Omakotitalo öljystä maalämpöön

[Gobi]

Ravensbergersolar vastasi rahtikysymykseen, 250€ tänne Keski-Suomeen. Tuo summa siis 2:lle varaajalle, 1000l+600l. Jos jollain tulee mieleen sieltä tilata.

[Tipi]

Joko olet valinnan tehnyt, vaihtoventtiilikone vai tulistinpumppu erillisvaraajalla?

[Gobi]

Joko olet valinnan tehnyt, vaihtoventtiilikone vai tulistinpumppu erillisvaraajalla?

Enpä ole tehnyt, mietinnässä vielä.

[Gobi]

Laitetaas päivitystä aiheeseen.

Joku viikko mennyt remonttia tehdessä ja maalämpöprojekti on edennyt vähäsen. Otimme halpaa lämmitysöljyä säiliön täyteen ja sillä mennään ensi syksyyn.
Kaivon poraaja on valittu ja tarjous venyy jopa ensi vuoden alkuun, näin sovittiin. Hinnaksi tuli 24€/m.

Itse laitteston hankinta on jäänyt vaiheeseen, täytyy katsella niitä lähempä syksyä.

[Gobi]

Päivät taas,

jos nyt kolmannella kerralla saataisiin se maalämpö tännekin taloon.

Tosiaan vuosia vierähtänyt jo muutama edellisestä viestistä ja sain viimein asennettua 2015 joulukuussa tuntimittarin polttimeen. Vanha Lamborghini-poltin ei suostunut enää potkimallakaan hönkimään lämpöä, oli lauantai ja soitin paikalliselle putkimiehelle löytyykö poltinta varastosta. Löytyi paketissa oleva Oilon Jr. Pro ja heitin sen paikalleen. Sain aloitettua tuntimittaukset siis samalla uudella polttimella ja ne ei ole kaunista katseltavaa. Otin 2016 alkuvuodesta öljysäiliön täyteen ja jatkoin täyttämistä pitkin vuotta, kun sitten vertasin poltettua öljymäärää ja tuntimittaria 2017 vuoden alussa oli ilmeeni priceless. 4500l per vuosi. Polttimen hyötysuhde mitattiin asennuksen ja säädön jälkeen ja se oli 93%. Eli 4500l öljyä on 41850Kwh lämmitystarve per vuosi.

Sattumien summan kautta männä viikolla parempi puolisko oli vieressä kun juttelin tutun kanssa joka oli maalämmön hankkinut, kehui maasta taivaisiin. Ja nyt se alkaa taas, haaveilu maalämmöstä. Uudistin vanhojen kaivon porausten tarjousten kyselyn ja yksi ehti jo vastata, 26€/m.

Ehdin jo lämpöpumppu-foorumilla suunnitella VILPin ottamista kiinteistöön, mutta MLP olisi pitemmässä juoksussa kannattavampi. Talossa kun on tarkoitus ainakin seuraavat 20 vuotta viettää.

Eli jatketaan vanhassa ketjussa haaveilua ja suunnittelua. Liitteenä uusi tomppelin laskelma jota itse täydensin.

Heti kysymys porausjätteen jättämisestä tontille, kannattaako? Omasta puolesta sen voisi purkaa omalla tontilla olevan puiston juureen, onko tuosta haittaa pitemmässä juoksussa?

Edit: Päivitin oman laskelman.

[Gobi]

Katselin pihassa olevaan vanhaan käyttövesikaivoon ja siellä vedenpinta oli n. 3,5 metriä maantasosta. Laskelma näyttää 293 metristä kaivoa, mitenhän käy jos porauttaa 300m syvän kaivon?
Antaako kv-kaivossa oleva vesi osviittaa aktiivisyvyydestä? Tänään tuli tarjous KS-Geoenergiltä ja he pystyvät poraaman jopa 350m kaivoja, tietenkin jos ei ongelmaa tule.

Miten keruupiirin pituus, Nibellä maksimi näyttäisi olevan 400m ja kaivossa + vaakapiiri sitä tulisi olemaan n. 620m? Kaivon saisi sijoitettua suoraan pannuhuoneen seinän taakse, vaakavetoa ei tulisi niin paljoa.

Pumppua mietin kanssa, katselin Niben F1255 pumppua. Siinä on sisäinen LKV-varaaja, tuolla voisi meidän porukka juuri pärjätä jos veden esilämmittäisi puskurivaraajassa. Puskurivaraajaksi olen miettinyt Jäspin GTV500 hybridiä, passaisiko Niben kanssa yhteen? Puskurin saisi kyllä halvemmalla varmasti, pelkkä esilämmityskierukka riittäisi siinä. Monta kysymystä, mutta onko suositella muita invertteripumppuja tuohon 16Kw teholuokkaan?

