sitten vain kovat lämmöt, eikä sille mitään voi? Siltä se kyllä alkaa vaikuttamaan...
Kun tässä hain vielä sitä, että kuinka saisi puskurin varaavuutta lisättyä. Laitan yöksi pienemmälle sen patteriverkoston pumpun, katsotaan kuinka käy.

[peki]

Ja tähän jatkokysymyksenä: mitä tekee tässä järjestelmässä koneen sisäinen lämmityspiirin pumppu, jos kerran seinällä on kummallekin piirille omat ulkoiset pumput?
Lataako sisäinen pumppu sitten puskuria?

Kuinka monta pumppua tuossa vehkeessä itsessään on ja mitä ne kaikki tekee?
Manuaalista löytyy:
- Puskurisyöttöpumppu
- Lämmityspiirin pumppu
- Sekoittajan pumppu
- Liuospumppu

Liuospumpun (maapiiri) ja lämmityspiirin pumpun tehoja pääsee säätämään, kahdesta muusta ei löydy valikoista muuta kuin Diagnoosi -valikon alta kohdasta Järjestelmän tila se tilannekatsaus, joka kertoo mikä näistä pumpuista on päällä.

Olen ymmälläni!

Ei kai sulla oikeesti ole pumpun sisällä kun liuos ja lauhduttimen pumput. Ne ulkoiset on sitten käsisäätöisiä?
Jollekkin voi ohjaus olla mutta ihan ite pitää säätää.
Pistä se patterilinjan pumppu ykköselle ja katso riittääkö teho. Jos ei niin sitten kakkoselle ja niin edeten.
Jos siellä kipisissä on 8mm putki lämmittämässä niin pönttö vaan tosi kuumaksi ja pattereilta sitten virtausta niin pieneksi kuin mahdollista..
Tuossa tapauksessa ei liene menoveden lämmöille ole tehtävissä mitään.

Joo, kävin reletestillä äsken kokeilemassa. Sekoittajan pumppu on tosiaan lattialämmityksen ulkoisen pumpun ohjaus ja lämmityspiirin pumppu on patteriverkoston pumpun ohjaus. Sitä kyllä en ymmärrä edelleenkään, että mitä tehoa koneesta säädetään, kun voi valita lämmityspiirin pumpun tehon... Sehän säädetään manuaalisesti ulkoisesta pumpusta!?
Ja mikä ihme on sitten puskurin syöttöpumppu? Parempi antaa olla koko asian...

Niin meinaatko, että ohut 12 mm putki ja kipsi vaatii sitten vain kovat lämmöt, eikä sille mitään voi? Siltä se kyllä alkaa vaikuttamaan...
Kun tässä hain vielä sitä, että kuinka saisi puskurin varaavuutta lisättyä. Laitan yöksi pienemmälle sen patteriverkoston pumpun, katsotaan kuinka käy.

Onhan tuo 12mm tosi pieni putki lämmittämään yhtään mitään.
Puskuri vaan tarpeeksi lämpimäksi ja siitä sitten jako virtauksilla sopivaksi. Noista ohjauksista ei mulla ole kokemusta kuin tosta omasta koneesta.
Alkaa noissa Saksalaisissa olla tuota säädettävyyttä enemmän kuin järki sallii.

[OilToSoil]

En nyt kyllä täysin ymmärrä, miksi lattialämmityksen putkikoko olisi tässä se ongelma.
Kun olen tässä koittanut saada selville toimiiko puskuri oikein, kuinka sitä säädetään ja millä saisi käynti- / lepoaikoja kasvatettua.

Illalla mitattuna lattialämmityksen menon ja paluun ero oli vähän yli 3 astetta. Kun taas patteriverkostossa ero oli muistaakseni 6 astetta.
Mielestäni virtaus riittää lattiassa ja jos pienennän patteriverkoston pumpun tehoa, niin kasvaakohan delta liian suureksi?

[peki]

En nyt kyllä täysin ymmärrä, miksi lattialämmityksen putkikoko olisi tässä se ongelma.
Kun olen tässä koittanut saada selville toimiiko puskuri oikein, kuinka sitä säädetään ja millä saisi käynti- / lepoaikoja kasvatettua.

Illalla mitattuna lattialämmityksen menon ja paluun ero oli vähän yli 3 astetta. Kun taas patteriverkostossa ero oli muistaakseni 6 astetta.
Mielestäni virtaus riittää lattiassa ja jos pienennän patteriverkoston pumpun tehoa, niin kasvaakohan delta liian suureksi?

