Lattialämmityksestä kysymystä

[Tipi]

Onko tuo suntti ollut valmiiksi asennettuna lämpöpumppuun? Kannattaisi laittaa suntti käsiajolle ja säätää jokin järkevä menoveden arvo manuaalisesti. Näin saisit testattua lämmönjaon toimivuuden.

[Matias]

Kävin konehuoneessa katsomassa puolenyön aikaan, että lämmityspiiri 2:n, eli lattian, pyynti olisi n. 33 astetta. Tosilämpö oli vain n. 27! Käynti oli juuri päättynyt ja lämm.piiri 1 (patterit) oli saavuttanut ohjelämpönsä ja vähän ylikin.
Sama juttu n. tunnin päästä, pyynti 33, tosilämpötila 25! Ja pattereille meni lämmöt kyllä.

Onkohan pattereissa termostaatit paikoillaan?
Tuossa jos lattiaan shuntataan patteriverkon menovedestä niin nuo termostaatit saattaa vaikuttaa lattiapiirin virtauksiin jotenkin silleen että jos termostaattiventtiilit on pienellä tai kiinni niin lattiassa on suurempi virtaus ja kun termostaatit avautuu niin patteriverkon virtaus suurenee ja lattiapiirin vastaavasti hidastuu.
Siis jos lattian ja patteriverkon vettä kierrättää sama kiertovesipumppu niin toisen piirin virtausvastuksen muutos vaikuttaa toisen piirin virtaukseen.

edit:Onko shuntin jälkeen lattiapiirissä omaa kiertopumppua?Eihän shunttaus (3-tie venttiili) taida oikein toimiakaan ilman omaa kiertopumppua (?)

[OilToSoil]

Onko tuo suntti ollut valmiiksi asennettuna lämpöpumppuun? Kannattaisi laittaa suntti käsiajolle ja säätää jokin järkevä menoveden arvo manuaalisesti. Näin saisit testattua lämmönjaon toimivuuden.

Kävin konehuoneessa katsomassa puolenyön aikaan, että lämmityspiiri 2:n, eli lattian, pyynti olisi n. 33 astetta. Tosilämpö oli vain n. 27! Käynti oli juuri päättynyt ja lämm.piiri 1 (patterit) oli saavuttanut ohjelämpönsä ja vähän ylikin.
Sama juttu n. tunnin päästä, pyynti 33, tosilämpötila 25! Ja pattereille meni lämmöt kyllä.

Onkohan pattereissa termostaatit paikoillaan?
Tuossa jos lattiaan shuntataan patteriverkon menovedestä niin nuo termostaatit saattaa vaikuttaa lattiapiirin virtauksiin jotenkin silleen että jos termostaattiventtiilit on pienellä tai kiinni niin lattiassa on suurempi virtaus ja kun termostaatit avautuu niin patteriverkon virtaus suurenee ja lattiapiirin vastaavasti hidastuu.
Siis jos lattian ja patteriverkon vettä kierrättää sama kiertovesipumppu niin toisen piirin virtausvastuksen muutos vaikuttaa toisen piirin virtaukseen.

edit:Onko shuntin jälkeen lattiapiirissä omaa kiertopumppua?Eihän shunttaus (3-tie venttiili) taida oikein toimiakaan ilman omaa kiertopumppua (?)

Suntti on ulkoinen, toki se saa ohjauskäskyt pumpulta. Sen jälkeen on kiertovesipumppu.
Patteriverkostoon on myös oma kiertovesipumppu.

En usko enää, että itse lämmönjaossa, lähinnä siis putkituksissa olisi sen enempää vikaa.
Näyttäisi olevan joku softapohjainen juttu, jos tosiaan aina yöksi tulee ongelmia.
Paitsi jos ei viaksi lueta sitä, että edelleen päivälläkin menee reilu 30 asteinen vesi tällä hetkellä lattiaan, ulkona n. 5 astetta. Vanha talo, vanhat kujeet!
Tosin sisällä on tällä hetkellä 22 astetta lämmintä ja kun noita säätöjä tein, niin sain käyrän loppupäätä tiputettua siten, ettei parinkympin pakkasilla kiertoon menisi kuin (?) 40 asteinen vesi.
Aika näyttää, miten talvella käy.
Ja jos nyt saisi pian selkoa toimittajalta, jos ja kun iltaisin / öisin lämmöt ei nousekaan pyyntiarvoon asti, miksi näin on.

[peki]

Milloin tuo tekee käyttövettä?
Luin esitteen ja siinä on A-luokan kiertopumput ja jos yöllä kierrosnopeus lauhduttimella jostain syystä muuttuu
niin vaikuttaisiko tuo muuttuvana virtauksena jäljenpänä.
Jos siinä masiinassa on kello niin laita esim 8h väärään aikaan ja katso milloin sitten ongelmat alkaa.

[OilToSoil]

Milloin tuo tekee käyttövettä?
Luin esitteen ja siinä on A-luokan kiertopumput ja jos yöllä kierrosnopeus lauhduttimella jostain syystä muuttuu
niin vaikuttaisiko tuo muuttuvana virtauksena jäljenpänä.
Jos siinä masiinassa on kello niin laita esim 8h väärään aikaan ja katso milloin sitten ongelmat alkaa.

Öö... eikös käyttövettä tehdä aina tarpeen mukaan? Vai mitä tarkoitat? En ole laittanut mitään ohjelmoitua käyttöä päälle.

Ehkä tuota teoriaa vastaan sotii se, että patteriverkkoon kuitenkin lähtee lämmintä vettä, mutta lattiaan ei. Eli ongelma täytyy olla shuntin ohjauksessa. Tai niin ainakin luulen.
Kone lämmittää puskuria ja puskurilta lähtee lämmitykseen vedet.
Pitää tänä iltana käydä vielä kyttäämässä, josko ongelma toistuu taas. Toistaiseksi kaikki pelittää.

[peki]

Kokeile vielä tuota kellokikkaa. Näkee ainakin sen että ulkoiset muuttujat ei vaikuta.

