Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => CTC Ecoheat => Aiheen aloitti: pispalanukko - 07.02.14 - klo:21:43
-
Moi,
Onko kenelläkään kokemusta CTC:n Ecoheat 412:sta, olisin kiinnostunut kuuleen.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Parempi myöhään, kun ei silloinkaan..
Tässä alla lainaus viestistäsi johon on jäänyt vastaamatta:
Moro,
Meillä on käynnissä vanhan talon remontti ja olemme samalla vaihtamassa lämmitysjärjestelmää suorasta sähköstä maalämpöön. Nyt on pari varteen otettavaa vaihtoehtoa, en tiedä tarvitaanko lisää vaihtoehtoja, mitä suosittelette?
Tässä hieman tarkempia tietoja talosta:
Talo on Tampereella. Rak. 1800-luvulla ja laajennettu yläkerta 1928.
Neliöitä on kolmessa kerroksessa (Kellari 130 m2, 1-kerros 120 m2, 2-kerros 80 m2).
Huonekorkeus on kellarissa 220 cm ja asuinkerroksissa 250 cm.
Kellariin ajattelin muutaman vesikiertoisen patterin, ainoastaan että pysyy plussaan puolella.
1-kerrokseen tulee koko alalle vesikiertoinen lattialämmitys.
2-kylpyhuoneeseen tulee vesipatterit ikkunoiden alle ja kylpyhuoneeseen vesikiertoisen lattialämpö.
Talon eristys uusitaan nykyaikaiseksi, sekä ikkunat on vaihdettu muutama vuosi sitten.
Ilmanvaihdossa ei ole lämmön talteenottoa ja tulo otetaan suoraan ulkoa.
Tämän hetken vaihtoehdot olisi tälläiset.
Nibe Fighter 1245 - 10 Kaivo 220 (aktiivisyvyys 175)
CTC Ecoheat 412 12 Kw Kaivo 250 (aktiivisyvyys 205)
IVT Greenline HE E11 Kaivo 230 (aktiivisyvyys 185m)
IVT Premiumline HQ E10 Kaivo 240 (aktiivisyvyys 195)
Keskusteluissa olen sanonut että en haluaisi 2 kaivoa, joten yhdellä mentäisiin ja kovilla pakkasilla autetaan sitten vaikka sähköllä, eli voi olla vähän alimitoitusta. Onko jotain muita hyviä vaihtoehtoja? Kallio on vasta 45m joten siksi kaivon pitäisi olla kohtuullisen syvä.
Vai pitäisikö suoraan tehdä 2 kaivoa ja ottaa järeämpi kone?
Laskin nyt tämän, mutta jää kovasti epävarmuustekijöitä siksi, että en tiedä, kuinka perusteellinen se energiaremontti tulee olemaan..
Jonkinlaisen kuitenkin tein ja liitin sen omaan viestiisi.
Tämä mitoitus on tehty epävarmoilla lähtötiedoilla ja on siksi vain vähän "sinne päin", eli ei siis luotettava!
Varmemman mitoituksen saat alan ammattilaiselta.
-
Taitaa olla vähissä vielä 400-sarjan käyttökokemukset, itsellä 312 johon olen ollut tyytyväinen mutta mallisarjojen eroista en tiedä.
-
Taitaa olla vähissä vielä 400-sarjan käyttökokemukset, itsellä 312 johon olen ollut tyytyväinen mutta mallisarjojen eroista en tiedä.
Taitaa olla niin uus ettei ole oikein kokemuksia...ehkä tuossa on vain pieni "stailaus" vrt edelliseen joilla on korjailtu asioita joista tuli "kuokkaan" edellisessä hurrien testissä, niin päästään tavallaan sanomaan että meillä on mallisto uusittu testin jälkeen 8)
-
Moi,
Kiitos arviosta siis 10-12 kw pumpulla mennään, vedetään kovimmat tehon tarpeet sitten sähköllä avustaen, kun en 2 kaivoa halua. Nyt pitäs osata vielä päättää pumpun merkki.
-
Taitaa olla vähissä vielä 400-sarjan käyttökokemukset, itsellä 312 johon olen ollut tyytyväinen mutta mallisarjojen eroista en tiedä.
Taitaa olla niin uus ettei ole oikein kokemuksia...ehkä tuossa on vain pieni "stailaus" vrt edelliseen joilla on korjailtu asioita joista tuli "kuokkaan" edellisessä hurrien testissä, niin päästään tavallaan sanomaan että meillä on mallisto uusittu testin jälkeen 8)
Varaajan rakenne on edelleen samalainen kuin millä testissä tuli turpaan.
Lämmitetään varaajan joko ylä tai alaosaa ja käyttövesi tuotetaan kierukalla. Todennäköisesti ongelma on sama kuin lämpöässässä että kuumemmasta yläsäiliöstä lämpö johtuu alasäiliöön. Ylä- ja alasäiliön välissä sitten välipohja erottamassa niitä. Tässä ongelma vielä korostuu koska yläosa lämmitetään huonolla copilla(korkea lämpötila), ja alaosa hyvällä(matala lämmitysverkon lämpötila) vrt l-ässän tulistus. Vastuksien sijainti on myös hiukan erikoisessa paikassa eli ylemmässä varaaja säiliössä ja tuostahan ei sitten saada apuja lattian lämmitykseen ainakaan täysimääräisesti jos pumpusta loppuu ryki. Ainakin mikäli ymmärrän rakenteen oikein. Se on esitetty tuolla sivulla 13. http://www.ctclampo.fi/wp-content/uploads/16150224_Manual_CTC_EcoHeat_-400_fi.pdf (http://www.ctclampo.fi/wp-content/uploads/16150224_Manual_CTC_EcoHeat_-400_fi.pdf)
Muissa pumpuissa(ainakin viessmann) vastuspaketti on lauhduttimelta lähtevässä putkessa joten vastuksien tuottamaa lämpöä voidaan jakaa joko käyttöveteen tai sitten lämmönjakoon vaihtoventtiilillä.
Liuospumppu ei ole a-energialuokkaa ja syö puolet energiaa turhaan.
-
Taitaa olla vähissä vielä 400-sarjan käyttökokemukset, itsellä 312 johon olen ollut tyytyväinen mutta mallisarjojen eroista en tiedä.
Taitaa olla niin uus ettei ole oikein kokemuksia...ehkä tuossa on vain pieni "stailaus" vrt edelliseen joilla on korjailtu asioita joista tuli "kuokkaan" edellisessä hurrien testissä, niin päästään tavallaan sanomaan että meillä on mallisto uusittu testin jälkeen 8)
Varaajan rakenne on edelleen samalainen kuin millä testissä tuli turpaan.
