Puskurivaraaja pelkässä lattialämmitys talossa, sekä WPC 10 pumpun säätöä

[sailor]

Mainitsit tuosta "mukavuus lämmöstä". Tai ainakin uponor mainostaa sitä tuolla nimellä. Kaverilla laitettiin anturit valuun ja kuulostihan sen hyvälle että lattiat ovat mukavan lämpöiset. No kun termostaatista ruuvasi "mukavuus lämpöä" tapahtui kuten aikaisemmin kerroin. Huonelämpötila 22, mukavuuslämpötila termostaatista 22. Mukavuuslämpö 24 -> huonelämpötila 24.

Tuo samainen asia tapahtuu yhtä lailla pelkkiä kosteita tiloja lämmittämällä. Alakerran S+PH+KHH+pukuhuone+yläkerran parin neliön vessa:n L2 piiriin kun tuuppaa hieman lämpimämpää Oumanin käyrällä, kun kerran aurinko ilmaiseksi lämmittää, niin lopputuloksena sitten jäähdytetään kesäisemmillä keleillä ILP:llä koko seuraava yö.


Tilanne näin välikeleillä:

TREND:stä poimittua dataa:
- ulkolämpötilan keskiarvo 8.5 astetta (väli 5-13.1 astetta)
- L1 menoveden keskiarvo 23.2 astetta
- L2 menoveden keskiarvo 24.4 astetta

Noilla arvoilla kämppä 22 asteinen. Nyt 21.6, koska kova tuuli jäähdyttänyt koko ajan. TREND käynnistetty 2 vrk sitten ja kokoajan tuullut.

Näin siis 10 vuotta vanhassa talossa 

Itsekin olen haaveillut viilennyksestä. Saa nähdä tuleeko koskaan olemaan varaa. Ensin pitäis kaapia jostain rahaa että sais talon rakennettua valmiiksi asti.
Tuolla meidän Nibellä kyllä onnistuu pesuhuoneen lämmitys ilman puskuriakin ja sitä harrastetaankin siinä määrin kuin on tarpeen...

Kylmien lattioidenkin uhalla, niin kannattaisiko suunnitella lattiaviiilennystä? Siinä maapiiri toimisi jopa paremmin kuin kaivo.

[fraatti]

Mainitsit tuosta "mukavuus lämmöstä". Tai ainakin uponor mainostaa sitä tuolla nimellä. Kaverilla laitettiin anturit valuun ja kuulostihan sen hyvälle että lattiat ovat mukavan lämpöiset. No kun termostaatista ruuvasi "mukavuus lämpöä" tapahtui kuten aikaisemmin kerroin. Huonelämpötila 22, mukavuuslämpötila termostaatista 22. Mukavuuslämpö 24 -> huonelämpötila 24.

Tuo samainen asia tapahtuu yhtä lailla pelkkiä kosteita tiloja lämmittämällä. Alakerran S+PH+KHH+pukuhuone+yläkerran parin neliön vessa:n L2 piiriin kun tuuppaa hieman lämpimämpää Oumanin käyrällä, kun kerran aurinko ilmaiseksi lämmittää, niin lopputuloksena sitten jäähdytetään kesäisemmillä keleillä ILP:llä koko seuraava yö.


Tilanne näin välikeleillä:

TREND:stä poimittua dataa:
- ulkolämpötilan keskiarvo 8.5 astetta (väli 5-13.1 astetta)
- L1 menoveden keskiarvo 23.2 astetta
- L2 menoveden keskiarvo 24.4 astetta

Noilla arvoilla kämppä 22 asteinen. Nyt 21.6, koska kova tuuli jäähdyttänyt koko ajan. TREND käynnistetty 2 vrk sitten ja kokoajan tuullut.

Näin siis 10 vuotta vanhassa talossa 

Juuri tämä on se asia mitä hain takaa. Halusin tuoda julki että uusissa asunnoissa lattiaa ei välttämättä ole mahdollista pitää niin jalalle mukavan lämpöisenä ilman että koko asunto on tarpeettoman kuuma.

Sinulla ilmeisesti shuntataan vesi molempiin piireihin. Tästä esimerkistä nähdään että tälläisellä kelillä hyöty on 1.2 astetta sellaisessa kohteessa missä on mahdollista säätää piiriien lämpötiloja erikseen.

[Roori]

Juuri tämä on se asia mitä hain takaa. Halusin tuoda julki että uusissa asunnoissa lattiaa ei välttämättä ole mahdollista pitää niin jalalle mukavan lämpöisenä ilman että koko asunto on tarpeettoman kuuma.

Sinulla ilmeisesti shuntataan vesi molempiin piireihin. Tästä esimerkistä nähdään että tälläisellä kelillä hyöty on 1.2 astetta sellaisessa kohteessa missä on mahdollista säätää piiriien lämpötiloja erikseen.

Toisin sanoen, nykyaikaisessa pahisn hyvin eristetyssä huushollissa pitää olla villasukat jalassa kesällä  ... korostuu vielä jos on kivilattioita paljon...muuten lämmitetään lattioita ja ILP:llä viilennetään ilmaa   

Lisää johtopäätöstä että on parempi olla 2 piiriä 'kostet' ja 'kuivat' jolloin kuivat lattiat saa pois päältä kesäksi ja vielä 'kosteiksi' vain tosiaan mahdollismman vähän lattioita, eli ihan 'pakolliset'.

Ja taas lisää, jos aikoo pärjätä yhdellä piirillä kaikki niin sitten pitää laittaa termostaatit 'kuiviin' tiloihin, joka taas oikeastaan tarkoittaa 'puskuri-pakkoa'.

Tai sitten tosiaan keplotellaan matoilla tjms... lattiamateriaalit lienee sitten aika avain asemassa 'hypertalon' mukavuutta ajatellen...

Jääköön arvailujen varaan mikä olisi oma valinta jos uutta tommosta 'hypertaloa' tekisi 

[WPF]

Seuraavaan (koskakohan  ) uuteen taloon laitan sähkökaapelin suihkuun vesikiertoinen lattiallämmitysputken päälle ja siihen 25-27 C pyynniksi.