[euroshopperi]

Mun on ihan pakko kehua tähän paikkaan tuota omaa laitosvalintaa. Eli meillä on myös sellainen isohko poppoo ja talossa 12h+keittiö. Porukkaa sellaiset 8h ja vettä palaa aivan tajuttomasti. Otin sellaisen Viessmanin vehkeen, jossa lämmintä vettä tehdään 390 L varaajaan 50°:een lämmöllä ja se vesi on siis todellista vettä, eikä mitään kierukka hömpötyksiä. Lisäksi vanhasta öljyajasta jäi jäljelle 500 L aurinkovaraaja, jossa on siis käyttövesi kierukka lisäksi. Eli tällä hetkellä se toimii lämmityksen puskurivaraajana ja sen läpi tulee käyttöveden esilämmityskierukka ennen tuota 390 L varaajaa. Tämä homma toimii niin, että tarvittaessa kuumaa vettä aletaan tehdä täydellä 17kW teholla ja lämmitys saa luvan odottaa, kunnes vesilämmitys antaa luvan. Lattialämmitystä on 150m² ja pattereilla pyöri viime talven vielä sellaiset + 150m², joka on siis suunnitelmissa muuttaa lattialämmitykselle tänä kesänä. Tätä kokoonpanoa voin suositella ihan huoletta sellaiselle, joka haluaa lämmintä vettä tajuttomia määriä tarvittaessa. Laitteiston ½-vuoden COP on 3,8, jota pidän itse varsin hyvänä tällaisessa patteri/lattia talossa. Tehoja vain taitaa olla meikäläisellä hieman yläkanttiin, mutta lisärakentamistakin on tiedossa, joten ei haittaa. 1000 L aurinkovaraaja olisi ollut paikallaan ja useammalla kierukalla vielä, niin olisi saanut pesutilat pyörittää kesäisin helpolla.

Muutoksia tuohon.
Lämmityksen COP on 4,6
Lämminvesi COP on.  3,2
SCOP koko hommassa 4,3
Öljyä paloi 4300 L
Nyt sähköä 8300 kWh
Koko talo lattialämmityksellä

Ottaisin tilalle mieluusti 1000 L varaajan, eikä mitään laipallisia tarvitse, kun on esilämmityskierukka, eikä käyttövettä tehdä tässä varaajassa. Mulla oli huoltojen yhteydessä mitattu hyötysuhde aina yli 96%, mutta todellinen on siis ollut luokkaa 83%. 4300 L öljyä ja nykyinen tuotto 35690 kWh tuon ainakin kertoo. 4300 L öljyä vaihtui siis 8300 kWh sähkölaskuun. 2 x 165 m kaivoilla päästään myös Tammi-Helmikuussa 0-asteen tuloon liuoksella, joten niissäkään ei ole liikoja metrejä ollut.

[Seagear]

Muutoksia tuohon.
Lämmityksen COP on 4,6
Lämminvesi COP on.  3,2
SCOP koko hommassa 4,3
Öljyä paloi 4300 L
Nyt sähköä 8300 kWh
Koko talo lattialämmityksellä

Ottaisin tilalle mieluusti 1000 L varaajan, eikä mitään laipallisia tarvitse, kun on esilämmityskierukka, eikä käyttövettä tehdä tässä varaajassa. Mulla oli huoltojen yhteydessä mitattu hyötysuhde aina yli 96%, mutta todellinen on siis ollut luokkaa 83%. 4300 L öljyä ja nykyinen tuotto 35690 kWh tuon ainakin kertoo. 4300 L öljyä vaihtui siis 8300 kWh sähkölaskuun. 2 x 165 m kaivoilla päästään myös Tammi-Helmikuussa 0-asteen tuloon liuoksella, joten niissäkään ei ole liikoja metrejä ollut.

Euroshopperin tapauksessa huomioisin myös kokonaissähkönkulutuksen. Sillä on myös vaikutusta lämmitystarpeeseen. Meillä menee "hupisähköä" n. 5000 kWh vuodessa eli 2/5 kokonaissähkönkulutuksesta. Euroshopperilla taitaa olla suhde luokkaa 3/1 hupisähkön "eduksi".

[Gobi]

Muutoksia tuohon.
Lämmityksen COP on 4,6
Lämminvesi COP on.  3,2
SCOP koko hommassa 4,3
Öljyä paloi 4300 L
Nyt sähköä 8300 kWh
Koko talo lattialämmityksellä

Ottaisin tilalle mieluusti 1000 L varaajan, eikä mitään laipallisia tarvitse, kun on esilämmityskierukka, eikä käyttövettä tehdä tässä varaajassa. Mulla oli huoltojen yhteydessä mitattu hyötysuhde aina yli 96%, mutta todellinen on siis ollut luokkaa 83%. 4300 L öljyä ja nykyinen tuotto 35690 kWh tuon ainakin kertoo. 4300 L öljyä vaihtui siis 8300 kWh sähkölaskuun. 2 x 165 m kaivoilla päästään myös Tammi-Helmikuussa 0-asteen tuloon liuoksella, joten niissäkään ei ole liikoja metrejä ollut.

