F1255 kokemuksia

[v130882]

F1255-6 R EM lämmittänyt taloa tänään tasan vuoden verran. Pumpulta dataa:

- kompressorikäynnistykset 1624 kpl
- kompressorin käyntiaika 5472 h
- kompressorin käyntiaika, lämminvesi 641 h
- lisäys aikakerroin 7.0 h
- lv, ml. sis. lisäys 1955.7 kWh
- lv, vain kompr. 1948.1 kWh
- lämmitys, ml. sis. lisäys 10825.8 kWh
- lämmitys, vain kompr. 10801.0 kWh

[v130882]

Laitoin äsken Smart Control tilaan niin näkee mitä vaikuttaa ja riittääkö vesi neljälle.

Tekee harvemmin käyttövettä ja hyvin riittää neljälle lämmin vesi.

[Gobi]

F1255 4-16 ollut käytössä huhtikuun loppupäivistä, tässä hieman dataa:

Energiamittari
lv, ml. sis. lisäys EP14   1618.3kWh
lv, vain kompr. EP14      1611.6kWh
lämmitys, ml. sis. lisäys EP14   8625.1kWh
lämmitys, vain kompr. EP14   8603.2kWh

Pumpulle mennyt mittarin mukaan ~2600Kwh sähköä. Aikaisempina vuosina tuossa ajassa (7kk) olisi mennyt öljyä varmaaan joku reilu 1500l.  Sähköön siis mennyt 330€, öljyyn olisi mennyt se 1500€. Näyttää tälle hetkellä omaan silmään hyvälle. Muutin pumpun noin viikko sitten ohittamaan varaajan, liitteenä kuva logintutkista parin päivän takaa. Paljon paremmin toimii kuin varaajaa ladatessa, silloin hertsit nousi helposti 80Hz ja sähköä meni reippaammin.

[fraatti]

F1255 4-16 ollut käytössä huhtikuun loppupäivistä, tässä hieman dataa:

Energiamittari
lv, ml. sis. lisäys EP14   1618.3kWh
lv, vain kompr. EP14      1611.6kWh
lämmitys, ml. sis. lisäys EP14   8625.1kWh
lämmitys, vain kompr. EP14   8603.2kWh

Pumpulle mennyt mittarin mukaan ~2600Kwh sähköä. Aikaisempina vuosina tuossa ajassa (7kk) olisi mennyt öljyä varmaaan joku reilu 1500l.  Sähköön siis mennyt 330€, öljyyn olisi mennyt se 1500€. Näyttää tälle hetkellä omaan silmään hyvälle. Muutin pumpun noin viikko sitten ohittamaan varaajan, liitteenä kuva logintutkista parin päivän takaa. Paljon paremmin toimii kuin varaajaa ladatessa, silloin hertsit nousi helposti 80Hz ja sähköä meni reippaammin.

Olitkos se sinä ketä neuvoin jättämään varaajan ostamatta? Muistelin että asiasta oli keskustelua jossain toisessa ketjussa. Voinet nyt todeta varmaan että kokemuksiesi valossa et suosittele moista muille?

[Raami]

Jouduin omalla kohdalla luopumaan varaajan lataamisesta, sammutin Oumanin ja avasin suntin kokonaan auki. Nyt pumppu toimii suoraan invertteri-periaattella kierrättäen lämmitykseen menevän veden varaajan yläosan liitäntöjen kautta. BT25 on nyt patterin menoputkessa ja Oumanin käyrä on kopioitu Nibeen.

En saanut toimimaan GTV 500n kanssa kuten olisin halunnut, täytyy katsoa talvi ja päättää tarvinko varaajaa vai laitanko myyntiin. Säätöä olisi helpottanut Niben latauspumpun täydellinen hallinta, minimikierrosten säätöä olisin kaipaillut. Maksimikierrokset voikin rajoittaa. Ouman tuskin olisi montaa talvea kestänyt suntin sahatessa eestaas, sellaista sahalaitaa oli mittaustiedoissa.

Eli onkos sulla tuo jäspi edelleen ns puskurina vai kytkitkö kokonaan irti sen eli ei ole puskuria ollenkaan?
Entä se erillinen kiertovesipumppu?

[Gobi]

Olitkos se sinä ketä neuvoin jättämään varaajan ostamatta? Muistelin että asiasta oli keskustelua jossain toisessa ketjussa. Voinet nyt todeta varmaan että kokemuksiesi valossa et suosittele moista muille?