Kesällä kesätoiminto päälle ( ei lämmityspyyntiä) ja pumppu lepää ja tekee kerran päivässä käyttövettä. Suihkukoneen lattia silti vaimolle lämmin!

Kun lämmitys lähtee päälle ja menovesi ylittää kaapelin pyynnön sähkölämmitys tippuu pois. Kustannus lienee mitätön käytölle..


Edit.. Alkuperäiseen asiaan, minulla kesäkäyttöpäällä kesäisin ja suihkuvesi lämmittää lattian suihkuttaessa. Piirejä avoinna ilman termostaatteja sauna, suihku, KHH, keittiö ja eteinen. Yhteensä ainakin noin 40-50 neliöö ?

[fraatti]

Seuraavaan (koskakohan  ) uuteen taloon laitan sähkökaapelin suihkuun vesikiertoinen lattiallämmitysputken päälle ja siihen 25-27 C pyynniksi.

Vastaavasta on ollut täällä joskus juttua aiemminkin...

Tosin saman ajaisi jos pumpusta saisi jonkun tuollaisen moodin päälle että kärvistelisi tuota vettä vaikka sitten pumpun omilla 3kW vastuksilla tarpeen tullen kesällä ja muut piirit olisivat kiinni.

Muuten.

Viessmannin pumpusta pystyy estämään kompressorin käytön lämmitykseen. Tällöin käyttövesi tehdään vielä kompressorilla. Lämmitys sähköllä. Voisikohan vastaavalla tavalla ajaa Stiebeliä. Silloin esim yhden 3kW vastuksen käyttäminen lämmitykseen saattaisi toimia. Voisi ainakin testata tuleeko kämppä liian kuumaksi.. jos ei sähköllä raskisi lämpöisenä pitää...

Tosin esim 1000€ puskurivaraajan hinnalla saa jo aika monen kesän pesutilojen lattiat lämpöiseksi vaikka sähköllä lämmittäisikin..

[tomppeli]

Tulistusvaraajallisesta, ns. "suomipumpusta" voi ottaa ihan pieniäkin lämmitystehoja lattiapiiriin ilman, että tulee mitään häiriöitä pumpun toimintaan.
Harmina on sitten sen  korkeampi hinta.

[WPF]

Seuraavaan (koskakohan  ) uuteen taloon laitan sähkökaapelin suihkuun vesikiertoinen lattiallämmitysputken päälle ja siihen 25-27 C pyynniksi.

Vastaavasta on ollut täällä joskus juttua aiemminkin...

Tosin saman ajaisi jos pumpusta saisi jonkun tuollaisen moodin päälle että kärvistelisi tuota vettä vaikka sitten pumpun omilla 3kW vastuksilla tarpeen tullen kesällä ja muut piirit olisivat kiinni.

Muuten.

Viessmannin pumpusta pystyy estämään kompressorin käytön lämmitykseen. Tällöin käyttövesi tehdään vielä kompressorilla. Lämmitys sähköllä. Voisikohan vastaavalla tavalla ajaa Stiebeliä. Silloin esim yhden 3kW vastuksen käyttäminen lämmitykseen saattaisi toimia. Voisi ainakin testata tuleeko kämppä liian kuumaksi.. jos ei sähköllä raskisi lämpöisenä pitää...

Tosin esim 1000€ puskurivaraajan hinnalla saa jo aika monen kesän pesutilojen lattiat lämpöiseksi vaikka sähköllä lämmittäisikin..

Niin no... Se kaapeli maksaa sinne kylppärin lattiaan 40€..  Aika helppoa...

[fraatti]

Niin no... Se kaapeli maksaa sinne kylppärin lattiaan 40€..  Aika helppoa...

Juu rakennusvaiheessa maksaa tuonverran. Jälkikäteen huomattavasti enemmän....

[kimmo83]

Seuraavaan (koskakohan  ) uuteen taloon laitan sähkökaapelin suihkuun vesikiertoinen lattiallämmitysputken päälle ja siihen 25-27 C pyynniksi.

Minulla on molemmat laitettuna pesuhuoneeseen ja apukeittiöön, mutta en ole vielä käyttänyt sähköä kun muutama ihminen on sanonut että jos kaapeli on kiinni putkessa niin, putki saattaa sulaa kun kaapeli on päällä. On ollut tarkoitus testata tuo asia, mutta ei ole vielä kerinnyt.
Joten kysymys kuuluu, että mitä mieltä täällä on käyttäjät, käykö sähkökaapeli niin lämpimänä että lattialämmitysputki sulaa?

[peki]

Seuraavaan (koskakohan  ) uuteen taloon laitan sähkökaapelin suihkuun vesikiertoinen lattiallämmitysputken päälle ja siihen 25-27 C pyynniksi.

Minulla on molemmat laitettuna pesuhuoneeseen ja apukeittiöön, mutta en ole vielä käyttänyt sähköä kun muutama ihminen on sanonut että jos kaapeli on kiinni putkessa niin, putki saattaa sulaa kun kaapeli on päällä. On ollut tarkoitus testata tuo asia, mutta ei ole vielä kerinnyt.
Joten kysymys kuuluu, että mitä mieltä täällä on käyttäjät, käykö sähkökaapeli niin lämpimänä että lattialämmitysputki sulaa?

Olen asentanut noita kaapeleita aika moneen kylppäriin, mutta vastaan ei ole tullut että olisi alla vesiputket.
Kuitenkin vastuskaapeli ei missään tapauksessa saa mennä päällekkäin itsensä kanssa juuri tuon ylilämpiämisen vuoksi.
Toisaalta kaapelin tehot, noin 10w/m ei paljoo ole, mutta lämmitysputki saattaa ainakin pidemmällä aikavälillä hapertua jos
vastuslanka on aivan kiinni siinä. Olisi varmaan ollut paras kun olisi laittanut toisen verkon lämmitysputkien päälle ja siihen vastus. Tai sitten vastusverkko joka ei paljoakaan nosta valun korkeutta ja voidaan aika helposti lisätä jälkikäteen.