Se puskuri toimii niin oikein kuin se voi. Puskuri kasvattaa lämmitysjärjestelmän tilavuutta.
Erilaiset tarpeet vaan kuten tässä on se ongelma.
Pumppu ei pysty, vaikka siinä olisi neljälle eri ulkoselle pumpulle ohjaus, tarjoilemaan sitä oikean lämpöistä vettä vaan esim. varaajasta se on otettava. Yleensä se kuumin kierto voittaa

[seppaant]

Vaikuttiko patteripiirin pumpun tehon pienentäminen jotain?
Lisäksi voit kokeilla mitä vaikuttaa lämpöpumpun oman kiertovesipumpun tehon lisääminen.

Lisäisitkö tuohon hienoon kytkentäkuvaan kaikkien lämpötilamittausten paikat.

ATS

[OilToSoil]

En huomannut, että olisi vaikuttanut.

Aamulla taas tuskailin yläkerran lämpötilojen kanssa... Ei siellä nyt kylmä ollut, 21 astetta huonelämpö, mutta verkostoon menikin yli 37 asteista vettä...
Pakkasta ulkona -5 astetta. Että näin meillä tänään.

Tulipa mieleen sitten, että laitan lattian kiertovesipumpun täysille, nythän se kävi kakkosella, josko auttaisi asiaan. Ehkä tämä olisi pitänyt tehdä jo aiemmin.
Tämä selviää iltapäivällä.
Vähän vaikutti nimittäin siltä, että makkarit olivat lämpimämpiä kuin olohuone, jossa lenkkien pituudet ovat aivan toista luokkaa. Josko johtuisi virtauksista.

Lämpöpumpun pumput pyörivät jo 100 % teholla, paitsi käyttöveden pumppu on 50 % teholla.

Kuvaan piirtelinkin jo anturien paikat, eli lattian mittaus tapahtuu kiertovesipumpun jälkeen menovesiputken pinnasta ja patteriverkoston anturi on puskurin alaosan mittaustaskussa.
Vai eikö siitä tieteellisesti tehdystä kuvasta saanut selvää? 
Patteriverkostolle löytyy lisäksi analogiset mittarit kiertovesipumpun jälkeen, ne jäi kuvasta pois.

Pudotin myös "Saadin dyn" -asetuksen takaisin alkuperäiseen kymppiin, ei sekään lepoaikoja kasvattanut.

[OilToSoil]

Paljonkohan vaikuttaa antureiden toimintaan se, että pannuhuoneessa on eristämätön tuuletusaukko ulos?
Nythän tuo pitäisi tilkitä, kun ei ole öljymasiinaa lämpöä tuottamassa.
En kyllä usko, että kylmä hohkaa puskurin alaosan mittaustaskuun niin kovin, että vaikutusta olisi. Mutta kyllä se reikä tukkia pitää ennen kovia pakkasia.

[Matias]

Lämpöpumpun pumput pyörivät jo 100 % teholla, paitsi käyttöveden pumppu on 50 % teholla

Onko sinulla kuuman käyttöveden verkossa kiertopumppu?Siis sellainen että hanasta tulee heti kuumaa vettä?

Jos on niin pyöriikö se jatkuvasti?

[WPF]

Ei siellä nyt kylmä ollut, 21 astetta huonelämpö, mutta verkostoon menikin yli 37 asteista vettä...
Pakkasta ulkona -5 astetta. Että näin meillä tänään.

Lämpöpumpun pumput pyörivät jo 100 % teholla, paitsi käyttöveden pumppu on 50 % teholla.

Pudotin myös "Saadin dyn" -asetuksen takaisin alkuperäiseen kymppiin, ei sekään lepoaikoja kasvattanut.

Pari kommenttia:

Puskurivaraajan lämpötilan määrittelee shunttaamattoman piirin (patteri) tarve/pyyntö.

Jos sinulla oikeasti menee 37C yläkerran lattiaan... -5C pihalla ja huonelämpötila on 21C, niin lattialämmityksessä on jotain pahasti pielessä. Pyydä suunnittelija / asentaja käymään. Lämmitysongelmat lattialämmityksessä ei johdu lämpöpumpusta tai puskurisäiliöstä. Neuvoisin kuitenkin nostamaan lattialämmityspiirin pumppua shuntin jälkeen nopeammalle. silloin energiaa siirtyy enemmän.