[euroshopperi]

En nyt muista olikos tuolla mainittu missään sen 12mm putken lämmitys alaa? Mulla on sellainen kutina, että tuolla putkella ei saisi laittaa kuin aika pieniä huonealoja yhdellä piirillä, kuten ittelläkin on makuuhuoneissa, mutta sali on vedetty kahdella 16mm piirillä ja sen ala on n. 50m². Heitän nyt vaikka muistista, että sellainen 8m² 12mm putkella olis vaikkapa lähellä ylärajaa. Muuten tuon lenkin vastus kasvaa liian suureksi yhdellä piirillä. Eli jos itte vetäisin esim 36m²:ä 12mm putkella, niin vähintään tulisi 3 lenkkiä, mielummin 4 ja ne sitten samaan jakotukkiin ja virtausmittareilla sitten balanssiin keskenään. Ja tuolle tukillekkin sitten pitäisi saada virtausta varmistettua, muut piirit huomioiden. Itte meinasin vetää kyllä tuon 36m² olohuoneen tukin termarilla ohjatuksi ja siitä sitten tarpeeksi lenkkejä, kun on sellainen tilavahko tupakeittiö.

[OilToSoil]

Kokeile vielä tuota kellokikkaa. Näkee ainakin sen että ulkoiset muuttujat ei vaikuta.

Pitää kokeilla.

Palasin juuri pannuhuoneesta, siellä pumppu hörähti käyntiin.
Ja annas olla; Lattiaan ei lähde enää lämpöjä, patteriverkkoon kyllä.
Taitaa olla klo 22 se maaginen raja. Tai sitten ulkolämpötilan pudotus kolmeen asteeseen. Mene ja tiedä, jos kokeilis vielä sitä kelloa ruuvata.

En nyt muista olikos tuolla mainittu missään sen 12mm putken lämmitys alaa? Mulla on sellainen kutina, että tuolla putkella ei saisi laittaa kuin aika pieniä huonealoja yhdellä piirillä, kuten ittelläkin on makuuhuoneissa, mutta sali on vedetty kahdella 16mm piirillä ja sen ala on n. 50m². Heitän nyt vaikka muistista, että sellainen 8m² 12mm putkella olis vaikkapa lähellä ylärajaa. Muuten tuon lenkin vastus kasvaa liian suureksi yhdellä piirillä. Eli jos itte vetäisin esim 36m²:ä 12mm putkella, niin vähintään tulisi 3 lenkkiä, mielummin 4 ja ne sitten samaan jakotukkiin ja virtausmittareilla sitten balanssiin keskenään. Ja tuolle tukillekkin sitten pitäisi saada virtausta varmistettua, muut piirit huomioiden. Itte meinasin vetää kyllä tuon 36m² olohuoneen tukin termarilla ohjatuksi ja siitä sitten tarpeeksi lenkkejä, kun on sellainen tilavahko tupakeittiö.

Meillä on olkkari vedetty kolmella piirilllä, neliöitä on suunnilleen 40. Kaksi makkaria on kahdella piirillä ja keskimmäinen yhdellä.

[OilToSoil]

Läpimurto!
Laitoin koneen klon asentoon 16:35 sekä käyrän ylös ja samassa shuntti aukeni!

Kiitos pekille hyvästä vinkistä!

Kaikkeen sitä törmääkin, onko kukaan kuullut vastaavasta tapauksesta?
Nyt sitten selvittämään toimittajan tai tehtaan tai jonkun muun instanssin kanssa mitä asialle on tehtävissä.

[peki]

Läpimurto!
Laitoin koneen klon asentoon 16:35 sekä käyrän ylös ja samassa shuntti aukeni!

Kiitos pekille hyvästä vinkistä!

Kaikkeen sitä törmääkin, onko kukaan kuullut vastaavasta tapauksesta?
Nyt sitten selvittämään toimittajan tai tehtaan tai jonkun muun instanssin kanssa mitä asialle on tehtävissä.

Sulla on varmaan joku yö alennus aktivoitu siihen ohjaimeen joka ohjaa shunttia.

[OilToSoil]

Jes, palasin taas pannuhuoneesta ja ongelma ratkesi.
Ehkä jopa hieman nolottaa tämä, mutta eipä osannut laitteen asentajatkaan antaa tähän mitään parempaa kommenttia.

Eli siellä oli lämmitysohjelma taustalla, joka arkisin pöhöttää klo 6-22 ja viikonloppuisin 7-23.
Itse olin kyllä ollut siinä uskossa, että jos näitä ohjelmoituja aikoja haluaa käyttää, niin masiinasta pitää valita "Ohjelmakäyttö".
Mutta tämä lämmityksen ohjelmointi ei näköjään olekaan mikään normaali ohjelmoitu käyttö...
Ohjelma ilmeisesti pudottaa yöksi käyrän ja lämmöt jollekin säästö-moodille, en nyt edes tarkkaan tiedä mihin kaikkeen vaikuttaa.

Oppia ikä kaikki, sori kaikille ja kiitokset avusta!

Toki nyt vielä sitten seuraillaan kuinka kämpän lämpö säilyy lattialämmityksellä.
Lattialämmityksestähän aloin kirjoittamaan ja juttu kääntyikin pumpun säätöihin.
Kyllähän tuota lämpenemistä helpottaa, kun on yölläkin normaalit lämmöt kierrossa! 

Ja jos tästä joku toinen Stiebelin omistaja sai samalla apuja, niin hyvä vain!
Apuja, kokemuksia ja kertomuksia vartenhan tämäkin sivusto on olemassa.

[peki]

Jes, palasin taas pannuhuoneesta ja ongelma ratkesi.
Ehkä jopa hieman nolottaa tämä, mutta eipä osannut laitteen asentajatkaan antaa tähän mitään parempaa kommenttia.

Eli siellä oli lämmitysohjelma taustalla, joka arkisin pöhöttää klo 6-22 ja viikonloppuisin 7-23.
Itse olin kyllä ollut siinä uskossa, että jos näitä ohjelmoituja aikoja haluaa käyttää, niin masiinasta pitää valita "Ohjelmakäyttö".
Mutta tämä lämmityksen ohjelmointi ei näköjään olekaan mikään normaali ohjelmoitu käyttö...
Ohjelma ilmeisesti pudottaa yöksi käyrän ja lämmöt jollekin säästö-moodille, en nyt edes tarkkaan tiedä mihin kaikkeen vaikuttaa.

Oppia ikä kaikki, sori kaikille ja kiitokset avusta!