[sailor]

Nyt pitääkin seuraavaksi herättää kysymys kuinka te saatte ne lattiat sieltä kosteista tiloista kylmiksi?

Kuumapuolihan jo selvitettiin eli kaapelit lattiaan tai vaihtoventtiilipumppuun tonnin puskuri. Tai ostetaan tulistuspumppu lattialämmitystaloon. Jäähdytys hoidetaan samanaikaisesti ILP:llä/puhallinkonvektorilla kun muuten kämpässä ei pysty olemaan. Ehdotan lisäksi myös avattavia ikkunoita kosteisiin tiloihin. Niiitä aukipitämällä saa myös ylilämpöä pois.

Minulla ei ole kuin yksi keino saada kosteiden tilojen lattioita kylmäksi ja se tapahtuu seuraavasti:

- lämpökäyrä niin pienelle kosteista tiloista ettei sinne mene yhtään lämmitystä ja samaan aikaan annetaan ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatterin kerätä viileyttä piiriin. Tämäkäään ei toimi kesällä jos päivällä on lämmintä, koska sama kenno lämmittää piiriä päivisin. Eli joudun sulkemaan ja avaamaan kennon sulkua, jotta saan ne lattiat kylmiksi. Muutoin ei onnistu, ei mene alle 22 asteen oikein mitenkään. Ei auta edes se että kosteat tilat sijaitsevat alakerrassa ja S+PH vielä ihan ylärinteen puolella ja lattiaeristeitäkin on vain 15cm. Ei vaan *kele kylmene 

Esitän kaikille vaihtoventtiilipumpun (ilman puskuria) omistaville vapaa-aikaansa pesuhuoneessa paljain varpain aikaansa viettäville siihen kattoon infrapunalämmitintä, jonka kytkette kattovaloon. Maksaa 15 euroa: http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/LVI/Lampopatteri-ja-lampo/Lampopatteri-Sahko/Infrapunalammitin-1000-W-46214/

[kimmo83]

Seuraavaan (koskakohan  ) uuteen taloon laitan sähkökaapelin suihkuun vesikiertoinen lattiallämmitysputken päälle ja siihen 25-27 C pyynniksi.

Minulla on molemmat laitettuna pesuhuoneeseen ja apukeittiöön, mutta en ole vielä käyttänyt sähköä kun muutama ihminen on sanonut että jos kaapeli on kiinni putkessa niin, putki saattaa sulaa kun kaapeli on päällä. On ollut tarkoitus testata tuo asia, mutta ei ole vielä kerinnyt.
Joten kysymys kuuluu, että mitä mieltä täällä on käyttäjät, käykö sähkökaapeli niin lämpimänä että lattialämmitysputki sulaa?

Olen asentanut noita kaapeleita aika moneen kylppäriin, mutta vastaan ei ole tullut että olisi alla vesiputket.
Kuitenkin vastuskaapeli ei missään tapauksessa saa mennä päällekkäin itsensä kanssa juuri tuon ylilämpiämisen vuoksi.
Toisaalta kaapelin tehot, noin 10w/m ei paljoo ole, mutta lämmitysputki saattaa ainakin pidemmällä aikavälillä hapertua jos
vastuslanka on aivan kiinni siinä. Olisi varmaan ollut paras kun olisi laittanut toisen verkon lämmitysputkien päälle ja siihen vastus. Tai sitten vastusverkko joka ei paljoakaan nosta valun korkeutta ja voidaan aika helposti lisätä jälkikäteen.

Joo, no minulla on putket verkonalla, eli olen käyttänyt asennuslistaa joka tulee eristeeseen kiinni ja siihen putket, sitten verkko ja verkkoon kiinni kaapeli. Eli periaatteessa, kaaplin ei pitäisi koskea putkeen, kun vielä valun aikana nostelin verkkoa sitä mukaa kun valoin. Ei kait tässä auta kun kokeilla miten käy 

[paukku.]

Tuolta toisesta osioista löysin vähän kirjoittelua samasta asiasta..


Seuraavaksi olisin kysynyt pätkäkäynnistä. Onko se todellinen ongelma ja jos on,kuinka rankasti ylimitoitettu järjestelmän pitää olla, jotta se on ongelmallinen? Pätkäkäyntiä nämä myyjät pitävät suurena perusteluna vajaatehoisille tarjouksille. Argumentti on, että kesällä kun lattiaan ei lämpöä mene kuin nimeksi, kompressori käy lyhyissä pätkissä silloin, kun lämmintä vettä ei suuria määriä käytetä.


Osaatteko kertoa kokeneemmat ja osaavammat asiasta?

Kolmen kauppa näyttäisi olevan omalta osalta...Danfoss, Stiebel ja Viessmann. Kahdesta ensinmainitusta on nyt 9kW tarjoukset myös nenän edessä. Nyt tarttis vaan päättää.

Jussi
[/quote]

Jos kesäkäytössä on lämmityksen kuormana vain kosteiden tilojen lattiat, ei ole merkitystä, hankitko 7 vai 9 kW -tehoisen laitteen.
Pieni lattia-ala ei kuormita kummassakaan tapauksessa pumppua riittävästi.
Kiertoveden lisävaraajaa tarvitaan molemmissa tapauksissa.

Käyttöveden teko ei ole se ongelma, paitsi manttelivaraajallisessa pumpussa.

Infrapunalämmitin ei Lämmitä niitä jalkapohjia, joten matto on tässä tapauksessa näistä kahdesta vaihtoehdoista parempi 

[paukku.]

Kysymys kuuluukin onko kellään lattialämmitystalossa puskurivaraajaa??

[sailor]

Infrapunalämmitin ei Lämmitä niitä jalkapohjia, joten matto on tässä tapauksessa näistä kahdesta vaihtoehdoista parempi 

Ei jalkapohjia, vaan sitä lattiapintaa. http://www.avaeksperdid.fi/infrapunalammittimet

[paukku.]

Jätetään kuitenkin nuo infralämmittimet, matot, villasukat kaupan hyllyyn niitä tarvitseville!!