Meillä on pannarin oviaukko 680mm, sen mukaan pitää pelata varaajan kanssa. Pannuhuoneen seinät on tiiltä, ei huvita piikata kuin kierron letkujen reiät. Tuo mitattu hyötysuhde on varmasti alempi, mutta lähelle tuota 42000Kwh mitoittaisin. Ehkä se 40000Kwh voisi olla realistisempi. Eniten kiinnostaa nyt minkälaisen kaivon nyt tarvisen tuohon kulutukseen tarvii. Projekti maksaa varmasti lähelle 20000€, mihin on varauduttu.

Saako COPpia muutettua muuten kuin rukaamalla perussäätöjä?

Euroshopperin tapauksessa huomioisin myös kokonaissähkönkulutuksen. Sillä on myös vaikutusta lämmitystarpeeseen. Meillä menee "hupisähköä" n. 5000 kWh vuodessa eli 2/5 kokonaissähkönkulutuksesta. Euroshopperilla taitaa olla suhde luokkaa 3/1 hupisähkön "eduksi".

Meillä hupiin mene koko ajan kasvava määrä, nyt taitaa olla reilu 9000KWh vuodessa. Tosin eteisen ja toisen vessan sähköiset lattialämmitykset on suurin syy.

[euroshopperi]

Ovesta ei meillekään olisi kaikki mahtunu, niin otin sen irti karmeineen. Toista tolppaakin piti siirtää, niin katkaisin sen ja laitoin uuden tolpan sijaansa sivuun. Eihän nuo nyt mitään ratkaise loppupeleissä. Nyt olisi uusi ovikin paikallaan, kun ei tartte enää paloluokiteltua rakennetta, muttei viitsi laittaa. Ja mulla maksoi siis 24 500 € tuo 17 kW ja 390 L käyttövesi 2 x 165 m kaivojen kanssa. Tyhmänä maksoin kaivoista 35 €/ m, kun en muusta tiennyt. Liikaa metrejä kaivoihin on täysi mahdottomuus, mutta mulla siis menee nyt näillä 35690 kWh laskennallisilla arvoilla tuolla Tammi-Helmikuun yli 2 vk kunnon pakkasilla jo 0-asteen tulolle kaivosta joskus. Pääasiassa siis kaivo on plussan puolella jatkuvasti ja se on ainoa, mitä itse hyväksyn. Muut tekee, mitä haluaa sitten. Nyt on tulo +0,9 ja meno -3,0, kun se sattuu tuossa vieressä puksuttamaan. Ulkona vain -6 astetta. 5:ttä vuotta nyt siis menee ja tuo 1000 L varaaja on ainoa, mikä kummittelee mielessä. No ehkä tuo railakas ylitehomitoitus joskus käy myös mielessä, mutta pärjään näilläkin tehoilla kyllä. Ja kuriositeettina vielä pitää mainita tuo aurinkolämpö, joka on ollut jo öljyaikaankin. Siihen uusittiin putkisto toissavuonna. Kunhan vain sen tiedostat, että kaivojen ylimitoituksesta on pelkkää hyötyä. Jos on rahaa, niin maksat. Ja jos on tiukkaa, niin ali mitoittaa ei silti saa. Siitä ei tule muuta, kuin pelkää harmia useammaksi vuodeksi ja se tulee maksamaan huomattavasti enemmän. Tinkaa vaikka mielummin laitteista, jos on pakko. Maapiirillä saisi monet säästettyä useamman tuhatlappusen ja se on aina ensisijainen säästön kohde.

[euroshopperi]

Euroshopperin tapauksessa huomioisin myös kokonaissähkönkulutuksen. Sillä on myös vaikutusta lämmitystarpeeseen. Meillä menee "hupisähköä" n. 5000 kWh vuodessa eli 2/5 kokonaissähkönkulutuksesta. Euroshopperilla taitaa olla suhde luokkaa 3/1 hupisähkön "eduksi".

Näin on. Meillä osataan käyttää sähköä kunnolla. Eli vuosikulutus on aika täsmällisesti 27 000 kWh. Maalämpöpumpulle on oma keskus, josta mitataan pelkästää kompressorin käyttämää sähköä. Eli tämä on suoraan vertauskelpoinen öljynkulutukseen, kun kiertopumput siinäkin on ollut sähköllä. Vuonna 2017 meni alle 8000 kWh kompuralla, mutta edelleen pysytään hieman alle 8300 kWh lukemissa. Erikoista tietysti, että kulutus oli luokkaa 20-22 kWh ennen maalämpöä ja nyt lisäyksen jälkeen vain 27000 kWh. No yksi wc suihkutila oli ennen sähkökaapelilla, niin ehkä tuo selittää sitten sen.