Lämpöpumpussa ei ole "käyttöveden" pumppua, jollei sinulla ole käyttöveden kiertoa.


Siinä on:

1. Liuospumpumppu keruupiirille. (sisällä koneessa)
2. Latauspumppu lämpöpumpun ja puskurin välille. (sisällä koneessa)
3. Lämpöjohtopumppu 1. patteriverkostolle
4. Lämpöjohtopumppu 2. shuntin jälkeen lattialämmitykselle.

Patteripiirin säätökäyrä vaikuttaa ja mittaa paluuvettä ja tosiaan säätää puskurivaraajan lämpötilan. (pidä anturi puskurin alaosassa.)
Lattialämmityspiirin lämmityskäyrä ohjaa menoveden lämpötilaa shuntin jälkeen.

Automatiikka laskee ja säätää puskurivaraajan lämpötilan kytkentäeroa sen mukaan paljonko talo vie energiaa ja millä vauhdilla. Kun sinulla on patterit, niin koko laskenta ja COP jne. perustuu patteripiiriin. Jos kone lähtee päälle kun 20 min on saavutettu, niin se lähtee sen takia koska talo on syönyt energiaa ja lisää tarvitaan.

Tuki mielellään aukot teknisessä tilassa, mutta anturitaskujen lämpötiloihin se ei vaikuta.

[OilToSoil]

Ei ole sellaista käyttöveden pumppua, että hanasta tulisi kuumaa heti.
Mutta kyllähän valikoista löytyy joku käyttöveden pumpun nopeusasetus, Käyttöönotto -valikon takaa.
Mitä se sitten tarkoittaa, mene ja tiedä. Onko joku huonosti suomennettu kohta...
Liitteessä kuva lontoon kielisestä manuaalista, DHW = käyttövesi.


Joo, ei ole lämpöpumpun ongelma, jos lattia ei lämpene. Tätä asiaa olen puinut toisessa ketjussa. Välillä jo näytti, että lämpö riittää, mutta nyt taas näyttää, että ei.
Katsotaan kuinka kierrosten lisääminen auttaa asiaan.

Ja tosiaan, patteriverkon lämpötila ohjaa lämpöpumpun toimintaa. Tässä tulee kohta vain jo se raja vastaan, että lattialämmitys ohjaa toimintaa, korkeiden lämpötilojen takia. 

Pitänee jossain vaiheessa testailla kuinka käy, jos patterikierron laittaisi kokonaan kiinni. Tai laittaisi muutaman patterin termaria pienemälle niissä tiloissa, joissa tämä on mahdollista.

[peki]

Ei ole sellaista käyttöveden pumppua, että hanasta tulisi kuumaa heti.
Mutta kyllähän valikoista löytyy joku käyttöveden pumpun nopeusasetus, Käyttöönotto -valikon takaa.
Mitä se sitten tarkoittaa, mene ja tiedä. Onko joku huonosti suomennettu kohta...
Liitteessä kuva lontoon kielisestä manuaalista, DHW = käyttövesi.


Joo, ei ole lämpöpumpun ongelma, jos lattia ei lämpene. Tätä asiaa olen puinut toisessa ketjussa. Välillä jo näytti, että lämpö riittää, mutta nyt taas näyttää, että ei.
Katsotaan kuinka kierrosten lisääminen auttaa asiaan.

Ja tosiaan, patteriverkon lämpötila ohjaa lämpöpumpun toimintaa. Tässä tulee kohta vain jo se raja vastaan, että lattialämmitys ohjaa toimintaa, korkeiden lämpötilojen takia. 

Pitänee jossain vaiheessa testailla kuinka käy, jos patterikierron laittaisi kokonaan kiinni. Tai laittaisi muutaman patterin termaria pienemälle niissä tiloissa, joissa tämä on mahdollista.

Onko tuossa sellainen tilanne että pumppua ohjaakin kaksi anturia. Patteripiiri stoppaa konetta ja lattialämmityspiiri pyytää lisää?

[OilToSoil]

Ei ole sellaista käyttöveden pumppua, että hanasta tulisi kuumaa heti.
Mutta kyllähän valikoista löytyy joku käyttöveden pumpun nopeusasetus, Käyttöönotto -valikon takaa.
Mitä se sitten tarkoittaa, mene ja tiedä. Onko joku huonosti suomennettu kohta...
Liitteessä kuva lontoon kielisestä manuaalista, DHW = käyttövesi.


