Apua suunnitteluun kaivataan

[Pansse]

Morjens,

Olen kesästä asti suunnitellut maalämpöön siirtymistä. Välillä iski turnausväsymys, kun turhauduin maalämpötoimittajien kovin vaihteleviin puheisiin ja tarjouksiin. Katsotaan nyt löytyykö täältä apuja.

Rapattu puutalomme Tampereella on rakennettu v. 1955. Ulkomitat ovat 10 x 11 metriä. Purueristetty puurunko kakkosnelosesta, ulkopuolella tiilivuoraus + rappaus, seinän kok.vahvuus n. 25-27 cm. Lämmintä pinta-ala on noin 250 m2, laskutavasta riippuen. Tilavuus on kaiketi hieman yli 700 m3.

Talossa on kolme kerrosta, ja myös kellari on muutettu osin lämpimäksi tilaksi. Talon kellarissa on alun perin ollut kuorma-auton autotalli ja huoltotilat.

Alkujaan lämmitysmuotona oli öljylämmitys, sittemmin 1980-luvulta suora sähkö vesikiertopatterein. Nyt on menossa toinen sähkökattila (Jäspi). Meillä on yhteensä 11 patteria (9 "normipatteria" + 2 pikkupatteria). Lähes kaikki patterit ovat yksilehtisiä. Kellarikerrokseen on tarkoitus asennuttaa yksi lisäpatteri, jotta lattialämmityksen saa kytkeä pois/hyvin pienelle.

Lattialämmitystä on 2000-luvun alussa asennettu seuraavasti: saunaosasto 15-20m2 vesikiertoisella lattialämmityksellä. (Lattialämmön termostaatit ovat pannuhuoneessa, ja ehkäpä tästä syystä lattia ei lämpene edes pakkasilla juuri lainkaan. Lattialämmitys on liitetty patterikierron paluuseen.) Sähkövastuksella lämpiävät eteisaula, molempien asuinkerrosten WC:t sekä kellarikerroksen harrastehuone + kodinhoitotila. Sähkövastuksella lämpiää yhteensä noin 60 m2 lattiaa. Lisäksi sähkölaskua kasvattaa autotallin lattialämmitys, olisiko noin 35 m2. Laitoin lattialämmön sieltä äskettäin pois päältä.

Asukkaita on tällä hetkellä 2+2, mutta mitoitus olisi hyvä
olla 5 hengelle. Suihkuja on 4, mutta samaan aikaan käytössä max. 2, ja pyrimme
kohtuulliseen vedenkäyttöön. Olohuoneessa on kaakelitakka ja saunassa puukiuas.

Nyt talvella olen näpytellyt Oumania tämän tästä sopivan sisälämmön löytämiseksi (=sähkölaskun pienentämiseksi). Pattereille pitäisi mennä -20 pakkasella n. +52 - +53 -asteinen vesi, jotta ei tarvisi palella. Mittarit pannun putkien kyljessä näyttävät tällä säädöllä kuitenkin hieman matalampia lukemia, meno n. +48, paluu +42. Yläkerran ilmalämpöpumppua olen pitänyt päällä aivan kovimmille pakkasille asti, koska tuntuu että siellä on koko ajan 2-3 astetta kylmempi.

Muutimme vasta viime kesänä, mutta tiedän että sähkönkulutus on ollut edellisellä omistajalla todella kova, jopa 48t kwh. Joulukuun kokonaiskulutus oli meillä 3440 kwh. Arvioin, että voisimme päästä 33 - 36t kwh kokonaiskulutukseen. Sisälämpö on ollut talvella yläkerrassa noin 18 astetta, keskikerroksessa 19-20 ja kellarissa 12 astetta. Oumanin käyrä on ollut muistaakseni -20 ja +50, 0 ja +35, +20 ja +20.

Tarjouksia sain syksyllä tosi paljon, ja niissä oli huimasti vaihtelua. Pienin tarjottu pumppu oli 10 kw, suurin 16. Samoin kaivon/kaivojen syvyys vaihteli aktiivisyvyydeltään lähes 100 metriä! Asuinalueellamme pintamaata on maalämpökaivoissa ollut 20-45 metriä.

Varmasti maalämpö tulee talossamme kannattamaan, mutta miten se kannattaisi toteuttaa?

Kiitos jo näin etukäteen!

[ylläpito on poistanut liitteen]

[tomppeli]

Rapattu puutalomme Tampereella on rakennettu v. 1955. Ulkomitat ovat 10 x 11 metriä. Purueristetty puurunko kakkosnelosesta, ulkopuolella tiilivuoraus + rappaus, seinän kok.vahvuus n. 25-27 cm. Lämmintä pinta-ala on noin 250 m2, laskutavasta riippuen. Tilavuus on kaiketi hieman yli 700 m3.

Talossa on kolme kerrosta, ja myös kellari on muutettu osin lämpimäksi tilaksi. Talon kellarissa on alun perin ollut kuorma-auton autotalli ja huoltotilat.

Alkujaan lämmitysmuotona oli öljylämmitys, sittemmin 1980-luvulta suora sähkö vesikiertopatterein. Nyt on menossa toinen sähkökattila (Jäspi). Meillä on yhteensä 11 patteria (9 "normipatteria" + 2 pikkupatteria). Lähes kaikki patterit ovat yksilehtisiä. Kellarikerrokseen on tarkoitus asennuttaa yksi lisäpatteri, jotta lattialämmityksen saa kytkeä pois/hyvin pienelle.

Lattialämmitystä on 2000-luvun alussa asennettu seuraavasti: saunaosasto 15-20m2 vesikiertoisella lattialämmityksellä. (Lattialämmön termostaatit ovat pannuhuoneessa, ja ehkäpä tästä syystä lattia ei lämpene edes pakkasilla juuri lainkaan. Lattialämmitys on liitetty patterikierron paluuseen.) Sähkövastuksella lämpiävät eteisaula, molempien asuinkerrosten WC:t sekä kellarikerroksen harrastehuone + kodinhoitotila. Sähkövastuksella lämpiää yhteensä noin 60 m2 lattiaa. Lisäksi sähkölaskua kasvattaa autotallin lattialämmitys, olisiko noin 35 m2. Laitoin lattialämmön sieltä äskettäin pois päältä.

Asukkaita on tällä hetkellä 2+2, mutta mitoitus olisi hyvä
olla 5 hengelle. Suihkuja on 4, mutta samaan aikaan käytössä max. 2, ja pyrimme
kohtuulliseen vedenkäyttöön. Olohuoneessa on kaakelitakka ja saunassa puukiuas.

Nyt talvella olen näpytellyt Oumania tämän tästä sopivan sisälämmön löytämiseksi (=sähkölaskun pienentämiseksi). Pattereille pitäisi mennä -20 pakkasella n. +52 - +53 -asteinen vesi, jotta ei tarvisi palella. Mittarit pannun putkien kyljessä näyttävät tällä säädöllä kuitenkin hieman matalampia lukemia, meno n. +48, paluu +42. Yläkerran ilmalämpöpumppua olen pitänyt päällä aivan kovimmille pakkasille asti, koska tuntuu että siellä on koko ajan 2-3 astetta kylmempi.

Muutimme vasta viime kesänä, mutta tiedän että sähkönkulutus on ollut edellisellä omistajalla todella kova, jopa 48t kwh. Joulukuun kokonaiskulutus oli meillä 3440 kwh. Arvioin, että voisimme päästä 33 - 36t kwh kokonaiskulutukseen. Sisälämpö on ollut talvella yläkerrassa noin 18 astetta, keskikerroksessa 19-20 ja kellarissa 12 astetta. Oumanin käyrä on ollut muistaakseni -20 ja +50, 0 ja +35, +20 ja +20.