[Gobi]

Nyt asiat alkaa olla sillä mallilla että kaivo tulee, viikolla 15-17. Vielä yritetään saada toinen maalämpökaivo samaan aikaan, se on vielä auki. Appiukolle otin vesikaivosta tarjouksen ja se porataan samalla niiden tontille. Nyt vaan haetaan syvyyttä vielä.

[tomppeli]

Antaako kv-kaivossa oleva vesi osviittaa aktiivisyvyydestä?

Kyllä se antaa.
Jos vielä kalliokin on kohtuullisen lähellä, niin aina vaan paranee.
Veden täyttämältä maaporausosuudelta saadaan lähes puolet siitä lämpöenergian määrästä, mitä saadaan kalliosta.

[Gobi]

Kyllä se antaa.
Jos vielä kalliokin on kohtuullisen lähellä, niin aina vaan paranee.
Veden täyttämältä maaporausosuudelta saadaan lähes puolet siitä lämpöenergian määrästä, mitä saadaan kalliosta.

Hyvä tietää, vesi on talvella tuossa 3,5m syvyydessä ja kesällä melkein maanpinnassa. Eli olettama on että tehoa saisi hyvin käyttöön

Omasta kaivosta voisin lyödä heti kaupan lukkoon, mutta odotan appiukon ja toisen lämpökaivon (200m) vastausta. Appiukko tarvii paremman vesikaivon ja putkari kysyy vielä toisen maalämpöprojektin omistajalta. Jos kaikki 3 kohdetta saadaan peräkkäin sovittua, tippuu hinta 1€/m.

[Gobi]

Pystyykö kaivon syvyyttä määrittelemään muuten kuin tomppelin laskelmalla? Jos lasken U-arvot tarkalleen, saan mitoituksen reiluun 50000Kwh lämmitystarpeeseen. Jos taas pienennän niitä niin että lämmitystarve ja käyttöveden tuotto on nykyisellä +40000Kwh, tulee kaivon syvyydeksi reilu 300m. Vähän vielä hukassa olen laskennan kanssa siis.

[tomppeli]

Kaivon syvyys riippuu siitä, kuinka paljon vuodessa kaivosta otetaan lämpöenergiaa.
Tämä pätee tavallisen asuinrakennuksen kanssa.

Poikkeus tästä silloin, kun kaivosta otetaankin hetkellisesti hyvin suuri energiamäärä.
Silloin tarvitaan lisää kaivometrejä.

Poikkeus myöskin silloin, kun kaivosta otetaan jatkuvasti, ympäri vuoden saman verran energiaa.
Silloin riittää hiukan lyhyempi kaivo.

Yritä selvittää oikeat U -arvot.

[Kuumaa_kalliosta]

Kaivon syvyys riippuu siitä, kuinka paljon vuodessa kaivosta otetaan lämpöenergiaa.

Juuri näin. Jos mitoittaa kaivon pitkäaikaista energiatarvetta pienemmäksi, silloin on vain pari ikävää vaihtoehtoa tarjolla: a) kaivo kylmenee ja sen hyötysuhde laskee, pahimmassa tapauksessa keruuputket painuvat kasaan ympäröivän jään puristuksessa; b) joudutaan käyttämään lämpöpumpun sähkövastuksia runsaasti apuna, jolloin matalamman kaivonporauksen säästöt hupenevat vuosien kuluessa isompaan sähkölaskuun. Mielummin kymmenen metriä liian syvä kuin kymmeniä metrejä liian matala.

[Gobi]

Juuri näin. Jos mitoittaa kaivon pitkäaikaista energiatarvetta pienemmäksi, silloin on vain pari ikävää vaihtoehtoa tarjolla: a) kaivo kylmenee ja sen hyötysuhde laskee, pahimmassa tapauksessa keruuputket painuvat kasaan ympäröivän jään puristuksessa; b) joudutaan käyttämään lämpöpumpun sähkövastuksia runsaasti apuna, jolloin matalamman kaivonporauksen säästöt hupenevat vuosien kuluessa isompaan sähkölaskuun. Mielummin kymmenen metriä liian syvä kuin kymmeniä metrejä liian matala.

Alimitoittamassa en ole, pikemminkin ottaisin extraa. Kellarin mahdollinen lattialämmitys kun haukkaa tulevaisuudessa lisää tehoa kaivosta. Tuo Niben liuospumpun teho mietityttää myös, asiaan auttaisi jos ottaisin kaivoon 2x50mm Turbocollectorin. Kysäisen mitä tulisi lisähintaa per metri

Kaivon syvyys riippuu siitä, kuinka paljon vuodessa kaivosta otetaan lämpöenergiaa.
Tämä pätee tavallisen asuinrakennuksen kanssa.

Poikkeus tästä silloin, kun kaivosta otetaankin hetkellisesti hyvin suuri energiamäärä.
Silloin tarvitaan lisää kaivometrejä.