Taisi siinä olla keskustelua varaajan puolesta ja vastaan, sinä muistaakseni kehoitit olemaan hankkimatta.    Se nyt on paikallaan ja putkitettu, menen nyt ohituksella kevääseen ja katson sitten miten putkitusta voisi muuttaa. Ei viitsi alkaa tyhjentämään sitä lämmityskaudella. Varaajan kustannus koko projektista on noin 6%, joten ei haittaa vaikka se ei suoraan nyt toimi.

Voin suositella kyllä olla hankkimatta varaajaa oikein mitoitetun invertteripumpun kylkeen, näyttää pitävän lämmön talossa ja kuumaa vettä tulee hanasta 8 hengelle. Katsotaan miten on sitten kovimpina pakkaspäivinä. Nyt on näköjään vuorokauden keskilämpötila ollut 3,2C ja pumppu on pyörinyt yli 24h. Tuossa mielessä varaajan saaminen käyttöön olisi mukavaa, saisi muutaman stopin edes näin nollakelejä lähestyttäessä. Hertsit ei ole nousseet yli 42Hz.

[Gobi]

Eli onkos sulla tuo jäspi edelleen ns puskurina vai kytkitkö kokonaan irti sen eli ei ole puskuria ollenkaan?
Entä se erillinen kiertovesipumppu?

Varaaja on paikallaan ja kytkettynä, pumpulta tulee vasempaan yläkulmaan ja pattereille menee oikeasta yläkulmasta. Ouman on pois päältä ja suntti täysin auki, vesi kiertää varaajan kautta. Pattereilla on oma kiertovesipumppu päällä.

[Raami]

Varaaja on paikallaan ja kytkettynä, pumpulta tulee vasempaan yläkulmaan ja pattereille menee oikeasta yläkulmasta. Ouman on pois päältä ja suntti täysin auki, vesi kiertää varaajan kautta. Pattereilla on oma kiertovesipumppu päällä.

Ok eli nyt on niin kytketty niinkuin olin itselle suunnitellu jos varaajan kytken mlpumppuun. Onko tuo pattereiden kvpumppu ihan ns normaali eli sen nopeutta ei ohjaa mikään tai toki sinä itse jos asetusta muuttaa?
Ja paluulinjat menevät niinkuin ennenkin eli varaajan alaosaan molemmat?

[Gobi]

Ok eli nyt on niin kytketty niinkuin olin itselle suunnitellu jos varaajan kytken mlpumppuun. Onko tuo pattereiden kvpumppu ihan ns normaali eli sen nopeutta ei ohjaa mikään tai toki sinä itse jos asetusta muuttaa?
Ja paluulinjat menevät niinkuin ennenkin eli varaajan alaosaan molemmat?

Pattereilla on Grundfos Alpha2 25-60, eli normaali kiertovesipumppu. Se pyörii vakionopeudella, automaattitoiminto ei auta minua koska pattereiden termostaatit on poissa paikoiltaan.

Alhaalla pumpun meno ja pattereiden paluu, ylhäällä pumpun tulo ja patterien meno.

[Gobi]

Onko kukaan liittänyt pumppua keskuksen sähkömittarin pulssiulostuloon? Minulla on ABB C13 110-300-mittari, josta olisi parin metrin matka vetää piuha pumpulle. Mitähän hyötyä tuosta mahdollisesti saisi?

Pakkasten kiristyessä alkoi pumppu sahaamaan taas hertsejä, piti 30-60min taukoa ja kiihtyi nopeasti 80-100hz. Eli samaa mitä teki varaajan+Oumanin kanssa, ratkaisuna oli kasvattaa lisäyksen käynnistysrajaa 400 -> 500. Tuolla käynti tasoittui taas ja nyt pysyy pitkään käynnissä.

[jpk]

Onko kukaan liittänyt pumppua keskuksen sähkömittarin pulssiulostuloon? Minulla on ABB C13 110-300-mittari, josta olisi parin metrin matka vetää piuha pumpulle. Mitähän hyötyä tuosta mahdollisesti saisi?

Itselläni on Nibe 1255-12 enkä siitä tuollaista sähkömittarilta tulevaa pulssituloa kyllä löytänyt. Jos ko. mittari mittaa koko talon sähkönkulutusta (kWh) niin näillä pulsseilla ei Nibe ehkä mitään tekisikään. Jos mittari taas mittaa vain lämpöpumpun sähkönkäyttöä, niin silloin Nibe osaisi ehkäpä yhdistää kulutuksen eri toimintoihin (lämmitys, käyttövesi jne).