Toki nyt vielä sitten seuraillaan kuinka kämpän lämpö säilyy lattialämmityksellä.
Lattialämmityksestähän aloin kirjoittamaan ja juttu kääntyikin pumpun säätöihin.
Kyllähän tuota lämpenemistä helpottaa, kun on yölläkin normaalit lämmöt kierrossa! 

Ja jos tästä joku toinen Stiebelin omistaja sai samalla apuja, niin hyvä vain!
Apuja, kokemuksia ja kertomuksia vartenhan tämäkin sivusto on olemassa.

Ilmoittele kun pakkaset alkaa, että riittääkö pilliputken tehot.

[peki]

Menee vähän asian vierestä, mutta onko kukaan patteritalolainen laskenut vastaavan lämmitysalan m2/neliöillä?
Tuosta saisi aika kattavan mitoitusavun vaikkapa Tomppelille. Tosin hänellä on aika kattava mitoitustaulukko jo
nyt
l

[OilToSoil]

Kysynpä taas uutta asiaa tämän ketjun jatkeena, en nyt keksinyt parempaakaan paikkaa.

Jakotukin säätämisestä: Jos ruuvaan yhtä piiriä vaikka kierroksen auki, niin miten se vaikuttaa muihin piireihin? Laskeeko niissä heti virtausnopeudet? Ja jos yhtä piiriä säätää, niin pitääkö muihin piireihin tehdä jotain vastaliikkeitä?

Olen vielä hiukan noviisi näissä säätöasioissa...

Eilen säädin yhden makuuhuoneen piiriä tuon yhden kiekan suuremmalle ja yön jälkeen olikin sitten olohuone / ruokailutila / keittiö viilentynyt hieman.
Ajattelin, että voiko tuo yhden piirin säätö vaikuttaa heti noin radikaalisti, parin asteen pudotuksen sisälämmössä.
Tai sitten on lämmityskäyrä vielä pielessä...

Kiertovesipumppu on asennossa 2, meno- / tuloveden ero näytti olevan n. 2,5 astetta lattialämmön runkoputken pinnasta mitattuna.

Aamulla nostin käyrän 0,6:een, jolla menovesi oli 34,3 astetta. Ulkona näytti olevan -0,3 astetta.
Katsotaan kuinka tuo vaikuttaa. Alkaa vain taas hiukan heikottaa tuo menoveden korkea lämpötila...

[fraatti]

Jakotukin säätämisestä: Jos ruuvaan yhtä piiriä vaikka kierroksen auki, niin miten se vaikuttaa muihin piireihin? Laskeeko niissä heti virtausnopeudet? Ja jos yhtä piiriä säätää, niin pitääkö muihin piireihin tehdä jotain vastaliikkeitä?

Eilen säädin yhden makuuhuoneen piiriä tuon yhden kiekan suuremmalle ja yön jälkeen olikin sitten olohuone / ruokailutila / keittiö viilentynyt hieman.
Ajattelin, että voiko tuo yhden piirin säätö vaikuttaa heti noin radikaalisti, parin asteen pudotuksen sisälämmössä.
Tai sitten on lämmityskäyrä vielä pielessä...

Kiertovesipumppu on asennossa 2, meno- / tuloveden ero näytti olevan n. 2,5 astetta lattialämmön runkoputken pinnasta mitattuna.

Alkaa vain taas hiukan heikottaa tuo menoveden korkea lämpötila...

Jakotukeissa säädöt vaikuttavat aina myös toisiin piirieihin ainakin hiukan...

Karkea esimerkki vaikka tekijöitä tuossa yhtälössä on todellisuudessa enemmän kuin mitä esimerkki antaa ymmärtää.
Virtausta käytettävissä 10l/min neljään piiriin jolloin tasapainossa jokaiseen tulisi 2,5l/min.
Aukaistaan yhtä piiriä hieman reilummin. Virtaus siellä 4l/min muihin jää 6l/m eli 2l/min.

Aukaistuun piiriin 4/2,5=1,6 kertainen virtaus, 2/25=0,8 eli muiden piirien virtauksesta leikkaantuu 20% pois.

[nikoak]

Jakotukin säätämisestä: Jos ruuvaan yhtä piiriä vaikka kierroksen auki, niin miten se vaikuttaa muihin piireihin? Laskeeko niissä heti virtausnopeudet? Ja jos yhtä piiriä säätää, niin pitääkö muihin piireihin tehdä jotain vastaliikkeitä?

Olen vielä hiukan noviisi näissä säätöasioissa...

Vesi menee aina helpointa reittiä , joten muissa piireissä virtaus hieman laskee kun yhtä piiriä avataan. Teoriassa säätäminen on helppoa käytännössä ei.

Itsellä on jo vuodet ollut luonnollisesti yläkerran makkari viileämpi kuin muut huoneet. Pintalämpömittarin kanssa leikkiminen ja virtausten ruuvailu ei ole tuottanut tulosta. korkeintaan huonompaan suuntaan.
Oman vaikeutensa aiheuttaa vuorokautiset lämpötilavaihtelut ja lattialämmityksen hidas vaikutus.

Väkísinkin käy mielessä kun on pari päivää vapaa-ajastaan uhrannut säätämisleikkiin josko kuitenkin olisi tullut helpommaksi hakea se bilteman 15euron sähköpatteri makkarin nurkkaan. Ei varmaan 20euroa enempää tee sähkölaskuun.
Voi kun olisi jokin helppo konsti mitata eri piirien virtaukset.. Jotenkin en osaa luottaa tuohon pintalämpömittariin tässä tapauksessa.

[OilToSoil]

Jakotukin säätämisestä: Jos ruuvaan yhtä piiriä vaikka kierroksen auki, niin miten se vaikuttaa muihin piireihin? Laskeeko niissä heti virtausnopeudet? Ja jos yhtä piiriä säätää, niin pitääkö muihin piireihin tehdä jotain vastaliikkeitä?

Eilen säädin yhden makuuhuoneen piiriä tuon yhden kiekan suuremmalle ja yön jälkeen olikin sitten olohuone / ruokailutila / keittiö viilentynyt hieman.
Ajattelin, että voiko tuo yhden piirin säätö vaikuttaa heti noin radikaalisti, parin asteen pudotuksen sisälämmössä.
Tai sitten on lämmityskäyrä vielä pielessä...