Poikkeus myöskin silloin, kun kaivosta otetaan jatkuvasti, ympäri vuoden saman verran energiaa.
Silloin riittää hiukan lyhyempi kaivo.

Yritä selvittää oikeat U -arvot.

Osana väärään mitoitukseen saattaa olla kellarin neliöt, siellä ei ole kuin kahdessa huoneessa patterit. Olen laskenut koko kellarin neliöt mukaan, lasken uudelleen pelkästään niistä huoneista joissa patterit on.

[Gobi]

Nyt muutin neliöt oikein, antoi vähän maltillisemman tuloksen kaivolle. Jokohan tuossa alkaisi olla lukemat kohdallaan, pumpuksi passaa se 16Kw ja kaivoa 300m.
Mistä kannattaa Nibe F1255 hankkia? Näyttävät olevan suht samassa nettikaupoissa, parhainta hintaa kannattaa kumminkin aina metsästää.

[euroshopperi]

Tee vielä varasuunnitelma, jos sattuu tuo poraus tökkimään . 2 x kaivoja saa laittaa sillä 40 mm putkella.

[Gobi]

Lisäsin tuohon edellisen laskelman perään.

Hinta pompsahtaa vähän:
1x300m
8250€ 2x50mm Turbolla
8100€ 2x45mm Turbolla
7500€ 2x40mm sileä

2x198m
2x40mm 9900€

Sen näkee sitten ku poraus alkaa mitä tapahtuu... 

[euroshopperi]

Onko laskussa mukana jo keräimien hintaero? 40 mm keräin tulee halvemmaksi, kuin 50 mm. 40 mm keräintä käyttää kaikki porarit. 50 mm saattaa olla vieläkin joillekin liian uutta, vaikka lienee ihan arkipäivää suuremmissa kohteissa.

[Gobi]

Päivitin hinnat, juuri sain vastauksen Turboon.

[tomppeli]

Nyt muutin neliöt oikein, antoi vähän maltillisemman tuloksen kaivolle. Jokohan tuossa alkaisi olla lukemat kohdallaan, pumpuksi passaa se 16Kw ja kaivoa 300m.

Hienoa, laskit itse. Itse tietää parhaiten talon mitat ja rakenteet ja tulee tarkin mitoitus.
Joudut ilmeisesti laittamaan kaksi kaivoa, muutoin tulee turhan suuri painehäviö keruupiiriin, vaikka olisi 50 millinen putkitus.
Sinulla on tuossa edellä laskelma kahdelle kaivolle.
Niihin kaivoihin voi laittaa 40 milliset keräimet.
Ota huomioon, että turbo putkella on suurempi virtausvastus ja siis suurempi painehäviö, kuin sileällä putkella.

[Gobi]

Hienoa, laskit itse. Itse tietää parhaiten talon mitat ja rakenteet ja tulee tarkin mitoitus.
Joudut ilmeisesti laittamaan kaksi kaivoa, muutoin tulee turhan suuri painehäviö keruupiiriin, vaikka olisi 50 millinen putkitus.
Sinulla on tuossa edellä laskelma kahdelle kaivolle.
Niihin kaivoihin voi laittaa 40 milliset keräimet.
Ota huomioon, että turbo putkella on suurempi virtausvastus ja siis suurempi painehäviö, kuin sileällä putkella.

Ok, tuosta painehäviöstä ja sen tarkoitusperästä en ole vielä perillä. Suunnitteluvaiheessa kun olen niin eiköhän sen joku täällä minulle kerro.

Jos laittaa 300m kaivoon sileän 50mm putken niin onko eroa Turboon? Mieluiten tietenkin teettäisin yhden kaivon, ihan kustannuksien
ja vähemmän pihan mylläyksen takia. Olen lukenut jostain erillisestä liuospumpusta, saako Nibellä ohjattua sitä ja minkälainen pumppu
on kyseessä?

[tomppeli]

Ok, tuosta painehäviöstä ja sen tarkoitusperästä en ole vielä perillä. Suunnitteluvaiheessa kun olen niin eiköhän sen joku täällä minulle kerro.

Jos laittaa 300m kaivoon sileän 50mm putken niin onko eroa Turboon? Mieluiten tietenkin teettäisin yhden kaivon, ihan kustannuksien
ja vähemmän pihan mylläyksen takia. Olen lukenut jostain erillisestä liuospumpusta, saako Nibellä ohjattua sitä ja minkälainen pumppu
on kyseessä?

Painehäviön aiheuttaa keruuputkiston virtausvastus.
Mita sileämpi sisäpiinaltaan putki on, sitä vähemmän se aiheuttaa mesteen virtaukselle vastusta.
Turboputkessa on sisäpinnassa kiväärin piipun rihlausta muistuttava kuvio.
Aseen piipussa rihla kiertää koko matkaltaan samansuuntaisena, turbo putkessa rihla vaihtaa suuntaa.
Tarkoituksena on synnyttää enemmän turbulenssia, kaaostilaa putken virtauksessa.
ilman sitä kaaostilaa virtaus on laminaaria.


