Puskurivaraaja pelkässä lattialämmitys talossa, sekä WPC 10 pumpun säätöä

[paukku.]

Moi

Kuinka monella on puskurivaraaja Stiebelin maalämpöpumpun rinnalla pelkässä lattialämmitys talossa??
Olisi tarvetta tietää kokemuksia kyseisestä järjestelmästä.
Itsellä on Stibel Eltron 10wpc maalämpöpumppu ilman puskurivaraajaa lattialämmitys talossa ja nyt ajatuksissa olisi asentaa puskurivaraaja pidentämään pumpun käyntijaksoja varsinkin, kun lämmitystarve on pieni ja avoimia piirejä on vähän auki. Tuo "säädin dyn" asetus ei vaikuta muuhun kuin vastusten välisiin kytkemis aikoihin, joten ei hyötyä tässä tapauksessa.

[WPF]

Puskurivaraajan lisääminen pidentää käyntijaksoja myös lattialämmitystaloissa.

Lattialämmityspiirejä tulisi olla tarpeeksi auki, jotta laite toimii optimaalisesti, näin ei välttämättä kesällä ole.

[paukku.]

Sen verran ollaan edistytty, että pitäisi valita joko SBP200 E tai SBP 400 E varaaja. Tarvitseeko 400l varaajaa vai riittääkö 200l varaaja poistamaan pätkäkäynnin? Kohteen lattialämmityksen tilavuus itsessään on 141l
Olisiko jollain kertoa kokemuksista niin ei tarvitsisi haaskata rahoja turhaan...

[justus01]

Muista sitten vaatia hullunkierto ja 4-putkinen kytkentä tuohon puskurivaraajaan, muuten siitä varaajasta ei ole kesällä apua. Talvellahan sitä ei tarvitse mihinkään.

[Roori]

Sen verran ollaan edistytty, että pitäisi valita joko SBP200 E tai SBP 400 E varaaja. Tarvitseeko 400l varaajaa vai riittääkö 200l varaaja poistamaan pätkäkäynnin? Kohteen lattialämmityksen tilavuus itsessään on 141l
Olisiko jollain kertoa kokemuksista niin ei tarvitsisi haaskata rahoja turhaan...

eipä nuo tyypit kerro mitään, laita jotain kättä pidempää...kuvaa, linkkiä tjms.

hullunkierto lienee hiukan väärä nimitys tämmösten varaajien kohdalla...siis tuo Raksaajan 'vaatimus'...eikös nuo kumminkin ole jo oikein varaajia!
kyllä varaaja on ihan herkku oli kesä tai talvi... vai pitäsikö irrottaa kytkennät talveksi 

[peki]

Jätä se varaaja pois. Kesällä huonetermarit kiinni muista tiloista ja sitten lämpöä riittävästi sinne minne tarvitaan.
Kytkentäerotus voi olla jopa yli 5C. Laatta jäähtyy hitaasti kesällä ihan luonnostaan.
Lyhyitä varvejahan se käy, mutta aika harvoin kumminkin.

[WPF]

Sen verran ollaan edistytty, että pitäisi valita joko SBP200 E tai SBP 400 E varaaja. Tarvitseeko 400l varaajaa vai riittääkö 200l varaaja poistamaan pätkäkäynnin? Kohteen lattialämmityksen tilavuus itsessään on 141l
Olisiko jollain kertoa kokemuksista niin ei tarvitsisi haaskata rahoja turhaan...

hullunkierto lienee hiukan väärä nimitys tämmösten varaajien kohdalla...siis tuo Raksaajan 'vaatimus'...eikös nuo kumminkin ole jo oikein varaajia!
kyllä varaaja on ihan herkku oli kesä tai talvi... vai pitäsikö irrottaa kytkennät talveksi 

Laittaisin samantien 400L jos hinnassa ei paljon eroa ja tilaa on...

[Roori]

Jätä se varaaja pois. Kesällä huonetermarit kiinni muista tiloista ja sitten lämpöä riittävästi sinne minne tarvitaan.
Kytkentäerotus voi olla jopa yli 5C. Laatta jäähtyy hitaasti kesällä ihan luonnostaan.
Lyhyitä varvejahan se käy, mutta aika harvoin kumminkin.

huhuh mikä neuvo noihin olosuhteisiin...

400L  olis iliman muuta mun valinta...onko tuo pelkkä puskuri tuo SBP400 vai onko siinä jotain muutakin funtioo?

[peki]

Jätä se varaaja pois. Kesällä huonetermarit kiinni muista tiloista ja sitten lämpöä riittävästi sinne minne tarvitaan.
Kytkentäerotus voi olla jopa yli 5C. Laatta jäähtyy hitaasti kesällä ihan luonnostaan.
Lyhyitä varvejahan se käy, mutta aika harvoin kumminkin.

huhuh mikä neuvo noihin olosuhteisiin...

400L  olis iliman muuta mun valinta...onko tuo pelkkä puskuri tuo SBP400 vai onko siinä jotain muutakin funtioo?

Niin no Paukulla on aika samat olosuhteet kuin itellä lukuunottamatta autotallia.
Stiebelissä on muistaakseni aika rajoitettu tuo kytkentäerotus, eikä ehkä säädettävyys riitä.
Lisäksi aika järeä pumppu  noihin neliöihin uudiskohteessa.
Lisäys.
Oliko niin että yksi kuutio betonia vastaisi 400 lirtaa vettä? Korjatkaa jos muistan väärin.
Näin ollen  tuo varaaja toisi yhtä paljon varaavuutta kuin 12m2 betonilaattaa.

