F1255 kokemuksia

[maalämmittää]

Rohkeasti vaan käyrä 8:lle tai 7:lle. Siitä se lähtee.
Loggaus myös päälle.

Sulla on hyvät patterit, niin jopa alempi käyrä voi olla mahdollinen.

[jmaja]

Ne peruskäyrät on vasta sivulla 5 (Förskjutning 0). Vähän huono esillepano tuossa dokumentissa.

Ei pitäisi hosua! Kuitenkin käyrä 9 tolkuton.

[jmaja]

Patterit ovat uudet, Purmon 2-/3-lehtisiä (olisko ollut sitten C22 ja C23?). Laitan tähän kuvan putki-/patteripiirustuksessa olevista mitoitusarvoista. Jos siitä saa jotain tolkkua.

Onpa huonosti tehty mitoitus maalämmölle! Olisi pitänyt laittaa selvästi isommat patterit. Vai oliko tuolla tilarajoituksia? Ei ne minun mitoittamat patterit mitenkään erityisen isoja ole tuolle 40 C menolle. Samaa kokoluokkaa kuin nykyiset sähköpatterit. Esimerkiksi C22 600x1600 tuottaa 40/35/21 618 W. 55/45/21 mitoituksella saman tehon saa suunnilleenn C22 600x800 eli pattereiden pinta-ala puolittuu, mutta samalla SCOP romahtaa lähes 5:stä ehkä 3,5:een.

Siiis käyrä 7 tai 8 vastaa tuota mitoitusta. Ehkä 6 voisi toimia, jos virtaamaa saa kasvatettua ja patterit hieman ylimitoitettu

[hekuli]

Rohkeasti vaan käyrä 8:lle tai 7:lle. Siitä se lähtee.
Loggaus myös päälle.

Sulla on hyvät patterit, niin jopa alempi käyrä voi olla mahdollinen.

Nyt viimeisen vuorokauden speksit:
Käyntiaika 22 h (josta käyttövesi 1 h), käynnistykset 5 kpl.

Laitoin nyt muistitikun ja loggauksen päälle. Ajattelin, että jos nyt aluksi pitää näin pari päivää, tekee muutokset käyrään 9 -> 8 ja säätää patteritermostaatit auki ja antaa taas olla pari päivää ja sen jälkeen koittaa katsoa mitä tikulle on kertynyt. Millaisessa muodossa data tikulla on? Vaatiiko jotain ohjelmia jotta saa auki?

[v130882]

Millaisessa muodossa data tikulla on? Vaatiiko jotain ohjelmia jotta saa auki?

Ovat ihan tekstititiedostoja (*.txt) jotka saa vaikka Excelillä auki ja piirrettyä käyriä. Mutta kannattaa käyttää tätä:

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0

Niin ja jokainen lokifile on vuorokauden mittainen.

[maalämmittää]

Tuo on hyvä suunnitelma.
Jos lämpötila talossa nousee liikaa, niin säädä käyrää vain alemmas vaikka ei olisi kulunut
muutoksesta vuorokausia.
Turha hiostaa asukkaita   

edit: Voit tehdä myös niin, että annat patteritermostaattien nyt olla ja säädät vain käyrää alemmas.
Sitten kun talossa alkaa viiletä, niin avaat termarit ja jatkat säätämistä.

[hekuli]

Onpa huonosti tehty mitoitus maalämmölle! Olisi pitänyt laittaa selvästi isommat patterit. Vai oliko tuolla tilarajoituksia? Ei ne minun mitoittamat patterit mitenkään erityisen isoja ole tuolle 40 C menolle. Samaa kokoluokkaa kuin nykyiset sähköpatterit. Esimerkiksi C22 600x1600 tuottaa 40/35/21 618 W. 55/45/21 mitoituksella saman tehon saa suunnilleenn C22 600x800 eli pattereiden pinta-ala puolittuu, mutta samalla SCOP romahtaa lähes 5:stä ehkä 3,5:een.