Lämmitetään varaajan joko ylä tai alaosaa ja käyttövesi tuotetaan kierukalla. Todennäköisesti ongelma on sama kuin lämpöässässä että kuumemmasta yläsäiliöstä lämpö johtuu alasäiliöön. Ylä- ja alasäiliön välissä sitten välipohja erottamassa niitä. Tässä ongelma vielä korostuu koska yläosa lämmitetään huonolla copilla(korkea lämpötila), ja alaosa hyvällä(matala lämmitysverkon lämpötila) vrt l-ässän tulistus. Vastuksien sijainti on myös hiukan erikoisessa paikassa eli ylemmässä varaaja säiliössä ja tuostahan ei sitten saada apuja lattian lämmitykseen ainakaan täysimääräisesti jos pumpusta loppuu ryki. Ainakin mikäli ymmärrän rakenteen oikein. Se on esitetty tuolla sivulla 13. http://www.ctclampo.fi/wp-content/uploads/16150224_Manual_CTC_EcoHeat_-400_fi.pdf (http://www.ctclampo.fi/wp-content/uploads/16150224_Manual_CTC_EcoHeat_-400_fi.pdf)
Muissa pumpuissa(ainakin viessmann) vastuspaketti on lauhduttimelta lähtevässä putkessa joten vastuksien tuottamaa lämpöä voidaan jakaa joko käyttöveteen tai sitten lämmönjakoon vaihtoventtiilillä.
Liuospumppu ei ole a-energialuokkaa ja syö puolet energiaa turhaan.
Ymmärränkö oikein, että mielestäsi käyttöveden lämmitys kierukalla on tuhoon tuomittu ajatus? Miksi yläosa lämmitetään huonolla COPilla? Sehän lämpenee oikein tehtynä tuplaksi (60-80 ast.) alalämpöön (30-40 ast.) verrattuna. Ja ihan niillä lattialämmityksen lauhtumispaineilla/lämmöillä...
Niin, ja ilman erillisiä latauspumppuja.
Paljonko esim. A vs. D-luokan liuospumpun hukka on euroissa per vuosi? 10eur? 20eur?
-
Paljonko esim. A vs. D-luokan liuospumpun hukka on euroissa per vuosi? 10eur? 20eur?
Älä nyt kympeistä puhu, 3-4 €/a on lähempänä totuutta tai sitten A-luokan pumpun täytyy pyöriessään tuottaa sähköä. ;D
-
Miksi yläosa lämmitetään huonolla COPilla? Sehän lämpenee oikein tehtynä tuplaksi (60-80 ast.) alalämpöön (30-40 ast.) verrattuna. Ja ihan niillä lattialämmityksen lauhtumispaineilla/lämmöillä...
Näinhän se menee tulistinpumpuissa mutta CTC 400 sarja näyttää manuaalin mukaan vaihtoventtiilipumpulta.
http://www.ctclampo.fi/wp-content/uploads/16150224_Manual_CTC_EcoHeat_-400_fi.pdf
-
... Vastuksien sijainti on myös hiukan erikoisessa paikassa eli ylemmässä varaaja säiliössä ja tuostahan ei sitten saada apuja lattian lämmitykseen ainakaan täysimääräisesti jos pumpusta loppuu ryki. Ainakin mikäli ymmärrän rakenteen oikein. Se on esitetty tuolla sivulla 13. http://www.ctclampo.fi/wp-content/uploads/16150224_Manual_CTC_EcoHeat_-400_fi.pdf (http://www.ctclampo.fi/wp-content/uploads/16150224_Manual_CTC_EcoHeat_-400_fi.pdf)
Kannattaa lukea loppuun se koko viitattu sivu ...eikä tuolla nyt ole mitään merkitystä sinänsä koska kuka sitä pumppua nyt alimitoittaa haluaisi niin että keskittyy vastuksella lämmittämiseen.
-
Minulle tulee alimitoitettu laitteisto ja haluan sähköllä jatkaa, koska täysteho on sitten joku 13-14kw ja näin ollen 2 kaivoa. Eli tämä Ecoheat ei kovin hyvin sovi jos on alimitoitettu laitteisto ja sähköllä halutaan jatkaa lämmitystä kovimpien pakkasten aikaan.
-
Varaajan rakenne on edelleen samalainen kuin millä testissä tuli turpaan.
Ymmärränkö oikein, että mielestäsi käyttöveden lämmitys kierukalla on tuhoon tuomittu ajatus? Miksi yläosa lämmitetään huonolla COPilla? Sehän lämpenee oikein tehtynä tuplaksi (60-80 ast.) alalämpöön (30-40 ast.) verrattuna. Ja ihan niillä lattialämmityksen lauhtumispaineilla/lämmöillä...
Niin, ja ilman erillisiä latauspumppuja.
Joku jo ehti kertomaan ettei tuo ole tulistuspumppu kuten lässä vaan vaihtoventtiilikone. Lässässä on ollut ongelmaa ettei kierukassa piisaa ryki kahteen samanaikaiseen suihkuun. Siitä en tiedä kuinka ctc:n kierukka tuollaiseen piisaaa.
Tuossa ruotsin mlp testin tulokset missä ctc komeilee varaajahäviöillään ryhmän hännillä. Ja muutenkin käyttöveden tuoton lämpökerroin on aivan olematon.
(http://i.imgur.com/1Tddwg9.png)
Foorumi pienentää kuvan johon valitsin oleellisimmat osat testistä automaattisesti mutta kuva löytyy täältä: http://i.imgur.com/1Tddwg9.png (http://i.imgur.com/1Tddwg9.png)
Ja koko testi täältä: http://www.energimyndigheten.se/Templates/Public/Pages/ProductGroupPageCompare.aspx?productGroupId=144&productTypeVersionID=361&productCompareList=1597,1598,1605,1599,1600,1601,1602,1603,1604&PageID=13233 (http://www.energimyndigheten.se/Templates/Public/Pages/ProductGroupPageCompare.aspx?productGroupId=144&productTypeVersionID=361&productCompareList=1597,1598,1605,1599,1600,1601,1602,1603,1604&PageID=13233)
-
... Vastuksien sijainti on myös hiukan erikoisessa paikassa eli ylemmässä varaaja säiliössä ja tuostahan ei sitten saada apuja lattian lämmitykseen ainakaan täysimääräisesti jos pumpusta loppuu ryki. Ainakin mikäli ymmärrän rakenteen oikein. Se on esitetty tuolla sivulla 13. http://www.ctclampo.fi/wp-content/uploads/16150224_Manual_CTC_EcoHeat_-400_fi.pdf (http://www.ctclampo.fi/wp-content/uploads/16150224_Manual_CTC_EcoHeat_-400_fi.pdf)
Kannattaa lukea loppuun se koko viitattu sivu ...eikä tuolla nyt ole mitään merkitystä sinänsä koska kuka sitä pumppua nyt alimitoittaa haluaisi niin että keskittyy vastuksella lämmittämiseen.