Joo, ei ole lämpöpumpun ongelma, jos lattia ei lämpene. Tätä asiaa olen puinut toisessa ketjussa. Välillä jo näytti, että lämpö riittää, mutta nyt taas näyttää, että ei.
Katsotaan kuinka kierrosten lisääminen auttaa asiaan.

Ja tosiaan, patteriverkon lämpötila ohjaa lämpöpumpun toimintaa. Tässä tulee kohta vain jo se raja vastaan, että lattialämmitys ohjaa toimintaa, korkeiden lämpötilojen takia. 

Pitänee jossain vaiheessa testailla kuinka käy, jos patterikierron laittaisi kokonaan kiinni. Tai laittaisi muutaman patterin termaria pienemälle niissä tiloissa, joissa tämä on mahdollista.

Onko tuossa sellainen tilanne että pumppua ohjaakin kaksi anturia. Patteripiiri stoppaa konetta ja lattialämmityspiiri pyytää lisää?

Kyllä uskoakseni kumpikin anturi ohjaa, mutta ei pumppu mielestäni ikinä pysähdy, ennen kuin kumpikin piiri on saavuttanut ohjearvonsa.

Sehän tässä on hieman erikoista, kun puskurin ohjelämpötila on sama kuin piirin 1 (patteriverkosto), jonka anturi siis on puskurin alaosassa, paluuveden linjan kupeessa. Ja piiri 2 (lattialämmitys) on menoveden mukaan säätyvä. Tällä hetkellä minulla on kummankin piirin asetukset samoissa, huonelämpö 22 ja käyrä 0,56. Lattiaan lähtee n. 36,5 asteista vettä ja pattereille taas 6-9 astetta enemmän (n. 42), koska logiikka laskee niin. Vaikka siis pyynti on sama 36,5, mutta tämä onkin paluuveden mukaan. Jos haluaisin pattereille lähtevän vaikkapa vain 40 asteista, niin laskisin piirin 1 käyrää, jotta ohjearvoksi tulisi 34,5. Sepä ei autakkaan mitään, koska lattiapiirin pyynti on edelleen se 36,5, joka muuttuu tällöin puskurin ohjelämmöksi, jolloin taas menee pattereille sitä samaa 42 asteista vettä.
Saikohan tuosta mitään selvää.

Ei taida olla ihan pala kakkua tällainen yhdistetty patteri- / lattialämmitys. Ainakaan kun lattiaan pitää puskea suht lämmintä vettä.
Tosin, suunnitelufirman mukaan yhdistelmällä vanha talo + kipsilevylattiassa olevat putket, joutuu vesi olemaan 4-5 astetta normaalia lämpimämpää. Jos tämän hetkinen käyrä pelaa kovemmilla pakkasillakin, niin ei tuolloin kiertoon tarvita kuin vähän yli 40 asteista vettä. Ja ilmeisesti uudemmissa taloissa riittää 30-35 asteinen vesi... Tällöinhän kaikki on ok? Olis varmaan pitänyt tilata se betoniauto kesällä pihaan ja valaa putket lattiaan!

[peki]

Ei ole sellaista käyttöveden pumppua, että hanasta tulisi kuumaa heti.
Mutta kyllähän valikoista löytyy joku käyttöveden pumpun nopeusasetus, Käyttöönotto -valikon takaa.
Mitä se sitten tarkoittaa, mene ja tiedä. Onko joku huonosti suomennettu kohta...
Liitteessä kuva lontoon kielisestä manuaalista, DHW = käyttövesi.


Joo, ei ole lämpöpumpun ongelma, jos lattia ei lämpene. Tätä asiaa olen puinut toisessa ketjussa. Välillä jo näytti, että lämpö riittää, mutta nyt taas näyttää, että ei.
Katsotaan kuinka kierrosten lisääminen auttaa asiaan.

Ja tosiaan, patteriverkon lämpötila ohjaa lämpöpumpun toimintaa. Tässä tulee kohta vain jo se raja vastaan, että lattialämmitys ohjaa toimintaa, korkeiden lämpötilojen takia. 

Pitänee jossain vaiheessa testailla kuinka käy, jos patterikierron laittaisi kokonaan kiinni. Tai laittaisi muutaman patterin termaria pienemälle niissä tiloissa, joissa tämä on mahdollista.

Onko tuossa sellainen tilanne että pumppua ohjaakin kaksi anturia. Patteripiiri stoppaa konetta ja lattialämmityspiiri pyytää lisää?