Niben toimituksessa oli tosin mukana virtamuuntajat, jotka kytketään talon pääsähkösyöttökaapelin eri vaiheisiin ja sitä kautta Nibe voi haistella eri vaiheiden kuormitusta ja ohjailla omaa kulutustaan niin, että talon sulakkeet kestävät kokonaiskuorman. Mutta näiden virtamuuntajien avulla ymmärtääkseni Nibe ei kuitenkaan pysty erotelemaan miten paljon sähköä Nibe itse on käyttänyt eri tilanteissa.

[jpk]

Jatkan tähän perään hiukan edellä Gobinkin esille tuomaan aiheeseen liittyen.

Viime talvenakin kirjoiteltiin tällä palstalla Nibe F1255 "ikävästä ominaisuudesta" rynnätä pitkän käyttövesijaksoon jälkeen lämmitysvaiheeseen ensin turhan hitaasti mutta sitten lopussa kovasti kiihdyttäen, niin että asteminuuttilukemat alkavat loppujen lopuksi laskeutua alas kovaa vauhtia eikä Nibe enää kykene jarruttamaan lämmitystä ennekuin asteminuutit valahtavat jo nollan ohi positiivisiksi ja kone sammuu. Sitten taas odotellaan asteminuuttien vajaomista käynnistysrajan alle ja vasta sitten päästään pikku hiljaa normaaliin rytmiin.

Olisiko tuohon hitaaseen lämityksen käynnistykseen ja loppuryntäykseen kukaan keksinyt lääkettä?

Omassa koneessa tällähetkellä käynnistysraja on 120 ja priorisointi asetus on  30 - 30 käyttövesi vs. lämmitys.

[Gobi]

Itselläni on Nibe 1255-12 enkä siitä tuollaista sähkömittarilta tulevaa pulssituloa kyllä löytänyt. Jos ko. mittari mittaa koko talon sähkönkulutusta (kWh) niin näillä pulsseilla ei Nibe ehkä mitään tekisikään. Jos mittari taas mittaa vain lämpöpumpun sähkönkäyttöä, niin silloin Nibe osaisi ehkäpä yhdistää kulutuksen eri toimintoihin (lämmitys, käyttövesi jne).

Niben toimituksessa oli tosin mukana virtamuuntajat, jotka kytketään talon pääsähkösyöttökaapelin eri vaiheisiin ja sitä kautta Nibe voi haistella eri vaiheiden kuormitusta ja ohjailla omaa kulutustaan niin, että talon sulakkeet kestävät kokonaiskuorman. Mutta näiden virtamuuntajien avulla ymmärtääkseni Nibe ei kuitenkaan pysty erotelemaan miten paljon sähköä Nibe itse on käyttänyt eri tilanteissa.

Asentajan käsikirjasta löytyy maininta asiasta, laitan kuvan liitteeksi. Voisihan sitä kokeeksi ruuvata johdon paikalleen ja katsoa mitä tapahtuu.

Virtamuuntajat on asennettuna ja vaiheetkin löytyi oikein, tekee muutaman minuutin testin ajamalla vastusta ja lämmönjako- ja lämmönkeräyspumppuja.

[jpk]

Asentajan käsikirjasta löytyy maininta asiasta, laitan kuvan liitteeksi. Voisihan sitä kokeeksi ruuvata johdon paikalleen ja katsoa mitä tapahtuu.

Virtamuuntajat on asennettuna ja vaiheetkin löytyi oikein, tekee muutaman minuutin testin ajamalla vastusta ja lämmönjako- ja lämmönkeräyspumppuja.

Mun F1255 versiossa ei tuollaista mahdollisuutta vielä ollut, ihan hyvä ja käyttökelpoinen ominaisuus tuo olisi!

[Gobi]

Mun F1255 versiossa ei tuollaista mahdollisuutta vielä ollut, ihan hyvä ja käyttökelpoinen ominaisuus tuo olisi!

Täytyy hakea pientä MMJtä ja yhdistää, keskuksen mittarissa ei ole kuin 2 paikkaa tuolle pulssiulostulolle. Tuo maa puuttuu kokonaan, tosin koneethan on yhteisessä maassa voimavirtaliitännän kautta.