Niin mitä tuo vaikuttaa asiaan että alemmasta säiliöstä shuntataan vesi lämmityskiertoon? Vai meinaatko että laite shunttaa vettä alemmasta pytystä ja tarvittaessa ottaa ylemmästä pytystä apuja? Jos tapa on jälkimmäinen niin eihän siinä ole järjen hiventäkään. Ilmeisesti taitaa ottaa yläpytystäkin.. saadaan samalla käyttövesikin loppuun kun kämppä alkaa viilenemään.. ;)
Terve.
Miten saisin EcoHeat 308:sta menoveden lämpötilaa ylöspäin?
Nykyinen lämpötila ei riitä ja kovilla pakkasilla sisälämpötila tippui n.18 asteeseen.
Elikkäs talossa on vanhat patterit, ikkunat ja ovet. Joten tarvis menoveden lämpötilan olla enemmän kuin 47 astetta mitä pumppu laittoi kiertoon.
Käyrän säätö ei vaikuttanut asiaan millään lailla. Joten olisi kiva tietää mitkä kaikki asiat vaikuttaa menoveden lämpötilaan...
Kiitos.
Jotkut ottavat tietoisesti vajaa tehoisen pumpun tai sitten mlp kauppiaan sumuttamana vahingossa.
-
... Vastuksien sijainti on myös hiukan erikoisessa paikassa eli ylemmässä varaaja säiliössä ja tuostahan ei sitten saada apuja lattian lämmitykseen ainakaan täysimääräisesti jos pumpusta loppuu ryki. Ainakin mikäli ymmärrän rakenteen oikein. Se on esitetty tuolla sivulla 13. http://www.ctclampo.fi/wp-content/uploads/16150224_Manual_CTC_EcoHeat_-400_fi.pdf (http://www.ctclampo.fi/wp-content/uploads/16150224_Manual_CTC_EcoHeat_-400_fi.pdf)
Kannattaa lukea loppuun se koko viitattu sivu ...eikä tuolla nyt ole mitään merkitystä sinänsä koska kuka sitä pumppua nyt alimitoittaa haluaisi niin että keskittyy vastuksella lämmittämiseen.
Niin mitä tuo vaikuttaa asiaan että alemmasta säiliöstä shuntataan vesi lämmityskiertoon? Vai meinaatko että laite shunttaa vettä alemmasta pytystä ja tarvittaessa ottaa ylemmästä pytystä apuja? Jos tapa on jälkimmäinen niin eihän siinä ole järjen hiventäkään. Ilmeisesti taitaa ottaa yläpytystäkin.. saadaan samalla käyttövesikin loppuun kun kämppä alkaa viilenemään.. ;)
Kyllä se nyt vaan se BIV shuntti antaa juurikin vastauksen tuohon esittämääsi poikkeustilanne jossitteluun 'että vastuksella ei pysty lämmittämään lattioita tai pattereita'...ja edelleen tarkoituksena ei kenelläkään liene laitella MLP.tä joka ei pysty hommaansa hoitamaan kompuralla...alimitoituksiin on turha viitata ne on mokia ne ja moka on aina moka oli se sitten tilaajan tai toimittajan aiheuttama.
-
Paljonko esim. A vs. D-luokan liuospumpun hukka on euroissa per vuosi? 10eur? 20eur?
Älä nyt kympeistä puhu, 3-4 €/a on lähempänä totuutta tai sitten A-luokan pumpun täytyy pyöriessään tuottaa sähköä. ;D
Käyköön pumppu 3400h/vuosi. 3400*0,07*0,125=29,75€ Tuossa 6-10kW koneiden kokoluokassa.
Jos kyseessä olisi lämmönjaon pumppu niin säästö voisi olla 365*24*0,07*0,125=75e
-
Paljonko esim. A vs. D-luokan liuospumpun hukka on euroissa per vuosi? 10eur? 20eur?
Älä nyt kympeistä puhu, 3-4 €/a on lähempänä totuutta tai sitten A-luokan pumpun täytyy pyöriessään tuottaa sähköä. ;D
Käyköön pumppu 3400h/vuosi. 3400*0,07*0,125=29,75€ Tuossa 6-10kW koneiden kokoluokassa.
Jos kyseessä olisi lämmönjaon pumppu niin säästö voisi olla 365*24*0,07*0,125=75e
Mistäs sä nuo wattimäärät repäisit? Tai tuohan osoittaa väitteeni A-luokan pumpun sähköntuotosta todeksi! :)
Mulla latauspumpun ja kv-pumpun yhteiskulutus keskimäärin 60-70 W 12 kW koneen kokoluokassa joten se siitä. Tarkka takamittaus ettei tarvi epäillä.
Vinkiksi senverran että jos tuo sähkön hinta on omasi niin kilpailuta ihmeessä, saat paljon enemmän säästöjä kuin ostamalla kalliita A-luokan moottoreita.
-
... Vastuksien sijainti on myös hiukan erikoisessa paikassa eli ylemmässä varaaja säiliössä ja tuostahan ei sitten saada apuja lattian lämmitykseen ainakaan täysimääräisesti jos pumpusta loppuu ryki. Ainakin mikäli ymmärrän rakenteen oikein. Se on esitetty tuolla sivulla 13. http://www.ctclampo.fi/wp-content/uploads/16150224_Manual_CTC_EcoHeat_-400_fi.pdf (http://www.ctclampo.fi/wp-content/uploads/16150224_Manual_CTC_EcoHeat_-400_fi.pdf)
Kannattaa lukea loppuun se koko viitattu sivu ...eikä tuolla nyt ole mitään merkitystä sinänsä koska kuka sitä pumppua nyt alimitoittaa haluaisi niin että keskittyy vastuksella lämmittämiseen.