Siiis käyrä 7 tai 8 vastaa tuota mitoitusta. Ehkä 6 voisi toimia, jos virtaamaa saa kasvatettua ja patterit hieman ylimitoitettu

Mä nyt en lähtisi vielä haukkumaan huonoksi. Patterit ovat pääosin 500 mm korkeita, ikkunoiden alla ja ikkunoiden levyisiä tai hieman isompia. Leveydet pääosin 1200-1400 mm. Olohuoneessa esim. patteri C33 500x1600 1420 W.

[jmaja]

Mä nyt en lähtisi vielä haukkumaan huonoksi. Patterit ovat pääosin 500 mm korkeita, ikkunoiden alla ja ikkunoiden levyisiä tai hieman isompia. Leveydet pääosin 1200-1400 mm. Olohuoneessa esim. patteri C33 500x1600 1420 W.

Lähtökohta on huono, kun mitoitus on tehty 55 menolämmöllä maalämpöä varten, kun sen olisi voinut tehdä vaikkapa 45:llä. Tuo 1420 W vastaa 55/45/23 mitoitusta. Siis menolämpötila 55, paluu 45 antaa tuon tehon 23 huoneenlämmössä. Vaikkapa 45/38/23 antaa vain 850 W ja 40/35/23 620 W tuolla patterilla.

Paljonko on summa pattereiden teholle? Voihan se olla, että mitoitus on "epäonnistunut" eli pärjätäänkin tuolla 45 menovedellä.

[ishiba]

Jos oikein ymmärsin, niin tässä ei tainnut olla vielä kovin tarkkaa tietoa tuon rakennuksen lämmitystehon tarpeesta. Perus nollakelillä uuneistakin tulee joku murto-osa talon lämmitystehosta. Sinänsä siinä voisi hitusen säästää sähköä, jos sitä lämmitysveden lämpötilaa saisi muutaman asteen tiputettua ilman, että sisälämpötila laskee. Tämä nyt ehkä selviää kokeilemalla.

[hekuli]

Jos oikein ymmärsin, niin tässä ei tainnut olla vielä kovin tarkkaa tietoa tuon rakennuksen lämmitystehon tarpeesta. Perus nollakelillä uuneistakin tulee joku murto-osa talon lämmitystehosta. Sinänsä siinä voisi hitusen säästää sähköä, jos sitä lämmitysveden lämpötilaa saisi muutaman asteen tiputettua ilman, että sisälämpötila laskee. Tämä nyt ehkä selviää kokeilemalla.

Kyllä, aivan tarkkaa tietoa ei aiemmasta lämmitysenergian kulutuksesta ole. Aiemmin lämmitettiin tulisijoilla (7 kpl) sekä tukena oli kaksi ILP:iä ja muutama sähköpatteri. Lämmöntehontarve määritettiin talon rakenteiden (alapohja, ulkoseinärakenne, ikkunat, ovet, yläpohja) mukaan. Lämmöntehontarpeeksi laskennallisesti määriteltiin n. 16,2 kW (0,9 hyötysuhteella n. 18 kW).

Pattereita talossa on 21 kpl, joiden yhteenlaskettu teho piirustusten mukaan on 16,27 kW.

Olkoonkin, että parempi olisi ollut mitoittaa matalammalle menolämpötilalle ja kasvattaa vielä pattereiden kokoa, niin onko tästä jotain haittaa? Sekö nyt aiheuttaa tätä pätkäkäyntiä?

[Matti84]

En noista mitoituksista mitään ymmärrä, enkä oikein mistään muustakaan. Mutta oisko uusimman softan kokeilussa mitään järkeä?

[jmaja]

Kaipa tuo talo tarvitsee reilusti yli 10 kW mitoitustehon, joten tuskin mitoitus on paljoa pielessä. Noilla pattereilla 45 menovesi vastaa n. 10 kW eli sinne ei pääse.

