Tyhmiä kysymyksiä

[euroshopperi]

Ja höyry on siis kaasuna tietysti myös erinomainen lämmöneriste. Joten kaaosmaisesti kiehuva vesi kypsentää perunat huomattavasti huonommin, kuin tasan 100 asteinen, joka päästää vain pientä kuplaa merkkinä, että tuo kiehumispiste on siinä. Meikäläinen tekee juuri näin. Liesi ensin buusterille ja sen jälkeen joko kannettomalla asentoon 5,5 ja kannellisena 5. Induktiolla on hieno seurata, kun kattilan kuplinta lakkaa alle 10 sekunnissa säädöstä.

[J.Kaija]

Uusi ehkä tyhmä kysymys
Mitä eroa on seuraavilla pumpuilla
- Grundfos ALPHA2L 25-60 180 http://www.lvi-tarvikkeet.net/tuotteet.html?id=29/208
- Grundfos ALPHA2 25-60 180 http://www.lvi-tarvikkeet.net/tuotteet.html?id=29/210

Toi L malli pikkasen halvempi, mitä muuta?

Olisiko kyseiset pumput sopivan kokoisia puhallinkonvektorille jäähdytys käytössä kun maapiirin pituus on 350m 40mm2.4mm putkella ?

Vai riittäisikö jopa ALPHA2 25-40 180 pumppu ?

Konvektorissa pitäisi veden virtaus olla n.600-1200l/h, konvektorin ja maapiirin alimman kohdan korkeus ero n.8-10m.

[seppaant]

- Grundfos ALPHA2L 25-60 180 http://www.lvi-tarvikkeet.net/tuotteet.html?id=29/208
- Grundfos ALPHA2 25-60 180 http://www.lvi-tarvikkeet.net/tuotteet.html?id=29/210

Toi L malli pikkasen halvempi, mitä muuta?

Olisiko kyseiset pumput sopivan kokoisia puhallinkonvektorille jäähdytys käytössä kun maapiirin pituus on 350m 40mm2.4mm putkella ?

Vai riittäisikö jopa ALPHA2 25-40 180 pumppu ?

Konvektorissa pitäisi veden virtaus olla n.600-1200l/h, konvektorin ja maapiirin alimman kohdan korkeus ero n.8-10m.

Keruuputkiston virtausvastus virtauksella 1200 l/h on n. 0,2 bar.
Mikähän on konvektorin oma sisäinen virtausvastus?
Suljetussa kierrossa keruupiirin korkeuseroilla ei ole merkitystä.

ATS

[J.Kaija]

- Grundfos ALPHA2L 25-60 180 http://www.lvi-tarvikkeet.net/tuotteet.html?id=29/208
- Grundfos ALPHA2 25-60 180 http://www.lvi-tarvikkeet.net/tuotteet.html?id=29/210

Toi L malli pikkasen halvempi, mitä muuta?

Olisiko kyseiset pumput sopivan kokoisia puhallinkonvektorille jäähdytys käytössä kun maapiirin pituus on 350m 40mm2.4mm putkella ?

Vai riittäisikö jopa ALPHA2 25-40 180 pumppu ?

Konvektorissa pitäisi veden virtaus olla n.600-1200l/h, konvektorin ja maapiirin alimman kohdan korkeus ero n.8-10m.

Keruuputkiston virtausvastus virtauksella 1200 l/h on n. 0,2 bar.
Mikähän on konvektorin oma sisäinen virtausvastus?
Suljetussa kierrossa keruupiirin korkeuseroilla ei ole merkitystä.

ATS

Konvektorin virtausvastus tuolla 1200l/h on n.22kPa eli 0.22bar eli varmaan tuo 25-40 pumppukin riittää ?

[fraatti]

Ota se suuremmalla nostokorkeudella oleva pumppu. Tuossa välissä on myös paljon muuta palikkaa jotka lisäävät painehäviötä. Jotkut ovat joutuneet vaihtelemaan noita jälkikäteen suurempiin.

Mulla on Wilo YONOS PICO 25/1-6  ja se pärjää jäähdytyskäytössä tulevan kondenssin kanssa. Epäilisin että alpha 2 ai välttämättä pärjää, kannattaa ainakin tarkistaa. Kannattaa vilkasta tuosta onnisen maakylmä esite jossa on kytkennät ja komponentit esitetty. http://onninen.procus.fi/documents/original/13687/7/1/Maakylma_esite_CS4%20-%202-2014.pdf

[peki]

Terve taas.
Lämmittelin tuota loimukivi?takkaa painoltaan 1500kg.
Mitä porukoilla on ollut maksimissaan pintalämmöt tollasessa varaavassa takassa?