Tarjouksia sain syksyllä tosi paljon, ja niissä oli huimasti vaihtelua. Pienin tarjottu pumppu oli 10 kw, suurin 16. Samoin kaivon/kaivojen syvyys vaihteli aktiivisyvyydeltään lähes 100 metriä! Asuinalueellamme pintamaata on maalämpökaivoissa ollut 20-45 metriä.

Tein laskelman ja liitin sen omaan viestiisi.
Kun olin kaikesta huolimatta hiukan epävarma kellarikerroksen käytöstä, laitoin sen yhdeksi tilaksi, jonka keskilämpötila olisi noin +8 C.
Muiden kerrosten lämpötiloiksi valitsin ilmoituksesi vastaisesti +21 C, joka on hyvä ja yleinen lämpötila asuintiloissa.
Jos kuitenkin haluat jotain muutettavaksi, kerro ja muutan laskelmaa; muuttaminen on helppoa.

...
-25 C lämpötilalla patteriverkostoon pitäisi mennä antamiesi tietojen perusteella noin +55 C lämpöinen kiertovesi,
joka on yleensä lämpöpumpun maksimi mahdollinen ilman vastuskäyttöä.

Tässäkin olisi tulistusvaraajallinen lämpöpumppu hyvä valinta,
kun pumpun perään tulee monenlaista lämmönjakoa ja lämpimän käyttövedenkin kulutus on isohko.

Ja, taasenkin huomautan, että tämäkin laskelma on vain suuntaa antava, ei suinkaan mikään takuumitoitus.
Takuumitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpösuunnittelijalta.

[Roori]

Tässäkin olisi tulistusvaraajallinen lämpöpumppu hyvä valinta,
kun pumpun perään tulee monenlaista lämmönjakoa ja lämpimän käyttövedenkin kulutus on isohko.

Tulistusvaraajallinen pumppu ei tuo tähän lämmönjaollisesti lisäarvoa sen enempää kuin muutkaan pumput!

Ainoastaan käyttöveden tuotannossa lämmityskaudella se saattaa antaa lisäarvoa, mutta 5 hengen kulutuksella silläkään ei ole merkitystä...se käyttövesi riittää muillakin pumpuilla, kuten on täällä jossain ketjussa todettukin niin käyttövesivaraajallinen pumppu antoi enemmän lämmintä käyttövettä.

Tulistuspumpusta saattaa joutua ottamaan yhtä pykälää suuremman laitteen, jotta saa aikaiseksi saman lämmitystehon.

[tomppeli]

Tulistuspumpusta saattaa joutua ottamaan yhtä pykälää suuremman laitteen, jotta saa aikaiseksi saman lämmitystehon.

? ? ? 

[Roori]

Tulistuspumpusta saattaa joutua ottamaan yhtä pykälää suuremman laitteen, jotta saa aikaiseksi saman lämmitystehon.

? ? ? 

koska se tulistus leikkaa osan tehosta käyttöveteen ja silloin lämmitykseen jää vähemmän...tyypillisesti puhutaan tulistuksen teho-osuudesta 20%...ei se tule tyhjästä.

[Renoo]

Tulistuspumpusta saattaa joutua ottamaan yhtä pykälää suuremman laitteen, jotta saa aikaiseksi saman lämmitystehon.

? ? ? 

koska se tulistus leikkaa osan tehosta käyttöveteen ja silloin lämmitykseen jää vähemmän...tyypillisesti puhutaan tulistuksen teho-osuudesta 20%...ei se tule tyhjästä.

Ja miten se menee jos vv-kone puskee 100% lämmitykseen niin mistä se käyttövesi saa energiaa, no tietysti lopettamalla lämmityksen teon ja siirtyy käyttäveden tekoon. Ei se vv-konekaan 100% vuorokaudet läpeensä lämmitykseen laita.

[seppaant]

Minulla on ainakin tulistinpumpun tulistusvaraaja ollut näiden pakkasten ajan parin asteen tarkkuudella tasalämmin. Eikä lämpötila ole noussut eikä laskenut. Ainoastaan 35mm pohjan yläpuolella oleva anturi näyttää n. 5C vähemmän.
Ei se tulistinteho sinne ylävaraajaan jää vaan "valuu" alas lämmitysvaraajan puolella ja lämmityskiertoon.

ATS

[euroshopperi]

Eikös sen tulistuksen paras tilanne ole 2 varaajaa.
Ja eikös sitten taas tuon vaihtoventtiilinkin tilanne ole parhaimmillaankin 2:lla varaajalla.
Eli onkos tässä nyt vain kyse "teoriassa ihan parasta" jutuista.

Käsittääkseni kaikkien tulisi laittaa sellainen "tulispumppu", kunhan vain järjestetään pelkästään tuo varaajien koko kohdallensa. Sanoisin, että pelkkää hypetyksen tuomaa lisää verrattuna toteutuvaan todellisuuteen. Säästät esim teoriassa 120 €/5 vuotta, jos ymmärrät ottaa tuota näennäis ilmaisenergiaa. Sellaista ei ole...

Jos haluat korkeampaa lämpöä kiertoon, on siihen ratkaisu. Siirrytään käyttämään R134a kaasumuunninta.

[Roori]

Eikös sen tulistuksen paras tilanne ole 2 varaajaa.

Juu, juuri niinku MikkoXX on modannut Lässä VS pumppunsa, tulistuksella lämmittää erillistä sähkövaraajaa (sähkö vain varmistus ja legioonatappo)...tällöin se tulistus menee "puhtaammin" siihen käyttöveteen niinkuin sen on tulistuspumpuissa mainosten mukaan tarkoitettukin. Silloin tietysti tuo tehon jakautuminen ~20/80% suhteessa on selkeemmin olemassa kunnes käyttövesi varaaja on ns "kyllästynyt" täyteen (=jos ei ole kulutusta)

Ja VV koneissahan se 2 varaajaa toteutuu yleensä aina, vaikkakin poikkeuksena jotkut on silti työntäneet vaihtovenan molemmat haarat yhteen pönttöön...toinen ala-osaan ja toinen ylä-osaan.

[euroshopperi]

Niin no. Paljonkos sitä tulistus energiaa sitten saa ilmaiseksi? Jos kaasupaineita saadaan alennettua ennen uutta kompressointia uudella kiertoenergialla, sen ymmärrän, mutta että sitä tulisi ilmaiseksi, niin en sitä sulata. Eipä' noista tulistuksellisista ole juurikaan noita COP juttuja esitelty, kun nehän kääntäisi koko laitehistorian kokonaan ympäri. Ei kyllä kukaan ottaisi muita kuin Tuliliemipumppuja. MIELESTÄNI on hyvä laittaa sellainen "raja " MLP:n toiminnalle, ettei siltäedes vaadita mitään tulistusominaisuuksia. Eli siis muutaman kW:n näennäis lisäpotkua, jota ei edes ole. Tuo pattereiden tarvitsema lisälämpö pitää vain kertakaikkiaan unohtaa. ja laittaa patterit siten, että ne vastaa tuota MLP:n normi tasoa. Tulistuslämmöt on MIELESTÄNI siis huuhaata koko järjestelmän kokonaisuutta ajatellen.

[Roori]

.... Tuo pattereiden tarvitsema lisälämpö pitää vain kertakaikkiaan unohtaa. ja laittaa patterit siten, että ne vastaa tuota MLP:n normi tasoa...

Eihän se tulistus mitään "lisälämpöä" pattereille tarjoa...loppuu potku...ei sillä tulistusteholla mitään kovien pakkasten lämmitystarpeita hoidella...