Jonkin verran mitoitus vaikuttaa pätkäkäyntiin, kun pattereiden teho kasvaa hitaammin menoveden mukana. Suurempi vaikutus on SCOPiin ja siten sähkönkulutukseen. Mutta eihän ole kuin muutaman satasen vuodessa. Lisäksi kai voi vaikuttaa käyttöikään kun kompura joutuu kovemmalla kuumaa vettä tehdessään.

Luulisin kuitenkin, että lämpökäyrän saaminen kohdalleen vaikuttaa huomattavasti pätkäkäyntiin. 9:llä menovesi on niin kuumaa, että termostaatit estävät virtauksen lähes kokonaan kaikissa pattereissa.

[ishiba]

Mielestäni ekana se lämpökäyrä sopivaksi, kun sillä on kaikista järkevintä säätää sitä lämmitystä.

[maalämmittää]

... Olkoonkin, että parempi olisi ollut mitoittaa matalammalle menolämpötilalle ja kasvattaa vielä pattereiden kokoa, niin onko tästä jotain haittaa? Sekö nyt aiheuttaa tätä pätkäkäyntiä?

Älä suotta murehdi, ei tuo ole pätkäkäyntiä.
Suunnilleen samalla tavalla kone toimisi myös matalalämpöpattereilla.

[maalämmittää]

.... Mutta eihän ole kuin muutaman satasen vuodessa....

Kympeistä vuodessa taitaa kuitenkin olla kyse.

[maalämmittää]

Kaipa tuo talo tarvitsee reilusti yli 10 kW mitoitustehon, joten tuskin mitoitus on paljoa pielessä. Noilla pattereilla 45 menovesi vastaa n. 10 kW eli sinne ei pääse.

Minne ei pääse?

[hekuli]

No juu, tuskin tällä nyt ihan satasien eroa sähkölaskuun tulee. Kymppien eroja kai enemmänkin.

Mutta joo, testaillaan nyt sitä käyrän muutosta ja katsotaan mitä tuleman pitää.

[jmaja]

Jos heitetään 35 000 kWh lämmitystarve, joka voisi olla melkolailla linjassa mitatun kulutuksen kanssa, 35 SCOP on 5,5 ja 55 4,2 eli noiden välillä tulisi 2000 kWh ero sähkönkulutukessa. 45 tai 40 mitoituksella säästö siis ehkä 1000-1500 kWh eli 100-200 €.

Yllättävän hyvä on ilmoitettu SCOP 55:lläkin. Olisin luullut alle 4:ää. Ero kuitenkin siis enemmän kuin kymppejä.

45 meno vastaa 10 kW tehoa valituilla pattereilla. Se ei riitä eli niin alhaista menolämpöä vastaavaan käyrään ei pääse.

[jmaja]

Käyrä 9 vastaa 60 C menolämpöä -26 C. Kyllähän tuostakin saattaa tulla satasen säästö, kun tuota tiputtaa jonnekin 50-55 paikkeille. Tuolla 9 käyrällä menovesi on kuitenkin varsin kuumaa jo nollakeleillä.

[hekuli]

Käyrä 9 vastaa 60 C menolämpöä -26 C. Kyllähän tuostakin saattaa tulla satasen säästö, kun tuota tiputtaa jonnekin 50-55 paikkeille. Tuolla 9 käyrällä menovesi on kuitenkin varsin kuumaa jo nollakeleillä.

Näkeekö pumpun valikosta tai ohjekirjasta tai jostain mitkä on menoveden lämpötilat eri käyrillä?

[Lappanen]

Näkeekö pumpun valikosta tai ohjekirjasta tai jostain mitkä on menoveden lämpötilat eri käyrillä?

Sisäilmasto -> Lisäasetukset -> Käyrä -> mene ulkolämpötilan kohdalle ja sitä rullailet ja katsot mikä menolämpötila on milläkin ulkolämmöllä.