Kyllä uskoakseni kumpikin anturi ohjaa, mutta ei pumppu mielestäni ikinä pysähdy, ennen kuin kumpikin piiri on saavuttanut ohjearvonsa.

Sehän tässä on hieman erikoista, kun puskurin ohjelämpötila on sama kuin piirin 1 (patteriverkosto), jonka anturi siis on puskurin alaosassa, paluuveden linjan kupeessa. Ja piiri 2 (lattialämmitys) on menoveden mukaan säätyvä. Tällä hetkellä minulla on kummankin piirin asetukset samoissa, huonelämpö 22 ja käyrä 0,56. Lattiaan lähtee n. 36,5 asteista vettä ja pattereille taas 6-9 astetta enemmän (n. 42), koska logiikka laskee niin. Vaikka siis pyynti on sama 36,5, mutta tämä onkin paluuveden mukaan. Jos haluaisin pattereille lähtevän vaikkapa vain 40 asteista, niin laskisin piirin 1 käyrää, jotta ohjearvoksi tulisi 34,5. Sepä ei autakkaan mitään, koska lattiapiirin pyynti on edelleen se 36,5, joka muuttuu tällöin puskurin ohjelämmöksi, jolloin taas menee pattereille sitä samaa 42 asteista vettä.
Saikohan tuosta mitään selvää.

Ei taida olla ihan pala kakkua tällainen yhdistetty patteri- / lattialämmitys. Ainakaan kun lattiaan pitää puskea suht lämmintä vettä.
Tosin, suunnitelufirman mukaan yhdistelmällä vanha talo + kipsilevylattiassa olevat putket, joutuu vesi olemaan 4-5 astetta normaalia lämpimämpää. Jos tämän hetkinen käyrä pelaa kovemmilla pakkasillakin, niin ei tuolloin kiertoon tarvita kuin vähän yli 40 asteista vettä. Ja ilmeisesti uudemmissa taloissa riittää 30-35 asteinen vesi... Tällöinhän kaikki on ok? Olis varmaan pitänyt tilata se betoniauto kesällä pihaan ja valaa putket lattiaan!

Tuo valu olisi ollut varmaan paras ratkaisu.
Sinuna ajaisin sen varaajan niin lämpöiseksi kun lattiapiiri pyytää, tai vähän yli.
Sen jälkeen patteripiirin virtaukset niin pienelle kuin tuossa tilanteessa voi.

[OilToSoil]

Toisaalta valun tekeminen olisi pakottanut vuokraamaan jonkon kontin pihalle, jotta kalusteet olisi saanut johonkin. Ei oikein sekään huvittanut. Paljon mukavampi oli leikellä monta viikkoa kipsiä! 

Voiko tuo patteripiirin pumppu olla se avain tähän hommaan? Että syö niin paljon virtausta? Onko sitäkään piiriä hyvä laskea jäähtymään liikaa... Kun laitoin kyseistä pumppua pienemmälle, niin menon ja paluun ero oli jo luokkaa 9 astetta.

[Matias]

Voiko tuo patteripiirin pumppu olla se avain tähän hommaan? Että syö niin paljon virtausta? Onko sitäkään piiriä hyvä laskea jäähtymään liikaa... Kun laitoin kyseistä pumppua pienemmälle, niin menon ja paluun ero oli jo luokkaa 9 astetta

Aika kimurantti yhtälö.Koska lattiapiirin vesi shuntataan patteriverkosta niin patteriverkon virtaukseen ja paluun lämpötilaan taitaa vaikuttaa myös lattiapiirin shuntin asento.

Jos lattiapiirin shuntti on täysin auki niin silloin patteriverkon virtaus suurenee koska lattia ottaa kaiken lattiassa kiertävän virtauksen patteriverkosta ja silloin ainakin patteriverkon paluun lämpötila laskee.

Jos taas lattiapiirin shuntti on täysin kiinni niin lattiapiiri ei ota patteriverkosta laisinkaan virtausta ja patteriverkon paluun lämpötila on jonkin verran korkeampi kun lattia ei jäähdytä patteriverkon paluuta.

Ehkä tuossa kannattaisi kokeilla seppaantin aiemmin esittämää ajatusta että hidasta reilusti patteriverkon kiertopumpun nopeutta ja suurenna vaikka maksimiin lauhdutinkiertopumpun (lämpöpumpun ja puskurivaraajan välisen kiertopumpun) nopeus/virtaus.