Niin mitä tuo vaikuttaa asiaan että alemmasta säiliöstä shuntataan vesi lämmityskiertoon? Vai meinaatko että laite shunttaa vettä alemmasta pytystä ja tarvittaessa ottaa ylemmästä pytystä apuja? Jos tapa on jälkimmäinen niin eihän siinä ole järjen hiventäkään. Ilmeisesti taitaa ottaa yläpytystäkin.. saadaan samalla käyttövesikin loppuun kun kämppä alkaa viilenemään.. ;)
Kyllä se nyt vaan se BIV shuntti antaa juurikin vastauksen tuohon esittämääsi poikkeustilanne jossitteluun 'että vastuksella ei pysty lämmittämään lattioita tai pattereita'...ja edelleen tarkoituksena ei kenelläkään liene laitella MLP.tä joka ei pysty hommaansa hoitamaan kompuralla...alimitoituksiin on turha viitata ne on mokia ne ja moka on aina moka oli se sitten tilaajan tai toimittajan aiheuttama.
Miten niin mokia? Minulla on 45m maata ja yksi kaivo 250m ei ihan riitä täystehoon, no täys tehoon tarvittaisiin 2 kaivoa, mutta kun tuo maaporauksen määrä on noin iso niin ei ole mitää järkeä (takaisin maksua ei kovin hyvä) eikä oikein tilaakaan kun tontti on todella pieni. Otan mieluummin takkiin ja vedän piikit sähköllä ja ihan tietoisesti, mutta mikä tästä tekee mokan?
Mutta ilmeisesti tämä CTC kannattaa unohtaa jos ei pysty vetään täystehoiseksi.
-
Pieni mielenilmaus tähän kohtaan....
Välillä mietityttää kuinka moni satunnainen foorumin lukija pääty laittaamaan maalämmön sijaan jonkin muun lämmitysjärjestelmän sen takia, kun ajoittain foorumin juttujen perusteella mahdollinen sähkövastuksen käyttäminen kovilla pakkasilla aiheuttaa jos jonkinlaisia "katastrofeja"....isosta sähkölaskusta aina valtakunnan sähköverkon romahtamiseen saakka. Näitä "katastrofivaroituksia" sitten muiden lämmitysmuotojen lobbaajat innolla linkittävät Suoli24:een ynnä muualle.
Ja kyllä...sähkövastuksen käyttäminen aina huonontaa tilannetta ja tästä syytä kertoakin, mutta minusta asiat pitäisi kuitenkin asettaa johonkin mittasuhteisiin ja mielellään vielä jotain faktaa tai edes excel-laskentaa mukaan, niin katastrofin vakavuuden voisi sitten jokainen itse arvoida. Koska kilowattitunnit ja kilowatit ovat monelle hieman hankalia yksiköitä, niin helpompia yksikköitä excel-laskeen olisi € ja vuosi.
Saa siirtä jos on väärässä paikassa. Saa myös poistaa, jos aihe ahdistaa....
-
Minulla on 45m maata ja yksi kaivo 250m ei ihan riitä täystehoon, no täys tehoon tarvittaisiin 2 kaivoa,
Minä en nyt ymmärrä tätä väittämää.
Kaivo mitoitetaan talon vuotuisen energiankulutuksen mukaan.
Tässä tapauksessa oltaneen täystehon ja osatehon rajamailla. Eli lämpöpumppu pystyy lämmittämään talon mitoituslämpötilassa ilman lisävastuksia.
Joten talon vuotuisesta energiasta katetaan lisävastuksella alta yksi prosentti eli ei mitään merkitystä kaivon mitoittamiseen.
ATS
-
Paljonko esim. A vs. D-luokan liuospumpun hukka on euroissa per vuosi? 10eur? 20eur?
Älä nyt kympeistä puhu, 3-4 €/a on lähempänä totuutta tai sitten A-luokan pumpun täytyy pyöriessään tuottaa sähköä. ;D
Käyköön pumppu 3400h/vuosi. 3400*0,07*0,125=29,75€ Tuossa 6-10kW koneiden kokoluokassa.
Jos kyseessä olisi lämmönjaon pumppu niin säästö voisi olla 365*24*0,07*0,125=75e
Mistäs sä nuo wattimäärät repäisit? Tai tuohan osoittaa väitteeni A-luokan pumpun sähköntuotosta todeksi! :)
Mulla latauspumpun ja kv-pumpun yhteiskulutus keskimäärin 60-70 W 12 kW koneen kokoluokassa joten se siitä. Tarkka takamittaus ettei tarvi epäillä.
Vinkiksi senverran että jos tuo sähkön hinta on omasi niin kilpailuta ihmeessä, saat paljon enemmän säästöjä kuin ostamalla kalliita A-luokan moottoreita.
Sunhan pumput näyttävät pyörivän ilmaiseksi. Ettet vain vetäisi ohi mittarista ;) Ja missäänhän ei ole puhuttu keskitehosta.
Aiemmin olet maininnnut että:
Meillä on 206 metrinen (D165 mm) kaivo ja Ekowellissä WILOn TOP-S30/10 kaivopumppu. Se on pienimmällä nopeudella ja speksin mukaan virtaus on 1,6...1,8 L/s. Ekowellin 4-putkisella 2 alas 2 ylös -systeemillä liemi lämpenee kierrolla tasaisen tappavasti 2,6-2,8 astetta, eli hiukan yli puolet sun vastaavasta. Tosta systeemi antaa ulos 30-37 asteen lauhdutuslämmöllä 12,7 - 11,8 kW. Paluulämpö tähän aikaan vuodesta n. 5 astetta.
Wilon speksien mukaan tämä pumppu haukkaa 1-teholla: (Tehon kulutus 1~230 V P1 335 / 385 / 390 W) vaatimattomat 335W.
http://productfinder.wilo.com/fi/FI/product/000000090002874b0001003a/fc_product_datasheet (http://productfinder.wilo.com/fi/FI/product/000000090002874b0001003a/fc_product_datasheet)
Katsomalla pumppukäyriä huomaa että tuon saman määrän(6,5m3/h, h=2m) liuosta siirtää wilo stratos para 25/1-8 noin 100W tehonkulutuksella.
http://solary.powiatsuski.pl/download/katalog%20produkt%C3%B3w%20WILO.pdf (http://solary.powiatsuski.pl/download/katalog%20produkt%C3%B3w%20WILO.pdf)
Mikäli antamasi tiedot pitävät paikkansa näyttäisi 4-putkinen keräin ylivoimaiselle painehäviöiden osalta 2-putkiseen nähden.
Paras lämpökerroin(COP) saavutetaan höyrystimen keskilämpötilan ollessa mahdollisimman korkea ja lauhduttimen keskilämpötilan ollessa mahdollisimman matala. Tämä saavutetaan pitämällä pumput reilulla nopeudella/täysillä(riippuen pumpusta sekä koneesta/keräimestä) ja lämpötilaero mahdollisimman pienenä. Tuo 4-putkinenkeräin taitaa muutenkin olla melkoinen harvinaisuus.