Edit. poistettu ajatusvirhe

[PS]

Porukka on tuossa miettinyt erilaisia pumppunopeuksia ja niiden säätöjä. Vertailin eri softaversioiden käyttäytymistä. Uusimmassa versiossa pumppunopeudet on tosiaankin käännetty ylösalaisin aiempaan verrattuna. Tuo pitäisi varmaankin huomioida siten, että mikä on käytössä olevan softaversion suunniteltu käyttäytymistapa ja suhteuttaa säädöt noihin luonteenpiirteisiin. Kuvat toivottavasti alla.

[Matti84]

Onko normaali ilmiö, että kun pumpulta näyttää, että lattiaan lähtee (bt2) vaikka 30 asteinen vesi, niin jakotukilta, kun mittaa niin lattioihin näytästäs menevän oikeesti noin 2 astetta viileämpi vesi? Vai kerkiikö se jäähtyä tuolla metrin matkalla, niin paljon vai näyttääkö noi pumpun anturit vain sinnepäin?

[maalämmittää]

Kaikki kalbroimattomat mittarit näyttää lähtökohtaisesti väärin.
Kun käyttää samaa mittaria esim. IR mittari, niin saa vertailukelpoisia tuloksia.

[hekuli]

Minkälaista heittoa sisälämpötilassa sallitaan? Meillä on tavoitteena 23 °C.

Tiputin lämpökäyrän 9 -> 8. Nollakelillä sisälämpötila pysyi ihan ok, mutta kun ulkolämpötila tippui -8 °C niin sisälämpötila nousi 25 °C.

Tämän jälkeen pudotin käyrän 8 -> 7. Nollakelillä sisälämpötila putosi n 21,5-22 °C ja lisäsin 7 käyrään yhden asteen lisää lämpötilavalikosta. Nyt aamulla ulkolämpötila -7 °C ja sisälämpötila 24 °C.

Jonkinlainen vaikutus on ollut patteriventtiilien avaamisella ja lämpökäyrän pudottamisella pumpun käynnistysmääriin. Aiemminhan se oli näillä keleillä 4-5 käynnistystä/vrk, nyt kone on lauantain jälkeen käynnistynyt yhden kerran.

[Lappanen]

Asukithan sen heiton määrän määrää, että minkä huomaa ja mikä tuntuu.

Itse noilla vakiokäyrilllä en saanut lämpöjä pysymään tasaisena, joten oma eli 0-käyrä käyttöön. Siitä on helppo säätää, kunhan vaan pakkaset riittää. Jos -10 lähellä tuntuu kylmältä niin omalta käyrältä yksi aste lisää -10 kohdalle jne. Takka nyt vähän haittaa havainnointia, mutta siinä 1 asteen haarukassa pysyy lämmöt silloin kun takka on huililla.

[ishiba]

Tosiaan se oma käyrä voisi olla ihan hyvä vaihtoehto. Varsinkin jos uunien lämmitystä harrastaa. Ihan kohtuullisen tarkasti sen huonelämpötilan pitäisi saada kohdilleen sillä lämpökäyrällä.

Edit: tämä nyt on ihan arvaus, mutta jostain tuommoisesta voisi lähteä muokkaamaan:

Ulko	Meno
-30 °C	54 °C
-20 °C	48 °C
-10 °C	42 °C
0 °C	38 °C
10 °C	32 °C
20 °C	20 °C

[Lappanen]

Sitten on olemassa myös pisteensiirto, jolla saa jossain yhdessä tietyssä ulkolämpötilassa vielä erikseen säädettyä menolämpöä. Eli jos olet käyrällä saanut sisälämmöt kohdilleen, mutta esim. 0C ulkolämmössä kämppä tuntuu vähän kolealta, niin pisteensiirrolla voit nostaa tuota 0C ulkolämpötilan kohdalta menolämpöä erikseen. Löytyy sieltä Sisäilmaston lisäasetuksista viimeisimpänä. Mutta ekanat hiero käyrä kohdalleen ja sitten vasta hienosäätöä tolla pisteensiirrolla jos tarvii.