Silloin ainakin puskurivaraaja latautuu joka käyntijaksolla kokonaan kuumaksi ja se saattais stabiliseerata lämmitysverkon toimintaa

[OilToSoil]

Voiko tuo patteripiirin pumppu olla se avain tähän hommaan? Että syö niin paljon virtausta? Onko sitäkään piiriä hyvä laskea jäähtymään liikaa... Kun laitoin kyseistä pumppua pienemmälle, niin menon ja paluun ero oli jo luokkaa 9 astetta

Aika kimurantti yhtälö.Koska lattiapiirin vesi shuntataan patteriverkosta niin patteriverkon virtaukseen ja paluun lämpötilaan taitaa vaikuttaa myös lattiapiirin shuntin asento.

Jos lattiapiirin shuntti on täysin auki niin silloin patteriverkon virtaus suurenee koska lattia ottaa kaiken lattiassa kiertävän virtauksen patteriverkosta ja silloin ainakin patteriverkon paluun lämpötila laskee.

Jos taas lattiapiirin shuntti on täysin kiinni niin lattiapiiri ei ota patteriverkosta laisinkaan virtausta ja patteriverkon paluun lämpötila on jonkin verran korkeampi kun lattia ei jäähdytä patteriverkon paluuta.

Ehkä tuossa kannattaisi kokeilla seppaantin aiemmin esittämää ajatusta että hidasta reilusti patteriverkon kiertopumpun nopeutta ja suurenna vaikka maksimiin lauhdutinkiertopumpun (lämpöpumpun ja puskurivaraajan välisen kiertopumpun) nopeus/virtaus.

Silloin ainakin puskurivaraaja latautuu joka käyntijaksolla kokonaan kuumaksi ja se saattais stabiliseerata lämmitysverkon toimintaa

Joo, on hankala yhtälö.
Lattiaan haarautuu kyllä putket ennen patteriverkon kiertovesipumppua, eli ns. ensimmäisenä linjassa. Mutta sillä nyt ei kai liikaa ole väliä.

Yöllä oli patteripuoli hitaalla ja aamulla on delta jotakuinkin 9 astetta. Patteri alkoivat jo olemaan liian haaleita.
Ja koneen pumput laulaa mielestäni kaikki jo täysillä.

Jos lattiapiirin shuntti on täysin auki, niin eikös se suurenna virtausta lattiassa ja pienennä sitä patteriverkostossa? Ei kai suinkaan kasva?

Auttaiskohan muuten mitään kokeilla sillä jollain vakiopainekäyrällä ajoa, joka kummassakin kiertopumpussa on? Onko noilla mitään käytännön merkitystä?
Pitääpä laittaa ne päiväksi siihen asentoon ja kokeilla.

[seppaant]

Jos lattiapiirin shuntti on täysin auki, niin eikös se suurenna virtausta lattiassa ja pienennä sitä patteriverkostossa? Ei kai suinkaan kasva?

Auttaiskohan muuten mitään kokeilla sillä jollain vakiopainekäyrällä ajoa, joka kummassakin kiertopumpussa on? Onko noilla mitään käytännön merkitystä?
Pitääpä laittaa ne päiväksi siihen asentoon ja kokeilla.

Jos shunttia aukaisee, niin patteriverkkoon virtaus laskee.
Kannattaa kokeilla vakiopainekäyrällä ajoa.

Onhan kytkentä oheisen kuvan mukainen?

ATS

[OilToSoil]

Jos lattiapiirin shuntti on täysin auki, niin eikös se suurenna virtausta lattiassa ja pienennä sitä patteriverkostossa? Ei kai suinkaan kasva?

Auttaiskohan muuten mitään kokeilla sillä jollain vakiopainekäyrällä ajoa, joka kummassakin kiertopumpussa on? Onko noilla mitään käytännön merkitystä?
Pitääpä laittaa ne päiväksi siihen asentoon ja kokeilla.

Jos shunttia aukaisee, niin patteriverkkoon virtaus laskee.
Kannattaa kokeilla vakiopainekäyrällä ajoa.

Onhan kytkentä oheisen kuvan mukainen?

ATS

On. Kytkentä on juurikin tuolla tavalla.

[Matias]

Tuossa kuvassa näkyy selvästi miten neliputkikytkennällä olevassa varaajassa lauhdutinpumpun kovempi virtaus lämpöpumpun käydessä nostaa patteriverkon menoveden lämpötilaa ja kun lauhdutinpumppu pysähtyy niin patteriverkon menoveden lämpötila palautuu.

Patteriverkolle on Oumanin shuntti mutta näyttää että lauhdutinpumpun suurempi virtaus lämpöpumpun käyntijakson aikana jotenkin estää shuntin toiminnan ja patteriverkkoon menee samanlämpöinen vesi mitä lämpöpumpulta tulee varaajaan.

Voisikohan WPC10 lattiapiirin shuntissa olla jotain samantapaista ilmiötä eli lämpöpumpun käyntijakson aikana lattian menoveden lämpö nousee ja kun käyntijakso päättyy niin lattian menoveden lämpö laskee ?

http://aijaa.com/PRDeOT

edit: Oumanin shuntti alkoikin näköjään sekoilemaan,jumittuu täysin auki asentoon.

[OilToSoil]

Tuossa kuvassa näkyy selvästi miten neliputkikytkennällä olevassa varaajassa lauhdutinpumpun kovempi virtaus lämpöpumpun käydessä nostaa patteriverkon menoveden lämpötilaa ja kun lauhdutinpumppu pysähtyy niin patteriverkon menoveden lämpötila palautuu.

Patteriverkolle on Oumanin shuntti mutta näyttää että lauhdutinpumpun suurempi virtaus lämpöpumpun käyntijakson aikana jotenkin estää shuntin toiminnan ja patteriverkkoon menee samanlämpöinen vesi mitä lämpöpumpulta tulee varaajaan.

Voisikohan WPC10 lattiapiirin shuntissa olla jotain samantapaista ilmiötä eli lämpöpumpun käyntijakson aikana lattian menoveden lämpö nousee ja kun käyntijakso päättyy niin lattian menoveden lämpö laskee ?

http://aijaa.com/PRDeOT

edit: Oumanin shuntti alkoikin näköjään sekoilemaan,jumittuu täysin auki asentoon.

Ok, eli kyse olikin häiriöstä.

Tuntuu, että tässä omassa systeemissä lattiapiiri käyttäytyy rauhallisemmin liikkein ja patteripiiri sotkee kuvioita. Mene ja tiedä. Kun vielä pääsis testaamaan sen, että miten kokonaisuus toimii, jos sulkee patteripiirin vähäksi aikaa. Toki siten, ettei paikat pääse jäätymään sillä välin.

[seppaant]

Tällaisessa moniongelmaisessa järjestelmässä on vaikea selvittää syy- seuraussuhteita ilman että mittausarvoista piirretään trendit.
Saako tästä sakemannista logitettua mittauksia jollain tapaa ulos?
Ellei saa niin sitten sinun on istuttava pumpun vieressä ja käsin kirjattava kaikki mittausarvot paperille vähintään 1 min välein yhden kokonaisen käyntijakson (käynti seis) ajalta.

ATS

[OilToSoil]

Tällaisessa moniongelmaisessa järjestelmässä on vaikea selvittää syy- seuraussuhteita ilman että mittausarvoista piirretään trendit.
Saako tästä sakemannista logitettua mittauksia jollain tapaa ulos?
Ellei saa niin sitten sinun on istuttava pumpun vieressä ja käsin kirjattava kaikki mittausarvot paperille vähintään 1 min välein yhden kokonaisen käyntijakson (käynti seis) ajalta.

ATS

Lohduttavaa ajatella, että itsellä on moniongelmainen järjestelmä... 

Kyllä pumpusta pitäisi saada jollain tavalla dataa ulos, näin täällä jossain ketjussa siitä keskustelua.
Tosin, itsellä ei ole tarvittavaa piuhaa, vanhasta pc:stä saisi kyllä varmaan työkoneen siihen.

Viikonlopun aikana pitää ottaa työn alle yläkerran ulko-ovien tiivistäminen. Parvekkeen sisäoven alta sekä tuulikaapin sisäoven alta kun hävisi kynnykset remontissa, niin sieltä pääsee kylmää virtaamaan. Ja ulko-ovet vuotaa, sen tiedän. Toki en usko, että tämä korjaus mitään älyttömiä auttaa, mutta pitäähän tuo hoitaa kuntoon.

[OilToSoil]

En edelleenkään ymmärrä koneen lyhyitä käynti- ja taukoaikoja...

Kun pakollinen 20 min taukoaika oli mennyt, oli piirin 1 lämpötila laskenut 0,8 astetta alle ohjearvon ja kone kävi jauhamaan lisää lämpöä?!
Piirin 2 arvo oli vielä tismalleen pyynnissä.

Siis mitä ihmettä?
Olisko joku säätö pielessä?
Tuleeko hiukka pätkäkäyntiä...

Miten muilla Stiebelisteillä tauot menee?
Paljonko on lämpötilat alle pyynnin kun lähtee tekemään lisää?

Pitääkö taukoaika muuttaa nollaan vai mitä tälle keksisi?

Tulipa taas monta kysymysmerkkiä tähänkin viestiin! 

[paukku.]

Saattaa olla itsellä lähellä tuota sinun ilmoittamaa 0,8c alitusta pyydetystä kun pumppu hörähtää käyntiin, sammuu n.3c yli pyynnin. Ei tiedä mitä vaikuttaa, kun tulevat vaihtamaan sen piirikortin josta oli juttua toisessa osiossa..

[OilToSoil]

Saattaa olla itsellä lähellä tuota sinun ilmoittamaa 0,8c alitusta pyydetystä kun pumppu hörähtää käyntiin, sammuu n.3c yli pyynnin. Ei tiedä mitä vaikuttaa, kun tulevat vaihtamaan sen piirikortin josta oli juttua toisessa osiossa..

Lähteekö kone sinulla heti käyntiin 20 min huilin jälkeen?
Vai pitääkö vielä taukoa, kun laskuri on jo mennyt nollaan?

Omaan pumppuun vaihdettiin piirikortti syyskuun alussa, eikä sillä vaikutusta ollut.
Ehkä tuo masiina vain toimii noin?

[PPete]

Itsellä laitteena WPC7 ja 0.8c kun mennään alle puskurivaraajan(100 litraa) tavoite arvon pumppu lähteen käyntiin.
Käyntijakson loputtua lämpötila varaajassa noin 6.5c tavoite arvon päälle.Kun kulutusta on näillä keleillä niin vähän on lepojakso muutaman tunnin.

Omassa järjestelmässä on myös lattia ja patterilämmityspiirit mutta erona sinun kytkentään niitä ohjaa vain yksi lämmityspiiri.
Vedet shuntataan molempiin piireihin lämpöpumpun kv pumpun jälkeen omilla pumpuilla.Eli käytössä on kolme pumppua.
Homma on toiminut omasta mielestäni erittäin hyvin.

[OilToSoil]

Itsellä laitteena WPC7 ja 0.8c kun mennään alle puskurivaraajan(100 litraa) tavoite arvon pumppu lähteen käyntiin.
Käyntijakson loputtua lämpötila varaajassa noin 6.5c tavoite arvon päälle.Kun kulutusta on näillä keleillä niin vähän on lepojakso muutaman tunnin.

Omassa järjestelmässä on myös lattia ja patterilämmityspiirit mutta erona sinun kytkentään niitä ohjaa vain yksi lämmityspiiri.
Vedet shuntataan molempiin piireihin lämpöpumpun kv pumpun jälkeen omilla pumpuilla.Eli käytössä on kolme pumppua.
Homma on toiminut omasta mielestäni erittäin hyvin.

Paljonko sinulla on säädin dyn -asetuksen arvo?
Itse laitoin sen takaisin arvoon 20 sekä pienensin ulkoisten kiertovesipumppujen nopeuksia ja sain kuin sainkin tauot hieman pidemmiksi.
Kokeilin myös säädin dyn -arvoa 30, mutta alkoi mielestäni pattereille menevä vesi jäähtyä liikaa.
Huomasin myös, että taitaa tuo n. 0,8 astetta olla aika vakiopudotus, minkä kone laskee veden lämmön mennä alle asetuksen. Olennaista taitaa olla ennenminkin se, kuinka paljon lämpimämmäksi vesi menee yli ohjearvon.
Viimeeksi ei oma koneeni lämmittänyt vettä kuin 2-2,5 astetta ohjeen yli ja näin ollen käyntikin jäi vähän lyhyeksi. Millähän tuohon pystyisi vielä vaikuttamaan, että tekisi enemmän yli pyynnin?

Mutta en kyllä millään pääse mihinkään tuntien taukoihin?!
Kumpikin piiri pyytää tällä hetkellä muistaakseni 29 asteista vettä (piiri 1 on tietenkin paluun arvo, meno siis hiukan korkeampi), kun ulkona on n. 7 astetta lämmintä.
Toki kämpässä ollutkin nyt 23 lämmintä...

Ja onko sinulla lattialämmitysputket betonin sisässä? Siinähän sitä varaavuutta tulee lisää.