[fraatti]

Tuota tulistusta nyt sitten kun mietitään niin mielestäni ainut järkevä ratkaisu hyötysuhteen kannalta on tuo mikä on danfoss/thermia akselilla oleva ratkaisu. Kone on "vaihtoventtiilikone" mutta tulistuslämpö ajetaan koneen integroituun käyttövesivaraajaan. Tuossa ei ole niitä huonoja puolia mitä muissa että varaajia tarvii pitää kesällä tarpeettoman lämpöisenä tai että lämpö siirtyy varaajan yläosasta alaosaan ennenaikojaan. Myös käyttövesi riittänee hyvin kahteen suihkuun toisin kuin esim lässän kierukalla tuotettu. Koneen luulisi osaavan säätää lämmöntarpeen perusteella paljonko tuota tulistusta ajetaan käyttöveteen. Jos paukut ei meinaa riittää lämmitykseen niin sitten ei varmaan kannata paljon tulistaakaan...

kurko periaate:


Ja kun vain osa pumpun kylmäaineen tehosta otetaan talteen käyttöveteen (kuumin osa)voi pumppu muuten toimia optimaalisemmin. Normaalisti jos vv-kone tekee käyttövettä se joutuu tuuppaamaan todella kuumaa vettä. Tuo tulistus tulee tuossa muunlämmityksen sivutuotteena. Etu patterikohteeseen tulee yleisimmästä tulistinkoneista siitä että siinä on iso varaaja mistä vesi shuntataan patterikiertoon ja lämpötilavaihtelua ei tule niin paljon. Mutta miksi ei sitten ota tarpeeksi suurta puskuria vv-koneelle niin ei saa kaupanpäälle noita tuolistinpumppujen huonojakin ominaisuuksia. Ja hyötösuhteista löytyy mittaustulokset tosin kuin useista tulistinpumpusta....

[euroshopperi]

Niin siis eikös se noin niin kun "teoriatasolla" mene niin, että tuolla tulistuksella on kyllä hyötyä, mutta sen tulistetun tarpeelle sen vähäisen määrän takia ei ole käyttöä. Eli jos laitetaan tulistimella sellainen hieman alitehon pintaan oleva laite, niin sehän käy melkein koko ajan ja sieltä pitäisi siis saada jatkuva tulistettu ilmaisteho, joka johdetaan siihen jatkuvasti suurentuvaan tai pienentyvään varaajaan. Ei kai tuossa ole muuta kuin sellainen teoreettinen hyötysuhde juttu olemassa ja todellisuus on toinen. Suurentuvaa ja pienentyvää varaajaa ei ole olemassa ja se toleranssi täytetään kuitenkin sellaisella varaajalla, joka on siis PUSKURIvaraaja. No mitähän eroa tällaisilla isohkoilla puskurivaraaja ja tulistus hyper laiteilla sitten on loppupeleissä,kun varaajan laitto näyttää olevan pelkkää plussaa ihan joka paikkaan. Oli sitten yli, tai alimitoitettu, niin aina meinaa puskurit pelastaa ainakin puolet virheistä tai muuten. Ja siis vaihto venttiili näyttää olevan sekä tulistin-,että vaihtoventtiilin todellinen paras tulema.

[Pansse]

No niin, kiitos tomppelille laskelmasta!

Kuten arvasinkin, aika pian keskustelu meni tuohon vv- vastaan tulistinpumput. Eipä siinä mitään, asiahan ei ole millään lailla tabu.

Mutta tuosta mitoituksesta vielä sellainen asia tuli mieleen, että jätetäänkö vastuksella oleva lattialämmitys kokonaan pois laskuista? Tässä tapauksessa kannattavuuslaskelma voi näyttää liian hyvää lopputulosta, koska ei oikein tunnu mielekkäältä jättää lattioita täysin kylmäksi. Kellarikerroksessa on kaksi huonetta nyt pelkän lattialämmityksen varassa. Sinne olisi varmaan lisättävä ainakin yksi patteri kumpaankin huoneiseen.

Nyt sitten jos olisi tarkoitus asennuttaa 2-piirinen systeemi, niin olisiko järkevää tehdäkin koko kellarikerroksesta yksi ja sama lämmityspiiri, vaikka siihen tulisikin vesikierto saunan tiloissa ja nämä muutama uusi patteri muissa tiloissa? Pannuhuone on vanhaan malliin keskellä taloa muurin kyljessä. Tomppelin laskema +8 astetta kellarikerroksessa tuntuu aika matalalta, jos siellä pitäisi pyykin kuivua talviaikaan. Harrastetilassa voi joku soittaa rumpuja tai pelata pingistä, mutta siihen riittää tietysti alempikin lämpötila...

Meille ei muuten mahdu kovinkaan suuri varaaja kellariin, koska raput ovat melko ahtaat ja oviaukkoja on matkalla monta. Ehdottipa joku pumpputoimittaja jo seinän auki piikkaamistakin, mutta aika suurelta hommalta tuo kuulosti.

Ja mitä tuohon pumpputyyppiin tulee, en ole vielä kantaani lyönyt lukkoon. Aika hiljaiseksi tietysti vetää nämä tapaukset, joissa on vanhaan patteritaloon myyty, ja vieläpä kovin puhein: "me ainakin osaamme mitoittaa...", alitehoinen ja -mittainen systeemi, joka sitten pystyy tämän hetken pakkasilla pitämään sisälämpönä +15 astetta.

[eksile]

Niin no. Paljonkos sitä tulistus energiaa sitten saa ilmaiseksi? Jos kaasupaineita saadaan alennettua ennen uutta kompressointia uudella kiertoenergialla, sen ymmärrän, mutta että sitä tulisi ilmaiseksi, niin en sitä sulata. Eipä' noista tulistuksellisista ole juurikaan noita COP juttuja esitelty, kun nehän kääntäisi koko laitehistorian kokonaan ympäri. Ei kyllä kukaan ottaisi muita kuin Tuliliemipumppuja. MIELESTÄNI on hyvä laittaa sellainen "raja " MLP:n toiminnalle, ettei siltäedes vaadita mitään tulistusominaisuuksia. Eli siis muutaman kW:n näennäis lisäpotkua, jota ei edes ole. Tuo pattereiden tarvitsema lisälämpö pitää vain kertakaikkiaan unohtaa. ja laittaa patterit siten, että ne vastaa tuota MLP:n normi tasoa. Tulistuslämmöt on MIELESTÄNI siis huuhaata koko järjestelmän kokonaisuutta ajatellen.

Nyt tässä nojataan mun mielestä tulistinpumppuja/tulistusta arvioitaessa ihan liikaa tohon nuorempaan kotimaiseen joka majailee Lapualla.
Meillä on se toinen pidempään asioita miettinyt, joka tulee Rovaniemeltä.

Se on oikeasti ns. tulistinpumppu. Näillä keleillä systeemin käyntialue kulkee alasäiliön mukaan ollen välillä 31-39 koska olen differenssiksi määrittänyt ton 8 astetta. Voisin laittaa sen vaikka 5:n asteeseen, tilanne olisi lämpötilojen kannalta sama kuin nyt, mutta käynnit olisi lyhempiä (tätä on kokeiltu).
Noh, tolla käyntialueella yläsäiliön lämpö on 78-83 astetta mikä on mielestäni hyvä tulos koska kuumakaasut ei nouse juurikaan yli 90 asteen.