Pumpuista voisin kertoa muina esimerkkinä vaikka nämä:
lämmönjaonpumppu Wilo top-s 25/7, tehonkulutus 105-160W, D-energialuokka http://www.luxmagna.pt/pdfs/LM_circuladores.pdf (http://www.luxmagna.pt/pdfs/LM_circuladores.pdf)
Korvaava pumppu Wilo Stratos tec 25/7, tehonkulutus 3-70W, A-energialuokka
Liuospumppuna käytetään samaa pumppua Wilo top-s 25/7, tehonkulutus 105-160W, D-energialuokka
Korvaava pumppu Wilo stratos para 25/1-7, tehonkulutus 5-70W, A-energialuokka
Mittaukset mainitsemistani a-luokan pumpuista löytyy täältä. Tosin lämmönjaon pumppu ei kuluta 70W vaan 50W koska lämmönjaon painehäviö estää pumppua pyörimästä lujempaa jonka pystyy toteamaan ko pumpun pumppukäyrästä.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.msg60334#msg60334 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.msg60334#msg60334)
Ja muuten kohta ei edes saa kuin a-luokan pumppuja koska eu kieltää muut.. :)
Sähkön hinnasta sen verran että "Suomalaiset kotitaloudet maksoivat sähköstä keskimäärin 15,6 senttiä. Suomen kotitaloussähkön hinta oli vanhojen EU-maiden halvin. Sitä vähemmän sähköstä maksoivat monien EU:n itäisten jäsenmaiden kotitaloudet. " Tosin tuohon on leivottu sisään kuukausimaksut mitä ei voi laskea mukaan.
lähde: http://www.kauppalehti.fi/etusivu/eun+kallein+sahko+-+kaksi+kertaa+suomen+hinnat/201305428749 (http://www.kauppalehti.fi/etusivu/eun+kallein+sahko+-+kaksi+kertaa+suomen+hinnat/201305428749)
tilasto: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/images/c/c4/Electricity_and_natural_gas_price_statistics_tables_and_graphs.xls (http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/images/c/c4/Electricity_and_natural_gas_price_statistics_tables_and_graphs.xls)
Tuolta katsomalla voi todeta että keskimääräisesti sähköhinnaksi saadaan toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella 13c/kWh ja 2v määräaikaisella 12c
http://www.sahkonhinta.fi/summariesandgraphs (http://www.sahkonhinta.fi/summariesandgraphs)
ps. ja sähkön myyntisopimus on kilpailutettu.
-
Minulla on 45m maata ja yksi kaivo 250m ei ihan riitä täystehoon, no täys tehoon tarvittaisiin 2 kaivoa,
Minä en nyt ymmärrä tätä väittämää.
Kaivo mitoitetaan talon vuotuisen energiankulutuksen mukaan.
Tässä tapauksessa oltaneen täystehon ja osatehon rajamailla. Eli lämpöpumppu pystyy lämmittämään talon mitoituslämpötilassa ilman lisävastuksia.
Joten talon vuotuisesta energiasta katetaan lisävastuksella alta yksi prosentti eli ei mitään merkitystä kaivon mitoittamiseen.
ATS
Mitäs jos ei olla rajamailla? vaan että lämpöpumppu tuottaakin vaikka 90% niin siltikään ei tuo 2 kaivoa oikein kannata?
-
Huomasin, että nyt lienee sattunut Tomppelille harvinainen näppäilyvirhe aloitusviestiin liitetyssä laskelmassa.
Käyttöveden lämmitykseen on tullut henkeä kohti vain 100 kWh energian tarve, kun tarkoitus on ollut 1000 tai 1200 kWh.
Nyt 4 henkilön veden lämmitykseen on yhteesä jäänyt vain 400 kWh energian tarve, kun oikeampi luku on 4000 tai 4800 kWh.
Tämä vaikuttaa mitoitukseen ja Tomppeli korjaa laskelman varmasti tuotapikaa ja hän voi poistaa tämän viestini korjauksen jälkeen tästä ketjusta.
-
Huomasin, että nyt lienee sattunut Tomppelille harvinainen näppäilyvirhe aloitusviestiin liitetyssä laskelmassa.
Käyttöveden lämmitykseen on tullut henkeä kohti vain 100 kWh energian tarve, kun tarkoitus on ollut 1000 tai 1200 kWh.
Nyt 4 henkilön veden lämmitykseen on yhteesä jäänyt vain 400 kWh energian tarve, kun oikeampi luku on 4000 tai 4800 kWh.
Tämä vaikuttaa mitoitukseen ja Tomppeli korjaa laskelman varmasti tuotapikaa ja hän voi poistaa tämän viestini korjauksen jälkeen tästä ketjusta.
Kiitos, että huomasit.
Korjasin virheen ja vaihdon laskelman..
-
Mutta ilmeisesti tämä CTC kannattaa unohtaa jos ei pysty vetään täystehoiseksi.
Mistäs dokumenteista/lähteestä tuo väittämä kumpuaa?
-
Mutta ilmeisesti tämä CTC kannattaa unohtaa jos ei pysty vetään täystehoiseksi.
Mistäs dokumenteista/lähteestä tuo väittämä kumpuaa?
tästä ketjusta jos vastus on varaajan yläosassa, niin silloin siitä ei saa tehoja lämmitykseen?
-
Mutta ilmeisesti tämä CTC kannattaa unohtaa jos ei pysty vetään täystehoiseksi.
Mistäs dokumenteista/lähteestä tuo väittämä kumpuaa?
tästä ketjusta jos vastus on varaajan yläosassa, niin silloin siitä ei saa tehoja lämmitykseen?
No sitten on tullut väärinkäsitys tai vajaakäsitys kuten ilmeisesti aiheen esille jossittelijallakin...
Yritettän vielä avata, eli normiolosuhteissa kompuralla lämmitetään taloa varaajan alaosalla ja esilämmitetään käyttövesi, yläosassa sitten loppukuumennetaan käyttövesi normaalisti kompuran tuottamalla lämmöllä.
Koneessa on 4-tie venttiili jolla tankista otetaan lämpöä normaalisti sieltä alaosasta, mutta poikkeustapauksessa saadaan myös ylätankista lähtemään kuumempaa vettä vaikka patteripiiriin...taitaa olla pumpun max tuottolämpö >60C.
Siten saadaan myös se vastusteho käyttöön lämmitykseen jos sallitaan...eli kompuran + sähkövastuksen kapasiteetti on käytössä sekä lämmitykseen että käyttöveteen...
-
Mutta ilmeisesti tämä CTC kannattaa unohtaa jos ei pysty vetään täystehoiseksi.