Kiertovesipumppu on asennossa 2, meno- / tuloveden ero näytti olevan n. 2,5 astetta lattialämmön runkoputken pinnasta mitattuna.

Alkaa vain taas hiukan heikottaa tuo menoveden korkea lämpötila...

Jakotukeissa säädöt vaikuttavat aina myös toisiin piirieihin ainakin hiukan...

Karkea esimerkki vaikka tekijöitä tuossa yhtälössä on todellisuudessa enemmän kuin mitä esimerkki antaa ymmärtää.
Virtausta käytettävissä 10l/min neljään piiriin jolloin tasapainossa jokaiseen tulisi 2,5l/min.
Aukaistaan yhtä piiriä hieman reilummin. Virtaus siellä 4l/min muihin jää 6l/m eli 2l/min.

Aukaistuun piiriin 4/2,5=1,6 kertainen virtaus, 2/25=0,8 eli muiden piirien virtauksesta leikkaantuu 20% pois.

Kiitoksia havainnollisesta esimerkistä!
Pitääpä huvikseen lyödä suunnnitelman arvot exceliin ja koittaa laskea miten missäkin tilanteessa muuttuisi virtaukset.

Jakotukin säätämisestä: Jos ruuvaan yhtä piiriä vaikka kierroksen auki, niin miten se vaikuttaa muihin piireihin? Laskeeko niissä heti virtausnopeudet? Ja jos yhtä piiriä säätää, niin pitääkö muihin piireihin tehdä jotain vastaliikkeitä?

Olen vielä hiukan noviisi näissä säätöasioissa...

Vesi menee aina helpointa reittiä , joten muissa piireissä virtaus hieman laskee kun yhtä piiriä avataan. Teoriassa säätäminen on helppoa käytännössä ei.

Itsellä on jo vuodet ollut luonnollisesti yläkerran makkari viileämpi kuin muut huoneet. Pintalämpömittarin kanssa leikkiminen ja virtausten ruuvailu ei ole tuottanut tulosta. korkeintaan huonompaan suuntaan.
Oman vaikeutensa aiheuttaa vuorokautiset lämpötilavaihtelut ja lattialämmityksen hidas vaikutus.

Väkísinkin käy mielessä kun on pari päivää vapaa-ajastaan uhrannut säätämisleikkiin josko kuitenkin olisi tullut helpommaksi hakea se bilteman 15euron sähköpatteri makkarin nurkkaan. Ei varmaan 20euroa enempää tee sähkölaskuun.
Voi kun olisi jokin helppo konsti mitata eri piirien virtaukset.. Jotenkin en osaa luottaa tuohon pintalämpömittariin tässä tapauksessa.

Pintalämpömittarilla tässä on tullut itsekin ahkerasti leikittyä. Välillä melko turhauttavaa touhua...
Virtaukset olisi tosiaan kiva nähdä jostain. Auttaisi kyllä säätöjen tekemisessä.

Eilen taas kummastelin sitä, kun menovesi oli muistaakseni 33 asteen luokkaa ja lattia n. 24 astetta. Paluuvesi lämpöpumpulle oli reilu pari astetta viileämpää kuin meno.
Vesi ei siis jäähdy kierrossa juuri ollenkaan ja taitaa olla melkoinen eriste sitten tuo kipsilevy + laminaatti yhdistelmä?!

Mitä jos laitan kiertoa hitaammalle ja koitan kasvattaa menon ja paluun eroa?
Eikös tilanne vain mene huonommaksi, eli lattia jää vielä viileämmäksi?

[seppaant]

Helposti tulee sellainen käsitys, että kun virtausta pienennetään ja poistuvan veden lämpötila laskee, niin lattiaan jää enemmän lämpöä.
Asia on kuitenkin juuri päinvastoin. Eli kun virtausta kasvatetaan ja lämpötilaero pienenee, niin lattiaan jää enemmän lämpöä.

ATS

[OilToSoil]

Helposti tulee sellainen käsitys, että kun virtausta pienennetään ja poistuvan veden lämpötila laskee, niin lattiaan jää enemmän lämpöä.
Asia on kuitenkin juuri päinvastoin. Eli kun virtausta kasvatetaan ja lämpötilaero pienenee, niin lattiaan jää enemmän lämpöä.

ATS

Ok, näin ajattelinkin, että sen täytyy olla.
Toki välillä tullut mietittyä, että mitäs jos se onkin toisin päin...

Mutta olisiko mitään hyötyä koittaa pitää eroa isompana, jossain 6-9 asteessa? Onko suuremmasta erosta mitään hyötyä esim. lämpöpumpulle?
Tietenkin, jos ja kun tämä tarkoittaa menoveden lämpötilan nostoa, niin ei varmaan kannata.

[peki]

Helposti tulee sellainen käsitys, että kun virtausta pienennetään ja poistuvan veden lämpötila laskee, niin lattiaan jää enemmän lämpöä.
Asia on kuitenkin juuri päinvastoin. Eli kun virtausta kasvatetaan ja lämpötilaero pienenee, niin lattiaan jää enemmän lämpöä.

ATS

Tässä oma näkemys asiaan.
Itse suosin laatan lämmitystä siten että lauhduttimelta lähtisi mahdollisimman kuuma vesi. Lauhdutinpumppu kakkosella nostaa lähtevän veden lämpötilaa noin 2 astetta jos vertaa kolmosnopeuteen.
Hullunkierto sitten priimaa tietysti sitä jonkin verran kummassakin  tapauksessa.
Tämä hidas kierto laatassa perustuu ainakin omalla kohdalla siihen että se lämpimin vesi menee laatan ulko-osiin, ja näin ollen tämä
lämmittääkin laattaa korostetusti reunoilta.
Putkituksen asennuksella on tietysti ratkaiseva rooli tässä.
Laatan keskiosat pysyy lämpöisenä vähemmälläkin.
Tässä mallissa lauhduttimelle palaava vesi on tai pitäisi olla mahdollisimman viileää kun laatta imee enemmän ja näin ollen lauhduttimen keskilämpö käyntiajaksolla suotuisa hyvään hyötysuhteeseen.
Laitan käppyröitä tänne kun saadaan nollakelejä enemmän ja aurinko ei vaikuta enää mittaustulokseen.
Tuo Seppaantin laskelma putkikoko/neliö on sinällään ihan hyvä, mutta sekään ei ota huomioon sitä tosiseikkaa
 että putket lattiassa on ryhmitelty ulkoseinäpainotteisesti ja lämmönluovutuskin on näin ollen hieman vääristynyt.