[Kimmo_L]

Lämmittelin tuota loimukivi?takkaa painoltaan 1500kg.
Mitä porukoilla on ollut maksimissaan pintalämmöt tollasessa varaavassa takassa?

En osaa maksimista sanoa, mutta minulla varaavassa kaakelitakassa sivuilta mitattuna noin 45...60 astetta pari tuntia pesän sammumisen jälkeen, riippuen poltetusta puumäärästä.

Onhan se palamisen aikana luukun yläpuolelta hyvinkin lämmin. Sivuilta lämpö alkaa tulla läpi käytännössä vasta pesän sammumisen jälkeen. Siksi pidän mittaamista sivulta paremmin kuvaavana arvona.

[peki]

Lämmittelin tuota loimukivi?takkaa painoltaan 1500kg.
Mitä porukoilla on ollut maksimissaan pintalämmöt tollasessa varaavassa takassa?

En osaa maksimista sanoa, mutta minulla varaavassa kaakelitakassa sivuilta mitattuna noin 45...60 astetta pari tuntia pesän sammumisen jälkeen, riippuen poltetusta puumäärästä.

Onhan se palamisen aikana luukun yläpuolelta hyvinkin lämmin. Sivuilta lämpö alkaa tulla läpi käytännössä vasta pesän sammumisen jälkeen. Siksi pidän mittaamista sivulta paremmin kuvaavana arvona.

Tänään vedin ton takan omasta mielestä todella kuumaksi, maksimi yläosan keskeltä 53C ja alkoi vähän mietityttämään kun aikas lämpimältä tuntui.
Tuo lämpiää aika tasaseksi möykyksi kyllä kauttaaltaan, 48-53C kauttaaltaan paitsi alaosa ei juuri lämmitä.
Onko muita mittaajia?
Takan lämmitys ei sinälllään kannata. Nuohous maksaa 40 egee ja säästö varmaan kympin luokkaa ilmasilla puilla

[OilToSoil]

Onko normaalia, että nyt kun on kovat pakkaset ja kone jauhaa lähes tauotta lämmitysvettä, niin siitä syntyisi jotenkin sivutuotteena myös lämmintä käyttövettä?
Huomasin tänään, että käyttöveden tuotto on mukamas 0,644 kWh ja siihen on käytetty tehoa 0,076 kWh...??
Ei voi pitää paikkaansa. Ja nämä lukemat on klo 23 huitteilla, eli 11 h tunnin tulos.

Vuotaako vaihtoventtiili vai mistä on kyse?

[peki]

Onko normaalia, että nyt kun on kovat pakkaset ja kone jauhaa lähes tauotta lämmitysvettä, niin siitä syntyisi jotenkin sivutuotteena myös lämmintä käyttövettä?
Huomasin tänään, että käyttöveden tuotto on mukamas 0,644 kWh ja siihen on käytetty tehoa 0,076 kWh...??
Ei voi pitää paikkaansa. Ja nämä lukemat on klo 23 huitteilla, eli 11 h tunnin tulos.

Vuotaako vaihtoventtiili vai mistä on kyse?

Ei kai tossa sivutuotteena tule mitään kun on vaihtarikone.
Voisihan se vaihtovena tietysti ihan hallitustikkin alkaa vuotamaan jossain lämpötilassa niin ei tuu turhaan pitkillä ajoilla taukoa
lämmityspuolelle. Voisi olla ihan toimivakin ratkaisu.
Tai sitten se vena vuotaa hallitsemattomasti.

[fraatti]

Veikkaan että noiden energialaskureiden arvot muuttuvat käyttövesi/lämmitys vain sen mukaan mihin asentoon vaihtoventtiili osoittaa. Eli jos tehdään käyttövettä niin kaikki laskettu energia tulee sarakkeeseen käyttävesi ja muuten lämmitys.

En usko että koneessa on kahta mittausta vaan tosiaan se mihin energia menee riippuu siitä mihinkä asentoon vaihtoventtiili on haluttu kääntää... Yllämainitussa tapauksessa molempia on tehty enemmän tai vähemmän...

[peki]

Niin no samakai se pumpulle on lämmittääkö 50C lämmitysvettä vai saman lämpöistä kv- varaajaa.
Voipi mennä tostakin mittaukset sekasin.
Mulla Husdata mittaa vaihtovenan asentoo ja siitä tarkat ajat.