[luu5]

Jos mittari taas mittaa vain lämpöpumpun sähkönkäyttöä, niin silloin Nibe osaisi ehkäpä yhdistää kulutuksen eri toimintoihin (lämmitys, käyttövesi jne).

Onko tarkempaa tietoa mitä Nibe tuolla kulutustiedolla tekee ja mahdollisesti laskee/raportoi? Siis kun eikös noissa uusissa pumpuissa ole valmiina omat "mittarinsa"?

[Gobi]

Tuotahan voisi käyttää vaikka COPin laskentaan, varmaa tietoa minulla ei ole.

Tehdyn lämmön ja käyttöveden laskee ja ilmoittaa omalla energiamittarilla.

[Matias]

Onko kukaan liittänyt pumppua keskuksen sähkömittarin pulssiulostuloon? Minulla on ABB C13 110-300-mittari, josta olisi parin metrin matka vetää piuha pumpulle. Mitähän hyötyä tuosta mahdollisesti saisi?

Jos tuo ABB:n kwh-mittari on pelkästään lämpöpumpun jälkimittauskäytössä niin pulsseilla luultavasti saa etäluettavaan trendinäyttöön lämpöpumpun kuluttaman sähkön näkymään ja tallettumaan graafisina palkkeina samaan tapaan kuin tuossa muutama viesti aikaisemmin näkyy lämpötilakäyrät.
Ehkä sillä jotenkin saisi pumpun käyntiäkin ohjattua.

Tuontapainen kwh näyttö meillä.Siinä on kaksi kwh-mittaria,toinen sähkölaitoksen ja toinen lämpöpumpun jälkimittaus ja molemmista otetaan pulssit Dualcounterille,keltainen palkki on MLP:n ja vihreä taloussähkön ja ne myös summautuu tuossa kokonaiskulutukseksi
http://www.elisanet.fi/matsut/talo/energymon.jpg

[Gobi]

Laitan tänne myös kysymyksen kuumakaasun lämpötilasta, välillä tulee piikki ja kaasut nousee 110C asti. Pumppu alkaa rykiä ja tiputtaa taajuuden tyhjäkäynnille, pikkuhiljaa tuosta taas lähtee nousemaan kunnes jossain vaiheessa toistuu. Pumppu on keväällä asennettu, ei siis ole iästä häiriö kiinni. Ymmärsinkö oikein että liuos jäähdyttää lämmönvaihdinta ja pitää kuumakaasun aisoissa? Eli voisko syynä olla riittämätön liuoskierto?

[Matias]

Ei tuosta trendikuvasta oikein selviä mitä mikin käyrä kuvaa mutta ainakin käyttöveden lämmityksen aikana kuumakaasun lämpötila nousee normaalisti korkeammaksi kuin talonlämmityksen aikana.

Voisikohan nuo 110 asteen piikit olla käyttöveden lämmityksen aikoihin?

 

[Gobi]

Ei tuosta trendikuvasta oikein selviä mitä mikin käyrä kuvaa mutta ainakin käyttöveden lämmityksen aikana kuumakaasun lämpötila nousee normaalisti korkeammaksi kuin talonlämmityksen aikana.

Voisikohan nuo 110 asteen piikit olla käyttöveden lämmityksen aikoihin?

Suurin osa on, mutta tekee myös lämmityssyklillä tuota samaa. Tiputin käyttöveden ylälämpöä pari astetta, ei vähentyneet nuo piikit.

Edit: Nyt kun katsoin tarkemmin niin onhan ne kaikki käyttöveden teon aikana, minulla kun priorisointi on 0/0 min asetettu. Näytti vaan oudolta kesken lämmityksen tiputta hertsit alas ja samantien nostaa ne korkealle.

[Gobi]

Olen nyt useamman viikon aja kokeillut pumppuun erilaisia asetuksia, etsinyt anturille oikeaa paikkaa ja välillä ollut Ouman pois ja välillä päällä.

Tänä aamuna taas seisoin pannuhuoneessa ja mietin uusia temppuja kokeiltavaksi. Päätin sitten siirtää BT25n ainoaan paikkaan missä se ei ole ollut, Nibeltä varaajaan menevään latausputkeen, ja kytkin vielä kaupan päälle Oumanin käyntiin. Eihän tässä enää voinut mitään hävitä?