[Roori]

Jätetään kuitenkin nuo infralämmittimet, matot, villasukat kaupan hyllyyn niitä tarvitseville!!

eli tiputtaudut takasi maanpinnalle, vai pitäsikö sanoa kaakelilattialle... 

[peki]

Seuraavaan (koskakohan  ) uuteen taloon laitan sähkökaapelin suihkuun vesikiertoinen lattiallämmitysputken päälle ja siihen 25-27 C pyynniksi.

Minulla on molemmat laitettuna pesuhuoneeseen ja apukeittiöön, mutta en ole vielä käyttänyt sähköä kun muutama ihminen on sanonut että jos kaapeli on kiinni putkessa niin, putki saattaa sulaa kun kaapeli on päällä. On ollut tarkoitus testata tuo asia, mutta ei ole vielä kerinnyt.
Joten kysymys kuuluu, että mitä mieltä täällä on käyttäjät, käykö sähkökaapeli niin lämpimänä että lattialämmitysputki sulaa?

Olen asentanut noita kaapeleita aika moneen kylppäriin, mutta vastaan ei ole tullut että olisi alla vesiputket.
Kuitenkin vastuskaapeli ei missään tapauksessa saa mennä päällekkäin itsensä kanssa juuri tuon ylilämpiämisen vuoksi.
Toisaalta kaapelin tehot, noin 10w/m ei paljoo ole, mutta lämmitysputki saattaa ainakin pidemmällä aikavälillä hapertua jos
vastuslanka on aivan kiinni siinä. Olisi varmaan ollut paras kun olisi laittanut toisen verkon lämmitysputkien päälle ja siihen vastus. Tai sitten vastusverkko joka ei paljoakaan nosta valun korkeutta ja voidaan aika helposti lisätä jälkikäteen.

Joo, no minulla on putket verkonalla, eli olen käyttänyt asennuslistaa joka tulee eristeeseen kiinni ja siihen putket, sitten verkko ja verkkoon kiinni kaapeli. Eli periaatteessa, kaaplin ei pitäisi koskea putkeen, kun vielä valun aikana nostelin verkkoa sitä mukaa kun valoin. Ei kait tässä auta kun kokeilla miten käy 

Varovasti aloittelet lämmityksen jos laatta on kesän jäljiltä viileä eikä pumppu ole vielä nostanut peruslämpöä laatassa.
Toivottavasti on asennettu termostaatti ja anturi betoniin kaapelia varten.

[kimmo83]

Seuraavaan (koskakohan  ) uuteen taloon laitan sähkökaapelin suihkuun vesikiertoinen lattiallämmitysputken päälle ja siihen 25-27 C pyynniksi.

Minulla on molemmat laitettuna pesuhuoneeseen ja apukeittiöön, mutta en ole vielä käyttänyt sähköä kun muutama ihminen on sanonut että jos kaapeli on kiinni putkessa niin, putki saattaa sulaa kun kaapeli on päällä. On ollut tarkoitus testata tuo asia, mutta ei ole vielä kerinnyt.
Joten kysymys kuuluu, että mitä mieltä täällä on käyttäjät, käykö sähkökaapeli niin lämpimänä että lattialämmitysputki sulaa?

Olen asentanut noita kaapeleita aika moneen kylppäriin, mutta vastaan ei ole tullut että olisi alla vesiputket.
Kuitenkin vastuskaapeli ei missään tapauksessa saa mennä päällekkäin itsensä kanssa juuri tuon ylilämpiämisen vuoksi.
Toisaalta kaapelin tehot, noin 10w/m ei paljoo ole, mutta lämmitysputki saattaa ainakin pidemmällä aikavälillä hapertua jos
vastuslanka on aivan kiinni siinä. Olisi varmaan ollut paras kun olisi laittanut toisen verkon lämmitysputkien päälle ja siihen vastus. Tai sitten vastusverkko joka ei paljoakaan nosta valun korkeutta ja voidaan aika helposti lisätä jälkikäteen.

Joo, no minulla on putket verkonalla, eli olen käyttänyt asennuslistaa joka tulee eristeeseen kiinni ja siihen putket, sitten verkko ja verkkoon kiinni kaapeli. Eli periaatteessa, kaaplin ei pitäisi koskea putkeen, kun vielä valun aikana nostelin verkkoa sitä mukaa kun valoin. Ei kait tässä auta kun kokeilla miten käy 

Varovasti aloittelet lämmityksen jos laatta on kesän jäljiltä viileä eikä pumppu ole vielä nostanut peruslämpöä laatassa.
Toivottavasti on asennettu termostaatti ja anturi betoniin kaapelia varten.

Joo, pitää alkaa soittaa sähkömiehelle että tulee asentamaan termostaatin paikalleen, siis kaapelin termostaatin, putkelle ei ole termostaattia. Ja anturille on paikka betonissa. Alunperin oli suunnitteilla että laatta lämpiää pesuhuoneessa ja apukeittiössä sähköllä, ja putket laitoin vain sen takia että jos joskus laitan maalämmön, no siinä kun remontti eteni niin se samalla laajeni ja koko talosta käytettiin lattiat hajalla ja laitettiin putket ja tilattiin maalämpö  Ja ei voi kun sanoa että kyllä sitä joskus ihminen tekee järki päätöksiä 
Kuinka vaikea olisi tehdä niin että kun kaapelin termostaatti menee päälle, eli laatta lämpiää sähköllä, niin samalla jakotukilta menisi siltä osin kierto pois, kun tyhjää sitä haalea vettä kierrättää laatassa jossa sähkökaapeli yrittää pitää lämpöjä, vai?

[peki]

Seuraavaan (koskakohan  ) uuteen taloon laitan sähkökaapelin suihkuun vesikiertoinen lattiallämmitysputken päälle ja siihen 25-27 C pyynniksi.