Kun mennään suihkuun, käyttövesi kiertää tietenkin ensin alasäiliön kierukan kautta yläsäiliön kierukan läpi hanalle. Tosta voi nyt sitten laskeskella että jos pöntön yläosassa on 120L 80 asteista vettä (joka tulee siis normaalin käynnin ohessa), niin kuinka pitkän suihkun voi ottaa 8-12 L/min virtaamalla tulistimen tuottamalla lämmöllä.
Suihkun jälkeen pumppu taas kerää "puskuria" normaali käyntien yhteydessä kunnes saavutetaan toi n. 80 astetta jonka jälkeen tulistinvaihdin ei enää pysty ottamaan kuumakaasun ja yläsäiliön veden pienestä lämpötilaerosta johtuen energiaa talteen, ja koko kompuran tuotto menee suoraan alasäiliöön. Tämä taas näkyy käyntiaikojen lyhentymisenä koska "isommalla" teholla se varautuu nopeammin.

Käytännössä kesäkuu - elokuu on aikaa jolloin ajetaan alasäiliön lämmöllä 40-50 astetta, mutta sillä ei ole mitään merkitystä kun käyntiaika on 0,5-1,5 h/ pvä (30 senttiä rahassa). Muina kuukausina ero ala- ja yläsäiliön välillä vaihtelee 15 ja 50 asteen välillä, kun puhutaan oikeasta tulistumisesta.
 

Palstalla ihastellaan jos varaajan ylä- ja alaosan lämpötilaero on 5-10 astetta, kun ennemminkin olisi aihetta nostaa toimittaja seinälle vaihtoventtiilikoneen myynnistä. Tai ainakin vaatia poistamaan sana "tulistus" markkinoinnista kokonaan.

Toinen juttu on toi COPin määrittely. Standardi sanoo sitä/tätä, mutta jos verrataan maalämpöä esim. sähkölämmitykseen niin COPin laskentaan pitää ottaa mukaan kiertovesipumppujen yms. kuluttama energia 24/7, ei pelkästään kompuran käyntiajan kulutusta. Sähkölämmityksessä ne kaapelit/vesiputket/puhaltimet vie lämmön siihen osaan laattaa/taloa jossa sitä tarvitaan, ja sama pitää huomioida myös maalämmössä. Ei se kompressori  yksin sieltä teknisestä tilasta käsin lämmöistä huolehdi. Näin maalämpöä harkitseville syntyy realistinen kuva mahdollisista säästöistä.

Ketjun aloittaja Pansselle: Kun remppaa joka tapauksessa olet aloittelemassa, niin mieti asiat ennemminkin niin että miten saat menolämmöt nykyistä alemmas (kaksilehtiset patterit, puhallin konvektorit yms.) kuin sitä että väkisin etsit pumppua joka ton 55 astetta hoitaa. Niitä varmasti löytyy mutta kuten tiedossa on, mitä alempi lämpö sen laajempi valikoima ja myös parempi se kuuluisa COP.

[euroshopperi]

No jos esim mulla on tuota käyttövettä 390 L 50°:een varauksella , niin miksi sitä pitäisi nostaa johonkin 90:een, jotta sitten kierukalla saa siitä suihkuvettä?
Eikös tuolle tulistuksen poistolle tarvita syöttää jotain energiaa, jotta saadaan sitä painetta pudotettua? Eihän se siis kuitenkaan mitään ilmaisenergiaa ole, vaan siitä nostetusta voidaan pienellä lisällä saada pois vieläkin enemmän ja se taas sitten täytyy nostaa sieltä kaivosta enempänä. Eli onkohan se edes järkevää tulistaa yhtään mitään, vaan lisätä tuon sekoitusveden tilavuutta. Sille tulee sitten tietysti helposti toppi, kun ei kukaan halua sellaista 10m³ 38°:sta varaajaa nurkkiinsa. Mutta mulla siis pelaa tuo 390 L ja siihen se esilämmityskierukka , niin ettei pysty millään loppumaan käyttövesi suihkussa olemisen takia. Ja siis vaihtoventtiililisellä varaaja hommalla edetään.

[tomppeli]

Mutta tuosta mitoituksesta vielä sellainen asia tuli mieleen, että jätetäänkö vastuksella oleva lattialämmitys kokonaan pois laskuista? Tässä tapauksessa kannattavuuslaskelma voi näyttää liian hyvää lopputulosta, koska ei oikein tunnu mielekkäältä jättää lattioita täysin kylmäksi. Kellarikerroksessa on kaksi huonetta nyt pelkän lattialämmityksen varassa. Sinne olisi varmaan lisättävä ainakin yksi patteri kumpaankin huoneiseen.

Nyt sitten jos olisi tarkoitus asennuttaa 2-piirinen systeemi, niin olisiko järkevää tehdäkin koko kellarikerroksesta yksi ja sama lämmityspiiri, vaikka siihen tulisikin vesikierto saunan tiloissa ja nämä muutama uusi patteri muissa tiloissa? Pannuhuone on vanhaan malliin keskellä taloa muurin kyljessä. Tomppelin laskema +8 astetta kellarikerroksessa tuntuu aika matalalta, jos siellä pitäisi pyykin kuivua talviaikaan. Harrastetilassa voi joku soittaa rumpuja tai pelata pingistä, mutta siihen riittää tietysti alempikin lämpötila...

Meille ei muuten mahdu kovinkaan suuri varaaja kellariin, koska raput ovat melko ahtaat ja oviaukkoja on matkalla monta. Ehdottipa joku pumpputoimittaja jo seinän auki piikkaamistakin, mutta aika suurelta hommalta tuo kuulosti.

Ja mitä tuohon pumpputyyppiin tulee, en ole vielä kantaani lyönyt lukkoon. Aika hiljaiseksi tietysti vetää nämä tapaukset, joissa on vanhaan patteritaloon myyty, ja vieläpä kovin puhein: "me ainakin osaamme mitoittaa...", alitehoinen ja -mittainen systeemi, joka sitten pystyy tämän hetken pakkasilla pitämään sisälämpönä +15 astetta.

Laskelma on tehty ajatuksella, että jossain vaiheessa sähköllä lämmittämisestä luovuttaisiin.
Maalämpö kannattaa vähitellen ottaa tavalla tai toisella koko rakennukseen. Toisinaan puhallinpatteri on sopiva ratkaisu.
Ei kannata nyt hankkia pumppua nykyiselle vesilämmitykselle ja sitten muutamien vuosien kuluttua päättää hankkia lisätehoa maalämpöön.
Maalämmityksessä sellainen ei onnistu kohtuullisilla kustannuksilla.
Toinen vaihtoehto olisi, että siirrät maalämmön hankintaa siihen vaiheeseen, jolloin olisit valmis luopumaan sähköllä lämmittämisestä.

...
Tulistuspumppuja mollataan aiheetta..
Ekowell toimii hyvin, Oilon SH toimii hyvin ...jne..

Tulistuspumpun periaatetta vastustavat eivät ehkä ole tutustuneet riittävän hyvin sen periaatteeseen ja toimintatapaan.
Patterilämmitteiseen taloon tulistuspumppu on hyvä ja helppo ratkaisu.
Tulistuspumppu on kalliimpi sen monimutkaisemman toteutuksen takia.
Se vie yleensä myöskin vähän enemmän tilaa ja siksi sitä ei voida hankkia.

Lattialämmitystaloon sopii vaihtoventtiilikone hyvin!

Toivon, että näistä sanoista ei kukaan provosoidu!

[Pansse]

Laskelma on tehty ajatuksella, että jossain vaiheessa sähköllä lämmittämisestä luovuttaisiin.
Maalämpö kannattaa vähitellen ottaa tavalla tai toisella koko rakennukseen. Toisinaan puhallinpatteri on sopiva ratkaisu.
Ei kannata nyt hankkia pumppua nykyiselle vesilämmitykselle ja sitten muutamien vuosien kuluttua päättää hankkia lisätehoa maalämpöön.
Maalämmityksessä sellainen ei onnistu kohtuullisilla kustannuksilla.
Toinen vaihtoehto olisi, että siirrät maalämmön hankintaa siihen vaiheeseen, jolloin olisit valmis luopumaan sähköllä lämmittämisestä.