[justus01]

Sen verran ollaan edistytty, että pitäisi valita joko SBP200 E tai SBP 400 E varaaja. Tarvitseeko 400l varaajaa vai riittääkö 200l varaaja poistamaan pätkäkäynnin? Kohteen lattialämmityksen tilavuus itsessään on 141l
Olisiko jollain kertoa kokemuksista niin ei tarvitsisi haaskata rahoja turhaan...

eipä nuo tyypit kerro mitään, laita jotain kättä pidempää...kuvaa, linkkiä tjms.

hullunkierto lienee hiukan väärä nimitys tämmösten varaajien kohdalla...siis tuo Raksaajan 'vaatimus'...eikös nuo kumminkin ole jo oikein varaajia!
kyllä varaaja on ihan herkku oli kesä tai talvi... vai pitäsikö irrottaa kytkennät talveksi 

Eikös tässä nyt olla hakemassa sitä "täydellistä" lämmitysjärjestelmää? Silloin pitää rakentaa hullunkierto, ettei kierto pysähdy käyttöveden lämmityksen ajaksi.
Itse en ole puskuri laittanut eikä ole suunnitelmissa laittaakaan, kun en selvästikään ymmärrä herkkujen päälle. Nim. 108m2/8.8 kw ja lattiassa noin 60-70 litraa vettä 

[peki]

Sen verran ollaan edistytty, että pitäisi valita joko SBP200 E tai SBP 400 E varaaja. Tarvitseeko 400l varaajaa vai riittääkö 200l varaaja poistamaan pätkäkäynnin? Kohteen lattialämmityksen tilavuus itsessään on 141l
Olisiko jollain kertoa kokemuksista niin ei tarvitsisi haaskata rahoja turhaan...

eipä nuo tyypit kerro mitään, laita jotain kättä pidempää...kuvaa, linkkiä tjms.

hullunkierto lienee hiukan väärä nimitys tämmösten varaajien kohdalla...siis tuo Raksaajan 'vaatimus'...eikös nuo kumminkin ole jo oikein varaajia!
kyllä varaaja on ihan herkku oli kesä tai talvi... vai pitäsikö irrottaa kytkennät talveksi 

Eikös tässä nyt olla hakemassa sitä "täydellistä" lämmitysjärjestelmää? Silloin pitää rakentaa hullunkierto, ettei kierto pysähdy käyttöveden lämmityksen ajaksi.
Itse en ole puskuri laittanut eikä ole suunnitelmissa laittaakaan, kun en selvästikään ymmärrä herkkujen päälle. Nim. 108m2/8.8 kw ja lattiassa noin 60-70 litraa vettä 

Hullunkierto mullakin on tai voisihan anturin laittaa suoraan laattaan, josta tulisi tieto pumpulle.
Nämä nykytalot kyllä tuntuu lämpiävän pelkällä piereskelyllä asteen pari.

[justus01]

Nämä nykytalot kyllä tuntuu lämpiävän pelkällä piereskelyllä asteen pari.

Kyllä meillä täällä Oulun läänissä joutuu jonkiin verran maalämpöpumppuakin käyttää...ainakin käyttöveden lämmittämiseen
Pahimmillaan on pumppu vienyt 3900kwh vuodessa, mutta viime vuosina on riittänyt 3500-3600 kWh.

[paukku.]

No niin, nyt saatiin asia esille 


Aluksi tuossa olisi kytkentäkaavio kyseiselle varaajalle, varaajassa on 4 liitosta ja paikka anturille valmiina.

Nythän on tilanne se, että pumppu on ollut käytössä vajaan vuoden ja tuli sellainen ongelma esille, että keväällä, kesällä ja syksyllä lämmitystarpeen ollessa pieni pumppu saavuttaa nopeasti korkean menoveden lämpötilan. Stiebelin pumppuhan seuraa lattialämmityksestä palaavan veden lämpötilaa ja pesuhuoneen kierron aikana vesi ei kerkeä luovuttamaan niin nopeasti lämpöä kuin olisi tarpeen pumpun kannalta. Pumppu sammuu hetken käynnin jälkeen, koska paluuveden lämpötila on suurempi kuin pyydetty.Pumppu huilaa vakion 20min ja yrittää taas lämmittää... Pesuhuoneen lattialämmityksen vesitilavuus on noin 5l. Nyt kun Varaajan kytkisi noin kuin Stiebel Eltron on suunnitellut pääsisi varmaan tästä ongelmasta?? Josain lukii, että kyseinen kytkentä olisi nimeltään "ohivirtauskytkentä". Aluksi ajattelin tuota 200l varaajaa, mutta ehkä mahtuisi myös tuo 400l varaaja? Ohjeina netissä oli 10l/KW ja 20l/KW joten tuo 200l varaajakin riittäisi?

[paukku.]

Kuten Raksaaja kirjoittikin niin varaajalla saisi myös "lämmityksen pidettyä päällä pitempään", kun pumppu lämmittää käyttövettä. Näin uusien lattialämmityspiirien aukeaminen ei vaikuttaisi niin nopeasti pumpun toimintaan.

[peki]

No niin, nyt saatiin asia esille 


Aluksi tuossa olisi kytkentäkaavio kyseiselle varaajalle, varaajassa on 4 liitosta ja paikka anturille valmiina.

Nythän on tilanne se, että pumppu on ollut käytössä vajaan vuoden ja tuli sellainen ongelma esille, että keväällä, kesällä ja syksyllä lämmitystarpeen ollessa pieni pumppu saavuttaa nopeasti korkean menoveden lämpötilan. Stiebelin pumppuhan seuraa lattialämmityksestä palaavan veden lämpötilaa ja pesuhuoneen kierron aikana vesi ei kerkeä luovuttamaan niin nopeasti lämpöä kuin olisi tarpeen pumpun kannalta. Pumppu sammuu hetken käynnin jälkeen, koska paluuveden lämpötila on suurempi kuin pyydetty.Pumppu huilaa vakion 20min ja yrittää taas lämmittää... Pesuhuoneen lattialämmityksen vesitilavuus on noin 5l. Nyt kun Varaajan kytkisi noin kuin Stiebel Eltron on suunnitellut pääsisi varmaan tästä ongelmasta?? Josain lukii, että kyseinen kytkentä olisi nimeltään "ohivirtauskytkentä". Aluksi ajattelin tuota 200l varaajaa, mutta ehkä mahtuisi myös tuo 400l varaaja? Ohjeina netissä oli 10l/KW ja 20l/KW joten tuo 200l varaajakin riittäisi?