[OilToSoil]

Soittelin tänään myyjälle ja välitön tuomio oli, että vaihtoventtiili vuotaa / ei toimi oikein. Menee vaihtoon.
En ollut tätä huomannut, ennen kuin nyt kovien pakkasten aikaan, jolloin kone joutuu jauhamaan jo sen lämpöistä vettä, mitä käyttövesikin tarvitsee.
Tarkistin vanhoja logejani ja huomasin viime pakkasten aikaan käyneen saman jutun.

Näinköhän tässä kone saisi samalla vähän lisää tehoja lämmitykseen, jos ja kun tuo vuoto korjaantuu...?
Kun nyt tuntuu, että tehot loppuu -17 asteen pakkasilla. Tai no, on se ilmeisesti muutaman tauonkin pitänyt tänään.
Toivotaan parasta!

Niin ja jännä yhteensattuma, että tuolla Thermian puolen ketjussa joku kirjoitteli aivan vastaavasta seikasta!

[fraatti]

Eikös jollain muillakin ole ollut ongelmaa stiebelin ja vaihtoventtiilin kanssa? Ja tais olla ollut jollain jotain softavikaakin...

Jos nyt oletetaan miten tuo energialaskenta toimii; Eli kone tietää tulevan ja lähtevän veden lämpötilan sekä virtauksen. Tällöin teho voidaan laskea. Vaihtoventtiilin asennon perusteella sitten määräytyy mihin tuo kertynyt energia sitten lokeroidaan. Sinänsä mielenkiintoista miten tuo on vaihtunut kesken kaiken jos oletat että kone on tehnyt pelkästään vettä talon lämmitykseen...

[OilToSoil]

Siis siitä tiedän, että kone ei ainakaan ilmoita tuottaneensa lauantain jälkeen yhtään käyttövettä tilastoissaan.
Eilen seurasin illalla yhtä käyntijaksoa, siis lämmitystä, niin samalla käyttövesikin nousi muutaman kymmenyksen ylöspäin.

Omaankin myllyyn on aikanaan jo kerran vaihdettu venttiili, jonka jälkeen se jumittui uudelleen.
Tuli tieto, että onkin softa-vika ja sitten vaihdettiin piirikortti.
Olisi ilmeisesti pitänyt vielä samalla vaihtaa vielä se venttiiliikin.
Epäilys on siis, että uusi softa ja vanhan mallinen (vaihdettu) vaihtoventtiili eivät olisikaan olleet yhteensopivia ja tästä taas seurauksena nämä ongelmat.

[fraatti]

Aivan, aivan aivan.... Käsitin aluksi asian hiukan väärin.

Melko lämmintä tavaraa sulla on mennyt kiertoon kun on jaksanut pitää käyttövedenkin lämpöisenä....

Harmittavia vikojahan tuollaiset on mutta toivottavasti tämäkin menee vielä takuuseen koska samaa asiaa on rassattu jo aiemmin ja ei liene edes koskaan ollut täysin kunnossa. Sinänsä erikoista että noinkin yksinkertaisen osan kanssa voi olla noinkin paljon ongelmia ylipäätään... Ivt:ssä noita vv-vikoja taitaa olla ollut todella paljon..

[OilToSoil]

Joo, puskurin sekä patteripiirin paluuveden pyynti ollut nyt näillä keleillä 40 asteen luokkaa, jolloin meno on ollut siellä 50 asteen kantturoissa.
Tosin lattiaankin menee tällä hetkellä 40 asteinen vesi. Pitäisiköhän eristellä joskus?

Takuuseen pitäisi mennä, en edes kysynyt, etteikö menisi.

[peki]

Paneuduin viimein tuohon iv-puoleen ja tuli seuraava ongelma/ymmärtämättömyys.

Valloxin esitteessä toisessa kohdassa väitetetään että esim kolmosnopeudella ilmaa vaihtuu 45m3 tunnissa???
Koska kuutiossa jotain määrettä on ymmärtääkseni 1000 yksikköä, esim tässä tapauksessa ilmaa niin ilmaa
siis vaihtuu 45000litraa.
Kuitenkin suorituskyky taulukossa lukee että vastaavalla nopeudella poistoilmavirta on 54l/s.
Kumpaa uskon vaiko enkö kumpaakaan?
Kuitenkin taulukossa esitetty 45m3 riittäisi 160m2 talon tarpeisiin.
 Onko tämä kuutioissa ilmoitettu ilma jotenkin paineistettua vai mistä nämä erot johtuu

[peki]

Paneuduin viimein tuohon iv-puoleen ja tuli seuraava ongelma/ymmärtämättömyys.