Olen ihan samoilla linjoilla, mutta kylmä laattalattia ei vaan tunnu jalan alla niin mukavalta. Kellarikerrokseen voisi tietysti ajatella vesikiertoista lattialämmitystä noihin kahteen huoneeseen. Paljonko kustantaisi vs. puhallinkonvektorit?

Nykyinen patterikieron paluusta ryöstetty lattialämmitys saunatiloissa ei toimi. Olisi mukava, jos sielläkin olisi lattia ihan kunnolla lämmin!

[Opation]

Palstalla ihastellaan jos varaajan ylä- ja alaosan lämpötilaero on 5-10 astetta, kun ennemminkin olisi aihetta nostaa toimittaja seinälle vaihtoventtiilikoneen myynnistä. Tai ainakin vaatia poistamaan sana "tulistus" markkinoinnista kokonaan.

Niin, mitenköhän tuollainen firma nostetaan seinälle?

Tarjoan kuitenkin suunnitteluun apua parilla vastauksella jotka ovat tulleet Lapualta. Tarkoituksena ei tietenkään ole mollata kyseistä firmaa vaan ihan puhtaita faktoja niille jotka valintaa ovat tekemässä:

- Käyttövesikierukka on kahdelle suihkulle hieman liian pieni, jos molemmista suihkuista päästetään vettä 12l/min (testeissä käytettävä virtaus). Yhden suihkun tehon tarve on n. 30kW, joten varaajassa pitää olla tarpeeksi lämmintä vettä, varsinkin kahta suihkua käytettäessä.

- Katselin meidän testituloksia ja niiden mukaan koneesi toimii aika normaalisti (n. 5 asteen ero ylä-alavaraajassa), lämmitystehon tarpeen ollessa noin pieni (kompressori käy alle 30% ajasta).

-Käyttöveden riittävyyteen voit tällä hetkellä vaikuttaa siten, että nostat alaosan lämpötilan maksimiin 15-60min ennen isompaa suihkuttelua. Tällä tavalla saadaan varaajaan enemmän kapasiteettia kahden suihkun käyttöön. Tuossa on vain se huono puoli, että varaajan asetus pitää muistaa laskea takaisin normaaliksi käytön jälkeen.

Käyttöohjeessa taas lukee näin:

Lämpöässä Vs hyödyntää huolella suunniteltua tulistustekniikkaa, jolla saadaan tuotettua edullisesti sekä lämmitys että lämmin käyttövesi. Maalämmön osuus lämmityksessä on pyritty saamaan mahdollisimman suureksi. Kaksiosainen,
välipohjalla varustettu LÄMMITYSVEDEN VARAAJA (6) tehostaa tulistusenergian hyödyntämistä. Hyötysuhde pysyy korkeana, kun energiatehokkaassa
tulistustekniikassa lämpöä siirretään varaajaan kahdessa vaiheessa kahdella eri lämmönsiirtimellä (lauhdutin
ja tulistin). Käyttövesikierukka kulkee varaajan alaosan kautta yläosaan, jolloin lämmin
käyttövesi esilämpenee varaajan alaosassa ja saa tarvittavan loppulämmön varaajan yläosassa. Lämminvesivaraajan
vettä kierrätetään lämmönjakoputkistossa joko yhdessä tai kahdessa piirissä.
Varaajan yläosaa eli YLÄVARAAJAA (6a) lämmitetään tulistuksenpoistolämmönvaihtimen (tulistin 3) avulla kompressorista
saatavalla erittäin kuumalla
energialla. Kuuma tulistusenergia varataan käyttöveden loppukuumennusta varten. Ylävaraajasta voidaan tarvittaessa
ottaa kuumaa energiaa myös lämmityspiiriin.
ALAVARAAJA (6b) varaa keskuslämmitykseen menevän lämpöenergian lauhduttimelta (4) lämmitysverkoston vaatimiin
käyttövettä alhaisempiin lämpötiloihin. Varaajan lämpötilatasoja ohjaa säätökäyrä, jolloin peruslämmitystilanteessa
varaajan lämpötila vaihtelee lämmitystarpeen mukaan. Tällöin järjestelmä on ns. kelluvalauhdutteinen. Lämmönjako
voidaan toteuttaa vesikiertoisella lattialämmityksellä, vesipattereilla tai ilmalämmityksellä. Paras hyötysuhde saadaan lattialämmityksellä, sillä mitä alhaisempi on lämmön luovutuksen lämpötila, sitä parempi on hyötysuhde.
Käyttövesi lämpiää varaajan sisällä kulkevissa KIERUKOISSA (7) ensin varaajan alaosassa ja sitten vielä kuumenee yläosassa. Käyttöveteen tarvitaan yleensä kuumempaa lämpötilaa kuin lämmitykseen. Tulistustekniikan kaksivaiheisen lämmönluovutuksen ansiosta menovettä lämmittävä suurempi osa varaajasta voidaan pitää alhaisempana, kun käyttöveden
loppukuumennus tapahtuu kuumemman ylävaraajan avulla. Tällöin prosessin toimintalämpötilat pysyvät mahdollisimman
alhaisina, mikä parantaa järjestelmän vuosihyötysuhdetta.

Maalämpöpumpun hyötysuhde vuotuisella ajanjaksolla saadaan mahdollisimman korkeaksi, kun varaajan lämpötila pidetään optimaalisessa lämpötilassa. Varaajan alaosan minimi-asetusarvo on tehdasasetuksena +45°C ( 30…50 ). Varaajan yläosan minimi-asetusarvo on tehdasasetuksena +55°C ( 5…55 ) Pääsääntönä on että varaajan asetusarvot pidetään mahdollisimman alhaalla vuotuisen hyötysuhteen saavuttaessa tällöin parhaan tuloksen. Mikäli varaajan lämpötilat asetetaan alle säätökäyrän pyytämän lämpötilan, varaajan lämpötila asettuu +5°C korkeammalle kuin käyrän
senhetkinen pyynti.
Talvikautena, kun lämmityksen tarve on suuri, on varaajan alaosan asetusarvo määritettävä suhteessa menoveden lämpötilan kanssa. Varaajan yläosan lämpötila nousee pitkän käyntijakson jälkeen ja raja-arvo kompressorin käynnille on 95°C. Tämä johtuu tulistusominaisuuksista varaajarakenteessa. Tämän vuoksi käytettävä lämpimän käyttöveden sekoitusventtiiliä, jotta ei vahingossakaan polta itseään kuumalla vedellä. (Tästä ei tarvi käyttäjän huolestua) Kompressorin ohjaus tapahtuu pääsääntöisesti
varaajan alaosan minimin mukaan.
Kesäkautena, kun lämmityksen tarvetta ei ole lainkaan (poikkeuksena kosteat tilat), kompressori käy harvoin ja tulistuslämpöä
ei tule riittävästi käyttöveden valmistukseen. Tällöin varaajan yläosan minimilämpötilan asetusarvona voidaan
pitää +55°C, jolloin kompressorin ohjaus tapahtuu varaajan yläosan minimin mukaan.

Ja esitteestä vielä kuva kevennykseksi (puhdas kus**us) jossa verrataan käyttöveden riittävyyttä osatehoisen ja Lapualaisen välillä, ellei siinä sitten tarkoiteta että Lapualaisen omistajan pitää saunoa pidempään että kaikki saavat suihkussa lämpöisen veden:



Kuvan perusteella Nibet ja muut osatehoiset, niinkuin Lapualla tupataan sanoa, voisi nostaa ko. yrityksen minun puolesta sinne seinälle. Tai muuten vaan käräjöidä harhaan johtavasta mainonnasta.