Kuvan vihreät, nuolikärkiset viivat kuvaavat nesteen etenemistä putkessa.
- Yläkuvassa (a) nesteen virtaus putkessa on laminaarista, yhdensuuntaista.
- Alemmassa kuvassa (b) virtaus on kaaosmaista, turbulenttia.

Tämä suuntaansa vaihtava rihla aiheuttaa kohonneen virtausvastuksen putkessa virtaavalle nesteelle,
siis siitä syntyy enemmän painehäviötä keräimen putkessa.
Turbo putken kehittäjällä on ollut syynsä tehdä tämä erikoinen keräinputki.
Turbulennssi sekoittaa nesteen ja lämpöä siirtyy putken seinämistä hiukan tehokkaammin kiertävään nesteeseen.

Jos painehäviö nousee liikaa, ei maalämpökoneen maakiertopumpun pumppausteho riitäkään pitämään keruun virtausnopeutta tarpeeksi suurena.
Keruun virtaus hidastuu ja pumpulle ei tulekaan riittävän paljon lämpöenergiaa maasta.

[JML_]

Mistä kannattaa Nibe F1255 hankkia? Näyttävät olevan suht samassa nettikaupoissa, parhainta hintaa kannattaa kumminkin aina metsästää.

Moi,

Minua LVI-asentajat pelotteli, että nettikaupoissa Nibet saattaa olla ns. ruåtsin mallia, eli varaaja tehty eri metalliseoksesta kuin suomimalleissa ja siten niitä on sen puheiden mukaan suomen pohjavedellä syöpynyt puhki. Mene ja tiedä, onko totta vai tarua? Vai onko aika korjannut tämän ongelman? No mä lopetin sen murheen miettimisen, kun ostin Lämpöässän. Toki jotain muuta murehdittavaa tuli tilalle...

-Janne

[Gobi]

Painehäviön aiheuttaa keruuputkiston virtausvastus.
Mita sileämpi sisäpiinaltaan putki on, sitä vähemmän se aiheuttaa mesteen virtaukselle vastusta.
Turboputkessa on sisäpinnassa kiväärin piipun rihlausta muistuttava kuvio.
Aseen piipussa rihla kiertää koko matkaltaan samansuuntaisena, turbo putkessa rihla vaihtaa suuntaa.
Tarkoituksena on synnyttää enemmän turbulenssia, kaaostilaa putken virtauksessa.
ilman sitä kaaostilaa virtaus on laminaaria.


Kuvan vihreät, nuolikärkiset viivat kuvaavat nesteen etenemistä putkessa.
- Yläkuvassa (a) nesteen virtaus putkessa on laminaarista, yhdensuuntaista.
- Alemmassa kuvassa (b) virtaus on kaaosmaista, turbulenttia.

Tämä suuntaansa vaihtava rihla aiheuttaa kohonneen virtausvastuksen putkessa virtaavalle nesteelle,
siis siitä syntyy enemmän painehäviötä keräimen putkessa.
Turbo putken kehittäjällä on ollut syynsä tehdä tämä erikoinen keräinputki.
Turbulennssi sekoittaa nesteen ja lämpöä siirtyy putken seinämistä hiukan tehokkaammin kiertävään nesteeseen.

Jos painehäviö nousee liikaa, ei maalämpökoneen maakiertopumpun pumppausteho riitäkään pitämään keruun virtausnopeutta tarpeeksi suurena.
Keruun virtaus hidastuu ja pumpulle ei tulekaan riittävän paljon lämpöenergiaa maasta.

Lueskelinkin vähän foorumilta löytyvää ketju, jossa vertailette eri virtauksia tietyllä CTCn pumpulla. Kiitos selvennyksestä!

Moi,

Minua LVI-asentajat pelotteli, että nettikaupoissa Nibet saattaa olla ns. ruåtsin mallia, eli varaaja tehty eri metalliseoksesta kuin suomimalleissa ja siten niitä on sen puheiden mukaan suomen pohjavedellä syöpynyt puhki. Mene ja tiedä, onko totta vai tarua? Vai onko aika korjannut tämän ongelman? No mä lopetin sen murheen miettimisen, kun ostin Lämpöässän. Toki jotain muuta murehdittavaa tuli tilalle...

-Janne

Mainostavat ainakin rst-säiliöllä noiden olevan ja jos koneen aukaisee ja sieltä paljastuu jotain muuta/käytössä hajoaa, syytä saa etsiä nettikaupasta. Uskon että ei ole ongelmia niistä tilatessa.