Minulla on molemmat laitettuna pesuhuoneeseen ja apukeittiöön, mutta en ole vielä käyttänyt sähköä kun muutama ihminen on sanonut että jos kaapeli on kiinni putkessa niin, putki saattaa sulaa kun kaapeli on päällä. On ollut tarkoitus testata tuo asia, mutta ei ole vielä kerinnyt.
Joten kysymys kuuluu, että mitä mieltä täällä on käyttäjät, käykö sähkökaapeli niin lämpimänä että lattialämmitysputki sulaa?

Olen asentanut noita kaapeleita aika moneen kylppäriin, mutta vastaan ei ole tullut että olisi alla vesiputket.
Kuitenkin vastuskaapeli ei missään tapauksessa saa mennä päällekkäin itsensä kanssa juuri tuon ylilämpiämisen vuoksi.
Toisaalta kaapelin tehot, noin 10w/m ei paljoo ole, mutta lämmitysputki saattaa ainakin pidemmällä aikavälillä hapertua jos
vastuslanka on aivan kiinni siinä. Olisi varmaan ollut paras kun olisi laittanut toisen verkon lämmitysputkien päälle ja siihen vastus. Tai sitten vastusverkko joka ei paljoakaan nosta valun korkeutta ja voidaan aika helposti lisätä jälkikäteen.

Joo, no minulla on putket verkonalla, eli olen käyttänyt asennuslistaa joka tulee eristeeseen kiinni ja siihen putket, sitten verkko ja verkkoon kiinni kaapeli. Eli periaatteessa, kaaplin ei pitäisi koskea putkeen, kun vielä valun aikana nostelin verkkoa sitä mukaa kun valoin. Ei kait tässä auta kun kokeilla miten käy 

Varovasti aloittelet lämmityksen jos laatta on kesän jäljiltä viileä eikä pumppu ole vielä nostanut peruslämpöä laatassa.
Toivottavasti on asennettu termostaatti ja anturi betoniin kaapelia varten.

Joo, pitää alkaa soittaa sähkömiehelle että tulee asentamaan termostaatin paikalleen, siis kaapelin termostaatin, putkelle ei ole termostaattia. Ja anturille on paikka betonissa. Alunperin oli suunnitteilla että laatta lämpiää pesuhuoneessa ja apukeittiössä sähköllä, ja putket laitoin vain sen takia että jos joskus laitan maalämmön, no siinä kun remontti eteni niin se samalla laajeni ja koko talosta käytettiin lattiat hajalla ja laitettiin putket ja tilattiin maalämpö  Ja ei voi kun sanoa että kyllä sitä joskus ihminen tekee järki päätöksiä 
Kuinka vaikea olisi tehdä niin että kun kaapelin termostaatti menee päälle, eli laatta lämpiää sähköllä, niin samalla jakotukilta menisi siltä osin kierto pois, kun tyhjää sitä haalea vettä kierrättää laatassa jossa sähkökaapeli yrittää pitää lämpöjä, vai?

Juuri niin kuin pitääkin olet toiminut. Katso että se termarin anturi menee varmasti paikalleen. Jälkikäteen asentaen se saattaa jumittaa lattian ja seinän mutkakohdassa.
Tuo kierron pysäyttäminen vastuskäytön ajaksi on mielenkiintoinen asia.
Toisaalta jos ei vesi kierrä niin putket saattavat lämmetä liikaa, ei ehkä hyvä?
Vastuslanka on kuitenkin aika pinnassa ja näin ollen kierron ollessa päällä jäähdyttääkö paljoakaan pintaa?
Toisaalta lämpövuoto veteen ei hukkaan mene. Alkaahan se vesi jokatapauksessa viilentämään laattaa kun vastustermari
saavuttaa lämpötilatavoitteen.
 Kokeilemalla tuokin selviää.
Matias varmaan osaa auttaa tuossa termostaatti ongelmassa jos siihen päädyt.
Käsittääkseni piuha seinätermarilta jakotukin ohjaimelle.
Iso ja raskas remonttihan laatan piikkaus ja uudelleen valu on mutta pitkässä juoksussa aina kannattava sijoitus.

[kimmo83]

Juuri niin kuin pitääkin olet toiminut. Katso että se termarin anturi menee varmasti paikalleen. Jälkikäteen asentaen se saattaa jumittaa lattian ja seinän mutkakohdassa.
Tuo kierron pysäyttäminen vastuskäytön ajaksi on mielenkiintoinen asia.
Toisaalta jos ei vesi kierrä niin putket saattavat lämmetä liikaa, ei ehkä hyvä?
Vastuslanka on kuitenkin aika pinnassa ja näin ollen kierron ollessa päällä jäähdyttääkö paljoakaan pintaa?
Toisaalta lämpövuoto veteen ei hukkaan mene. Alkaahan se vesi jokatapauksessa viilentämään laattaa kun vastustermari
saavuttaa lämpötilatavoitteen.
 Kokeilemalla tuokin selviää.
Matias varmaan osaa auttaa tuossa termostaatti ongelmassa jos siihen päädyt.
Käsittääkseni piuha seinätermarilta jakotukin ohjaimelle.
Iso ja raskas remonttihan laatan piikkaus ja uudelleen valu on mutta pitkässä juoksussa aina kannattava sijoitus.

Joo, ei auta kun alkaa kokeilemaan. kerron täällä sitten miten homma toimii. kokeilen ensin kierto päällä. Ja jos tuntuu että pitää kehitellä tuota kierron sulku systeemiä, niin sitten pitää alkaa suunnitelemaan siihen joku hyvä systeemi.
Minua auttoi tuossa remontissa jonkin verran se että talossa oli työlaatta jonka päällä rossilattia, joten purku oli helppo homma, vielä kun tein sillai että väliseinät jäivät paikalleen, eli roikkuivat katosta, niin niitä ei sitten tarvinnut rakentaa uudelleen. Ja uuden lattian valussa käytin IT-massaa, niin sekin oli aika yksinkertainen, kun ei tarvinnut vetää pintaa, aikaa valussa meni noin 30min ja sitten vain odotella, ainoa mikä näissä uuden sukupolven massoissa on että kun nesteytys on muutakin kuin vettä, niin "liima" pinta tulee aika kova ja pitävä, eli se oli hiottava pois, jotta laatta kuivu.