[tomppeli]

Foorumimme nimimerkki " hitachi " :lla on myöskin tulistuspumppu, joka näyttää toimivan hyvin:

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5213.msg61806#msg61806

Hänellä on linkki  "Trendi" viestin "kivijalassa" , sieltä voi käydä katsomassa.
En rohjennut kopioida linkkiä tänne ilman hänen lupaansa!

Kyllä tulistuspumppu tulistaa talvella kohtalaisen hyvin:
Tässä oman Oilon Geopro SH-15 pumpun seurantaa..

[Pansse]

Ylläolevaa keskustelua voi varmaan jatkaa niin kauan kuin ikää ja terveyttä riittää. Taitaa kuulua vaan enemmän tuonne teknisten kysymysten alle. Tässä ketjussa oli kyse yleisistä seikoista liittyen maalämmön suunnitteluun.

Mutta kiitos kaikille.

[fraatti]

.....

Asiallinen avautuminen!! 

Harva joka on päätynyt johonkin tuotteesee/merkkiin raskii arvostella sitä.

Ennen en ole moista ohjetta nähnytkään mutta tuo avasi silmäni. Ei tarvi odotella testituloksia näytille ja tuo romuttaa copin ainakin uudessa lattialämmitys talossa varmasti. Ne ketkä osaavat, jaksavat ja haluavat saavat laitteensa huomattavasti parempaan iskuun kuin mitä se tehtaalta tullessaan on..

[Pansse]

Tere, ei ole helppoa tämä systeemin valitseminen - lähinnä tuo kaivon syvyys aiheuttaa päänvaivaa.

Tuohon Opationin avautumiseen liittyen: mulle yritettiin syksyllä ihan väkisin myydä L-ässän Vsi12, kun Vm-sarjan vehje ei mahtunut ovista sisään. En päässyt varmuuteen tehon ja lämpimän käyttöveden riittävyydestä..

Sain äskettäin tarjouksen Danfoss DHP-H OptiPro Plus 13 kW -pumpusta, kaivoa 250m. Kerroin Bergheat-laskelmasta ja että tehollinen syvyys pitäisi olla reilusti syvempi. Myyjä ehdotti keruupiirille lisäpumppua. Mitä mieltä foorumilaiset, onko näitä lisäpumppuja / tehokkaampia liuospiirin pumppuja asennettu/vaihdettu?

Tomppelin laskelma näytti 2 kaivoa yht. 311 m tehollista syvyyttä. Miten tuo danfossin 13 kw lievästi osatehoisena toimisi? Paljonko kaivoa? Isälläni on 3-keräinsysteemi vv-laitteessa ja hyvin on toiminut. Kävisikö sellainen danfoss/thermialle, jos ei halua kahta kaivoa runsaan pintamaan takia?

Yläpohjaan on tulossa lisäeristystä ja muutaman ison patterin olen ajatellut vaihtaa paremmin lämpöä luovuttaviksi.

Kiitos kommenteista jo näin etukäteen!

[AAA]

Tere, ei ole helppoa tämä systeemin valitseminen - lähinnä tuo kaivon syvyys aiheuttaa päänvaivaa.

Tuohon Opationin avautumiseen liittyen: mulle yritettiin syksyllä ihan väkisin myydä L-ässän Vsi12, kun Vm-sarjan vehje ei mahtunut ovista sisään. En päässyt varmuuteen tehon ja lämpimän käyttöveden riittävyydestä..

Sain äskettäin tarjouksen Danfoss DHP-H OptiPro Plus 13 kW -pumpusta, kaivoa 250m. Kerroin Bergheat-laskelmasta ja että tehollinen syvyys pitäisi olla reilusti syvempi. Myyjä ehdotti keruupiirille lisäpumppua. Mitä mieltä foorumilaiset, onko näitä lisäpumppuja / tehokkaampia liuospiirin pumppuja asennettu/vaihdettu?

Tomppelin laskelma näytti 2 kaivoa yht. 311 m tehollista syvyyttä. Miten tuo danfossin 13 kw lievästi osatehoisena toimisi? Paljonko kaivoa? Isälläni on 3-keräinsysteemi vv-laitteessa ja hyvin on toiminut. Kävisikö sellainen danfoss/thermialle, jos ei halua kahta kaivoa runsaan pintamaan takia?

Yläpohjaan on tulossa lisäeristystä ja muutaman ison patterin olen ajatellut vaihtaa paremmin lämpöä luovuttaviksi.

Kiitos kommenteista jo näin etukäteen!

250m on jo niin syvä, että lisäpumppu lienee tarpeen suurimmissa osassa pumppuja. Ainakin jos halutaa pitää dt aisoissa ja COP korkeana. Toisaalta suurempi kiertovesipumppu tai kaksi kiertovesipumppua sarjassa laskee sekin hyötysuhdetta, mutta eipähän käy kone imupaineisena.

Kaivosta saada max määrä watteja/energiaa per metri. Ei se kolmiputkisuus kaivon tehon tuottoa lisää.

Jos pumppu on osatehoinen, niin laita niinkuin Tomppeli suosittelee. Ei ainakaan jälkeen päin harmita.

[euroshopperi]

Paljonkahan kustantaisi sellaiseen 165mm kairanreikää lyödä 3-, tai 4-putki järjestelmä. Tuollaisia metrimääriä laitetaan monesti 2 kaivolla. Mutta, jos putkitettavaa on sellaiset 30-40m, niin ei paljon 2 kaivoa houkuttele, mutta siis nuo moniputki vedot voisi olla paikallaan. Kysy nyt ainakin hinta-ero ja laita tänne tiedoksi. Olisi mielenkiintoista tietoa esim 250 m reikä 2/moniputkilla. Mulla laskettiin laitetoimittajalla aluksi tuo sama 250 m 12,9 kW pumpulle ja 350 m² taloon ja osatehoiseksi.

[AAA]

Paljonkahan kustantaisi sellaiseen 165mm kairanreikää lyödä 3-, tai 4-putki järjestelmä. Tuollaisia metrimääriä laitetaan monesti 2 kaivolla. Mutta, jos putkitettavaa on sellaiset 30-40m, niin ei paljon 2 kaivoa houkuttele, mutta siis nuo moniputki vedot voisi olla paikallaan.

Jos kallio antaa vaikka 110kWh/m ja niin ei tuo 110kWh/m lisäänny vaikka sinne tunkisi 6 putkea. Ei kaivon pituutta voi lyhentää.

Sii jos ymmärsin aikeesi oikein...

[euroshopperi]

Ei vaan siis tuollaiseen syväänkin reikään voisi saadaan tuplaputkituksella aivan riittävä kierto. Tai siis ehkä saadaan. Mullahan on 2 kaivoa ja niissä kiertää (165 + 165 +20+  20) x2 m letkua eli 740 m letkua kiertää sellaisella 56-60 L/min. Ja siis vakio pumpulla. 250m taitaa silti olla aika haastava. Putken pitää joka tapauksessa olla sitä turboa, jotta saadaan litku kierteelle hieman hitaammallakin virtauksella. Ja kahta kaivoahan olisi syytä välttää, jos on paljon maametrejä.

[Pansse]

Poraushintoja viime syksyltä Kallioniemeltä. Kyseessä oli jonkinlainen syystarjous n. 220 m kaivolle. Reiän halk. 165 mm. Hinnat eivät sisällä vaakavetoja ym. Siis vain porauksen, putket kallioon ja litkut.
1.  2-putkikeruu: kallio 31 e/m, teräsputki 55 e/m
2. 3-putkikeruu: kallio 33 e/m, teräs sama 55 e/m

Vaikka kaivon syvyyttä ei kai voi suunnitella matalammaksi 3-putkisysteemillä, se helpottaisi liuospumpun työtä. Useat maalämpömyyjät eivät vain oikein tahdo hyväksyä muuta kuin tuon yleisimmän kahden putken keruun.