Valloxin esitteessä toisessa kohdassa väitetetään että esim kolmosnopeudella ilmaa vaihtuu 45m3 tunnissa???
Koska kuutiossa jotain määrettä on ymmärtääkseni 1000 yksikköä, esim tässä tapauksessa ilmaa niin ilmaa
siis vaihtuu 45000litraa.
Kuitenkin suorituskyky taulukossa lukee että vastaavalla nopeudella poistoilmavirta on 54l/s.
Kumpaa uskon vaiko enkö kumpaakaan?
Kuitenkin taulukossa esitetty 45m3 riittäisi 160m2 talon tarpeisiin.
 Onko tämä kuutioissa ilmoitettu ilma jotenkin paineistettua vai mistä nämä erot johtuu

Eipä ollu paineistettua vaan taulukossa pitäisi olla
 45 litraa/sekunnissa eikä m3/h kuten tuossa painetussa ohjeessa lukee.

[peki]

Alkoi askarruttamaan huoneilman suhteellinen kosteus.
Kun ei mitään hajua ole mistä tuota voisi säätää.
Lähtötilanne oli Tammikuun alussa kun iv-koneen suodattimet oli täysin tukossa ja ilmankosteus pyöri noin 30 brossassa.
Vaihdoin suodattimet koneelle ja ilmankosteus on tipahtanut parissa viikossa kymmenen pykälää noin kahteenkymppiin.
Otin vastuksen iv koneelta pois käytöstä luullen että kosteusbrosentit nousisivat edes vähän, mutta mitään ei tapahdukkaan.
Mittarin siirto ulos nostaa näyttämää yli 90%, eli mittarissa ei liene vikaa.
Mikä tuohon lääkkeeksi?

[sailor]

Alkoi askarruttamaan huoneilman suhteellinen kosteus.
Kun ei mitään hajua ole mistä tuota voisi säätää.
Lähtötilanne oli Tammikuun alussa kun iv-koneen suodattimet oli täysin tukossa ja ilmankosteus pyöri noin 30 brossassa.
Vaihdoin suodattimet koneelle ja ilmankosteus on tipahtanut parissa viikossa kymmenen pykälää noin kahteenkymppiin.
Otin vastuksen iv koneelta pois käytöstä luullen että kosteusbrosentit nousisivat edes vähän, mutta mitään ei tapahdukkaan.
Mittarin siirto ulos nostaa näyttämää yli 90%, eli mittarissa ei liene vikaa.
Mikä tuohon lääkkeeksi?

Ilmankostutin. Mikään muu ei auta ehkäpä pyöriväkennoisen IV-koneen + runsaan saunomisen lisäksi.

Kostuttimen energiankulutuksesta ei kannata olla huolissaan, sillä pakkasilla energia tulee faasimuunnoksen kautta takaisin sitten IV-koneen talteenottokennolla.
Ota UFOX...kaikki muut kuin höyrystävät ovat käyttökustannuksiltaan loppupeleissä huonompia. Pisaroivat levittävät kalkkia ja epäpuhtauksia ja kylmähöyrystävät ovat bakteeripesiä ja vaativat kemikaaleja.

Kannattaa ostaa tori.fi:stä. Saa muutamalla kympillä.

[tomppeli]

Alkoi askarruttamaan huoneilman suhteellinen kosteus.
Kun ei mitään hajua ole mistä tuota voisi säätää.

Tässä alla on graafinen esitys siitä, kuinka monta grammaa vettä voi olla  ilmakuutiometrissä eri lämpötiloissa.


Kuvasta näkyy se, että mitä kylmempää on sitä vähemmän ilmassa pysyy kostetutta.
Ilman jäähtyessä ylimääräinen kosteus tiivistyy vedeksi ja sataa alas. Pakkasella se sade on pientä lumikidettä.
"Suhteellinen kosteus kertoo montako prosenttia absoluuttinen kosteus on vallitsevan lämpötilan kyllästyskosteudesta. "
Kastepiste on se raja, jossa suhteellinen kosteus nousee sataan prosenttiin ja tiivistyminen vedeksi alkaa.