Hullua kyllä, nyt tuo näyttäisi toimivan niin kuin olen sitä yrittänyt saada toimimaan. Nibe ajaa varaajaa omalla käyrällä ja anturitieto tulee latausputkesta. Ouman pitää sunttia suht auki vielä, mutta ei sahaa enää laidasta laitaan. Varaaja latautuu pikkuhiljaa aina kun Niben hertsit nousee yli 28 ja latauspumpun virtaus ylittää patterikierron virtauksen.

Nyt on aamusta asti seurannut käyrää suht tarkasti ja aina käyttöveden teon jälkeen nousee hertsit hetkeksi. Seurailen toimintaa vielä, tuossa olisi nyt mahdollisuus nostaa Niben käyrää asteen pari, jolloin varaajaa saisi ladattua vielä enemmän. Annan nyt kuitenkin olla jonkun päivän ja alan sitten vasta säätämään enemmän.

[repomies]

Voisiko joku pumppunsa verkkoon kytkeneistä kertoa mitä porttien skannaus nmap:lla kertoo olevan Nibessä auki?

[Gobi]

Voisiko joku pumppunsa verkkoon kytkeneistä kertoa mitä porttien skannaus nmap:lla kertoo olevan Nibessä auki?

Riittääkö tämä?

Nmap scan report for *
Host is up (0.021s latency).
Not shown: 999 closed ports
PORT   STATE SERVICE    VERSION
23/tcp open  tcpwrapped
49153/udp open|filtered unknown
MAC Address: *
Device type: general purpose|specialized
Running: lwIP 1.4.X, Nibe embedded
OS CPE: cpe:/a:lwip_project:lwip:1.4.0 cpe:/h:nibe:f1155 cpe:/a:lwip_project:lwip
OS details: lwIP 1.4.0 lightweight TCP/IP stack, Nibe F1155 geothermal heat pump (lwIP stack)
Network Distance: 1 hop

[repomies]

Kiitos, tuo oli hyvinkin riittävä. Vähän niinko telnet tyrkyllä mutta tcpwrapper on conffailtu panemaan hanttiin.

[luu5]

Voiko F1255:ää ajaa pelkkänä "sähkökattilana"? Eli jos reikä tulee ensivuoden alussa ja pumpun asentaa jo tänä vuonna. Varatilassa vaikuttaisi toimivan vain kiinteällä lämmöllä lämmityspuoli. Onko fiksumpaa tapaa?

[KiSaVa]

Voiko F1255:ää ajaa pelkkänä "sähkökattilana"? Eli jos reikä tulee ensivuoden alussa ja pumpun asentaa jo tänä vuonna. Varatilassa vaikuttaisi toimivan vain kiinteällä lämmöllä lämmityspuoli. Onko fiksumpaa tapaa?

Nähdäkseni kompressorin käytön voi estää normaalitilassakin ja se on eri asia kuin vikatila. Kokeillut en ole. Selaa asentajan käsikirjaa, löytyy googlella.

Edit: Se onkin kerrottu paremmin käyttöohjekirjassa, s. 67. Kompressorin eston voi laittaa haluamalleen ajanjaksolle. Tuskin on estettä valita jaksoksi 24/7.

[luu5]

Nähdäkseni kompressorin käytön voi estää normaalitilassakin ja se on eri asia kuin vikatila. Kokeillut en ole. Selaa asentajan käsikirjaa, löytyy googlella.

Luin, tosin aika hyvin piilotettu. Mutta löysin "Käyttöohjekirjasta". Parikin kohtaa: 4.2 Käyttötilaksi "vain lisäys" tai sitten 4.9.5 "Eston ohjelmointi" ja siellä kompressori pois "kaik" ja 00:00-24:00 tms. Mutta taitaa tuo "vain lisäys" olla parempi. No, huomenna putkarin kanssa keskustellaan.

[mh jkl]

kyllä voi mulla ollut nyt vain lisäys muutaman kk kun saan maapiirin vasta ens kesänä ja hyvin toimii

[Kajakki]

Jatkan tähän perään hiukan edellä Gobinkin esille tuomaan aiheeseen liittyen.

Viime talvenakin kirjoiteltiin tällä palstalla Nibe F1255 "ikävästä ominaisuudesta" rynnätä pitkän käyttövesijaksoon jälkeen lämmitysvaiheeseen ensin turhan hitaasti mutta sitten lopussa kovasti kiihdyttäen, niin että asteminuuttilukemat alkavat loppujen lopuksi laskeutua alas kovaa vauhtia eikä Nibe enää kykene jarruttamaan lämmitystä ennekuin asteminuutit valahtavat jo nollan ohi positiivisiksi ja kone sammuu. Sitten taas odotellaan asteminuuttien vajaomista käynnistysrajan alle ja vasta sitten päästään pikku hiljaa normaaliin rytmiin.