Eihän tuo kovin paljon pidempi lenkki olisi kuin euroshopperilla, jos mulle tulisi 3 x 250m + n. 20m = n. 770m. Tietysti mulla pienempi pumppu, 13 tai 14 kw.

Stiebelin mitoitus puolestaan antaa väkisinkin kaksi kaivoa, mikä taas nostaa hintaa n. 2-3 tuhatta euroa. Stiebelillä olisi myös tuo 13 kw laite. Mutta kun tomppelin mitoituskin antoi 14 kw ja 311 m kaivoa, niin en oikein osaa arvioida riskiä, joka seuraisi siitä jos ottaisin 13 kw pumpun ja yhden syvän kaivon. Voi olla, että kostautuisi tehojen loppumisena alle -15 keleillä...

Onko kellään omakohtaista kokemusta tuosta DHP-H OptiPro Plus 13 kW -pumpusta tai Thermian vastaavasta? Jossain ketjussa taisi olla puhetta kiertopumppujen väsymisestä. Jotenkin nyt tuntuu, että suurehkoon patteritaloon tuosta tulistimesta voisi olla hyötyä, vaihtuvasta tehosta en ole aivan varma, mutta se tulisi tässä "kaupan päälle".

[eksile]

Muista huomioida että pumpun "normi"-tehon pitää olla enemmän kuin toi 13-14 kW että saat siitä saman irti vielä 52 asteisella kiertovedellä. Teho ilmoitetaan usein mieluusti 0/35 asteilla kun se näyttää paperilla paremmalta.

Tosta kaivosta: Meillä on 4-putkinen (kaksi alas/kaksi ylös) 206+ metriä syvä 165 millinen kaivo, sijainti Keski-Uusimaa. Wörkkii tosi hyvin. Systeemi käynnistettiin 2004, eikä kaivosta paluu ole mennyt kertaakaan miinukselle, alin paluu +1,5 astetta. Meno paluun ero tasaisen tappava 2,8-3,0 astetta.
Pumppu Ekowell EVT1002, neliöitä karvan alle 300 ja kuutioita 930. Pumpun antoteho ~11-12,5 kW paluulämmöstä/lauhdutuksesta riippuen.

Edelliseen perustuen en sinuna lähtisi leikkimään tuolla 220 metrisellä kaivolla noilla tehovaateilla, siinä jää pää vetävän käteen. Lisäksi paluun pudotessa putoaa myös koneen antoteho --> kierre on valmis. Pelaa mieluummin varman päälle, maksa se pari-kolme tonnia enemmän jolla saat lämpimämmän paluun, enemmän tehoa ja mielenrauhaa. Liian syvä kaivo ei käyttötilanteessa ****ta, matalaksi jäänyt sitäkin enemmän. 
 

[sailor]

Poraushintoja viime syksyltä Kallioniemeltä. Kyseessä oli jonkinlainen syystarjous n. 220 m kaivolle. Reiän halk. 165 mm. Hinnat eivät sisällä vaakavetoja ym. Siis vain porauksen, putket kallioon ja litkut.
1.  2-putkikeruu: kallio 31 e/m, teräsputki 55 e/m
2. 3-putkikeruu: kallio 33 e/m, teräs sama 55 e/m

Vaikka kaivon syvyyttä ei kai voi suunnitella matalammaksi 3-putkisysteemillä, se helpottaisi liuospumpun työtä. Useat maalämpömyyjät eivät vain oikein tahdo hyväksyä muuta kuin tuon yleisimmän kahden putken keruun.

Eihän tuo kovin paljon pidempi lenkki olisi kuin euroshopperilla, jos mulle tulisi 3 x 250m + n. 20m = n. 770m. Tietysti mulla pienempi pumppu, 13 tai 14 kw.

Stiebelin mitoitus puolestaan antaa väkisinkin kaksi kaivoa, mikä taas nostaa hintaa n. 2-3 tuhatta euroa. Stiebelillä olisi myös tuo 13 kw laite. Mutta kun tomppelin mitoituskin antoi 14 kw ja 311 m kaivoa, niin en oikein osaa arvioida riskiä, joka seuraisi siitä jos ottaisin 13 kw pumpun ja yhden syvän kaivon. Voi olla, että kostautuisi tehojen loppumisena alle -15 keleillä...

Onko kellään omakohtaista kokemusta tuosta DHP-H OptiPro Plus 13 kW -pumpusta tai Thermian vastaavasta? Jossain ketjussa taisi olla puhetta kiertopumppujen väsymisestä. Jotenkin nyt tuntuu, että suurehkoon patteritaloon tuosta tulistimesta voisi olla hyötyä, vaihtuvasta tehosta en ole aivan varma, mutta se tulisi tässä "kaupan päälle".

Kallioniemi porasi meillä tuon 220m reiän ja silloin oli syvin heidän poraama reikä yli 460m (Jämsän Himos).

Ei muutakuin yksi SYVÄ reikä kolmiputkisella keräimellä ja sellainen maalämpöpumppu, jossa tehokas liuospumppu. Minusta tuo lisähinta 3-putkisuudesta on halpa kun sisältää litkutkin. Mieluummin ottaisin kolmiputkisen 1x250m reiän kuin 2x150m reiät.

[Pansse]

Vielä kaivon syvyydestä: kuinka paljon alle 300 metrin uskaltaa kaivon jättää? Kolmiputkikeräimeen olen näillä näkymin päätymässä, ja kaivon syvyys niin paljon kuin porari pystyy poraamaan... ehkä 260-270 metriä tavoittelen, kun pintamaata on tod.näk. lähes 40 m.

Thermialta saan nyt vielä tarjouksen, varmaan sekä 12 kw että 13 kw laitteista. Mitä mieltä ihmiset, lievästi alitehoiseksi taitaa jäädä?

[tomppeli]

Vielä kaivon syvyydestä: kuinka paljon alle 300 metrin uskaltaa kaivon jättää? Kolmiputkikeräimeen olen näillä näkymin päätymässä, ja kaivon syvyys niin paljon kuin porari pystyy poraamaan... ehkä 260-270 metriä tavoittelen, kun pintamaata on tod.näk. lähes 40 m.

Riippuu paikallisen kallioperän kiviaineksen laadusta.
Jos kallion kiviaineksen lämmönjohtavuus olisi 3,5 W/mK, päästäisiin jopa noin 250 metrin aktiivisyvyyteen.

[euroshopperi]

Mitenhän olisi nuo 4-putkijärjestelmät. Kiertolenkithän alkaa jo vastata sellaista 2 x 600m peltolenkkejä ja siellä saa kyllä jo olla 40mm putkellakin ihan oikea pumppu pyörittämässä. Laittaisi sinne 4 x 40mm turbokollektorin, jos menee lähemmäs 300m, kuin 250m. Vai onko nuo 4-putki järjestelmät vedetty 4 x 32mm putkilla?

[pispalanukko]

Minulla samat ongelmat, kiinnostai koneet missä on niin tehokkaat liuospumput että pystyy pyörittään 250m reikää tai koneet mihin saa 3 putkisen keruun?

[fraatti]

Minulla samat ongelmat, kiinnostai koneet missä on niin tehokkaat liuospumput että pystyy pyörittään 250m reikää tai koneet mihin saa 3 putkisen keruun?