Ulkoa tulee sisälle kylmää,  -10C ilmaa,
jonka absoluuttinen kosteus on vain muutamia grammoja (esim. 3 g/m3) kuutiometrissä ja
sisällä se lämpenee +20 C lämpötilaan, on siinä edelleenkin vain muutama gramma kosteutta.

Huonelämpötila on vaikkapa +23 C. Se pystyy sitomaan noin 20 grammaa kosteutta ilmakuutiometriin.
Kun nyt lasket tuolle ilmalle suhteellisen kosteuden, jota tavallinen kosteusmittari näyttää, tulee sen arvoksi:

kosteusprosentti = (100 * 3 g/m3) / 20 g/m3 = 15 %.                      ( = 100 * 3 / 20 = 15  )
Tässä sen kuivan ilman syy.

Jos pystyt palauttamaan iv -koneella kosteutta takaisin huoneeseen (pyöriväkennoinen kone), ei kosteus laske noin kovasti.
Tai sitten joudut hankkimaan sen kostuttajan.
- Noinhan jäsen "sailor" neuvoi!

[peki]

Alkoi askarruttamaan huoneilman suhteellinen kosteus.
Kun ei mitään hajua ole mistä tuota voisi säätää.

Tässä alla on graafinen esitys siitä, kuinka monta grammaa vettä voi olla  ilmakuutiometrissä eri lämpötiloissa.


Kuvasta näkyy se, että mitä kylmempää on sitä vähemmän ilmassa pysyy kostetutta.
Ilman jäähtyessä ylimääräinen kosteus tiivistyy vedeksi ja sataa alas. Pakkasella se sade on pientä lumikidettä.
"Suhteellinen kosteus kertoo montako prosenttia absoluuttinen kosteus on vallitsevan lämpötilan kyllästyskosteudesta. "
Kastepiste on se raja, jossa suhteellinen kosteus nousee sataan prosenttiin ja tiivistyminen vedeksi alkaa.

Ulkoa tulee sisälle kylmää,  -10C ilmaa,
jonka absoluuttinen kosteus on vain muutamia grammoja (esim. 3 g/m3) kuutiometrissä ja
sisällä se lämpenee +20 C lämpötilaan, on siinä edelleenkin vain muutama gramma kosteutta.

Huonelämpötila on vaikkapa +23 C. Se pystyy sitomaan noin 20 grammaa kosteutta ilmakuutiometriin.
Kun nyt lasket tuolle ilmalle suhteellisen kosteuden, jota tavallinen kosteusmittari näyttää, tulee sen arvoksi:

kosteusprosentti = (100 * 3 g/m3) / 20 g/m3 = 15 %.                      ( = 100 * 3 / 20 = 15  )
Tässä sen kuivan ilman syy.

Jos pystyt palauttamaan iv -koneella kosteutta takaisin huoneeseen (pyöriväkennoinen kone), ei kosteus laske noin kovasti.
Tai sitten joudut hankkimaan sen kostuttajan.
- Noinhan jäsen "sailor" neuvoi!

Kiitos selvennyksestä. Tuota ulkoilman kosteutta en vaan ymmärrä kun vien tuon kosteusanturan ulos niin siellä näyttää 80-90-%
ja sisällä sama lähetin lähettää emomittariin vähän päälle 20% arvoja.
Yläkerrassa tuo sama lahetin mittaa 27% kosteutta.
Sittten on vielä kolmas lähetin tuolla "konehuoneessa" jossa iv-yms putket kulkee, siellä on kosteus 35 pinnassa. Tosin lämpötilakin
on muutaman asteen alempi kuin muualla sisällä.

[tomppeli]

Siellä ulkonakin se mittaa suhteellista kostetutta.
Näin talvella ulkoilman suhteellinen kosteus on luokassa noin 90 % tai yli.
Ollaan lähellä kastepistettä.

Kastepiste on siis se piste, jossa ilman suhteellinen kosteus on 100 %. Silti absoluuttinen kosteus,
( jota ei mitata prosenteissa, vaan vesimääränä ilmatilavuudessa, esimerkiksi grammaa/ m3 ) on kylmässä ilmassa peni.

Nyt nollakeleillä ilmassa voi olla noin 4-5 g/m3 vettä. Se vesimäärä on melkein maksimi, mitä ilmassa voi olla tässä lämpötilassa.
Siksi kosteusprosentti ulkona on korkea.