[peki]

Juuri niin kuin pitääkin olet toiminut. Katso että se termarin anturi menee varmasti paikalleen. Jälkikäteen asentaen se saattaa jumittaa lattian ja seinän mutkakohdassa.
Tuo kierron pysäyttäminen vastuskäytön ajaksi on mielenkiintoinen asia.
Toisaalta jos ei vesi kierrä niin putket saattavat lämmetä liikaa, ei ehkä hyvä?
Vastuslanka on kuitenkin aika pinnassa ja näin ollen kierron ollessa päällä jäähdyttääkö paljoakaan pintaa?
Toisaalta lämpövuoto veteen ei hukkaan mene. Alkaahan se vesi jokatapauksessa viilentämään laattaa kun vastustermari
saavuttaa lämpötilatavoitteen.
 Kokeilemalla tuokin selviää.
Matias varmaan osaa auttaa tuossa termostaatti ongelmassa jos siihen päädyt.
Käsittääkseni piuha seinätermarilta jakotukin ohjaimelle.
Iso ja raskas remonttihan laatan piikkaus ja uudelleen valu on mutta pitkässä juoksussa aina kannattava sijoitus.

Joo, ei auta kun alkaa kokeilemaan. kerron täällä sitten miten homma toimii. kokeilen ensin kierto päällä. Ja jos tuntuu että pitää kehitellä tuota kierron sulku systeemiä, niin sitten pitää alkaa suunnitelemaan siihen joku hyvä systeemi.
Minua auttoi tuossa remontissa jonkin verran se että talossa oli työlaatta jonka päällä rossilattia, joten purku oli helppo homma, vielä kun tein sillai että väliseinät jäivät paikalleen, eli roikkuivat katosta, niin niitä ei sitten tarvinnut rakentaa uudelleen. Ja uuden lattian valussa käytin IT-massaa, niin sekin oli aika yksinkertainen, kun ei tarvinnut vetää pintaa, aikaa valussa meni noin 30min ja sitten vain odotella, ainoa mikä näissä uuden sukupolven massoissa on että kun nesteytys on muutakin kuin vettä, niin "liima" pinta tulee aika kova ja pitävä, eli se oli hiottava pois, jotta laatta kuivu.

Juu nuo pikakamat nykyisin on todella helppoja ja kalliita
Kyllä se kuivuu, tosin hitaasti ja hiontaa et tarvi tehdä kuin märkätilojen osalta. Eri valmistajilla on hieman poikkeavat
ohjeet.

[fraatti]

Jos ketjun alkuperäinen aloittaja päätyy johonkin ratkaisuun tuon asian suhteen niin kerrohan kuinka homman kanssa kävi...

[paukku.]

Varmaan päädyn hommaamaan tuon stiebelin oman 200l varaajan ja siihen sopivan anturi.
Hommaaminen saattaa mennä kyllä kevääseen kun ihmettelen ensin talven ajan pumpun toimintaa ja säätöjä. Nyt tarkoitus seurailla keruupiirin lämpötiloja ja säätää tarvittaessa pumpun nopeutta. Nyt on pumpunteho 100% ja sillä täyttyy ohjekirjan asetukset.
Lattialämmityspiirin pumpun nopeutta pystyy säätämään pumpusta ja sitä koitetaan nyt säätää jotta saadaan pumppu käymään /huilaamaan mah pitkään..
Talvella, kun on kunnolla pakkasta niin saadaan säädettyä muutoinkin piirien virtaamat kohdalleen(hienosäätö). Kyllähän tuo 1000€ kustannus kannattaa miettiä kunnolla, mutta pitemmällä tähtäimellä säästää varmaan niin pumppua kuin sähköä, Mukavuuskin ehkä lisääntyy??

[paukku.]

Hiukan päivitystä..

Nyt selvisikin erään Stibeliä asentavan liikkeen puolesta, että Stibelissä on tuon rikkinäisen 3-tieventtiilin lisäksi vaihdettava uusi ohjelma kortti jotta pumppu saadaan toimimaan oikein. Viikon päästä pitäisi jo tietää kuinka toimii.... 
Tuon ongelman jossa pumppu ajaa kaasupohjassa pitäisi tuolloin kuulemma hävitä ja menoveden lämpötila tippuu lähemmäs pyyntiä, joka mitataan paluu puolellta.
Korjaako tuo kortin vaihto nyt kaikki josta olen jauhanut??

[OilToSoil]

Hiukan päivitystä..

Nyt selvisikin erään Stibeliä asentavan liikkeen puolesta, että Stibelissä on tuon rikkinäisen 3-tieventtiilin lisäksi vaihdettava uusi ohjelma kortti jotta pumppu saadaan toimimaan oikein. Viikon päästä pitäisi jo tietää kuinka toimii.... 
Tuon ongelman jossa pumppu ajaa kaasupohjassa pitäisi tuolloin kuulemma hävitä ja menoveden lämpötila tippuu lähemmäs pyyntiä, joka mitataan paluu puolellta.
Korjaako tuo kortin vaihto nyt kaikki josta olen jauhanut??

Siis mikä 3-tieventtiilli on ollut koneessa rikki? Vaihtoventtiilikö?
Itselleni vaihdettiin Stiebeliin syyskuun alussa piirikortti, eli tuli uusi ohjelmisto sisään, koska vaihtoventtiili jumittui ohjemiston takia. Ei ymmärtääkseni ollut itse venttiilin vika. Näitä korjauksia tehtiin ilmeisesti vähän laajemmassakin mittakaavassa Suomessa.
Vai onko nyt tulossa vielä uusi päivitys?

Sellaisen bugin nimittäin löysin, että kone pudottaa tehdasasetuksena yöksi lämmöt alas. Näinhän se ei saisi automaattisesti tehdä ilman, että itse on määrittänyt kys. ohjelmakäyttöä.