[fraatti]

Tässä oma näkemys asiaan.
Itse suosin laatan lämmitystä siten että lauhduttimelta lähtisi mahdollisimman kuuma vesi. Lauhdutinpumppu kakkosella nostaa lähtevän veden lämpötilaa noin 2 astetta jos vertaa kolmosnopeuteen.

Mitä kuumempi tavara lauhduttimelta lähtee sen huonompi COP 

Laatan keskiosat pysyy lämpöisenä vähemmälläkin.

Ei tuohon tarvi itse vaikuttaa, mitä suurempi lämpötilaero laatan ja veden välissä on sen enemmän lämpöä siirtyy. Jos lämpötila on sama lämpöä ei siirry mihinkään.

Toisekseen täytyy muistaa että mlp ei tuota lämmintä kuin käydessään ja uskoisin että huilin aikana lämmöt sitten tasautuvat pikkuhiljaa jokapaikassa samaan(ilman termostaatteja). Esim jos pumppu käy kerran/vrk niin aivan tasantarkkaan jokapaikassa lattia on yhtä lämmin kun kiertävä vesi sen tasoittaa. Oletko ikinä mitannut mitä tapahtuu lattialämmitys piirin paluulämmöille pumpun pysähdyttyä?

Ainakin jos pumppu ei käy todella tiuhaan uskoisin että muutamien tuntien jälkeen joka piiristä tulee takaisin aivan yhtä lämmintä vettä. Jollei nyt sitten jotain piiriä ole miltei kuristettu tukkoon..

Esim kuvitellaan että halutaan pitää joku piiri lämpösempänä kuin muut ja siellä on käynnin aikana suurempi virtaus. Käynnin lopussa piiristä tulee takaisin 27 asteista ja muista 25. No nyt sitten tämä 25 asteinen vesihän alkaa välittömästi pumpun pysähdyttyä jäähdyttämään tätä 27 asteista osaa laatasta kunnes pumppu tarttaa uudestaan.

[peki]

Tässä oma näkemys asiaan.
Itse suosin laatan lämmitystä siten että lauhduttimelta lähtisi mahdollisimman kuuma vesi. Lauhdutinpumppu kakkosella nostaa lähtevän veden lämpötilaa noin 2 astetta jos vertaa kolmosnopeuteen.

Mitä kuumempi tavara lauhduttimelta lähtee sen huonompi COP 

Laatan keskiosat pysyy lämpöisenä vähemmälläkin.

Ei tuohon tarvi itse vaikuttaa, mitä suurempi lämpötilaero laatan ja veden välissä on sen enemmän lämpöä siirtyy. Jos lämpötila on sama lämpöä ei siirry mihinkään.

Toisekseen täytyy muistaa että mlp ei tuota lämmintä kuin käydessään ja uskoisin että huilin aikana lämmöt sitten tasautuvat pikkuhiljaa jokapaikassa samaan(ilman termostaatteja). Esim jos pumppu käy kerran/vrk niin aivan tasantarkkaan jokapaikassa lattia on yhtä lämmin kun kiertävä vesi sen tasoittaa. Oletko ikinä mitannut mitä tapahtuu lattialämmitys piirin paluulämmöille pumpun pysähdyttyä?

Ainakin jos pumppu ei käy todella tiuhaan uskoisin että muutamien tuntien jälkeen joka piiristä tulee takaisin aivan yhtä lämmintä vettä. Jollei nyt sitten jotain piiriä ole miltei kuristettu tukkoon..

Esim kuvitellaan että halutaan pitää joku piiri lämpösempänä kuin muut ja siellä on käynnin aikana suurempi virtaus. Käynnin lopussa piiristä tulee takaisin 27 asteista ja muista 25. No nyt sitten tämä 25 asteinen vesihän alkaa välittömästi pumpun pysähdyttyä jäähdyttämään tätä 27 asteista osaa laatasta kunnes pumppu tarttaa uudestaan.

Hyvä pointti.
Paluun lämmöt romahtaa aika äkkiä kun pumppu pysähtyy, mutta se kylmin osa laatasta on saanut enemmän energiaa kuin keskiosa joka
taas johtaa siihen että laatta on kauemmin tasalämpöisempi kuin että lämmittäisin laattaa kauttaaltaan yhtä paljon.

[fraatti]

Hyvä pointti.
Paluun lämmöt romahtaa aika äkkiä kun pumppu pysähtyy, mutta se kylmin osa laatasta on saanut enemmän energiaa kuin keskiosa joka
taas johtaa siihen että laatta on kauemmin tasalämpöisempi kuin että lämmittäisin laattaa kauttaaltaan yhtä paljon.

Tietysti asia mistä puhun edellyttää että lattialämmityksessä muuten on virtaukset jotakuinkin kohdallaan eikä jostain ole joku piiri "levällään" tai vastaavasti toinen kiinni.

Sä kun oot jaksanut aina kaikenmoista mittailla niin teepä testi missä mittaat lattista palaavan vedenlämpötilan muutosta käynnin jälkee.. vielä kun olisi "kylmä" piiri ja "lämmin" piiri kyseessä niin näkisi kuinka lämmöt käyttäytyvät... Heti käynnin jälkeen ainakin joka piiriin menevän veden lämpötila on aivan sama joka pyrkii tasaamaan laattojen lämpötiloja suhteessa toisiinsa..

[peki]

Hyvä pointti.
Paluun lämmöt romahtaa aika äkkiä kun pumppu pysähtyy, mutta se kylmin osa laatasta on saanut enemmän energiaa kuin keskiosa joka
taas johtaa siihen että laatta on kauemmin tasalämpöisempi kuin että lämmittäisin laattaa kauttaaltaan yhtä paljon.

Tietysti asia mistä puhun edellyttää että lattialämmityksessä muuten on virtaukset jotakuinkin kohdallaan eikä jostain ole joku piiri "levällään" tai vastaavasti toinen kiinni.