[JML_]

Moi,

Oma kokemus oli se, että jos ei itse pysty asennustyötä tekemään, niin saneerauskohteeseen kannatti ostaa pumppu ja asennus pakettina. Nihkeesti olisivat tulleet tuntitöinä tekemään asennuksen muualta ostetulle pumpulle...

-Janne

[Gobi]

Moi,

Oma kokemus oli se, että jos ei itse pysty asennustyötä tekemään, niin saneerauskohteeseen kannatti ostaa pumppu ja asennus pakettina. Nihkeesti olisivat tulleet tuntitöinä tekemään asennuksen muualta ostetulle pumpulle...

-Janne

Parin kilsan päässä asuu putkimies jolla on kylmäaineoikeudet, oli juuri asentanut itselleen pumpun. Puran itse vanhat romut pois ja raahaan varaajan + pumpun paikalleen, vaa'itan molemmat ja putkimies saa jatkaa.

[JML_]

Parin kilsan päässä asuu putkimies jolla on kylmäaineoikeudet, oli juuri asentanut itselleen pumpun. Puran itse vanhat romut pois ja raahaan varaajan + pumpun paikalleen, vaa'itan molemmat ja putkimies saa jatkaa.

Joo no sitten varmaan onnistuu kivasti! Laitahan tietoa,kun projekti etenee!

-janne

[Gobi]

Joo no sitten varmaan onnistuu kivasti! Laitahan tietoa,kun projekti etenee!

-janne

Lisäilen tietoja sitä mukaan kun valmista saadaan, porausaikoja oli viikoille 15-17. Varaan heti ajan kun saan niistä kahdesta muusta kaivosta tietoa.

Pannuhuoneessa alan heilumaan vasta kun kelit lämpeää, tai noh, miten nopeasti tuon pumpun ja varaajan nyt saa paikalleen. Talo jää ilman lämmintä ja käyttövettä, montaa päivää ei saisi heilahtaa työssä.

Pumpun ja varaajan tilaan heti kun selviää tuo kaivoasia, samalla muutakin hilpettä. Nibestä löytyy ilmeisesti energiamittari, voisi parit Pollut tilata mittaamaan käyttöveden ja käytetyn lämpöenergian kulutusta.

[Gobi]

Onko kenelläkään ulkoista liuospumppua, ainakin suuremmissa kohteissa niitä näkyy olevan. Nibellä voisi ohjata pohjavesipumppua, tuo rele ilmeiseti foorumin kirjoituksen perusteella vetää kun koneen oma liuospumppu on päällä? Tuosta voisi olla apua sen syvemmän kaivon kanssa.

Nyt termistö on vaikeaa mutta jos piiskapumppu tarkoittaa sarjassa lisäpumppua, niin Nibestä löytyy ohjaus "pohjavesipumpulle". Itse käytän sitä hieman eri tarkoitukseen, mutta rele vetää aina kun keruun kiertopumppu on päällä. Eli siis saa sen ohjauksen jos sitä tarkoitat.

Lämpöpumpulla yhdistää vaan AA3-X7 liittimen kautta vaikka tämän pumpun:

https://www.maalampotukku.fi/product/310/lampojohtopumppu-grundfos-magna1-25-80-180-1x230v

Tuossa ilmeisesti useita eri ohjelmia joita voi ajaa, paine-, kierto ja lämpötilasäädoillä.

Tässä toinen parempi:

https://www.maalampotukku.fi/product/312/lampojohtopumppu-grundfos-magna3-25-100-180-1x230v

Ehkä katson sen ekan kaivon porauksen ja mietin sitten uudestaan.

[JML_]

Moi,

Meillä poras Perhosssa Närpiöläinen Klemets & Son. Hyvää työtä teki, 25 eur/metri. Poraus 12/2017. Aattelin vaan tiedoksi, että jos on sektorilla...

-Janne

[fraatti]

Täällä kirjoitteli joskus joku joka oli asentanut ylimääräisen liuospumpun. Tuossa johtopäätös oli sellainen että hyötysuhde vain laski tuo pumpun takia.

Eiköhän se kierrä tuollaisella 50mm putkella aivan riittävästi 300m kaivossakin. Ei tuo 3 astetta mikään kiveen kirjoitettu sääntö ole ja jo niben max 200m/kaivo mitoituksella tuo ylittyy.

Kahden kaivon tuomaa kustannus eroa et kiri ikinä kiinni marginaalisesti parantuneella hyötysuhteella.

[tomppeli]

Maakiertoa ei voi päästää kovin huonoksi.
Jos maakierron menon ja paluun erotus nousee reilusti yli kolmen asteen,
menee kaivolle menevä keruuputki pakkaselle ja sen ympärille alkaa kasvaa jäälieriö, joka saattaa nostaa keräimen ylös kaivosta.
Näin saattaa käydä varsinkin silloin, kun kaivo on alimitoitettu.