Itse olen tuskaillut koneen säätöjen kanssa ja kaivannut pidempiä käyntiaikoja. Minulla on 400 l puskuri ja kone huilaa aina sen pakollisen 20 min ja sitten mennään taas.
Käyntiaikasuhde ollut tällä viikolla 53 %, eli ei se nyt onneksi vielä koko ajan käy...

[paukku.]

Vaihtoventtiili vai 3-tieventtiili ??  Toinen puhui toisesta ja toinen toisesta, eli en tiedä kumpi se on oikealta nimeltään. Koko paketti vaihdettiin kesäkuussa ja sen lisäksi 2 kpl putkia joissa oli nyt tehty joustopätkät kumiletkusta. Tämän lisäksi pitäisi vaihtaa kuulemma sen kortti, muutoin ei toimi kunnolla. Tämä kortin vaihto selvisi vissiin vasta myöhempänä. Noita pakettteja on vaihdettu useita ympäri eurooppaa...

[paukku.]

Siis vaihtoventtiili vaihdettu aiemmin ja nyt olisi uusi piirikortti jossa on venttiilin päivitetty ohjelma.
Lattiaan menevän veden lämpötila tippui +32,5c kun aiemmin piikkasi korkeammalle. Nyt nousee tuohon lämpötilaan ja pysyy suunnilleen siinä koko ajan.
Saadyn asetusta kanssa muutettu ja sillä on vaikutusta kuinka paljon yli paluuveden lämpötila menee pyydetystä. Nyt asetettu arvoon 28.

Asetusarvot:
Huonelämpötila. +22,2c,
saadyn 28
lammityskäyrä 0,22
Käyttövesi +46c
lamminvesik hyster 6

pakkasta ei vielä ole ollut kuin kerran -10c ja silloin lämmintä on riittänyt. Käyrän jyrkkyys on nyt aika matala ja saanähdä riittääkö lämmin kovilla pakkasilla?


COP lämmityksen osalta pyörinyt 6,0-8,6 välillä ja käyttövettä tehdessä 2,6-3,2

[tomppeli]

COP lämmityksen osalta pyörinyt 6,0-8,6 välillä

Nämä arvot tuskin ovat oikeita ja mahdollisia.
Kone tekee ne laskennallisesti ja laskenta varmaankin kaipaa jonkinlaista kalibrointia.

[WPF]

Nyt taitaa mennä hetkelliset ja pitkän ajan COP:t sekaisin....

Jos luvataan tilanteessa;  maasta otetaan 0C ja tehdään 35C,  COP 5. (eli COP 14511 0/35).

Niin syksyllä, kun maasta tuleekin 4 tai jopa 5 C ja tehdään 25-30C menovettä COP on yli 6... voipi olla hetkellisesti reilustikin.

Laitteessa on sisällä virtausmittari eli se ei ole ainoastaan laskennallinen.

[paukku.]

Stiebelissä on vuorokautinen laskuri joka nollaantuu vissiin klo:24.00, tässä klo.22.00 lukemat tältä päivältä. kokonais laskuri näkyy myös, mutta ongelmien takia en oikein luota tuloksiin..

Sähköä tuona päivänä kului kokonaisuudessaan 37,99Kwh josta maalämpöpumppu otti oman laskurin mukaansa 21,623Kwh
Käyttösähkön osuus 16,637Kwh

Lämpötila oli noin -2c

[paukku.]

1.Mitä vaikutusta on lämpimänkäyttöveden pumpun säädöllä? Nyt teho 100%

2.Mikä on oikea paikka ottaa ohjaus lämpöpumpusta ulkoiselle kiertovesipumpulle, jotta hullunkierto käy vain kun maalämpöpumppu tekee lämmintä käyttövettä? Nyt pyörii jatkuvasti.

3. Eikös nuo COP arvot ole niin kuin edellä jo kirjoittelinkin?

4. Ketkä ilmoittautuu WPC 10 pumpun omistajiksi ja mitkä säädöt on pumpussa.(VAIN lattialämmitys taloudet)

[Continen]

Moi,

Minulla on S-E:n WPF13 kimpassa 2,4m3 varaajan kanssa ja lattialämmityksellä. Suuri varaaja peruja puukattilalämmityksestä, joka on vielä pumpun rinnalla roskien polttoa ja satunnaista lämmitystä varten. Pumppu toimii ison varaajan kanssa loistavasti. Ajoin pumpulle vastepintamenetelmällä optimointimatriisin, jonka tavoitteena oli maksimoida hyötysuhde ja samalla minimoida käynnistysmäärä. Tuloksena on luonnollisesti kompromissi jonka tuloksena nollakelillä 6 käynnistystä vuorokaudessa reilusti päälle 5 COPilla (pumpun omilla mittareilla laskettuna). Pumppu toimii puskurivaraajakäytössä, eli lämpimän veden pumppu pyörii vain kun tehdään lämmitysvettä. Varaajasta suntilla vesi lattiaan. Varaajan kanssa pystyy helpohkosti säätämään käyntijaksoja mieleisekseen kun pelailee huonelämpötila-asetuksella. Pumppua ajetaan vastukset estettynä pelkällä kompuralla. Käyttövesi esilämmitetään ison varaajan kierukoissa ja lämmitetään loppuun sähkövaraajassa (käytännön järjestelyt ja tilaongelmat estivät pumpun suuremman hyödyntämisen käyttöveden teossa).

Joskus yhden automaatio/venttiili/mittaushörhön kanssa puhuttiin, että pitäisi perustaa pumppujen optimointia myyvä firma, mutta todettiin, että aika iso työ palkan eteen siinä pitäisi tehdä. Isompien kiinteistöjen järjestelmät tietysti voisivat olla tuottoisiakin, mutta pientalojen järjestelmät tuskin kattaisivat kuluja. Omalla kohdalla optimoimalla sähkölaskusta saatu pois ehkä 25-30% myyjäfirman asetusten jälkeen. Ja myös käynnistysmäärää kutistettu melko paljon. Ehkä kompurakin kestää siis pidempään.