Sä kun oot jaksanut aina kaikenmoista mittailla niin teepä testi missä mittaat lattista palaavan vedenlämpötilan muutosta käynnin jälkee.. vielä kun olisi "kylmä" piiri ja "lämmin" piiri kyseessä niin näkisi kuinka lämmöt käyttäytyvät... Heti käynnin jälkeen ainakin joka piiriin menevän veden lämpötila on aivan sama joka pyrkii tasaamaan laattojen lämpötiloja suhteessa toisiinsa..

Mulla nuo kaikki piirit on levällään kun isommassa tilassa on vastaavasti enemmän piirejä. Pienissä piireissä on luonollisesti hieman kovempi lämpö
kun ne on jotain eteisiä tai kylppäreitä.
Tuo Husdata pyörii yotäpäivää ja käppyrää tulee.
Muutama talvi sitten vaimoke oli jostain ihmeen syystä saanut inspiraation pyyhkiä pölyjä ja oli samalla tietysti hipaissut mennessään vierashuoneen termarin kiinni. Meni monta päivää ennenkuin muu laatta sai luovutusenergialla kurottua umpeen tuon todella kylmenneen osan laatasta. Vesi ikäänkuin kävi jäähyllä kyseisessä tilassa
Eli älkää missään tapauksessa päästäkö MITÄÄN osaa laatasta jäähtymään liikaa.

[OilToSoil]

Heittelen täältä väliin tunnelmia ja tuloksia...

Tunnelmat alhaalla, mutta menovesi ylhäällä!
Eli yön jälkeen sain huoneen lämmön pysymään 22 asteessa kun menovesi oli aamulla 36 astetta!!?!?!
Ja kiertovesipumppu oli täysillä. En tosin tiedä oliko tällä pumpun nopeudella enää mitään tekemistä sen kanssa.

Mutta mitä ihmettä? Kolmekutosta vettä verkkoon, ulkona pari astetta pakkasta. Ei hyvältä näytä!
Missä se säästö nyt sitten tulee verrattuna patterilämmitykseen?

Mistä tätä lähtisi selvittämään?
Virtausmittareilla vai millä ihmeellä...
Onko tuo kipsilevyillä tehty rakenne vain sitten sellainen, että vaatii lämpimämpää vettä?

Olisi hyvä kuulla, onko muilla tehtynä lattialämmitys tällä kipsilevytekniikalla ja millaisia lämpöjä menee milläkin kelillä lattiaan.

[seppaant]

Paljonko oli lattiasta poistuvan veden lämpötila?
Nyt pitäisi saada vertailuarvoja vastaavista kipsilevylattioista sekä mikä on niissä on lämmitysputken sisäpinta-alan suhde lattiapinta-alaan.

ATS

[OilToSoil]

Paljonko oli lattiasta poistuvan veden lämpötila?
Nyt pitäisi saada vertailuarvoja vastaavista kipsilevylattioista sekä mikä on niissä on lämmitysputken sisäpinta-alan suhde lattiapinta-alaan.

ATS

Muistaakseni delta oli 2,5 astetta. Tämä pitää vielä tarkistaa illalla.
Eli ei se paljon jäähdy siellä matkalla.

Jos vesi ei jäähdy tuon enempää, niin voiko olettaa, että virtaus on riittävä?
Vai onko tuolla deltalla ja virtauksella mitään tekemistä keskenään?
Kun en taas täysin ymmärrä...

Kuulemani mukaan, kun on tehty kipsilevyillä ja kun on vanha talo kyseessä, voisi menoveden lämpöä joutua korottamaan 4-5 astetta...
Mene ja tiedä. Silti ihmettelen: pakkasta pari astetta, menovesi 36! 

Nyt kuumeisesti odotan kokemuksia, onko kellään muulla vastaavaa ratkaisua ja kuinka toimii.

[seppaant]

Muistaakseni delta oli 2,5 astetta. Tämä pitää vielä tarkistaa illalla.
Eli ei se paljon jäähdy siellä matkalla.

Pienehköltähän tuo delta vaikuttaa.
Pieneen deltaan päästään, jos virtaus on suuri tai lämpö ei siirry.
Ja jos samalla tarvitaan korkea menolämpötila kallistuu vaaka huonon lämmönsiirtymisen puolelle.

ATS

[OilToSoil]

Muistaakseni delta oli 2,5 astetta. Tämä pitää vielä tarkistaa illalla.
Eli ei se paljon jäähdy siellä matkalla.

Pienehköltähän tuo delta vaikuttaa.
Pieneen deltaan päästään, jos virtaus on suuri tai lämpö ei siirry.
Ja jos samalla tarvitaan korkea menolämpötila kallistuu vaaka huonon lämmönsiirtymisen puolelle.

ATS

Olemmekohan sitten sössineet tuossa lattian teossa? En kyllä ymmärrä, mikä siinä voisi mennä pieleen.

Lattian pintalämpö nousi eilen illalla parhaillaan n. 25 asteeseen, menovesi oli muistaakseni siinä vaiheessa jotain 34.
Pintakipsilevynä on 13 mm normaali kipsi, ei siis EK. Tämä on kiinnitetty saneerauslaastilla putkien ja suikaleiden päälle.
Ehjän kipsikerroksen päällä on 2 mm solumuovi ja sen päällä 8 mm laminaatti.

[fraatti]

Pintakipsilevynä on 13 mm normaali kipsi, ei siis EK. Tämä on kiinnitetty saneerauslaastilla putkien ja suikaleiden päälle.
Ehjän kipsikerroksen päällä on 2 mm solumuovi ja sen päällä 8 mm laminaatti.

Mitä näitä nyt on lukenut niin kyllähän tuo nuo kipsiviritelmät on ollut vähän sellasia ja tälläsiä ja ei voi missään nimessä verrata valussa olevaan lattialämmitykseen. Siitä en osaa sanoa kumpi totetutus on parempi tuo kipsi systeemi vai lämmönluovutuslevyt. Toisaalta ek:n ja n levynpainossa on puolet eroa joten voisi kyllä äkkiseltään ettei tuo n levyn lämmönjohtavuuskaan ole samalla tasolla kuin ek tai lattia gyprockissa. Asia olisi helppo tarkistaa netistä mutta itsellä painaa töihinläntö päälle...

Toinen on lattimateriaalin valinta. Esim laminaatti ja parketti ovat eristeitä lattian päällä ja aiheuttavat sen että lämpötila pitää olla materiaalin alla korkeampi. Parketti taitaa jopa eristää vielä paremmin mutta on sitten jalalle viilempänäkin mukavampi.