Olisiko tuohon hitaaseen lämityksen käynnistykseen ja loppuryntäykseen kukaan keksinyt lääkettä?

Omassa koneessa tällähetkellä käynnistysraja on 120 ja priorisointi asetus on  30 - 30 käyttövesi vs. lämmitys.

Miten tämä kuukauden takainen ongelma voi? Onko sinulla termarit pois ja pattereiden esisäädöt tehty patteriventtiilien "kaulalta". Entä onko puskurivaraajan jälkeen pumppu joka kierrättää pattereiissa vettä? Ja miten puskuri on kytketty verkkoon?

[jpk]

Joo, termostaatit ovat auki ja säädöt tehty. Puskurivaraaja on liitetty neljällä yhteellä: ylhäällä Nibestä tuleva ja verkkoon lähtevä lämmin kiertovesi ja alhaalla vastaavasti verkosta tuleva ja Nibeen palautuva palaava kiertovesi. Puskurivaraajan lähdössä on myös oma Nibeen kytketty lämpötila-anturi ja erillinen Wilo kiertovesipumppu. Nibeen on myös kytketty huonelämpötila-anturi.

Mutta niinkuin tuossa kirjoitin, Niben kanssa on ollut säätö-ongelmia pitkien käyttövesijaksojen yhteydessä.

Nyt kuitenkin Nibe säätöongelmat ovat omalta kohdaltani ratkenneet, alla linkki asiaan liittyvään keskusteluun ja ratkaisuun:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8428.0

Tuon ruotsalaselta foorumilta löydetyn säätömodauksen jälkeen oma Nibe F1255 on toiminut mallikkaasti: tein muutokson joulukuun alussa eikä pumppu ole sammunut tuon jälkeen kertaakaan. Ei  edes pitkillä käyttövesijaksoilla ja ylipäänsä säätö on toiminut tarkemmin: pumppu seuraa nyt laskettua menoveden lämpötilaa tarkemmin eikä asteminuuttilukuun tule samanlaisia isoja heittoja kuin mitä tapahtui ennen tuota "ruotsalaista" modifikaatiota.

[F1255-12]

Lokakuussa 2017 käyttöönotettu 1255-12. Ensimmäinen vuosi meni suht hyvin, mutta nyt marraskuun lopussa alkoi tulla LP hälytyksiä noin päivän välein ja lämmityskyky heikkeni selvästi.  Ensimmäiset kommentit Nibeltä oli että keruupiirissä on todennäköisesti ilmaa ja ilmattava.  Ilmaus tehtii ja ei ollut ilmaa.  Kun saatiin huoltomies paikalle syyksi selvisi "kylmäaineen häviäminen" laitteesta.  Nyt on odoteltu joulukuu että saadaan laite kuntoon. .     No, toimmihan tuo vastuksillakin, mutta vähän turhan kallis lämminvesivaraaja.

[repomies]

Siinä on ollut 2kg R407C kylmäainetta. Jos ei jostakin huoltoliitännästä tihku schrader-venttiilistä, joka siis olisi helppo korjata, niin eikös näissä koneissa aika herkästi takuuaikana vaihdeta koko kylmälaitekoneisto, modulaarinen kun on. Niitä nyt luulisi tuommoisen Niben tapaisen ison toimijan pystyvän lähettelemään ees taas aika helposti.

[F1255-12]

Siinä on ollut 2kg R407C kylmäainetta. Jos ei jostakin huoltoliitännästä tihku schrader-venttiilistä, joka siis olisi helppo korjata, niin eikös näissä koneissa aika herkästi takuuaikana vaihdeta koko kylmälaitekoneisto, modulaarinen kun on. Niitä nyt luulisi tuommoisen Niben tapaisen ison toimijan pystyvän lähettelemään ees taas aika helposti.

Joo, ymmärsin että tuo koko kylmälaitekoneisto menee vaihtoon.  Ehkä omat odotukset ei ole oikealla tasolla, mutta yksi kriteeri pumpun valintaan reilu vuosi sitten oli ”iso toimija” jotta huolto yms toimii tarvittaessa.