[OilToSoil]

Tuosta käyttöveden pumpusta en osaa kyllä sanoa miten sen säätö vaikuttaa, mutta itselläni se on asennossa 50 %.
Tai siis sama pumppuhan se on kuin lämmityksessä, mutta käyttöveden teossa ilmeisesti sitten tehot putoaa 50 prosenttiin.
Manuaalissa taitaa lukea, että säädettävä siten, ettei pidä ääntä ja samaa puhui asentajakin.

Kateellisena katselen paukun ja Contisen tehonkulutuksia ja käynnistysmääriä.
Itsellä on ottotehot verkosta näissä nollakeleissä n. 30 kWh päivässä ja käynnistyksiä on varmaan 25-30 kpl.
Toki puskuri on 400 l ja puolet tönöstä patterilämmityksellä.
Pitää koittaa säätää systeemiä vaikka muuttamalla lämpötila-anturin kiinnityskohtaa. Jos sen heittäisi sieltä puskurin mittaustaskusta paluulinjaan kiinni...

Paukun COP:it näyttää kyllä aika hurjilta!
Olihan nuo kuvat otettu sen jälkeen, kun laite oli korjattu?

[paukku.]

Alla olisi taulukko muutamalta päivältä. Tarkoitus olisi jatkaa tietojen kirjaamista aina iltaisin ja laittaa taulukkoon. Nyt taulukosta näkyy säädöt ja sen mukaiset käyntiajat. Muuttelen asetuksia ja koitan keksiä milloin olisi paras!
Keli on nyt ollut 0c tietämillä ja täten on helpompi katsoa säätöjen vaikutus.
Nyt näyttäisi siltä, että säädyn asetuksen muuttaminen arvosta 28 -->30 vaikuttaa positiivisesti käyntiajan lyhenemiseen ja vastoin cop huonontumiseen? LV-pumpun tehon lasku taas parantaisi cop ?
Taulukossa saattaa olla virheitä, tuli tehtyä ed.yönä elokuvan katselun lomassa (jos virheitä löytyy niin ilmoitus kiitos!)
Cop arvot ovat hieman huonompia kuin koneen näytöllä. Arvot ovat laskettu edellisen illan kirjauksesta alkaen, eikä klo:24.00 kuin stiebelin näytössä.

[paukku.]

Tuosta käyttöveden pumpusta en osaa kyllä sanoa miten sen säätö vaikuttaa, mutta itselläni se on asennossa 50 %.
Tai siis sama pumppuhan se on kuin lämmityksessä, mutta käyttöveden teossa ilmeisesti sitten tehot putoaa 50 prosenttiin.
Manuaalissa taitaa lukea, että säädettävä siten, ettei pidä ääntä ja samaa puhui asentajakin.

Kateellisena katselen paukun ja Contisen tehonkulutuksia ja käynnistysmääriä.
Itsellä on ottotehot verkosta näissä nollakeleissä n. 30 kWh päivässä ja käynnistyksiä on varmaan 25-30 kpl.
Toki puskuri on 400 l ja puolet tönöstä patterilämmityksellä.
Pitää koittaa säätää systeemiä vaikka muuttamalla lämpötila-anturin kiinnityskohtaa. Jos sen heittäisi sieltä puskurin mittaustaskusta paluulinjaan kiinni...

Paukun COP:it näyttää kyllä aika hurjilta!
Olihan nuo kuvat otettu sen jälkeen, kun laite oli korjattu?

Kyllä kuva on peräisi 21.11.2014 ja kortti vaihdettiin suunnilleen 9.11.2014
Nuo pitemmän ajan laskurit eivät voi pitää paikkaansa, koska venttiili ei toiminut.
Stiebelin ohjekirjasta kuitenkin löytyy taulukko josta näkee pumpun tehon kun tietää keruupiirin tulevan lämpötilan. Kesällä jos järvestä tulee +20c vesi niin pumpun teho olisi 16.8KW ja cop olisi 7.8 ja ottoteho 2.2KW kun tehtäisiin 35 asteista vettä.

[OilToSoil]

Joo, enpä muistanut, että järvestähän voi saada melkoisen lämmintä vettä...

Tuosta säädin dyn -asetuksesta, lyhenikö siis käyntiajat, kun nostit sen arvoa?
Ja tehot väheni...?

[paukku.]

Joo, enpä muistanut, että järvestähän voi saada melkoisen lämmintä vettä...

Tuosta säädin dyn -asetuksesta, lyhenikö siis käyntiajat, kun nostit sen arvoa?
Ja tehot väheni...?

Kurkkaa liitteen alaosasta--> käyntiaika nyt 28% kun aiemmin oli 27-39%  en ole varma onko juuri tuolla se vaikutus vai jollain muulla säädöllä??
Suomennan taulukkoa jos tarvitsee..

[OilToSoil]

Epäilen, että ei se ole vaikuttanut, joku muu varmasti liittyy siihen.
En kyllä tiedä mikä...

Kun noita käyntiaikasuhteita katson ja vertailen omiini, niin selittää varmasti aika paljon, kun sinulla on käyrä 0,21 ja itselläni on 0,51.
Eli yli puolet isompi arvo ja näin ollen on myös menoveden lämpötilakin jonkin verran suurempi ja sitä kautta käy myös enemmän.

Eipä siinä, ihan selkeä seuranta sinulla tuossa ja mukavia tuloksia!

[paukku.]

Epäilen, että ei se ole vaikuttanut, joku muu varmasti liittyy siihen.
En kyllä tiedä mikä...

Kun noita käyntiaikasuhteita katson ja vertailen omiini, niin selittää varmasti aika paljon, kun sinulla on käyrä 0,21 ja itselläni on 0,51.
Eli yli puolet isompi arvo ja näin ollen on myös menoveden lämpötilakin jonkin verran suurempi ja sitä kautta käy myös enemmän.

Eipä siinä, ihan selkeä seuranta sinulla tuossa ja mukavia tuloksia!

Käyrä on vielä matala ja pakkaset näyttää mihin se tulee asettumaan.(ensimmäinen talvi)  suurimmat pakkaset ovat olleet -11c ja silloin lämmintä on vielä riittänyt noilla käyrillä.