Mistäs dokumenteista/lähteestä tuo väittämä kumpuaa?
tästä ketjusta jos vastus on varaajan yläosassa, niin silloin siitä ei saa tehoja lämmitykseen?
No sitten on tullut väärinkäsitys tai vajaakäsitys kuten ilmeisesti aiheen esille jossittelijallakin...
Yritettän vielä avata, eli normiolosuhteissa kompuralla lämmitetään taloa varaajan alaosalla ja esilämmitetään käyttövesi, yläosassa sitten loppukuumennetaan käyttövesi normaalisti kompuran tuottamalla lämmöllä.
Koneessa on 4-tie venttiili jolla tankista otetaan lämpöä normaalisti sieltä alaosasta, mutta poikkeustapauksessa saadaan myös ylätankista lähtemään kuumempaa vettä vaikka patteripiiriin...taitaa olla pumpun max tuottolämpö >60C.
Siten saadaan myös se vastusteho käyttöön lämmitykseen jos sallitaan...eli kompuran + sähkövastuksen kapasiteetti on käytössä sekä lämmitykseen että käyttöveteen...
Näinhän tuo menee kuten Roori kirjoittaa, itsellä on CTC ecoheat 312. MInulla pumpun teho riittää n. -20 asteeseen ja sen jälkeen autetaan vastuksilla.
Edellistalven kovimmilla pakkasilla patteriverkostoon meni +69 asteinen vesi jonka pumppu+vastukset tuottivat.
-
Paljonko esim. A vs. D-luokan liuospumpun hukka on euroissa per vuosi? 10eur? 20eur?
Älä nyt kympeistä puhu, 3-4 €/a on lähempänä totuutta tai sitten A-luokan pumpun täytyy pyöriessään tuottaa sähköä. ;D
Käyköön pumppu 3400h/vuosi. 3400*0,07*0,125=29,75€ Tuossa 6-10kW koneiden kokoluokassa.
Jos kyseessä olisi lämmönjaon pumppu niin säästö voisi olla 365*24*0,07*0,125=75e
Mistäs sä nuo wattimäärät repäisit? Tai tuohan osoittaa väitteeni A-luokan pumpun sähköntuotosta todeksi! :)
Mulla latauspumpun ja kv-pumpun yhteiskulutus keskimäärin 60-70 W 12 kW koneen kokoluokassa joten se siitä. Tarkka takamittaus ettei tarvi epäillä.
Vinkiksi senverran että jos tuo sähkön hinta on omasi niin kilpailuta ihmeessä, saat paljon enemmän säästöjä kuin ostamalla kalliita A-luokan moottoreita.
Sunhan pumput näyttävät pyörivän ilmaiseksi. Ettet vain vetäisi ohi mittarista ;) Ja missäänhän ei ole puhuttu keskitehosta.
Aiemmin olet maininnnut että:
Meillä on 206 metrinen (D165 mm) kaivo ja Ekowellissä WILOn TOP-S30/10 kaivopumppu. Se on pienimmällä nopeudella ja speksin mukaan virtaus on 1,6...1,8 L/s. Ekowellin 4-putkisella 2 alas 2 ylös -systeemillä liemi lämpenee kierrolla tasaisen tappavasti 2,6-2,8 astetta, eli hiukan yli puolet sun vastaavasta. Tosta systeemi antaa ulos 30-37 asteen lauhdutuslämmöllä 12,7 - 11,8 kW. Paluulämpö tähän aikaan vuodesta n. 5 astetta.
Wilon speksien mukaan tämä pumppu haukkaa 1-teholla: (Tehon kulutus 1~230 V P1 335 / 385 / 390 W) vaatimattomat 335W.
http://productfinder.wilo.com/fi/FI/product/000000090002874b0001003a/fc_product_datasheet (http://productfinder.wilo.com/fi/FI/product/000000090002874b0001003a/fc_product_datasheet)
Katsomalla pumppukäyriä huomaa että tuon saman määrän(6,5m3/h, h=2m) liuosta siirtää wilo stratos para 25/1-8 noin 100W tehonkulutuksella.
http://solary.powiatsuski.pl/download/katalog%20produkt%C3%B3w%20WILO.pdf (http://solary.powiatsuski.pl/download/katalog%20produkt%C3%B3w%20WILO.pdf)
Mikäli antamasi tiedot pitävät paikkansa näyttäisi 4-putkinen keräin ylivoimaiselle painehäviöiden osalta 2-putkiseen nähden.
Paras lämpökerroin(COP) saavutetaan höyrystimen keskilämpötilan ollessa mahdollisimman korkea ja lauhduttimen keskilämpötilan ollessa mahdollisimman matala. Tämä saavutetaan pitämällä pumput reilulla nopeudella/täysillä(riippuen pumpusta sekä koneesta/keräimestä) ja lämpötilaero mahdollisimman pienenä. Tuo 4-putkinenkeräin taitaa muutenkin olla melkoinen harvinaisuus.
Pikku korjaus: Fraatti, jos katsot tarkemmin niin en ole missään vaiheessa epäillyt etteikö A -luokan pumppu olisi edullisempi, itse asiassa kysäisin paljonko se ero on. Eikä meillä(kään) vedetä mittarin ohi, niin kiehtova ajatus kuin se olisikin. Taisi olla er58 joka arveli eron pienemmäksi. Mutta hänellähän lienee nyt sitten viinakaivovoimala.
Tohon toiseen lainaukseen jonka olen kirjoittanut:
Vuosikulutuksen ero meillä olisi siis (A vs. D) (0,335-0,100)kW*2000h*0,125e/h = 58,75 A-luokan pumpun eduksi. Tekee käyttötunnille karvan alle 3 senttiä. Tuntihintana mitätön mutta vuositasolla toki kannattaa huomioida jos tulee tarve viinapumpun uusimiseen.
Antamani tiedot pitävät paikkansa, hupijutut on sitten toisilla foorumeilla.
4-putkisen keräimen harvinaisuudesta en tiedä, takavuosina Ekowell suositteli käytettäväksi sitä oman tuotteensa yhteydessä joten luulisin että tämän pumpun käyttäjien piirissä se lienee yleisempi kuin muilla merkeillä. Yksi yleistymistä rajoittava tekijä on kaivon hinta, D165 kaivoa ei saa samaan hintaan kuin noita pienempiä, joihin ei taas 4-putkinen systeemi sovi. Eikä sen tekeminen edes onnistu kaikilta porareilta.
Kauppias tekee kaupan varmemmin kun voi pudottaa tarjousta parilla tonnilla jo valmiiksi. Toimii tai ei, mikä valitettavasti aina silloin tällöin tulee ilmi.