Ehkä kannattaisi hiukan hakea vertailupohjaa vaikka täältä ketjusta jossa on paljon kokemuksia:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2516.0


Ja kolmas tietysti se että vanhassa talossa lämmönhukka on suurempi kuin uudessa. Ja tietysti kaikki on loppupeleissä siitä kiinni millainen lämmönhukka on talossa. Jos hukkaa ei ole riittää 25 asteinen vesi lattiassa 25 asteiseen huoneilmaan. Jos katolta höyrynsulut puuttuu ja vaan 10cm purua eristeenä niin varmaan saa ajaa 50 asteista lattiaan ja silti huoneessa ei tule kuuma...

Onko tuo menoveden lämpötila jatkuvasti tuo sama vai vain pumpun käydessä? Kyllä mullakin lattiaan menee tälläsillä keleillä varmaan 33 asteista mutta sitä ei menekuin käyntijakson loppupuolella ne muutamat hassut kerrat kuin lämpöpumppu käy. Hatusta heittämällä käy 3-4krt/pv eli noin 6h-8h.

Muistaakseni pumppu jauhaa 0 kelissä niin että paluun ja menon keskiarvo on käynnin pysähtyessä 29 astetta. Tästä voidaan arvioida että käyntijakson pysähtyessä meno on 34 ja paluu 25. Uudelleen käynnistyessä (ehkä 6h kuluttua) lattian pitää olla jäähtynyt 2,5 astetta että pumppu käynnistyy uudelleen. Eli 26,5 asteiseksi keskiarvoisesti. Tästä voidaan sitten arvioida että laatan lämpötila keskimäärin on 26,5-29 asteen (ka 27,7) välissä jatkuvasti. Tämä nyt vain vertailuksi 170+70m2 kohteesta lattialämmityksellä valussa.

[OilToSoil]

Pintakipsilevynä on 13 mm normaali kipsi, ei siis EK. Tämä on kiinnitetty saneerauslaastilla putkien ja suikaleiden päälle.
Ehjän kipsikerroksen päällä on 2 mm solumuovi ja sen päällä 8 mm laminaatti.

Mitä näitä nyt on lukenut niin kyllähän tuo nuo kipsiviritelmät on ollut vähän sellasia ja tälläsiä ja ei voi missään nimessä verrata valussa olevaan lattialämmitykseen. Siitä en osaa sanoa kumpi totetutus on parempi tuo kipsi systeemi vai lämmönluovutuslevyt. Toisaalta ek:n ja n levynpainossa on puolet eroa joten voisi kyllä äkkiseltään ettei tuo n levyn lämmönjohtavuuskaan ole samalla tasolla kuin ek tai lattia gyprockissa. Asia olisi helppo tarkistaa netistä mutta itsellä painaa töihinläntö päälle...

Toinen on lattimateriaalin valinta. Esim laminaatti ja parketti ovat eristeitä lattian päällä ja aiheuttavat sen että lämpötila pitää olla materiaalin alla korkeampi. Parketti taitaa jopa eristää vielä paremmin mutta on sitten jalalle viilempänäkin mukavampi.

Ehkä kannattaisi hiukan hakea vertailupohjaa vaikka täältä ketjusta jossa on paljon kokemuksia:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2516.0


Ja kolmas tietysti se että vanhassa talossa lämmönhukka on suurempi kuin uudessa. Ja tietysti kaikki on loppupeleissä siitä kiinni millainen lämmönhukka on talossa. Jos hukkaa ei ole riittää 25 asteinen vesi lattiassa 25 asteiseen huoneilmaan. Jos katolta höyrynsulut puuttuu ja vaan 10cm purua eristeenä niin varmaan saa ajaa 50 asteista lattiaan ja silti huoneessa ei tule kuuma...

Onko tuo menoveden lämpötila jatkuvasti tuo sama vai vain pumpun käydessä? Kyllä mullakin lattiaan menee tälläsillä keleillä varmaan 33 asteista mutta sitä ei menekuin käyntijakson loppupuolella ne muutamat hassut kerrat kuin lämpöpumppu käy. Hatusta heittämällä käy 3-4krt/pv eli noin 6h-8h.

Muistaakseni pumppu jauhaa 0 kelissä niin että paluun ja menon keskiarvo on käynnin pysähtyessä 29 astetta. Tästä voidaan arvioida että käyntijakson pysähtyessä meno on 34 ja paluu 25. Uudelleen käynnistyessä (ehkä 6h kuluttua) lattian pitää olla jäähtynyt 2,5 astetta että pumppu käynnistyy uudelleen. Eli 26,5 asteiseksi keskiarvoisesti. Tästä voidaan sitten arvioida että laatan lämpötila keskimäärin on 26,5-29 asteen (ka 27,7) välissä jatkuvasti. Tämä nyt vain vertailuksi 170+70m2 kohteesta lattialämmityksellä valussa.

Joo, tiedän, ettei tämä kipsisysteemi vastaa millään betonia.
Kävin katsomassa noita kipsilevyjen arvoja netistä ja kaikissa (KN, KEK ja KL 15) on sama lämmönvastus, RP 0,06. Siitä ei siis pitäisi olla kiinni.

Ja vanha talo on tosiaan, ei ollenkaan niin tiivis kuin uudet. Mutta olen ajatellut, että kun pattereillakin riitti 40 asteinen vesi nollakeleillä, niin eikös tuo ole aika normaali lukema? Ja näin ollen talo ei olisi mikään harakanpesä...

Pumpun käyntijaksojen lepojaksojen aikana menovesi ei ehdi tippumaan kuin pari astetta, kun pumppu taas hörähtää uudestaan käyntiin. Tuo onkin toinen, mitä olen ihmetellyt. Pumppu huilaa aina sen pakolliset 20 min ja tuntuu, että lähtee välittömästi uudelle kierrokselle. Tästä kyllä ei ole tarkkaa seurantaa, mutta mielestäni käy aika usein. Jotenkin tuntuu, ettei 400 l puskuri oikein varaa kunnolla lämpöä ja pitkät käynti- ja lepojaksot ovat haavetta vain.
Toki tätä sotkee toinen lämmityspiiri, joka on alakerran patteriverkostolle ja se nyt jäähtyykin nopeammin ja enemmän.