[maalämmittää]

Vakiokäyrän 7 arvot ovat:

Ulko     Meno
-30 °C   56,5 °C
-20 °C   51 °C
-10 °C   45,5 °C
0 °C      39,5 °C
10 °C    32,5 °C
20 °C    25 °C

[ishiba]

Liitteenä käyräparvia SMO-10 -laitteen manuskasta, kun noissa F1xxx-manuaaleissa niitä näy olevan.

[hekuli]

Vakiokäyrän 7 arvot ovat:

Ulko     Meno
-30 °C   56,5 °C
-20 °C   51 °C
-10 °C   45,5 °C
0 °C      39,5 °C
10 °C    32,5 °C
20 °C    25 °C

Mitkäs vastaavat arvot ovat vakiokäyrällä 8?

[v130882]

Mitkäs vastaavat arvot ovat vakiokäyrällä 8?

Kurkkaa liitteen pdf sivu 5

[Louke]

Niin se vaan F1255 3-12 + 100L puskuri ja 228m (18m höttöä, vesi korkealla) kaivo tuli tänne viime perjantaina

Nyt muutamat päivät takana ja laitteeseen tutustuttu syvällisemmin.

Seuraava ihmetyttää, kun lämmityksen kierron dT aika matala aina ja tuntuu, että kierron pumppu aina 89%, kun sattunut katsomaan. Vähän turhan pieni dT?

päivän logi liitteenä (aamusta reilummin lämpenevä päivä).

Ja logitutkan kuva jos osasin laittaa asetukset oikein (ne laitteen omat copit )

Asentaja jätti "älä mene tänne asetuksiin" kierron asetukseksi pelkät: patterit.
Kävin muuttamassa nyt patterit+lattialämmitys
Voisiko tästä olla apua?

kone tuntuu menevän väkisin katkokäytölle jo näillä 0- keleillä, muutin käynnistyksen asteminuutit -60 -> -90, kun ja koska tämmönen sekasikiö lämmönjako, menenkö oikeeseen suuntaan?

[tomppeli]

Teille Nibe F1255 3-12 on vähän ylitehoinen, kun laskelman mukaan -30 C pakkasilla tarvittaisiin 7,1 kW lämmitysteho ja siinä on mukana lämpimän käyttöveden lämmitystä varten 0,55 kW teho.
F1255 kone olisi saattanut olla teille riittävä lämmitysteholtaan. Ehkäpä tuo (At/varasto) patterilämmitys kuitenkin vaatii vähän korkeampaa kiertoveden lämpötilaa ja siksi vähän isotehoisemman koneen hankinta oli aiheellinen.

Laskelman grafiikan mukaan +3 C ulkolämpötilalla talo tarvitsee lämmitystehoa noin 2,2 kW + 0,55 kW käyttövettä varten.
Kun Nibe F1255 3-12 alin lämmitysteho on noin 3 kW, tulee katkoja väkisinkin.

Keruun menon ja paluun erotus, dT on vähän isohko. Olisi syytä tarkastaa ja puhdistaa keruupiirin roskasihti. Uudessa putkituksessa on aina jonkinverran roskaa ja asennusjätettä, joka jää sihtiin.

Lämmityksen dT asettunee ajanmittaan hiukan korkeampaan arvoon.

[ishiba]

Kai tuo lämmönjaon dt on ihan normaali puitteissa. Menolämpötila taasen on mukavan alhainen.

[Louke]

Teille Nibe F1255 3-12 on vähän ylitehoinen, kun laskelman mukaan -30 C pakkasilla tarvittaisiin 7,1 kW lämmitysteho ja siinä on mukana lämpimän käyttöveden lämmitystä varten 0,55 kW teho.
F1255 kone olisi saattanut olla teille riittävä lämmitysteholtaan. Ehkäpä tuo (At/varasto) patterilämmitys kuitenkin vaatii vähän korkeampaa kiertoveden lämpötilaa ja siksi vähän isotehoisemman koneen hankinta oli aiheellinen.

Laskelman grafiikan mukaan +3 C ulkolämpötilalla talo tarvitsee lämmitystehoa noin 2,2 kW + 0,55 kW käyttövettä varten.
Kun Nibe F1255 3-12 alin lämmitysteho on noin 3 kW, tulee katkoja väkisinkin.