-
Edellistalven kovimmilla pakkasilla patteriverkostoon meni +69 asteinen vesi jonka pumppu+vastukset tuottivat.
Jos pumpulta lähtevä on +69c, niin paluu ilmeisesti luokkaa +60c. Ei taida enää tuossa tilanteessa kompressori osallistua lämmitykseen lainkaan.
-
Pikku korjaus: Fraatti, jos katsot tarkemmin niin en ole missään vaiheessa epäillyt etteikö A -luokan pumppu olisi edullisempi, itse asiassa kysäisin paljonko se ero on. Eikä meillä(kään) vedetä mittarin ohi, niin kiehtova ajatus kuin se olisikin. Taisi olla er58 joka arveli eron pienemmäksi. Mutta hänellähän lienee nyt sitten viinakaivovoimala.
Vuosikulutuksen ero meillä olisi siis (A vs. D) (0,335-0,100)kW*2000h*0,125e/h = 58,75 A-luokan pumpun eduksi. Tekee käyttötunnille karvan alle 3 senttiä. Tuntihintana mitätön mutta vuositasolla toki kannattaa huomioida jos tulee tarve viinapumpun uusimiseen.
Sori meni kirjoittajat sekaisin monien lainauksien takia.
Kiertoumpuissa mitkä pyörivät 24h, säästöä tulee 8760h/vuosi. Sinänsä tuo liuospumppu ei ole paras mahdollinen kohde. Tosin sinun tapauksessa näyttää ero kulutuksessa olevan yllättävän suuri. Johtunee siitä että 4-putkinen ei tarvi niin suurta paineentuottokykyä kuin yleensä kaivot 2-putkisella keräimellä tarvitsee.
Laitetaan nyt tähän vielä tälläinen eu-asetus kiertovesipumpuista kun näitä nyt alettiin tässä ruotimaan.
Erp-direktiivi tulee muuttamaan pumppumarkkinoita merkittävällä tavalla. Direktiivin käyttöön siirrytään asteittain. Direktiivin vaatimusten täyttäminen aloitettiin vuonna 2011. Erp-direktiivin aikataulu on seuraava:
16 kesäkuuta 2011
Lämmitykseen, ilmastointiin, vesihuoltoon ja paineenkorotukseen käytettävien pumppujen sähkömoottorien on täytettävä vähintään tehokkuustaso IE2.
1. tammikuuta 2013
Ulkoisten, märkämoottorilla varustettujen kiertovesipumppujen energiatehokkuusindeksi ei saa ylittää arvoa 0,27. Poikkeuksena tästä ovat märkämoottorikiertovesipumput, jotka on tarkoitettu lämpöä tuottavien aurinkoenergia asennuksien ja lämpöpumppujen ensiökiertoon.
1. tammikuuta 2015
Nimellisteholla 7,5-375 kW toimivien kuivamoottoripumppujen tulee saavuttaa energiantehokkuustaso IE3 tai vastattava tasoa IE2 ja oltava varustettuna kierrosluvunohjaukselle. Uudessa energiatehokkuuden luokitustavassa on luokat IE1, IE2 ja IE3. Lyhenne IE tulee sanoista International Energy-efficiency Class ja tarkoittaa kansainvälistä energialuokitusta. Tehokkaimmat moottorit kuuluvat luokkaan IE1 ja tehottomimmat luokkaan IE3.
1. Elokuuta 2015
Ulkoisten, märkämoottorilla varustettujen kiertovesipumppujen ja tuotteisiin integroitujen pumppujen energiatehokkuusindeksi saa olla korkeintaan 0,23. Tämä määräys ei koske tuotteisiin integroitujen pumppujen tilalle vaihdettavia pumppuja, jotka ovat tulleet myyntiin ennen elokuuta 2015.
1. tammikuuta 2017
Nimellisteholla 0,75–375 kW toimivien kuivamoottori-kiertovesipumppujen on täytettävä energiatehokkuusindeksi IE3 tai vastattava energiatehokkuustasoa IE2 ja varustettava kierrosluvunohjauksella.
1. tammikuuta 2020
Uusien, tuotteisiin integroitujen kiertovesipumppujen tilalle vaihdettavien pumppujen energiatehokkuustaso ei saa ylittää arvoa 0,23.
lähde: http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/42510/Kiertovesipumppujen%20saato-%20ja%20ohjaustavat.pdf?sequence=1 (http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/42510/Kiertovesipumppujen%20saato-%20ja%20ohjaustavat.pdf?sequence=1)
-
Laitetaanpa tähän omat mittaustulokset vaihdettuani kiertovesipumpun Wilon karvalakkimallista Grundfossin Alpha 2:een
Tehonotto wattia:
Wilo Alpha2
l 45 6,3
ll 66 23,2
lll 87 44,2
Kumpikin pumppu on virtaukseltaan täsmälleen samanlaisia.
Pumppu käy kesäajan, 6kk, teholla l ja talviajan, 6kk, teholla ll.
Wilo kulutti vuodessa 486 kWh
Alpha2 kulutti vuodessa 129 kWh
Säästö on 357 kWh.
Esim sähkön hinnalla 13,8 c/kWh tulee vuodessa säästöä 49€
ATS
-
Edellistalven kovimmilla pakkasilla patteriverkostoon meni +69 asteinen vesi jonka pumppu+vastukset tuottivat.
Jos pumpulta lähtevä on +69c, niin paluu ilmeisesti luokkaa +60c. Ei taida enää tuossa tilanteessa kompressori osallistua lämmitykseen lainkaan.
Paluuvesi on kyllä huomattavasti kylmempää, n. 52-53 astetta.
-
Noista pumppujen kulutuksista sen verran että näköjään kirjoittelin puista kun muut kirjoittivat metsästä eli ilmoittamani kulutuslukemat olivat kv-pumpun, ei liuospumpun.
Omaa liuospumpun kulutusta en ole mitannut.
Tuo sähkön hinta ihmetyttää kun itsellä se on talvella 10,6 c/kWh ja viime kesänä 10,0 c/kWh.
-
Tuo sähkön hinta ihmetyttää kun itsellä se on talvella 10,6 c/kWh ja viime kesänä 10,0 c/kWh
Niin minuakin.
Voisitko eritellä kaikki osatekijät tuosta sähkön hinnasta.
ATS
-
Laitetaanpa tähän omat mittaustulokset vaihdettuani kiertovesipumpun Wilon karvalakkimallista Grundfossin Alpha 2:een
Tehonotto wattia:
Wilo Alpha2
l 45 6,3
ll 66 23,2
lll 87 44,2
Kumpikin pumppu on virtaukseltaan täsmälleen samanlaisia.