Tässä joitakin esimerkkiarvoja: (Vaasa)
Lämpötila       0 °C
Kastepiste    -1 °C
Ilmankosteus    93%   ( Ulkona kosteusmittarin tulee näyttää tätä lukemaa! )
Absoluuttinen kosteus n. 5 g/m3

Jos sinä tuot sisälle tuota ilmaa, jossa on noin 5 g/m3 kosteutta ja lämmität sen +21 C asteeseen, niin siinä on silti vain 5 g/m3 absoluuttisen kosteuden määrä.
Kun katsot tuosta garaafista +20 lämpötilan kohdalta, näkyy, että ilmaan "mahtuu kuitenkin silloin noin 17 g/m3 vettä.

Suhteellinen kosteus kertoo montako prosenttia absoluuttinen kosteus on vallitsevan lämpötilan kyllästyskosteudesta.

Lasketaan siitä suhteellinen kosteus = ( 100 * 5 gr/m3 ) / 17 g/m3  = 29,4 %    ;   = 100 * 5 / 17 = 29,4 %.

Lämmin ilma pystyy sitomaan suuremman määrän vettä, kuin kylmä ilma!

[Matias]

Tuota ulkoilman kosteutta en vaan ymmärrä kun vien tuon kosteusanturan ulos niin siellä näyttää 80-90-%
ja sisällä sama lähetin lähettää emomittariin vähän päälle 20% arvoja.

Tuolla Vaisalan kosteuslaskurilla voi tutkia ilman lämpötilan vaikutusta suhteelliseen kosteuteen yms.

http://go.vaisala.com/humiditycalculator/vaisala_humidity_calculator.html?lang=fi

[peki]

Tuota ulkoilman kosteutta en vaan ymmärrä kun vien tuon kosteusanturan ulos niin siellä näyttää 80-90-%
ja sisällä sama lähetin lähettää emomittariin vähän päälle 20% arvoja.

Tuolla Vaisalan kosteuslaskurilla voi tutkia ilman lämpötilan vaikutusta suhteelliseen kosteuteen yms.

http://go.vaisala.com/humiditycalculator/vaisala_humidity_calculator.html?lang=fi

Alkaa meikäläinenkin jotain ymmärtämään vaikka tuolla vaisalan laskurilla alkoi hihna sutimaan aika pahasti
Tollasella Uvoxilla saisi pienellä teholla 1,5dl tunnissa höyryä, eli 150g.
200m3 tuosta riittäisi 0,75 grammaa kuutiolle?
Paljonko tuolla siis nousisi suhteellinen ilman kosteus?

[tomppeli]

Jo suhteellinen kosteus olisi ennestään esimerkiksi 30%,
niin 0,75 g/m3 lisäys nostaisi suhteellisen kosteuden noin 34% lukemiin.

[peki]

Jo suhteellinen kosteus olisi ennestään esimerkiksi 30%,
niin 0,75 g/m3 lisäys nostaisi suhteellisen kosteuden noin 34% lukemiin.

Kiitos
Entä jos laittaisi laakean astian takan päälle ja lämmittäisi takan sitten todella lämpimäksi?
Höyrystymistä ei vissiin tapahdu ihan normilämmöillä. Tosin olihan sellaisiakin kostuttimia jotka ripustettiin
patterin kylkeen ja kämpät oli homeessa niilläkin.

[tomppeli]

Turvallisin kostuttaja on vettä keittävä kostutin.
- Lämmityslaitteen päällä oleva kostutin toimii haihdutin -periaatteella, mutta se ei tapa kostuttimen veteen pesiytyneitä mikrobeja.
- Haihduttava kostutin ei kuitenkaan levitä veden kalkkia huoneisiin.
- Ultraäänisumutus -periaatteella toimiva kostutin ei keitä ja se levittää myöskin vedessä olevan kalkin asuntoon. Veden kalkki näkyy pinnoilla pölynä.

[fraatti]

Laitan tähän lainauksen jostain omasta viestistäni.

Hiukan arviota tarvittavasta kostuttimen tehosta.

Ulkolämpötila -15C, RH 90%, absoluuttinen kosteus 1.452g/m3.

Haluttu sisäilmasto 22.5C,  RH 37%. Poistetaan asumisen vaikutus -> RH 27% -> absoluuttinen kosteus 5g/m3

H2O vaje/m3 = 5g - 1,4g = 3,6g/m3

Tuloilmavirta 62l/s = 223m3/h

223m3 * 3,6g = 803g/h eli jotta koko talon sisäilman kosteus olisi jatkuvasti tuollaisella -15c kelillä, sisälämpötilalla 22,5C ja RH 37% tarvisi vettä haihduttaa 0,8l/h. Ei taida olla varsin realistinen skenaario. Haukkaisi jo energiaakin pelkästään veden höyrystymiseen 13,5kWh/vrk.