[Wakke]

Kas niin. Nyt on pieni pätkä logia pakkasjaksolta. Hieman jännityksellä odottelin mitä tapahtuu kun ulkoilma alkaa kylmentyä. Nähtävästi kone ei räjähtänyt, eikä kaivo mennyt umpijäähän. Kaivon jäätyminen oli se mikä tässä ensin huoletti, kun tätä foorumia on lueskellut. Yllätys oli ainakin itselleni positiivinen, koska ollaan vielä plussalla, eikä vastuksia ole käytetty yhtenään. Tilanne tietysti voi vielä muuttua, kun kylmyys lisääntyy.

[rhinoe]

Meillä lokakuussa asennettua F1255-6 on toiminut tähän asti hienosti, mutta alkoi temppuilemaan ensimmäisten pakkasten tultua.
Kone lopettaa lämpimän käyttöveden tuoton ja logeissa esiintyy "katkoksia". Saan lämpimän veden tuoton takaisin kytkemällä tilapäisen luksuksen päälle, jolloin kone joutuu ottamaan myös sähkövastusta avuksi. Tavallisestii käyttöveden tilana on meillä normaali. Mökissä on kyllä pysynyt lämmintä, n.21c.

Tässä muutama kuvakaappaus logeista:









Ymmärrän, että pumppu käy tällä hetkellä patteritalossa todella kovilla (asteminuutit -709 ja taajuus 70-90Hz) ja sähkövastustakin joudutaan käyttämään, mutta ei varmaan tällä setupilla vielä ihan -10c pitäisi tulla raja vastaan?

Koodia: [Valitse]

kompressorikäynnistykset EB100-EP14 274
kiertovesipumpun nopeus EP14 32%
lämmönkeruupumpun nopeus EP14-GP2 75%
imukaasu EB100-EP14-BT17 5.2°C
kuumakaasu EB100-EP14-BT14 92.2°C
lauhduttimen meno EB100-EP14-BT12 56.6°C
lämmönkeruu sisään EB100-EP14-BT10 -0.5°C
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11 -1.9°C
menolämpötila BT2 57.6°C
nestejohto EB100-EP14-BT15 50.4°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 50.7°C
kompressorin käyntiaika EB100-EP14 1836h
kompressorin käyntiaika, lämminvesi EB100-EP14 445h
komp. taajuus nyt 70Hz
sallittu komp. taajuus min 20.0Hz
Talo on 105m2 vm1972 täystiilitalo patterikierrolla Etelä-Suomessa. Energiakaivo 140m. Kaksi asukasta ja suihkussa käydään aamuisin lyhyesti, mutta kylpyhuoneen lämmitys toteutettu käyttövettä kierrättämällä.

Ensimmäisenä toki soitin asentajaliikkeen 24h-päivystykseen, mutta "Numeroon ei juuri nyt saada yhteyttä". No, joulun piikkin vielä tämä.
Kenelläkään aavistusta, miten lähteä ongelmaa purkaamaan? Oma tämän hetken suunnitelma on odotella sään lauhtumista tiistaina ja katsoa tilanne silloin uusiksi.

[repomies]

Rhinoe, miksi tuo käyttöveden lämpö sukeltaa kuvissa jatkuvasti? Ihan kuin tuo tekisi kymmenen kertaa vuorokaudessa käyttövettä.. kunnes tilttaa. Edit ok viikkokäyrähän se olikin, no sittenhän se on ok. Noita tilttejä on raportoitu naapurifoorumia myöten, ja valmistajalla on jo joku beta-testissä oleva firmis siihen ratkaisuna.

Edit2 en tiedä, yhä näyttää omituisen usein sahaavan minun silmään tuo käyttövesi. Onko talossa käyttöveden kierto? Niin niin, kylpyhuone tehty sen avulla. Tuo pumppu ei kerkiä lämmittämään, ja sitten se tilttaa. Ajasta käyttöveden kierto, niin maalämpö ehtii lämmittää enemmän, eikä asteminuuteista tule ongelmaa. Uusi firmis sisään sitten kun sellainen tulee.

Hätäratkaisuna sammuttaisin toistaiseksi kv kierron.