Tarkista mikä on nykyinen kytkentäerotus.
Stimuloi varaaja siten että lämmität jotain isompaa tilaa.
Pelkän varaajan lämpötila nousee todella nopeasti jos et saa siihen riittävää DT:tä, eli kytkentäerotusta tarpeeksi.
Lisäksi on huomioitava että se 10kw pumppu on aika paljon tehokkaampi kun keruu on lämpimämpi.
Se pukkaa lämpöä ehkä 12-13kw teholla kesäaikaan.

[fraatti]

Nykyään moni tyytyy viileään lattiaan kesällä/syksyllä pesuhuoneessa kun lämmitystarvetta ei ole. Itsellä uusi talo ja jalkoja ei palella itsellä/vaimokkeella kesälläkään(vanhoista taloista en tiedä, (huonommat eristeet?)). Termostaatit on asennettu seinään mutta toimilaitteet roikkuvat johtojen päässä irtonaisina jakotukkien vieressä. MLP toimii parhaiten ilman lattialämmityksen termostaatteja ja niitä ei kannata käyttää jos ei ole pakko. Jakotukkien esisäädöt ovat riittäneet siihen että huonelämpötilat ovat tarpeeksi lähellä haluttua...

Meillä pumppu huili kokonaisuudessaan toistakuukautta tekemättä kertaakaan lämpöä lattiaan. Onko pesuhuoneen lämmin lattia kesällä vaatimus? Kytkentä mitä esitit on perinteinen 4-putkinen puskurivaraajan kytkentä ja kuten varmasti tiesit vaatii myös ulkoisen kiertovesipumpun. Ja jos tuohon päädyt niin muista että hiukan arvokkaampi a-luokan pumppu haukkuu kalliimman hintansa muutamassa vuodessa alentuneen sähkönkuluksen vuoksi....

[peki]

Itse alkuvuosina pidin kosteiden tilojen lattioita lämpiminä, mutta ilmastointikoneen lto:n ja
ovien kautta karkaili liian lämmintä ilmaa muuhun osaan taloa ja totesin kodinhoitohuoneen
maton olevan paras ratkaisu. Suihkuhuoneessa lattian pinta lämpiää ihan hanasta tulevan veden
voimalla.

[Seagear]

Eikös tässä nyt olla hakemassa sitä "täydellistä" lämmitysjärjestelmää? Silloin pitää rakentaa hullunkierto, ettei kierto pysähdy käyttöveden lämmityksen ajaksi.
Itse en ole puskuri laittanut eikä ole suunnitelmissa laittaakaan, kun en selvästikään ymmärrä herkkujen päälle. Nim. 108m2/8.8 kw ja lattiassa noin 60-70 litraa vettä 

Meillä jatkuvasta kierrosta huolehtii hullun sijaan kiertovesipumppu. Öljylämmityksen peruja seinällä oli kaksi kv-pumppua ja siellä ne ovat edelleen. Uudiskohde toki asia erikseen.

[Seagear]

Itse alkuvuosina pidin kosteiden tilojen lattioita lämpiminä, mutta ilmastointikoneen lto:n ja
ovien kautta karkaili liian lämmintä ilmaa muuhun osaan taloa ja totesin kodinhoitohuoneen
maton olevan paras ratkaisu. Suihkuhuoneessa lattian pinta lämpiää ihan hanasta tulevan veden
voimalla.

Komppaan Pekiä. Ei meilläkään ole suihkuhuoneessa muuta kuin 500x1000 mm Purmon C22-radiaattori. Kesät talvet tulee muutenkin käveltyä sisällä paljain jaloin kun on lautalattiat enkä minä mitään lattialämmityksiä ole kaipaillut, en edes sinne suihkuhuoneeseen.

[paukku.]

Kesällä kuumimpaan aikaan lämpöpumppu on niin sanotulla kesä-asetuksella ja tällöin lämpöä ei siirry lattiaan(lämpötila säädettävissä), mutta kun kelit kylmenevät niin olisi mukava kun laattalattiat niin pesuhuoneessa ja muualla talossa olisivat  "vähän lämpöisiä" niin ei palennu paljaat jalat lattiaa.. Muissa asuntiloissa ei silloin vielä tarvitse lämmitystä. Nyt jos kaikki piirit ovat auki niin tulee kuuma  
Mitä Peki kirjoitti tuosta kytkentäerotuksesta niin Stibelin pumpusta ei minun tietääkseni voi säätää tuota kytkentäerotusta vaan pumppu itse ajattelee sen jotenkin??
Joo kuten aikaisemmassa liitteessä oli niin pumpunhan se vaatii sinne väliin.

[peki]

Kesällä kuumimpaan aikaan lämpöpumppu on niin sanotulla kesä-asetuksella ja tällöin lämpöä ei siirry lattiaan(lämpötila säädettävissä), mutta kun kelit kylmenevät niin olisi mukava kun laattalattiat niin pesuhuoneessa ja muualla talossa olisivat  "vähän lämpöisiä" niin ei palennu paljaat jalat lattiaa.. Muissa asuntiloissa ei silloin vielä tarvitse lämmitystä. Nyt jos kaikki piirit ovat auki niin tulee kuuma  
Mitä Peki kirjoitti tuosta kytkentäerotuksesta niin Stibelin pumpusta ei minun tietääkseni voi säätää tuota kytkentäerotusta vaan pumppu itse ajattelee sen jotenkin??
Joo kuten aikaisemmassa liitteessä oli niin pumpunhan se vaatii sinne väliin.

Fraatti tietää kuinka tuo kytkentäerotuksen säätö tehdään. IVT:ssä kytkentäerotusta lämmityskäytössä voi säätää
nollan ja 15 välillä, mikä mielestäni on jo liian suuri säätövara. DT: n säätö on keino saada pumppu käymään halutusti.
Liian suuri DT aiheuttaa sisälämpöjen seilaamista. Laatta sallii ainakin itsellä noin 4,8 asteen liikkuman ennenkuin jalat alkavat aisitia lämpötilan vaihtelut.
Pysähtyykö Paukulla lauhduttimen kiertopumppu kun pumppu pysähtyy?
No ei tiedä Fraatti kun sillä on Viessmann, muistin väärin.

[fraatti]

Kesällä kuumimpaan aikaan lämpöpumppu on niin sanotulla kesä-asetuksella ja tällöin lämpöä ei siirry lattiaan(lämpötila säädettävissä), mutta kun kelit kylmenevät niin olisi mukava kun laattalattiat niin pesuhuoneessa ja muualla talossa olisivat  "vähän lämpöisiä" niin ei palennu paljaat jalat lattiaa.. Muissa asuntiloissa ei silloin vielä tarvitse lämmitystä. Nyt jos kaikki piirit ovat auki niin tulee kuuma  
Mitä Peki kirjoitti tuosta kytkentäerotuksesta niin Stibelin pumpusta ei minun tietääkseni voi säätää tuota kytkentäerotusta vaan pumppu itse ajattelee sen jotenkin??
Joo kuten aikaisemmassa liitteessä oli niin pumpunhan se vaatii sinne väliin.

Itsellä Viessmann mutta kaverin stiebeliin joskus rassasin säädöt kohdalleen mutta eihän niistä enää muista mitään. Voisin kuitenkin kuvitella että että tuo säädin dyn(tai joku vastaava stiebelistäkin löytyisi) on juurikin se paljonko pumppu antaa veden lämpötilan vaihteluvälin olla(kytkentäerotus tms). Viessmannissa tosin pitää mennä koodaustaso 2:lle että tuota saa muutettua ja koodaustaso 2:n avainta ei tiennyt vielä 1v sitten kuin tehdas ja huoltomiehet, ja huoltomiehet eivät sitä antaneet.... Lattialämmitystalossa pienempi ja patteri talossa suurempi. Ja vaikuttaa tietysti myös pumpun käyntijaksojen pituuteen.

Omassa kämpässä on 125m2 laattaa ja 45m2 laminaattia. Laatan hyvä lämmönjohtukyky aiheuttaa sen että huoneilman lämpötila seuraa asteen tarkkuudella lattiassa kiertävän veden lämpötilaa. Eli lattiassa kiertää pumpun ollessä pysähdyksissä 24 asteinen vesi -> huonelämpötila 23 astetta.

Kaverilla millä oli stiebeli niin hänkin valitteli kylmiä lattioita välikelillä. Pesuhuoneiden, khh, vessojen sekä keittiön sekä ruokailutilan lattiat olivat laatoittettuja. Jo pelkästään näiden lämmittäminen teki asunnosta liian kuuman vaikka muut piirit olivatkin kiinni(3xmh ja olohuone) joten tässä tapauksessa haaveet lämpöisestä lattiasta sai unohtaa.

Uudiskohteissa missä eristeet ovat hyvät lattian ja ilman lämpötilat seuraavat toisiaan melko tarkasti. Jos ajateltaisiin että kyseessä olisi passiivitalo minkä lämmittämiseen riittäisi muutamat sadat watit olisihan se aivan selvää että jos laattalattia hohkaa 27 asteisena, koko kämppä on kuin sauna. Kokeilisin ainakin ennen puskurivaraajan asennusta että koko idea toimii. Eli muut piirit jakotukista "välikelillä" kiinni ja ruuvata käyrästä lisää puhtia kunnes lattia lämpenee tarpeeksi ja todeta onko koko mökki jo kuin sauna... Jossain olit aikaisemmin puhunut noin 140m2 asunnosta mutta esim laatoitetun osan koosta ei taida olla ollut puhetta... 10kW kone on melkoinen mörkö lämmittämään vettä ja huomasin porukoilla patteritalossa että 100l puskuri varaaja on hetkessä "ladattu" täyteen 8kW koneella ja vaikutus käyntiaikoihin todella mitätön... Äkkiähän tuon laskisi mitä tuollaiseen pyttyyn saadaan energiaa mahtumaan tietyllä lämpötilaerolla.

Tuossa hiukan matskua lämpömukavuus -> http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/0505015/1119948180490/1119952720312/1119959444731/1119959469687.html

Lattian kylmyys koetaan laajasti epämiellyttävyyttä aiheuttavaksi tekijäksi. Lattiamateriaali vaikuttaa siihen,kuinka viihtyisäksi tilan lattia koetaan erityisesti tiloissa, joissa oleskellaan ilman kenkiä. Lämpöä hyvin johtavat lattiamateiaalit, kuten keraaminen laatta, tuntuu kylmemmältä kuin hyvin lämpöä eristävä kevyt materiaali. Jalkineita käytettäessä istuvalle henkilölle lattian ihannelämpötila on n. 25 °C ja seisovalle 23 °C. Paljaalle jalalle optimaalinen lämpötila on 25 - 27 °C.

[fraatti]

Äkkiähän tuon laskisi mitä tuollaiseen pyttyyn saadaan energiaa mahtumaan tietyllä lämpötilaerolla...

Viessmannissa muistaakseni lämpötilaero käynnistymiseen on vakiona 7,5 astetta. Itsellä tosin 5,5 astetta vakaamman huonelämpötilan takia.

Vedellä ominaislämpökapasiteetti on 4,182kJ/(K x kg). Yhden asteen muutos sadassa litrassa on 418,2kJ = 418,2kJ/3600 = 0,12kWh
Kun kyseessä on kesä, kaivo lämmin(+6) ja lämmöntarve matala, alle 30 niin 10kW nimellistehoinen kone taitaa tuupata jo yli 11kW lämpöä pihalle. Olkoon se vaikka 11,3kW.

0,12/11,3*60=0,61681 minuuttia lisää käyntiaikaa / 100l / aste

joten jos pumppu käynnistyy 7,5 asteen välein niin,
100l puskurivaraajalla saadaan 4,5min käyntiaikaa lisää
200l 9min
400l 18,5min

Tämä oletus ei ota sitä huomioon että osa tehosta saadaan myös siirretyksi lattiaan käyntijakson aikana mutta kyllä tuosta nyt jo osviittaa näkee.

Tuossa on oman lattilämmitys suunnitelmani tiedot


Äkkiseltään tuosta voisi arvella että mikäli kyseessä vain pesuhuone ja khh voisi sinne saada tuupattua tehoa ehkä noin 1kW teholla. Montako minuuttia sullakone kävi ennen pysähtymistä häiriöilmoitukseen ? 

EDIT: korjattu virheitä hysteereeseistä

[peki]

Herää kysymys että onko nykytalot jo liiankin eristettyjä.
Onneksi on oleskelutiloissa hyvin eristävää parkettia niin voi ajella pikkasen lämpöisempää
vettä laattaan. Mulla on laattaa vain ns märkätiloissa, jossa lämpötilat hieman koholla muuhun kämppään nähden.  Materiaalivalinnoilla on  aika iso merkitys.

[fraatti]

Ja jatketaan hiukan pohdintaa.

Nibehän suosittelee patteritaloissa 2-putkikytkentää puskurivaraajalle. Tällöin ei tarvisi erillistä kiertovesipumppua. Epäilisin että tällöin ongelmaksi saattaa muodostua se että lauhduttimelle ei saada riittävästi virtausta koska vain muutaman avoimen piirin lattialämmitysputket kuristavat virtausta liikaa. Muistelin että vähimmäisvirtaus omalle 10kW koneelle lauhduttimelle oli 920l/h. Lattialämmitys suunnitelmasta laskemalla s+ph+khh yhteen, saadaan suunnitelmasta noille piireille virtaus on noin 90l/h kun painehäviö on suunnitelmassa mainittu. Mutta sen tietää varmasti että koneen käyntiin tarvittavaa määrää vettä tuolta ei varmasti saada tuupattua läpi vaikka painetta olisikin enemmän...

Johtopäätös:

Mikäli lattialämmitys järjestelmäsi vastaa jakuinkin omaani sinulla on nyt kaksi ongelmaa.

1. Et saa lauhduttimelle tarpeeksi virtausta
2. Koneen tuottamaa lämpöä ei saisi siirrettyä mihinkään vaikka virtaus riittäisikin(lattia ei "ime" ja vesitilavuus liian pieni)

jolloin oikeastaan ainoaksi vaihtoehdoksi jää tuo 4- tai 3-putkikytkennällä oleva puskurivaraaaja.

[sailor]

Herää kysymys että onko nykytalot jo liiankin eristettyjä.

Mulla herää kysymys mitä työ siellä suihkuhuoneessa oikein teette ja kuinka saatte aikanne kulumaan siellä viileällä lattialla paljain varpain tepastellessanne? Suihkun lattia lämpeää heti kun siihen laskee suihkuvettä (siis se paikka, jossa seisotaan). Kun suihkuttelu loppuu niin kuivaus tapahtuu kai yleensää pikkupyyhkeen päällä/kautta, jotta saadaan jalkapohjat kuiviksi. Pyyhe nostetaan, jos muistetaan sitten naulaan kuivumaan. WC:ssä, jossa pestään hampaita, voi lavuaarin eteen laittaa 3€:n pikku maton kesäksi.

Muita vaihtoehtoja. Onko Stiebelissä jotain vuorokausiajastinta, jolla saa nostettua lämpökäyrää eri vuorokauden aikoina? Tällä saisi sen että kone tekisi vain muutaman käyntikerran aamulla ja illalla.

Mitäs tuommoinen Stiebelin 400l puskurivaraaja maksaa? Kovin montaa sataa ei kannata maksaa kun, Saksasta saa sitten varaajan tupla-aurinkokierukoilla, joilla voi tulevaisuudessa kikkailla lisää.

[justus01]

Nibe UVK näkyy maksavan Taloon.comissa 469-985€ (100-500L)
http://www.taloon.com/ds/hakutulokset?q=nibe+ukv

Töineen ja tarvikkeineen 3- tai 4 putkinen puskuri maksanee 1000-1500€. Aika kallista "pesuhuoneen lämmitystä".

[paukku.]

Hmmm.
Paljon on asiaa.. Ensiksikin kyseessä on uusi talo ja siksi olisi " mukava " kulkea "lämpöisillä" lattioilla myös keväällä ja syksyllä.
Tuohon, Että laittaa 3€ maton tai jopa 3 kpl mattoja on sijoitettu yhteensä 9€, Mukavuustekijä on nyt osaksi korjattu..  Mutta nyt kuitenkin olisi tarkoitus miettiä pitemmäntähtäimen suunnitelma niin mukavuuteen ja kuin pumpun toimintaan. Kaikkea ei rahassa voi mitata tai jäisi paljon asioita tekemättä. Päätös kyllä kirpaisee ja siksi otan kaikki kommentit mielelläni vastaan!!
Nyt jos ainoastaan laatalattiat ovat auki niin kone pyörähtää noin 1-2min ja huilaa 20min ja uusi yritys....jne  Pumppu pysähtyy joko liian suureen menoveden lämpötilaan tai liian suureen paluuveden lämpötilaan(ei kerkeä luotuttamaan tuotettua lämpöä)
Puskurivaraajaa juuri tuon käynnin pidentämiseen, sekä oletan varaajan auttavan myös siten pidentämään taukoja vaikka tauon aikana aukeaisikin useampikin uusi piiri. Näin pumpun tauot ja työajat saataisiin mahdollisimman pitkäksi. Stibelissä on muistaakseni 7 vuoden kompura takuu, mutta ei viittisi sen varaan laskea  Lattialämmitys suunnitelmassa on virtaamat 1296l/h, 21,6l/min kun kikki piirit ovat avoinna. Hämmentääkseni vielä asiaa, niin minulla on LK-systems lattialämmitys ja niiden termostaatit ja ohjainlaitteet. Nyt ohjainlaitteessa on valittavana lattialla minimi lämpötila, jota anturi haistelee ja huonetermostaatti haistelee ympärillä olevaa ilmaa. Nyt on mahdollista laitaa min lattian lämpötila vaikka 24c ja tällöin piiri sulkeutuu tarvittaessa ja huoneistoon ei tule kuuma. Jos kuitenkin lämpötila tippuu huoneessa asetetun lämpötilan +21c piiri aukeaa jälleen vaikka lattia olisikin riittävän lämmin. Tällä saavutetaan lämpimät lattiat energiatehokkaasti    ja vältytään paistumiselta.
Stiebelistä saa ajastettua yhden ylimääräisen lämmityskäyrän toimimaan usean eri ajanjakson mukaan, mutta en ole miettinyt tuota asiaa kovin tarkasti..
Se saattaisi toimia tai sitten ei? 

[sailor]

Jos tuon lisävaraajan laittaa niin silloin kyllä hakisin puskuroinnin lisäksi sen että siinä on käyttövedelle kierukka, jolla saa käyttöveden esilämmitettyä. Tällöin saa käyttövettä lisää ja edelleen vähemmän käynnistyksiä(kin). Noilla sun termostaateilla voit heittää kuikkaa. Ei vaihtoventtiilikoneen kanssa kannata käyttää termostaatteja. Ihme että pumppusi toimii ylipäätään tuommoisilla virityksillä 

varaaja.com:sta esim saa 900 euroon tätä: http://varaaja.com/images/tiedostot/tuotteet/aurinkovaraajat/jaspi/Jaspi_Solar_300_500_economy_aurinkoenergisvaraaja.pdf

[paukku.]

Sailorille kiitokset.. Sain hyvät naurut 

Joo en tiedä meneekö säätämiseksi vai ei?? Siis nythän toiminto ei ole käytössä, mutta on mahdollista ottaa käyttöön. Lähestytään asiaa uudelta kantilta. Jos puolessa talossa pidetään nyt lämmitys päällä ulkolämpötilan ollessa 11 astetta on sopiva lämpötila. Jos aukaisen kaikki piirit niin saa kävellä alushousut jalassa päivät ja yöt. Käyrät on jo niin minimillä kun voi laittaa.(korjaus edelliseen.huonelämpötila min.20 nyt 22 ja käyrä min.20 nyt 22)  Eikö tuo teoriassa olisi hyvä mukavuuden ja energian säästön kannalta, kun saadaan pidettyä lattiat "lämpimänä" tiloissa joissa on laattalattiat ja kun tarvitsee oikeasti lämmintä niin silloin kaikki piirit olisivat auki ja käyrän jyrkkyydellä etsitään sopiva lämpötila?  Nyt pitää iv-konelltakin pyytää pienempää lämpötilaa mitä se olisi valmis antamaan ilman lisälämmitystä.

[justus01]

Hmmm.
Paljon on asiaa.. Ensiksikin kyseessä on uusi talo ja siksi olisi " mukava " kulkea "lämpöisillä" lattioilla myös keväällä ja syksyllä.

Itse en ole tuohon vielä keksinyt muuta vaihtoehtoa kuin sen, että jollakin pitää lämmittää lattiaa (esim. MLP) ja jollakin jäähdyttää samaan aikaan sisäilmaa (esim.ILP).
Tiedän yhden talon jossa tämä on käytössä. Meillä ei lämmitetä lattioita helteellä ja siiitä huolimatta sisällä on pahimmillaan ollut +32c. Onneksi on ollut nyt muutama vähän viileämpi kesä..

[paukku.]

Ilmalämpöpumppu hoitaakin viilennyksen silloin kun sitä tarvitsee.
LAINAUS--->
Kokeilisin ainakin ennen puskurivaraajan asennusta että koko idea toimii. Eli muut piirit jakotukista "välikelillä" kiinni ja ruuvata käyrästä lisää puhtia kunnes lattia lämpenee tarpeeksi ja todeta onko koko mökki jo kuin sauna... Jossain olit aikaisemmin puhunut noin 140m2 asunnosta mutta esim laatoitetun osan koosta ei taida olla ollut puhetta... 10kW kone on melkoinen mörkö lämmittämään vettä ja huomasin porukoilla patteritalossa että 100l puskuri varaaja on hetkessä "ladattu" täyteen 8kW koneella ja vaikutus käyntiaikoihin todella mitätön... [/color][/color]Äkkiähän tuon laskisi mitä tuollaiseen pyttyyn saadaan energiaa mahtumaan tietyllä lämpötilaerolla.