Keruun menon ja paluun erotus, dT on vähän isohko. Olisi syytä tarkastaa ja puhdistaa keruupiirin roskasihti. Uudessa putkituksessa on aina jonkinverran roskaa ja asennusjätettä, joka jää sihtiin.

Lämmityksen dT asettunee ajanmittaan hiukan korkeampaan arvoon.

Paikallinen LVI-toimia mitoitti paikanpäällä (pohjakuvasta ja mittaamalla) 8,6kW teho tarpeeksi joten pienempää Nibeä eivät suositelleet ja ymmärsin perusteet (MUT -32 mitoitettu).  Tallin osuus laskettiin pienemmällä lämmöllä ja eristeet -90 talon mukaan pyynöstäni. Ja tosiaan talo pääasiassa patterilla, TH, KH ja pesutilat vain lattialämmityksellä jne. Sillä varmaan päädytty tällaiseen, enkä mitoittajan ammattitaitoa lähtenyt kyseenalaistamaan (vaikka silloinkin jo mietin vaihtoehtoa pienempi nibe ja loput sähköllä/takalla tarpeen mukaan). Ja olihan mitoitus aika lähelle linjassaan edellisen omistajan öljynkulutuksen kanssa joten tähän oli uskottava, kun omia kokemuksia ei ollut vielä riittävästi.

Katkoa siist tulee olemaan reilusti, mitenköhän kompura kuluu vai kannattaako edes ajatella? Invertteri koneen perustelin tarjousaikana itselleni, että tulee vähemmän katkoa kompuralle ja pitkäikäisempi laite, mutta nythän tämä ajatus meni vähän vituksi ja häpeän itseäni.. Tosin Niben FAQ sanoo, että invertterillä On/Off enemmän käynnistyskertoja, joten kai olen vain elänyt väärässä uskossa ("paremmin" mitoitetut varmasti erikseen) 
Liitteenä tarjouksen mitoituksesta kaappaus.

Keruun dT yläkanttiin? Eikö 3.5C mitä tuo antaa ole aika maltillinen? Joku täällä taisi suosia 3-4C tai sit ymmärtänyt väärin. 3kW min. teholla mitä tuo nyt pääsääntösesti ajaa keruun pumppu pyörii jo aika pienillä prosenteilla (~23%)

Pitää sihti putsata

[tomppeli]

...Keruun dT yläkanttiin? Eikö 3.5C mitä tuo antaa ole aika maltillinen? Joku täällä taisi suosia 3-4C tai sit ymmärtänyt väärin. 3kW min. teholla mitä tuo nyt pääsääntösesti ajaa keruun pumppu pyörii jo aika pienillä prosenteilla (~23%)

Pitää sihti putsata

Ei se keruun dT paha ole, mutta saattaa kertoa likaisesta roskasihdistä.
Se oli motiivinani mainita tuosta arvosta, kun pumppu kuitenkin toimii penellä lämmitysteholla ja kaivo ei ole kovinkaan syvä, siksi keruun dT pitäisi olla vähän pienempi.

[maalämmittää]

Paikallinen LVI-toimia mitoitti paikanpäällä (pohjakuvasta ja mittaamalla) 8,6kW teho tarpeeksi joten pienempää Nibeä eivät suositelleet ja ymmärsin perusteet (MUT -32 mitoitettu).  Tallin osuus laskettiin pienemmällä lämmöllä ja eristeet -90 talon mukaan pyynöstäni. Ja tosiaan talo pääasiassa patterilla, TH, KH ja pesutilat vain lattialämmityksellä jne. Sillä varmaan päädytty tällaiseen, enkä mitoittajan ammattitaitoa lähtenyt kyseenalaistamaan (vaikka silloinkin jo mietin vaihtoehtoa pienempi nibe ja loput sähköllä/takalla tarpeen mukaan). Ja olihan mitoitus aika lähelle linjassaan edellisen omistajan öljynkulutuksen kanssa joten tähän oli uskottava, kun omia kokemuksia ei ollut vielä riittävästi.