Kyllä nyt on kaikki pielessä!

[Matias]

Onko noissa huoneissa, missä on lattialämmitys, kalusteet paikoillaan ?
Jos huoneet on vielä kalustamatta niin laminaatti saattaa askeläänieristeen vaikutuksesta olla irti (kohollaan)  kipsilevystä ja se heikentää lämmön siirtymistä.

Ruokakomeron puuttuvan kynnyksen kohdalta mittailin myös, siitä kun näkyy vielä ylin kipsilevykin:
- Lähtö = 32,9
- Paluu = 31,9
- Kipsilevy = 26,8
- Solumuovi = 25,7
- Laminaatti = 24,1

Tuossa näyttäisi kipsilevyn ja laminaatin lämpötilaero olevan 2,7 astetta (?) ja siinä välissähän se solumuovinen askeläänieriste on

[OilToSoil]

Onko noissa huoneissa, missä on lattialämmitys, kalusteet paikoillaan ?
Jos huoneet on vielä kalustamatta niin laminaatti saattaa askeläänieristeen vaikutuksesta olla irti (kohollaan)  kipsilevystä ja se heikentää lämmön siirtymistä.

Ruokakomeron puuttuvan kynnyksen kohdalta mittailin myös, siitä kun näkyy vielä ylin kipsilevykin:
- Lähtö = 32,9
- Paluu = 31,9
- Kipsilevy = 26,8
- Solumuovi = 25,7
- Laminaatti = 24,1

Tuossa näyttäisi kipsilevyn ja laminaatin lämpötilaero olevan 2,7 astetta (?) ja siinä välissähän se solumuovinen askeläänieriste on

On huonekalut paikoillaan.

Joo, vaikuttaisi kyllä tuo solumuovi ja laminaatti yhdistelmä syövän aika paljon lämpöjä. Toki nämä mitattu halvalla mittarilla, enkä nyt täysin aina luota noihin...

Seuraanpa nyt tilannetta, päivän aikana oli laminaatin lämpö noussut osittain jo 26 asteeseen, laskin jopa käyrää hieman.
Voiko tässä kuitenkin olla tuota varaavaa massaa sen verran, että reagoi hitaasti ja olen itse liian hätäinen?
Toki, verkkoon menee nytkin 33 asteista ja ulkona on +1,9 astetta. Kai se on vain tyydyttävä tähän.

[OilToSoil]

Linjasäätöventtiili, tai päätyventtiili, millä nimellä sitä nyt kutsutaankaan.
Jos sitä laittaa isommalle, niin paraneeko virtaus kaikissa piireissä?
Vai onko asia juuri toisin päin, eli sitä kuristamalla saisi lämmityspiireille enemmän virtausta?
Omassa jakotukissa tuo säätöventtiili on paluupuolella, eli kun vesi palaa lattiasta jakotukille ja siitä takaisin pumpulle.

Ehkä tyhmä kysymys, mutta kysynpähän vaan.

[Kimmo_L]

Linjansäätöventtiiliä avaamalla virtaus suurenee siinä jakotukissa.

Tuota venttiiliä käytetään lähinnä silloin, kun on useampi jakotukki ja sillä säädetään virtauksen jakautuminen eri jakotukeille. Jos on vaikka kaksi jakotukkia ja tuota avaa toisella jakotukilla, niin sen jakotukin kaikkien piirien virtaus suurenee, mutta se on vastaavasti pois toiselta jakotukilta.

[OilToSoil]

Jees. Ei löydy kuin yksi jakotukki, joten tasapainolla ei niin väliä.
Kannattaako tuo olla sitten aina täysillä auki, jotta saa parhaan mahdollisen virtauksen aikaiseksi? Kun ei siis muita tukkeja ole.
Vai voiko tulla jo kiertovesipumpun rajat vastaan, eli ei saisi virtaamaa riittävän suureksi? Vai miten tuo nyt menee...

[seppaant]

Kannattaako tuo olla sitten aina täysillä auki, jotta saa parhaan mahdollisen virtauksen aikaiseksi? Kun ei siis muita tukkeja ole.
Mitä pienemmät ovat virtausvastukset sitä suurempi on virtaus-> kannattaa pitää täysin auki.

Vai voiko tulla jo kiertovesipumpun rajat vastaan, eli ei saisi virtaamaa riittävän suureksi? Vai miten tuo nyt menee...
Mitä pienempi on putkiston virtausvastus sitä enemmän tällainen pieni keskipakopumppu pumppaa.

ATS

[WPF]

Laita arvot suunnitelman mukaan ja jollei toimi, niin soita suunnittelijalle.

Minkä merkkinen lattialämmitys ja keneltä ostit?

[OilToSoil]

Avasin venttiilin "täpölle" eli asentoon 10.
Suunnitelmassa oli arvo 8.

Nooh, ehkä en toimittajaa käy tässä nimeltä mainitsemaan, ettei tule huonoa julkisuutta turhaan.
Koska voihan se olla, että lattiat ei vaan lämpene, koska:
A) Olemme itse sössineet kipsien laitossa
B) Vanha talo = harakanpesä
 

Ehkä jonkun pitäisi vielä mitata virtaukset, miten oikeasti kiertää ja millä vauhdilla.
Jos ne on ok, niin eiköhän se ole sitten siinä ja puhallusvillan tilausta vaan päälle, katto täyteen!

[euroshopperi]

Jatketaan tähän aiheeseen, kun sopivasti ittellä tuli virtausten kanssa häiriöitä. Eli suunnitelmat on kyllä laskettu, mutta ei noita virtaamia saa mitenkään järkeväksi meikäläisellä. Eli ruuvasin yläkerran piirit kunnolla auki ja laitoin termarit säätämään virtauksia. Shuntti menee välillä vielä kiinni yläkerran piirissä ja venttiilit tuppaa olemaan paljon kiinni, mutta tarvittaessa siis lämpöä löytyy kyllä tarpeeksi, kun kokeilin ensin ilman termareita. Mulla on siis yläkerralle ja alakerralle omat kiertopumput jotka vaihtelee nopeutta isohkolla skaalalla. Eli jos esim sattuu tuo asennuspöytäkirja kusemaan kunnolla, niin voi kyllä antaa sen virtausten säädön vaikka termareillekkin. Itte olen ainakin oikein tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen.