Ei pysty millään toisten systeemeistä sanomaan, mutta laitan tähän verbaalisen version omasta.
Eli mulla pyörittää tuo latauspumppu jompaa kumpaa piiriä aika reilulla virtaamalla sen MLP:n omalla latauspumpulla. Lämmityspiirin paluuputket MLP juuressa on takaiskuventtiili, joka estää virtaamisen väärinpäin, kun latauspumppu ei pyöri. Tuohan täytyy ollakin, koska mulla siis ne kiertovesipumput TUO piireistä vettä paluuputkeen, eikä työnnä menoputkelle. Eli latauspumppu lähtee työntämään vettä 28 mm kuparia pitkin vettä puskurivaraajan kattoon täydellä teholla ja sitä pääsee sinne sen verta kuin nuo 2 lämmityspiiriä eivät siitä tarvii/pysty saamaan kiertoon. Pohjalta taas paluu tuolla 28 mm kuparilla ottaa mukaansa siinä matkan varrella niiden 2 lämmityspiirin työntämän paluuveden omien tuomisien lisäksi. Shuntit siis toimii välittömästi sen paluupumpun jälkeen, ennen kuin vesi kerkeää siihen paluuviemäriin. Nyt kun mulla siis tuo kiertopumppu imee niitä lämmitysputkia tyhjäksi, niin on helppo kuvitella, että piirissä saa olla painetta aina, ettei ilmauskellot ala tuomaan sitten ilmaa systeemiin. Varaaja kuitenkin ittellä toimii ihan mainiosti, kun ei käynnistyksiä ole vuoteen kuin sen 3425 ja käyttötunteja 1950. Tällä hetkellä, kun tehoja vähintään tarpeeksi, niin tuollainen reilu ½-tuntia taitaa olla lämmityksen lataus, kun ei tuo käyttövesi ittellään kyllä kauan pumppua pyöritä. Mua kiinnostaa enemmälti tuo käyntiaikojen pidentäminen, kuin latauksen tauot. Eli hystereesin saaminen sellaiselle tasolle, ettei sitä vielä huomaa. Huushollin varsinainen lämpöhän voi huojua vaikka melkein asteen verran, niin sillä pumpullakin on sitten töitä, kun pitää alkaa tekemään lämpöä takasin. Varauskyky siis ratkaisee aika paljon. Pelkällä betonin lämmön hystereesillä pystyy saamaan aika suuren työhaarukan, mutta pattereilla ja sellaisilla kevytrakenteisilla lattialämmöillä ilman suurta varaajaa ei homma pelaa ollenkaan. Kevyt lattiassa pitäisi olla niin kova kierto, ettei meno/paluulla ole eroa lämmöissä ollenkaan, jos halutaan pitää mahdollisimman matala pyyntilämpö pumpulta. Pinta-alahan lattialla pitäisi riittää, jos putket on tarpeeksi tiheässä ja riittävän väljiä. Pattereilla on sama juttu, mutta ne on huonoja luovuttamaan sitä lämpöä, niin siinä pitäisi sitten taas lisätä reilusti pinta-alaa, tai vaihtoehtoisesti järjestää hyvä tuuletus. Ilmalämmityshän on mainio kohde MLP:n perää, mutta vaatii kyllä aivan toisenlaisia radiaattoreita. En tiedä, että mitä sulla vaatisi, jos haluttaisiin esim tuon yläkerran lattia saada vaikkapa sellaiseksi 28c°:ksi. Vaihtoehtoina ääripäissähän on työntää sinne 60c° vettä sellaisina pulsseina, että tuo saavutetaan, eli pätkitään ja annetaan lämmön siirtyä. Tai sitten työnnetään sinne 28c° vettä äärettömällä kierrolla ja jatkuvalla syötöllä. Tuohon väliinhän se menee kaikilla. Lattian luovutuspinta-alahan on varmaan 10 kertainen sellaisiin öljypattereihin verrattuna. Oikeaoppisestihan tuollaisen säätäminen sekatalossa menisi niin, että ensin etsitään pattereille, joista on tietysti termostaatit poistettu, ulkolämpötila ohjattu lämpökäyrä ja sopiva huonelämpö. Sen jälkeen shuntataan siitä ne lattian asteet. Jos on esim todella hyvät patterit ja ylitehoakin vaikka, niin silloin voisi helposti pärjätä pelkällä patterien lämpökäyrällä ja laittaisi termostaatit lattiaan. Lattiaan ei toinna ihan suoraan työntää vanhojen öljyaikaisten patterien lämpöjä, mutta vielä siellä 40c°:een ja ylikin voi termareilla ihan huoletta ohjata. Kyllä noihin joihinkin tukkeihin saa jälkikäteenkin vaihdettua sellaiset säätöventtiilit, joissa on samassa virtausmittari. Aika surkeeta on jos eivät laita niitä automaattisesti, kun ei taida hinnassa olla mitään eroa. Sullakin pystyisi nytkin laskemaan, että missä vika, jos näkisi virtaamat, pinta-alan ja lämpötilan. Mullakin on nuo 2 lattiapiiriä tukeilla, joissa on kyllä sähköiset termostaatti ohjatut venttiilit, muttei virtausmittareita. Seuraavan remontin yhteydessä kyllä on virtausmittarit. Ai niin, meinasi melkein unohtua se kirosana. Varaaja. Tuollaista termiä on sekoitettu sellaiseen käsitteeseen, kuin puskurivaraaja. Puskurivaraajahan on siis puskuri, joka pyrkii tasoittamaan liian nopean lämpötilan nousun etteivät putket ym laajenisi liian nopeasti. Käyttövedelle 400 L on suuri määrä, mutta lämmitykseen olematon lisuke VARAAJANA. Varaajan koko on MIELESTÄNI 1000-3000 L. Mulla on siis 500 L aurinkovaraaja, joka on onnettoman pieni varaajana, mutta pystyy kesällä ottamaan 3 kennon auringot vastaan ja saan sieltä lämpimät vedet kesäisin hyvin. Esilämmitys tietty talvisin myös käyttövedelle. Varaajana tuo on karu laitos. Pohjalla 1 ja katolla 1 yhde ja se on siinä. 2 kierukkaa vielä auringolle ja käyttövedelle. 500 L:kin on kohtalainen koko esim öljypuolella, jos lämmöt huitelee 80c° tienoilla, mutta MLP touhuissa saa lämmöt olla mielellään alta 40°, niin alkaa kohtakin tulla esiin varaamisen kyvyt ja koon merkitys. Verrataan vaikka noihin yö lämmitys aikaisiin + 3000 L varaajiin, niin ne oli VARAAJIA.