Hmmm.
Paljon on asiaa.. Ensiksikin kyseessä on uusi talo ja siksi olisi " mukava " kulkea "lämpöisillä" lattioilla myös keväällä ja syksyllä.
Tuohon, Että laittaa 3€ maton tai jopa 3 kpl mattoja on sijoitettu yhteensä 9€, Mukavuustekijä on nyt osaksi korjattu..  Mutta nyt kuitenkin olisi tarkoitus miettiä pitemmäntähtäimen suunnitelma niin mukavuuteen ja kuin pumpun toimintaan. Kaikkea ei rahassa voi mitata tai jäisi paljon asioita tekemättä. Päätös kyllä kirpaisee ja siksi otan kaikki kommentit mielelläni vastaan!!
Nyt jos ainoastaan laatalattiat ovat auki niin kone pyörähtää noin 1-2min ja huilaa 20min ja uusi yritys....jne  Pumppu pysähtyy joko liian suureen menoveden lämpötilaan tai liian suureen paluuveden lämpötilaan(ei kerkeä luotuttamaan tuotettua lämpöä)
Puskurivaraajaa juuri tuon käynnin pidentämiseen, sekä oletan varaajan auttavan myös siten pidentämään taukoja vaikka tauon aikana aukeaisikin useampikin uusi piiri. Näin pumpun tauot ja työajat saataisiin mahdollisimman pitkäksi. Stibelissä on muistaakseni 7 vuoden kompura takuu, mutta ei viittisi sen varaan laskea  Lattialämmitys suunnitelmassa on virtaamat 1296l/h, 21,6l/min kun kikki piirit ovat avoinna. Hämmentääkseni vielä asiaa, niin minulla on LK-systems lattialämmitys ja niiden termostaatit ja ohjainlaitteet. Nyt ohjainlaitteessa on valittavana lattialla minimi lämpötila, jota anturi haistelee ja huonetermostaatti haistelee ympärillä olevaa ilmaa. Nyt on mahdollista laitaa min lattian lämpötila vaikka 24c ja tällöin piiri sulkeutuu tarvittaessa ja huoneistoon ei tule kuuma. Jos kuitenkin lämpötila tippuu huoneessa asetetun lämpötilan +21c piiri aukeaa jälleen vaikka lattia olisikin riittävän lämmin. Tällä saavutetaan lämpimät lattiat energiatehokkaasti    ja vältytään paistumiselta.
Stiebelistä saa ajastettua yhden ylimääräisen lämmityskäyrän toimimaan usean eri ajanjakson mukaan, mutta en ole miettinyt tuota asiaa kovin tarkasti..
Se saattaisi toimia tai sitten ei? 

Tuo käyttöveden lämmitys ei minusta ole ongelma vaikkakin nyt on käytössä hullukierto. Tulevaisuudessa siihen tulee ajastin jonka perässä kiertovesipumppu on. Käyttöveden DYN arvoa voi säätää ja nyt pyyntö on 49 astetta ja alaraja on 43 astetta

[paukku.]

Hmmm.
Paljon on asiaa.. Ensiksikin kyseessä on uusi talo ja siksi olisi " mukava " kulkea "lämpöisillä" lattioilla myös keväällä ja syksyllä.

Itse en ole tuohon vielä keksinyt muuta vaihtoehtoa kuin sen, että jollakin pitää lämmittää lattiaa (esim. MLP) ja jollakin jäähdyttää samaan aikaan sisäilmaa (esim.ILP).
Tiedän yhden talon jossa tämä on käytössä. Meillä ei lämmitetä lattioita helteellä ja siiitä huolimatta sisällä on pahimmillaan ollut +32c. Onneksi on ollut nyt muutama vähän viileämpi kesä..

Ei meilläkään lämmitetä lattioita jos lämpötila sisällä tai ulkona on +32c. Ei kyllä kerkeä noustakkaan noin korkeaksi sillä ilppi on jo silloin ollut käytössä. Tämäkin on niitä mukavuustekijöitä joista on valmis vähän maksamaan 

[fraatti]

Et tainnut vieläkään mainita kuinka suuresta laatoitetusta tilasta oli kyse? khh,ph,sauna? vai noiden lisäksi ruokailutila, eteinen, wc tms?

[Roori]

Ei meilläkään lämmitetä lattioita jos lämpötila sisällä tai ulkona on +32c. Ei kyllä kerkeä noustakkaan noin korkeaksi sillä ilppi on jo silloin ollut käytössä. Tämäkin on niitä mukavuustekijöitä joista on valmis vähän maksamaan 

Tuo onkin juuri oikea lähtökohta asiaan, eli taivutetaan rautaa sen mukaan että haluttu mukavuus saavutetaan eikä siis taivuteta mukavuutta sen mukaan mitä rauta sattuu olemaan 

Tähän ketjuun on kumman paljon ilmestynyt näitä vaihtopumppulaisia motolla 'kyllä sitä vähän viilemmällä kaakelillakin tepastelee kun vähän nostelee jalkoja' tai laitellaan mattoja tjms 'virittelyä' koneen ehdoilla kun on ei kesähommat ei enää mene konee mukavuusalueella... leikataan sitten hiukan omasta mukavuudeta tai 'säästetään' joku tonni tai kaks jossain 400k€ töllissä

[fraatti]

Lattialämmitys suunnitelmassa on virtaamat 1296l/h, 21,6l/min kun kikki piirit ovat avoinna. Hämmentääkseni vielä asiaa, niin minulla on LK-systems lattialämmitys ja niiden termostaatit ja ohjainlaitteet. Nyt ohjainlaitteessa on valittavana lattialla minimi lämpötila, jota anturi haistelee ja huonetermostaatti haistelee ympärillä olevaa ilmaa. Nyt on mahdollista laitaa min lattian lämpötila vaikka 24c ja tällöin piiri sulkeutuu tarvittaessa ja huoneistoon ei tule kuuma. Jos kuitenkin lämpötila tippuu huoneessa asetetun lämpötilan +21c piiri aukeaa jälleen vaikka lattia olisikin riittävän lämmin. Tällä saavutetaan lämpimät lattiat energiatehokkaasti    ja vältytään paistumiselta.
Stiebelistä saa ajastettua yhden ylimääräisen lämmityskäyrän toimimaan usean eri ajanjakson mukaan, mutta en ole miettinyt tuota asiaa kovin tarkasti..
Se saattaisi toimia tai sitten ei?