Sekä tämän aiemman kirjoittamani asian

"Suositeltava huoneilman suhteellinen kosteus on 40…45% (huonelämpötila 20..22 °C). Tällöin ikkunat pysyvät kuivina ja kosteus on terveellisellä tasolla. Tarkkaile huoneilman kosteutta esim. huonekosteusmittarilla ja tehosta ilmanvaihtoa, kun kosteus nousee yli 45 %.Vastaavasti voit pienentää ilmanvaihtoa, mikäli huoneilman kosteus laskee alle 40%."

Eli itse säätelen nyt ilmanvaihdon nopeutta myös hiukan sen mukaan kuinka kosteaa talossa on. Ainakaan pesutilojen kuivumisen takia ilmanvaihtoa ei tarvitse pitää talvella älyttömän suurella koska ainakin esimerkiksi täysi telineellinen pyykkiä kuivuu talvella kuivassa huoneilmassa 5 tunnissa. Jos kosteus on meillä noussut yli 35% olen laittanut koneen kakkoselle ja muuten talvella pidän sitä 1:llä.

täältä löytyy myös keskustelua aiheen tiimoilta... http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=19005.0

[peki]

Laitan tähän lainauksen jostain omasta viestistäni.

Hiukan arviota tarvittavasta kostuttimen tehosta.

Ulkolämpötila -15C, RH 90%, absoluuttinen kosteus 1.452g/m3.

Haluttu sisäilmasto 22.5C,  RH 37%. Poistetaan asumisen vaikutus -> RH 27% -> absoluuttinen kosteus 5g/m3

H2O vaje/m3 = 5g - 1,4g = 3,6g/m3

Tuloilmavirta 62l/s = 223m3/h

223m3 * 3,6g = 803g/h eli jotta koko talon sisäilman kosteus olisi jatkuvasti tuollaisella -15c kelillä, sisälämpötilalla 22,5C ja RH 37% tarvisi vettä haihduttaa 0,8l/h. Ei taida olla varsin realistinen skenaario. Haukkaisi jo energiaakin pelkästään veden höyrystymiseen 13,5kWh/vrk.

Sekä tämän aiemman kirjoittamani asian

"Suositeltava huoneilman suhteellinen kosteus on 40…45% (huonelämpötila 20..22 °C). Tällöin ikkunat pysyvät kuivina ja kosteus on terveellisellä tasolla. Tarkkaile huoneilman kosteutta esim. huonekosteusmittarilla ja tehosta ilmanvaihtoa, kun kosteus nousee yli 45 %.Vastaavasti voit pienentää ilmanvaihtoa, mikäli huoneilman kosteus laskee alle 40%."

Eli itse säätelen nyt ilmanvaihdon nopeutta myös hiukan sen mukaan kuinka kosteaa talossa on. Ainakaan pesutilojen kuivumisen takia ilmanvaihtoa ei tarvitse pitää talvella älyttömän suurella koska ainakin esimerkiksi täysi telineellinen pyykkiä kuivuu talvella kuivassa huoneilmassa 5 tunnissa. Jos kosteus on meillä noussut yli 35% olen laittanut koneen kakkoselle ja muuten talvella pidän sitä 1:llä.

täältä löytyy myös keskustelua aiheen tiimoilta... http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=19005.0

Joo, eipä kannata paljoa alkaa kostuttimia käyttämään. Tuo pyykin kuivaus tietysti auttaa ja huulirasva.
Miksi yläkerrassa on kosteampaa kuin alhaalla? Täytynee pistää mittari yöksi makuuhuoneeseen. Luulisi kahden ihmisen
pitävän yhden huoneen kosteuden vaadittavalla tasolla

[fraatti]

Miksi yläkerrassa on kosteampaa kuin alhaalla?

Liittyykö tulo/poisto ilmareikien sijaintiin jotenkin?

[peki]

Miksi yläkerrassa on kosteampaa kuin alhaalla?

Liittyykö tulo/poisto ilmareikien sijaintiin jotenkin?

