Paljonko esim. A vs. D-luokan liuospumpun hukka on euroissa per vuosi? 10eur? 20eur?
Älä nyt kympeistä puhu, 3-4 €/a on lähempänä totuutta tai sitten A-luokan pumpun täytyy pyöriessään tuottaa sähköä. 
Käyköön pumppu 3400h/vuosi. 3400*0,07*0,125=29,75€ Tuossa 6-10kW koneiden kokoluokassa.
Jos kyseessä olisi lämmönjaon pumppu niin säästö voisi olla 365*24*0,07*0,125=75e
Mistäs sä nuo wattimäärät repäisit? Tai tuohan osoittaa väitteeni A-luokan pumpun sähköntuotosta todeksi! 
Mulla latauspumpun ja kv-pumpun yhteiskulutus keskimäärin 60-70 W 12 kW koneen kokoluokassa joten se siitä. Tarkka takamittaus ettei tarvi epäillä.
Vinkiksi senverran että jos tuo sähkön hinta on omasi niin kilpailuta ihmeessä, saat paljon enemmän säästöjä kuin ostamalla kalliita A-luokan moottoreita.
Sunhan pumput näyttävät pyörivän ilmaiseksi. Ettet vain vetäisi ohi mittarista

Ja missäänhän ei ole puhuttu keskitehosta.
Aiemmin olet maininnnut että:
Meillä on 206 metrinen (D165 mm) kaivo ja Ekowellissä WILOn TOP-S30/10 kaivopumppu. Se on pienimmällä nopeudella ja speksin mukaan virtaus on 1,6...1,8 L/s. Ekowellin 4-putkisella 2 alas 2 ylös -systeemillä liemi lämpenee kierrolla tasaisen tappavasti 2,6-2,8 astetta, eli hiukan yli puolet sun vastaavasta. Tosta systeemi antaa ulos 30-37 asteen lauhdutuslämmöllä 12,7 - 11,8 kW. Paluulämpö tähän aikaan vuodesta n. 5 astetta.
Wilon speksien mukaan tämä pumppu haukkaa 1-teholla: (Tehon kulutus 1~230 V P1 335 / 385 / 390 W) vaatimattomat 335W.
http://productfinder.wilo.com/fi/FI/product/000000090002874b0001003a/fc_product_datasheetKatsomalla pumppukäyriä huomaa että tuon saman määrän(6,5m3/h, h=2m) liuosta siirtää wilo stratos para 25/1-8 noin 100W tehonkulutuksella.
http://solary.powiatsuski.pl/download/katalog%20produkt%C3%B3w%20WILO.pdfMikäli antamasi tiedot pitävät paikkansa näyttäisi 4-putkinen keräin ylivoimaiselle painehäviöiden osalta 2-putkiseen nähden.
Paras lämpökerroin(COP) saavutetaan höyrystimen keskilämpötilan ollessa mahdollisimman korkea ja lauhduttimen keskilämpötilan ollessa mahdollisimman matala. Tämä saavutetaan pitämällä pumput reilulla nopeudella/täysillä(riippuen pumpusta sekä koneesta/keräimestä) ja lämpötilaero mahdollisimman pienenä. Tuo 4-putkinenkeräin taitaa muutenkin olla melkoinen harvinaisuus.
Pumpuista voisin kertoa muina esimerkkinä vaikka nämä:
lämmönjaonpumppu Wilo top-s 25/7, tehonkulutus 105-160W, D-energialuokka
http://www.luxmagna.pt/pdfs/LM_circuladores.pdfKorvaava pumppu Wilo Stratos tec 25/7, tehonkulutus 3-70W, A-energialuokka
Liuospumppuna käytetään samaa pumppua Wilo top-s 25/7, tehonkulutus 105-160W, D-energialuokka
Korvaava pumppu Wilo stratos para 25/1-7, tehonkulutus 5-70W, A-energialuokka
Mittaukset mainitsemistani a-luokan pumpuista löytyy täältä. Tosin lämmönjaon pumppu ei kuluta 70W vaan 50W koska lämmönjaon painehäviö estää pumppua pyörimästä lujempaa jonka pystyy toteamaan ko pumpun pumppukäyrästä.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.msg60334#msg60334Ja muuten kohta ei edes saa kuin a-luokan pumppuja koska eu kieltää muut..

Sähkön hinnasta sen verran että "Suomalaiset kotitaloudet maksoivat sähköstä keskimäärin 15,6 senttiä. Suomen kotitaloussähkön hinta oli vanhojen EU-maiden halvin. Sitä vähemmän sähköstä maksoivat monien EU:n itäisten jäsenmaiden kotitaloudet. " Tosin tuohon on leivottu sisään kuukausimaksut mitä ei voi laskea mukaan.
lähde:
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/eun+kallein+sahko+-+kaksi+kertaa+suomen+hinnat/201305428749tilasto:
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/images/c/c4/Electricity_and_natural_gas_price_statistics_tables_and_graphs.xlsTuolta katsomalla voi todeta että keskimääräisesti sähköhinnaksi saadaan toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella 13c/kWh ja 2v määräaikaisella 12c
http://www.sahkonhinta.fi/summariesandgraphsps. ja sähkön myyntisopimus on kilpailutettu.