Tuosta ajastus ominaisuudesta höpisin toisessa ketjussa ja tuo pelaa pattereiden kanssa jotka ovat nopeita reagoimaan. Eli ajatus: yöllä -5 ja päivällä +15 aiheuttaa sen että yöllä menovesi on tarpeettoman kuumaa vaikka talon rankenteen eivät olekaan jäähtyneet. Yöllä hiki ja päivällä sopiva. Käyrä on sopiva molemmilla keleillä jos lämpötila vain pysyy samassa pidemmän aikaa. Tähän ongelmaan avuksi voi käyttää esim toista käyrää tai viessmannin tapauksessa toista huonelämpötilaa joka on esim 22 astetta klo 06-23 ja 20 astetta klo 23-06. En usko että tuosta välttämättä on apua tähän tapaukseen lattialaatan suuren varaavuuden takia.

Mainitsit tuosta "mukavuus lämmöstä". Tai ainakin uponor mainostaa sitä tuolla nimellä. Kaverilla laitettiin anturit valuun ja kuulostihan sen hyvälle että lattiat ovat mukavan lämpöiset. No kun termostaatista ruuvasi "mukavuus lämpöä" tapahtui kuten aikaisemmin kerroin. Huonelämpötila 22, mukavuuslämpötila termostaatista 22. Mukavuuslämpö 24 -> huonelämpötila 24.

Eli kyseessä avoinainen tila jossa oh, keittiö, ruokailutila ja hiukan käytävää samassa paketissa. Kun tuohon keittiö, ruokailutilan lattiaan lisäsi hiukan "mukavuuslämpöä" johti tämä siihen että koko tila lämpeni aivan liian kuumaksi. Eli huoneilmaa lämpöisemmän suuripinta-alaisen lattian lämmitysteho on suurempi kuin mitä harakoille karkaa.

Itselläkin on putket valussa noita lattiantureita varten mutta kysyin asiasta lattialämmitysjärjestelmiä suunnittelevasta yrityksestä, Heatco oysta ja oman lattialämmityssuunnitelmani tehnyt lvi-insinööri sanoi että nyky omakotitaloissa noilla lattia-antureilla ei ole mitään virkaa. Sanoi että voi ne pakettiin laittaa jos haluan mutta ei pidä tarpeellisena muutakuin jossain halleissa tms...

[fraatti]

Jos kyseessä on suurempi tila kuin pelkkä khh,ph,sauna voit testata sopivalla kelillä nouseeko lämpötila muuallakin asunnossa liian kuumaksi laittamalla mlp:sta kompressorin pois käytöstä. Vastuksilla pystynee ajeleen pienemmilläkin tehoilla sen ajan että huomaa lämpeneekö koko kämppä liikaa... Ainakin viessmannissa on 3kW, 6kW ja 9kW  vaihtoehdot..

[fraatti]

Tähän ketjuun on kumman paljon ilmestynyt näitä vaihtopumppulaisia motolla 'kyllä sitä vähän viilemmällä kaakelillakin tepastelee kun vähän nostelee jalkoja' tai laitellaan mattoja tjms 'virittelyä' koneen ehdoilla kun on ei kesähommat ei enää mene konee mukavuusalueella... leikataan sitten hiukan omasta mukavuudeta tai 'säästetään' joku tonni tai kaks jossain 400k€ töllissä

Itsellä on laattaa 125m2 asunnossa jonka koko on 170m2, mitä luulet voiko tuon lattian lämmittää 27 asteiseksi jotta olisi mukava tallustella paljain jaloin ilman että huonelämpötila on 26 astetta?

Ei ole ilman että myös konvektori katossa jäähdyttää. Pelkkä pesuhuone ja khh kylläkin onnistuisi ilman muun asunnon lämpenemistä.

Tällähetkellä lattia ir-mittarilla mitattuna 24.0 astetta. Huonelämpötila 22.4 astetta. Ulkona 10 astetta. Lämpö lattiassa siedettävä mutta ei tuossa mielellään kauaa ilman sukkia seisoskele.

-> 1/4 laattalattiasta raksatessa


Invertteri pumppu saattaisi olla omiaan tuollaisen pienen tilan mukavuus lämmitystä varten keväällä/kesällä/syksyllä. Saattaisi siltikin olla että 4kWkin olisi liikaa pelkälle pesutilalle, saunalle ja khhlle..

[justus01]

Hmmm.
Paljon on asiaa.. Ensiksikin kyseessä on uusi talo ja siksi olisi " mukava " kulkea "lämpöisillä" lattioilla myös keväällä ja syksyllä.

Itse en ole tuohon vielä keksinyt muuta vaihtoehtoa kuin sen, että jollakin pitää lämmittää lattiaa (esim. MLP) ja jollakin jäähdyttää samaan aikaan sisäilmaa (esim.ILP).
Tiedän yhden talon jossa tämä on käytössä. Meillä ei lämmitetä lattioita helteellä ja siiitä huolimatta sisällä on pahimmillaan ollut +32c. Onneksi on ollut nyt muutama vähän viileämpi kesä..

Ei meilläkään lämmitetä lattioita jos lämpötila sisällä tai ulkona on +32c. Ei kyllä kerkeä noustakkaan noin korkeaksi sillä ilppi on jo silloin ollut käytössä. Tämäkin on niitä mukavuustekijöitä joista on valmis vähän maksamaan 

Itsekin olen haaveillut viilennyksestä. Saa nähdä tuleeko koskaan olemaan varaa. Ensin pitäis kaapia jostain rahaa että sais talon rakennettua valmiiksi asti.
Tuolla meidän Nibellä kyllä onnistuu pesuhuoneen lämmitys ilman puskuriakin ja sitä harrastetaankin siinä määrin kuin on tarpeen...

[paukku.]

Tuossa olisi neliöt laatta lattiasta joita on paljon vähemmän kuin fraatilla
ph 59m2
s 6,3m2   

wc 5,1m2
et 14,9m2

wc 6,0m2

khh 9,9m2

yhteensä putkeä 191m ja tilavuus 38l

Emäntä luuli et olin napsinut jotain pillereitä, kun oli kuulemma niin iloinen tietokoneen ääressä  ei voi olla hymyilyttämästä kun on niin paljon erillaisia ja vahvoja mielipiteitä.