Katkoa siist tulee olemaan reilusti, mitenköhän kompura kuluu vai kannattaako edes ajatella? Invertteri koneen perustelin tarjousaikana itselleni, että tulee vähemmän katkoa kompuralle ja pitkäikäisempi laite, mutta nythän tämä ajatus meni vähän vituksi ja häpeän itseäni.. Tosin Niben FAQ sanoo, että invertterillä On/Off enemmän käynnistyskertoja, joten kai olen vain elänyt väärässä uskossa ("paremmin" mitoitetut varmasti erikseen) 
Liitteenä tarjouksen mitoituksesta kaappaus.

Keruun dT yläkanttiin? Eikö 3.5C mitä tuo antaa ole aika maltillinen? Joku täällä taisi suosia 3-4C tai sit ymmärtänyt väärin. 3kW min. teholla mitä tuo nyt pääsääntösesti ajaa keruun pumppu pyörii jo aika pienillä prosenteilla (~23%)

Pitää sihti putsata

Karvan verran ylimitoituksesta ei ole mitään syytä ripotella tuhkaa päälleen.
Jos olisit ottanut alimittaisen koneen, niin sitten olisit tuskaillut suorasähköosuuden kanssa ja joka kokoon ei koneita ole saatavana.
Jostain olen lukenut että kompressori kestää 100000 käynnistystä tai käyttötuntia,  eli sen mukaan optimisti kertyy tunteja ja käynnistyksiä samaan tahtiin. Muuta ei ole foorumilla tullut ilmi.

Pätkäkäynnistä puhutaan, kun kone käy alle 20min jaksoja ja lokisi mukaan käyntijaksot ovat n. tunti ja huili yli 30min.
Huoli pois ja nauttimaan edullisesta maalämmöstä.

[Matti84]

Mitä sinä tekisit, jos 3+0 käyrä on täydellinen, kun kiertovesipumppu pyörii vähintään 35% (8,5l/m) nopeudella, tuolloin lämpötila sopiva ja voit tunnelman vuoksi polttaa joskus pari puutakin takassa. Mutta jos kiertovesipumppu laskee alle tuon 35% alkaa talossa lämpö hiljalleen tippua.

Nostaako tosi säätäjä käyrän 3+1 ja antaa automaatin ohjata kiertovesipumppua, eikä polta tunnelma tulia takassa ikinä. Vai asemoiko se kiertovesipumpun minimi nopeudeksi tuon 35%?

Viekö tuolla asemoinnilla kiertovesipumpun ennen aikaiseen hautaan? Ja kummallakohan tyylillä teoriassa olis pienempi virran kulutus ja cop?

[tk-]

Mitä sinä tekisit, jos 3+0 käyrä on täydellinen, kun kiertovesipumppu pyörii vähintään 35% (8,5l/m) nopeudella, tuolloin lämpötila sopiva ja voit tunnelman vuoksi polttaa joskus pari puutakin takassa. Mutta jos kiertovesipumppu laskee alle tuon 35% alkaa talossa lämpö hiljalleen tippua.

Nostaako tosi säätäjä käyrän 3+1 ja antaa automaatin ohjata kiertovesipumppua, eikä polta tunnelma tulia takassa ikinä. Vai asemoiko se kiertovesipumpun minimi nopeudeksi tuon 35%?

Viekö tuolla asemoinnilla kiertovesipumpun ennen aikaiseen hautaan? Ja kummallakohan tyylillä teoriassa olis pienempi virran kulutus ja cop?

Muokkaisin virtausasetukset lämmitysjärjestelmä -valikosta deltaa mut:ssa vähän pienemmäksi, niin kiertopumppu pyörii isommalla nopeudella kun pyrkii pienempään meno-paluulämmön eroon. Mutta ei tuo kiertopumpun minimin asettaminenkaan varmaan huono ratkaisu ole.