Saattaa olla. Tuo kosteusanturi on samassa yksikössä lämpöä mittaavan venan anturan kanssa, tosin toisessa päässä lankaa saattaa tuloila virtaus
vaikuttaa mittaustulokseen.
Aamulla katselin kosteusmittaria joka oli yöpöydällä ja tulos oli 35& kosteus.
Mh ovi oli kiinni ja tuolla tavalla pääsee ainaski yöksi pakoon kuivaa ilmaa.
Tähän on todettava väärinkäsitysten välttämiseksi että mitään taukojumppaa ei harrastettu :

[peki]

Seuratkaapa kuinka sisäkosteus nousee kun ulkona asteet menee pikkasenkin plussalle.
Melkein 10 pykälää aamusta nousi luvut Nyt ulkona vajaa aste lämmintä ja suhteellinen kosteus sisällä 29%
Eikä talossa ollut ketään kuin vasta alkuillasta.

[jyri]

Tänne saa siis laittaa tyhmiä kysymyksiä...

Kysyisin COP:stä. Onko lämpöpumpulla ja kompressorilla tyypillisesti sama COP? Kysehän on kuitenkin kokonaisuudesta, mutta voiko lämpöpumpulle ilmoitettu COP olla parempi kuin pelkälle kompressorille?

[tomppeli]

Pelkän kompressorin COP on parempi, kuin koko pumpun.
Koko pumpun COP -arvoa laskee se, että pumpussa on muitakin sähköä kuluttavia komponentteja, mm ohjaintietokone, kiertopumput, kontaktoreita jne.

Sitten on vielä vuotuinen COP, joka on edellistäkin huonompi.
Vuotuiseen tulee mukaan kompressorin käyntitauon aikainenkin pumppulaitteen tarvitsema sähkön kulutus.

Ja, vuotuiseen COP -arvoon pitää laskea mukaan myöskin vajatehoiseksi mitoitetun laitteen tarvitsema lisälämpö,
joka tuotetaan vastuselementeillä,
kuin myöskin vaihtoventtiilikoneen tarvitsema bakteerintappokuumennukseen käytetty sähköteho.

Käyttäjälle tärkein on vuotuinen COP.

[fraatti]

Tänne saa siis laittaa tyhmiä kysymyksiä...

Kysyisin COP:stä. Onko lämpöpumpulla ja kompressorilla tyypillisesti sama COP? Kysehän on kuitenkin kokonaisuudesta, mutta voiko lämpöpumpulle ilmoitettu COP olla parempi kuin pelkälle kompressorille?

Ei ole. Pelkästään kompressorilla on aina parempi cop koska siihen ei sisälly mm kiertovesipumppujen kuluttamaa sähköä.

Nykyään pääsääntöisesti cop ilmoitetaan standardin en 14155 mukaan jolloin siihen kuuluu kiertovesipumput mukaan ja ne ilmoitetaan B0W35 ja B0W45 tiloissa. Tällöin sisääntuleva liuos(Brine) on 0 c ja lähtevä -3 C. Lähtevä vesi(Water) 35/45 astetta ja palaava 30/40 astetta.
Tässä esimerkkinä niben tiedot standardilla en 255 ilmankiertovesipumppuja ja sitten standardilla en14155.


Tässä on sitten maalämpöpumppujen vuotuisia cop lukemia ruotsin mlp-testistä. Tähän sisältyy myös kulutus kun maalämppumppu vain kierrättää vettä lattiassa ilman lämmitystarvetta.


Jotta lämpöpumppu kokonaisuus toimii parhaalla mahdollisella hyötysuhteella se vaatii lämmönkeruulta ja lämmönjaolta todella hyvää toteutusta.

[jyri]

Ok, tuo selventi kiitoksia.

Näyttäisi olevan hyvä COP tuossa Nibessä, minkä merkkinen ja tyyppinen kompura siinä on?

[fraatti]

Ok, tuo selventi kiitoksia.

Näyttäisi olevan hyvä COP tuossa Nibessä, minkä merkkinen ja tyyppinen kompura siinä on?

Nibessä on 10kW asti mäntäkompura. Suuremmissa sitten scrolli. Saksalaisissa pumpuissa usein myös scrolli.
Valmistajien antamien tietojen perusteella scrolli pärjää hiukan paremmin kuuman veden kanssa... Antoteho laskee siinä varsin nopeaa.. tosin noissa on erona myös kylmäaine. nibe r407 ja muissa r410

[justus01]

Valmistajien antamien tietojen perusteella scrolli pärjää hiukan paremmin kuuman veden kanssa...

Testien perusteella scrollin COP laskee jyrkemmin mitä kuumempaa tehdään, joten paremmuus riippuu siitä mitä kukakin arvostaa.
Olisiko tuon takia Nibe pysytellyt mäntäkompurassa...