[euroshopperi]

Onko kenelläkään ulkoista liuospumppua, ainakin suuremmissa kohteissa niitä näkyy olevan. Nibellä voisi ohjata pohjavesipumppua, tuo rele ilmeiseti foorumin kirjoituksen perusteella vetää kun koneen oma liuospumppu on päällä? Tuosta voisi olla apua sen syvemmän kaivon kanssa.

Lämpöpumpulla yhdistää vaan AA3-X7 liittimen kautta vaikka tämän pumpun:

https://www.maalampotukku.fi/product/310/lampojohtopumppu-grundfos-magna1-25-80-180-1x230v

Tuossa ilmeisesti useita eri ohjelmia joita voi ajaa, paine-, kierto ja lämpötilasäädoillä.

Tässä toinen parempi:

https://www.maalampotukku.fi/product/312/lampojohtopumppu-grundfos-magna3-25-100-180-1x230v

Ehkä katson sen ekan kaivon porauksen ja mietin sitten uudestaan.

50 mm putken kanssa ei tartte mitään piiskapumppuja. 40 mm putken vastus 300 m kaivossa menee niin suureksi, että on turha alkaa tappelemaan vastaan jollain suurtehopumpulla, kun samaan tulokseen pääsee vastapaineen hallinnallakin. Eli isoputki, tai 2 kaivoa. Jos suosiolla joku ottaa suurtehopumpun, niin se on melkein kuin käärmeöljyn tilaamista porarilta, joka ei ymmärrä alastaan tarpeeksi. Sama tietysti koskee kauppiaitakin. 50 mm keräin on nykypäivää.

[Gobi]

Moi,

Meillä poras Perhosssa Närpiöläinen Klemets & Son. Hyvää työtä teki, 25 eur/metri. Poraus 12/2017. Aattelin vaan tiedoksi, että jos on sektorilla...

-Janne

Pohjoisessa Keksi-Suomessa ollaan, porausfirma on jo käytännössä valittu. Pitää vaan tehdä tilaus kalustosta paikalle.
Kiitos kumminkin vinkistä!

Täällä kirjoitteli joskus joku joka oli asentanut ylimääräisen liuospumpun. Tuossa johtopäätös oli sellainen että hyötysuhde vain laski tuo pumpun takia.

Eiköhän se kierrä tuollaisella 50mm putkella aivan riittävästi 300m kaivossakin. Ei tuo 3 astetta mikään kiveen kirjoitettu sääntö ole ja jo niben max 200m/kaivo mitoituksella tuo ylittyy.

Kahden kaivon tuomaa kustannus eroa et kiri ikinä kiinni marginaalisesti parantuneella hyötysuhteella.

Hyötysuhteella tarkoitat pumpun viemää sähkövirtaa? Tuossa mietin että jos se 4500l on palanut 93% mitatulla hyötysuhteella se todellinen voisi olla muutamia prosentteja vähemmän kattilahäviöiden kautta. Ja öljykattila kun piti lämpöjä koko ajan 72-80C välillä, on ylimääräiseen kattilalämpöön mennyt vuodessa varmasti iso osa öljyä. Tuota lämpöä kun on käytännössä pidetty kattilan kunnon ja käyttöveden teon takia. Lisäksi kaikki putket pannuohuoneessa ovat olleet eristämättömiä, niin myös talossa kulkevat uudemmat pintaputket. Niistä on joku watti karannut myös pois lämmityksestä ja lämpimän veden tuotosta. Eli todellinen hyötysuhde taitaa olla lähempänä 80%.

Maakiertoa ei voi päästää kovin huonoksi.
Jos maakierron menon ja paluun erotus nousee reilusti yli kolmen asteen,
menee kaivolle menevä keruuputki pakkaselle ja sen ympärille alkaa kasvaa jäälieriö, joka saattaa nostaa keräimen ylös kaivosta.
Näin saattaa käydä varsinkin silloin, kun kaivo on alimitoitettu.

Kokeilen tiputtaa hieman energian tarvetta laskelmassa, katsotaan mitä antaa kaivolle syvyyttä. Katso kommentti yllä.

[euroshopperi]

Tuossa kaivon kanssa on siis vain 2 vaihtoehtoa.
1 Syvään kaivoon 50 mm keräin
2 2 kaivoa 40 mm keräimellä

Tuo, että tilaa varta vasten tehopumpulla liian tiukalla keräimellä on suorastaan virhe.

[Gobi]

Tuossa kaivon kanssa on siis vain 2 vaihtoehtoa.
1 Syvään kaivoon 50 mm keräin
2 2 kaivoa 40 mm keräimellä

Tuo, että tilaa varta vasten tehopumpulla liian tiukalla keräimellä on suorastaan virhe.

Ensimmäistä vaihtoehtoa lähdetään poraamaan, sitten jos ei kaivoa saa tarpeeksi syväksi, siirrytään kakkoseen. Täytyy sitten sumplia se itse liuoskierto kun pumppu paikallaan.