Yksinkertaisesti jos kaivo on liian syvä ja vielä kaivosta otettava teho suuri, kone(10-12kW) ei sellaista pumppua olekaan yleisesti saatavilla mikä tuolla litkua hyvin pyörittäisi. Paras vaihtoehto on useampi putkinen keräin. Putket voi liittää yhteen riippumatta koneen merkistä/mallista, ei siihen tarvita kuin haarat putkille. Harkitsisin itse 4-putkista keräintä.

Tosta kaivosta: Meillä on 4-putkinen (kaksi alas/kaksi ylös) 206+ metriä syvä 165 millinen kaivo, sijainti Keski-Uusimaa. Wörkkii tosi hyvin. Systeemi käynnistettiin 2004, eikä kaivosta paluu ole mennyt kertaakaan miinukselle, alin paluu +1,5 astetta. Meno paluun ero tasaisen tappava 2,8-3,0 astetta.

Kaivo maksoi 7800 eur eli ensi syksynä se on maksettu

Jep, Sotkamon Porakaivo seuraavanlaisesti:

Klo 11.50 (iso)auto isolla sepelillä perustettua väylää arvottuun paikkaan talon nurkalle, torni pystyyn, terä paikalleen ja kierroksia myllyyn.

Klo 16 jotain mentiin ohi sadasta metristä, mäski lentää ja kompura ulvoo, todellakin, meteli on helv....inen!

Klo 20.15 saavutettiin maali 206 m, ja ruvettiin kelaamaan poraa ylös (tiesittekö muuten että vehkeet on isoja että "poraa" voitaisiin kannatella ettei paino riko porakärkeä ja että porakärki voi kaivon pohjalla olla vaakasuunnassa alkuperäisestä aloituspaikasta 20-30 metriä mihin tahansa suuntaan?).

Klo 21 jotain, maaputken katkaisu, paino ja putket (4 kpl) paikalla täytettyinä alas, yhteet kiinni. Porauspöytäkirjan täyttö, sis. arvion kaivon tuotosta.

Klo 22.45 iltasafkat, kiitokset ja hotelliopastus porareille.

Erinomaista työtä.

Lisää sivulta:

http://www.sotkamonporakaivo.fi/index.php?nayta=10

[tomppeli]

Minulla samat ongelmat, kiinnostai koneet missä on niin tehokkaat liuospumput että pystyy pyörittään 250m reikää tai koneet mihin saa 3 putkisen keruun?

On myöskin hyvä muistaa, että kaivon parhaiten lämpöä tuottavat metrit ovat kaivon pohjalla.
Sitä lämpöisempää on kaivossa, mitä syvemmälle mennään.
Kaivon kylmin osuus on ylimmät 20 - 50 metriä.

- Lämpötila nousee kaivossa syvemmälle mentäessä. Lämpötilan nousu on noin 1 aste sataa metriä kohden, joskus enemmänkin.

- Kahdessa kaivossa on kaksi kylmempää osuutta, yhdessä on tietenkin vain se yksi kylmempi osuus.

- Kaksi kaivoa tulee kalliimmaksikin siksi, että tarvitaan kaivoille meneviin putkituksiin haaroitusyhteet ja kalliit säätökuristimet.

- Ja vielä, hintaa nostaa 2 kpl kallista maaporaus osuutta yhden sijaan.

Yli 200 metrisiin kaivoihin tarvitaan yleensä 3- tai 4 -putkinen keräin. Se on jonkin verran kaksiputkista kalliimpi.
Tarvitaan myöskin vähän isompi porausläpimitta.
Jos syvälle poraaminen onnistuu, kannattaa ennemmin tehdä yksi syvä, kuin 2 matalaa lämpökaivoa.

...
Edit.: Korjasin kirjoitusvirheeni!

[euroshopperi]

Mullakin on 4-putkikeräin, mutta 2 kaivoa. Putket tulee tekniseen tilaan ja siellä vasta yhdistetään. Sain näin siis näppärästi myös virtausmittarit ja säätöventtiilit molempiin lenkkeihin ja siitä on mukava seurailla, kuinka nuo hieman vaihtelee. Välillä toiseen enempi ja sitten taas toiseen. Taitaa lämpö kaivoissa hieman vaihdella ja virtaukset seilaa. Eivät veloittaneetkaan mittareista mitään. Niin ja nuo venttiilithän on tietty kokonaan auki, eikä niitä tarvii säätää, kun fysiikka hoitaa säädön automaattisesti.

[Pansse]

Kiitos kaikille erittäin rakentavista kommenteista. "Kyä tää tästä lähtee koteloituun"!

[euroshopperi]

Minulla samat ongelmat, kiinnostai koneet missä on niin tehokkaat liuospumput että pystyy pyörittään 250m reikää tai koneet mihin saa 3 putkisen keruun?

Tee päätös reikien määrästä vasta sitten, kun saat ensimmäisestä reiästä jotain osviittaa. Jos se onkin vaikka vain 15m teräsputkea, niin laitat sitten 2 kaivoa. Jos taas esim 45m niin ei puhettakaan kahdesta kaivosta(ehkä). Tuo putkitettukin osuus saattaa olla lämmöntuotoltaan jopa parempaa, kuin kallio, jos siellä vain vedet liikkuu maassa. Rautaputki kyllä huolehtii tehokkaasti lämmönsiirron, jos sitä on saatavilla. Jos taas vaikka kuivaa, niin sitten ei tuottoa juuri ollenkaan. Säätöventtiilit ei maksa juuri mitään, eikä 2:lla saman pituisella lenkillä juurikaan ole tarvetta yrittää mitään säätöjä tehdä. Fysiikka hoitaa säätelyn ilmaiseksi. Pääset aika monesta harmaasta ajatuksesta eroon laittamalla ne 2:een kaivoon. Kierto onnistuu ihan millä tahansa peruspumpulla, koska lenkkiä tulee suhteellisen lyhyenä molempiin kaivoihin. Eli 2 x 150m = 2 x 300m lenkki kaivoissa + maaosuus. Taitaa vastata tehollisesti sellaista 250m yhtäreikää, johon tulisi siis 2 x 500m lenkit + maaosuus. Mulle laskettiin 12,9 kW Wiessmannin pumpulle 2 x 126m kaivot tai 250m yhtäreikää. Mutta otin siis isomman ja 2 x 165 m(150m laskettu) pyörii aika helposti sillä vakio pumpulla. Epäilen suuresti, että olisiko esim omalla kohdalla jaksanut pyörittää yhdessä kaivossa sellaisia 2 x 540m tuplalenkkejä tuo pienempi laite, vaikka siinä onkin sama kiertopumppu, kuin nykyisessä. Nyt on siis 2 x 370m ja silti on Dt aika tarkkaan 4°. Hieman alle menee , muttei kuitenkaan 3° ole näkynyt.

[pispalanukko]

Minulla samat ongelmat, kiinnostai koneet missä on niin tehokkaat liuospumput että pystyy pyörittään 250m reikää tai koneet mihin saa 3 putkisen keruun?

Yksinkertaisesti jos kaivo on liian syvä ja vielä kaivosta otettava teho suuri, kone(10-12kW) ei sellaista pumppua olekaan yleisesti saatavilla mikä tuolla litkua hyvin pyörittäisi. Paras vaihtoehto on useampi putkinen keräin. Putket voi liittää yhteen riippumatta koneen merkistä/mallista, ei siihen tarvita kuin haarat putkille. Harkitsisin itse 4-putkista keräintä.

Nyt en ymmärrä miten 2-putkiseen ei riitä tehot, mutta 4-putkiseen riittää? Jotenkin tuntuis että 4-putkinen vaatis vielä enemmän tehoa liuospumpulta, jos putket yhtä pitkiä.
250m kaivo, 2-putkisellä 500metriä putkea, 4-putkisellä 1000metriä?