Pumppu käy kesäajan, 6kk, teholla l ja talviajan, 6kk, teholla ll.
Wilo kulutti vuodessa 486 kWh
Alpha2 kulutti vuodessa 129 kWh
Säästö on 357 kWh.
Esim sähkön hinnalla 13,8 c/kWh tulee vuodessa säästöä 49€
ATS
Esim täältä pumpun saa kotiin kannettuna hintaa 167,80€ joten säästämään tuo alkaa esimerkki tapauksessa hiukan yli kolmessa vuodessa. Mikäli asennus onnistuu itseltä. Patteritaloissa vaihto on usein todella helppoa....
http://www.ebay.de/itm/Niedrigenergiepumpe-Grundfos-Alpha-2-25-60-L-inkl-Dammschale-Stecker-0087-/281184586150?pt=Solaranlagen&hash=item4177e849a6 (http://www.ebay.de/itm/Niedrigenergiepumpe-Grundfos-Alpha-2-25-60-L-inkl-Dammschale-Stecker-0087-/281184586150?pt=Solaranlagen&hash=item4177e849a6)
-
Tuo sähkön hinta ihmetyttää kun itsellä se on talvella 10,6 c/kWh ja viime kesänä 10,0 c/kWh
Niin minuakin.
Voisitko eritellä kaikki osatekijät tuosta sähkön hinnasta.
ATS
Piti laskuista tarkastaa ja näin tuo menee:
siirto 2,93
vero 2,117
energia 5,75
Yht. 10,797 c/kWh
Olihan tuossa 0,197 c/kWh virhettä.
Lisäksi tietysti kuukausimaksut joita ei noissa säästölaskuissa tarvi huomioida. (Yhteensä 13,37 €/kk)
-
Piti laskuista tarkastaa ja näin tuo menee:
siirto 2,93
vero 2,117
energia 5,75
Yht. 10,797 c/kWh
Olihan tuossa 0,197 c/kWh virhettä.
Lisäksi tietysti kuukausimaksut joita ei noissa säästölaskuissa tarvi huomioida. (Yhteensä 13,37 €/kk)
Tekeehän sinulla tuo kuukausimaksun osuus 160,44€ vuodessa. Kyllä minä sen ymmärrän sähkön kwh-hintaan kuuluvan, ei sillä ainakaan maitoa kotiin kukaan lähetä piuhoja pitkin... :D.
Kiinteät kuukausimaksuthan muuttaa suhteellisesti kWh-hintaa. Itsellä nuo ovat 15,4€/kk ja tuon osuuden poisjättäminen muuttaa 16000kWh:n vuosikulutuksella kWh- hinnan 0,1234€/kWh--->0,1117€/kWh. Eli lähemmäs 10% kWh-hinnassa. :-[
-Peca-
-
Piti laskuista tarkastaa ja näin tuo menee:
siirto 2,93
vero 2,117
energia 5,75
Yht. 10,797 c/kWh
Olihan tuossa 0,197 c/kWh virhettä.
Lisäksi tietysti kuukausimaksut joita ei noissa säästölaskuissa tarvi huomioida. (Yhteensä 13,37 €/kk)
Tekeehän sinulla tuo kuukausimaksun osuus 160,44€ vuodessa. Kyllä minä sen ymmärrän sähkön kwh-hintaan kuuluvan, ei sillä ainakaan maitoa kotiin kukaan lähetä piuhoja pitkin... :D.
Kiinteät kuukausimaksuthan muuttaa suhteellisesti kWh-hintaa. Itsellä nuo ovat 15,4€/kk ja tuon osuuden poisjättäminen muuttaa 16000kWh:n vuosikulutuksella kWh- hinnan 0,1234€/kWh--->0,1117€/kWh. Eli lähemmäs 10% kWh-hinnassa. :-[
-Peca-
Toki mutta kun laskettiin A-luokan ja D-luokan pumppujen kulutuseron vuosisäästöjä niin kuukausimaksu ei mielestäni muutu oli pumppu sitten A+++luokkaa tai Ö--- luokkaa.
-
Noniin meni taas tähän jankkaamiseen perusmaksuista.
Eiköhän palata alkuperäiseen aiheeseen ja jatketa jossain muualla kinastelua sähkön hinnasta.
ATS
-
Noniin meni taas tähän jankkaamiseen perusmaksuista.
Eiköhän palata alkuperäiseen aiheeseen ja jatketa jossain muualla kinastelua sähkön hinnasta.
ATS
Joo, päivänselvästä asiasta ei kannata kinata. Jos vaikka vertailllaan pelkästään energiankulutuksia... 8)
-Peca-
-
Joo, päivänselvästä asiasta ei kannata kinata. Jos vaikka vertailllaan pelkästään energiankulutuksia... 8)
-Peca-
juu ihan päivänselvää, taloussähkövermeosasto (=siippa) saa hoitaa kiinteät kk-maksut...häntä varten se sähkö on otettu 8)
-
Noniin meni taas tähän jankkaamiseen perusmaksuista.
Eiköhän palata alkuperäiseen aiheeseen ja jatketa jossain muualla kinastelua sähkön hinnasta.
ATS
Jokainen maksaa sähköstään mitä maksaa mutta kukaan tuskin väittää kuukausimaksujen muuttuvan pumpun energiatehokkuuden mukaan.
No riittikö sähkön hintaerittely kuka sitä nyt kysyikään vai seppaant? ;)
-
Kun laskelma on täällä niin mietin tänne äänee, oon alkanut miettiin VILP:iä kun tämä maalämpö on niin pahisn kallis, että kuinkakohan on tässä keississä että oliskos VILP sittenkin oikea ratkaisu.
-
VILP -tuottaa lämpöä ihan hyvin plus asteilla ja muutamilla pakkas asteillakin.
Lämmön tuotto laskee kovasti noin -7C ja sitä kylmemmillä.
VIPL joutuu sulattelemaan kovasti pakkasilla. Sulattelu huonontaa antotehoa.
-15 ... -20C lämpötiloilla lämmön tuotto ja hyötysuhde ovat aika huonoja.
Jos hankit VILP 'in, varaudu kohtalaisen suureen sähkön kulutukseen.
Jos hankit VILP 'in, asenna se tarpeeksi korkealle maanpinnasta. Reilusti yli 1 metrin korkeuteen alapinnastaan.
Talvella VILP 'in alle muodostuu melkoinen jääkeko.
Keko ei saa ulottua pumpun alapintaan saakka,
muutoin pumpun sulatusveden ulostuloaukko jäätyy umpeen ja pumppu voi vioittua alaosansa umpeenjäätymisen takia.