[repomies]

Olisi mielenkiintoista nähdä tuosta rhinoen pumpusta vuorokausikäyrä jossa näkyy kompressorin hertsit. Kuinkahan ison osan vuorokaudesta tuo kone lämmittää pelkkää kylpyhuonetta ja käyttövettä? Kyllä siinä on syy miksi se pillastuu. Jos puolet ajasta lämmitellään käyttövettä, jota siis ei totisesti kyetä tekemään 6kW teholla, ja lopun aikaa lämmitetään pattereita, jota niitäkään ei kyetä lämmittämään pakkasilla 6kW teholla (se teho on lattialämmitykselle) niin en ihmettele ollenkaan että eväät on syöty. Se on asennettu päin prinkkalaa, valitan.

Mitä voit tehdä on vapauttaa tuon koneen käymään 8kW teholla, se on kuulemma mahdollista ihan asetuksista, ja sitten tosiaan tuosta käyttöveden kierron kautta kylppärin lämmittelystä pitäisi talven ajaksi päästä eroon. Pitäisi olla joku talviajan kytkentä, jolla patterivesi lämmittäisi sen kylppärin talvisin. Niin ja tietty se uusi firmis jahka se tulee.

[rhinoe]

Olisi mielenkiintoista nähdä tuosta rhinoen pumpusta vuorokausikäyrä jossa näkyy kompressorin hertsit. Kuinkahan ison osan vuorokaudesta tuo kone lämmittää pelkkää kylpyhuonetta ja käyttövettä? Kyllä siinä on syy miksi se pillastuu. Jos puolet ajasta lämmitellään käyttövettä, jota siis ei totisesti kyetä tekemään 6kW teholla, ja lopun aikaa lämmitetään pattereita, jota niitäkään ei kyetä lämmittämään pakkasilla 6kW teholla (se teho on lattialämmitykselle) niin en ihmettele ollenkaan että eväät on syöty. Se on asennettu päin prinkkalaa, valitan.

Mitä voit tehdä on vapauttaa tuon koneen käymään 8kW teholla, se on kuulemma mahdollista ihan asetuksista, ja sitten tosiaan tuosta käyttöveden kierron kautta kylppärin lämmittelystä pitäisi talven ajaksi päästä eroon. Pitäisi olla joku talviajan kytkentä, jolla patterivesi lämmittäisi sen kylppärin talvisin. Niin ja tietty se uusi firmis jahka se tulee.

Kiitos hyvistä vinekistä ja näkemyksistä!
Kompressosin hertseistä ei taida saa Nibe Uplinkistä saada käyrää pihalle, mutta perstuntumalal se on pyörinyt 40-65Hz välillä tässä alkutalven aikana. Lisäsin kuitenkin tuohon postaukseen ylemmäksi myös kompressorin käyntiajan lämminvedelle. Näyttäisi, että n.5h/vrk kuluu käyttöveteen, joka varmasti ei ole ideaalitilanne. Viikkokäppyrä siksi, että näkyisi vähän normaalitilaakin näiden tilttien lisäksi.

Kylppärin lämmitys tosiaan ei ole mikään ideaalitilanne. Sen toteutusta pohdittiin asennusliikkeen kanssa, mutta tultiin siihen tulokseen, että ilman kylppäriremppaa ei oikein paljoa ole tehtävissä. Tähän asti kokonaistilanne on kuitenkin toiminut ihan hyvin ja suhteellisen energiatehokkasti, ja oma fiilis on, että tämän hetkinen ahdinko pumpulla johtuu juurikin noista tilteistä.

Kokeilen tässä joulun pyhinä KV-kierron sammuttumista ja rapotoin tuloksia. Myös KV-tuoton manuaalinen ajastaminen voisi olla kokeilemisen arvoinen.
8Kw -tehoa tutkinkin jo, mutta vielä en sen vapauttamiselle ohjeistusta löytänyt.

Edit. 5.1.24 Tajuuden esto nostettu arvosta 91Hz -> 110Hz. Seuraillaan, onko vaikutusta.

[tomppeli]

Talo on 105m2 vm1972 täystiilitalo patterikierrolla Etelä-Suomessa. Energiakaivo 140m. Kaksi asukasta ja suihkussa käydään aamuisin lyhyesti, mutta kylpyhuoneen lämmitys toteutettu käyttövettä kierrättämällä.

Lämpökaivon syvyys saattaa olla vähän siinä rajamailla, mutta tuskin tulee ongelmia.
Kun kohteesta on kuitenkin kovin niukasti tietoa, niin ei tuokaan olettamus ole mitenkään varteenotettava.
Seuraile kuitenkin keruun lämpötiloja kovimmilla pakkassäillä.
Nyt laittamassasi graafissa ei näy mitään huolen aihetta.