Jou. Kiitos kokemuksista ja mielipiteistä, juuri tämän takia keltanokka maalämmön hankkija tänne kirjautui. Ja nämä hyvät kokemukset ovat aika tarpeellisia, maalämpöä on suunniteltu jo parisen vuotta ja välillä jo ajatus hirvitti kun lueskeli näitä juttuja. Hätäisemmälle voi tosiaan tulla käsitys, että hullun hommaa ostaa tämmöinen laitos, mutta eipä taida ollakaan;)
Mitäs mieltä porukka on vaihtoehdosta CTC 308, 180 metrin kaivolla. Tai Thermia Diplomat 8 165 metrin kaivolla? Kaikki em. (ässä vs10 myös) tulisi suunnilleen samaan hintaan. eli hinta ei ratkaise (paitsi pitäisikö Thermiallekin syventää kaivoa?). Ja onko tuo Thermian takuusysteemi toimiva? Vakuutuksestani kyllä löytyy potkua, mutta sisältääkö jotain riskejä?
Maalämpö on hyvä ja kannattava sijoitus.
Kysyt lämpökaivojen syvyydestä.
Kaikki pumput tarvitsevat periaatteessa saman syvyisen lämpökaivon.
Joku pumppu ei voi saada kaivosta enemmän lämpöä kuin joku toinen.
Jos joku sellaista väittää hän syöttää pajunköyttä. Sellaista kauppiasta on syytä varoa. Hän saattaa lupailla muutakin perätöntä.
Sen verran asiassa on silti perää, että mitä huonompi COP arvo jollain pumpulla on, sitä pienemmällä kaivolla se tulee toimeen.
Pumppujen COP -erot ovat pieniä!
COP kertoo pumpun hyötysuhteen.
Jos pumpun COP on 4, tarkoitta se sitä, että kun pumppu tuottaa 4 kWh:n edestä lämpöä, ottaa se silloin
kaivosta 3 kWh + sähkölaitokselta 1 kWh = 4 kWh.
Antoteho (4 kWh) / ottoteho (1 kWh) = 4 COP (4 / 1 = 4)
Esimerkiksi näin.:- Meillä on
huono pumppu, jonka COP = 2 ja
- meillä on
parempi pumppu, jonka COP = 4Taloon tarvitaan lämpötehoa 20.000 kWh vuodessa.Huono pumppu (COP=2) tuottaa 20.000 kWh näin:
20.000 kWh / 2 = 10.000 kWh.
Siis 10.000 kWh otetaan lämpökaivosta +
10.000 kWh otetaan sähkölaitokselta ostosähkönä. ( 20.000 kWh / 2 = 10.000 lWh ostosähköä)
Parempi pumppu (COP=4) tuottaa 20.000 kWh näin:
20.000 kWh / 4 = 5.000 kWh.
Siis 15.000 kWh otetaan lämpökaivosta +
5.000 kWh otetaan sähkölaitokselta ostosähkönä. ( 20.000 kWh / 4 = 5.000 lWh ostosähköä)
Lämpöpumpun antama lämpömäärä = maasta otettu lämpömäärä + sähkölaitokselta ostettu lämmityssähkön määrä.
Mistään muualta sitä lämpöä ei tule! Pumppu ei tee mitään ihmeitä.
- Huonompi pumppu tarvitsee pienemmän lämpökaivon,
koska kaivosta otetaan siihen vain 10.000 kWh lämpöä vuodessa.
- Parempi pumppu tarvitsee syvemmän lämpökaivon,
koska se ottaa vähemmän lämpösähköä sähkölaitokselta, mutta vastaavasti lämpökaivosta otetaankin 15.000 kWh lämpömäärä vuodessa.
Lämpökaivosta ei saada kuin tietty määrä lämpömäärä.
Jos lämpöä otetaan liikaa, kaivo menee liian kylmäksi ja jäätyy.
Kaivossa oleva keräinputkisto tuhoutuu porareiässä jään puristuksessa!