Tyhmiä kysymyksiä

[diezel]

Äänestä vielä, metallipuikolla kuunneltu ja ääni tulee takaiskusta ihan selvästi. Ääni tarkentui puikolla kuunneltaessa ja kuvailisin sitä nyt rätiseväksi.

Onko se nyt sitten ilmaa vai takaiskun jousi tai jotain muuta, pahisllako tuosta selvän nyt ottaa?

Tuleeko ilmasta muita selviä oireita kuin ääni?

[tomppeli]

Jos on läpinäkyvä maanesteen paisunta-astia, ilmenee ilma paisunta-astian nestepinnan muutamana korkeuden heilahtelu aaltona kiertopumpun pysähtymisen jälkeen.
Jos ei ole ilmaa, nestepinta vain laskee vähän ja nousee sitten takaisin, mutta ei ole niitä muutamia "aaltoja".
Mitä reilummin aaltoilua, sitä enemmän on ilmaa kierrossa.

[JPN]

Äänestä vielä, metallipuikolla kuunneltu ja ääni tulee takaiskusta ihan selvästi. Ääni tarkentui puikolla kuunneltaessa ja kuvailisin sitä nyt rätiseväksi.

Onko se nyt sitten ilmaa vai takaiskun jousi tai jotain muuta, pahisllako tuosta selvän nyt ottaa?

Tuleeko ilmasta muita selviä oireita kuin ääni?

Mulla on/oli samaa vaivaa. Perusongelma lienee on, että takaiskun molemmin puolin pitäisi olla parikymmentäsenttiä suoraa putkea (valmistajan mukaan). Sain kuitenkin äänen lähes pois lyhentämällä (sitomalla) lautasen jousta kierroksen verran.

[seppaant]

Takaiskun ääntely johtuu siitä, että lautanen "väpättää" virtauksessa.
Joko tästä tai muusta syystä virtaus ei ole tasaista vaan värähtelee.
Todennäköisin syy virtauksen värähtelemiselle on putkistossa oleva ilma.
Ilmapussin ja takaiskuventtiilin ominaisuudet synkroonissa keskenään.
Jomman kumman ominaisuuksia muuttamalla tämä synkrooni rikotaan ja värähtely (ääntely) loppuu.
  - Ilman poisto putkesta
  - Takaiskuventtiilin jousivakion muuttaminen.

Paljonko on keruupiirin tulo ja lähtöpuolen lämpötilaero?

ATS

[diezel]

Lämpötilaero on 4-5 astetta.

[tomppeli]

Turhan iso erotus.
Kierrossa oleva ilma saattaa haitata pumpun toimintaa.
Asian korjaamista ei kannata lykätä.

[seppaant]

Onko se nyt sitten ilmaa vai takaiskun jousi tai jotain muuta, pahisllako tuosta selvän nyt ottaa?

Tuleeko ilmasta muita selviä oireita kuin ääni?

Äänestähän pääsee sillä eroon, kun purkaa takaiskuventtiilin sisäkalut pois. Eihän niitä tarvita ennen kuin  vasta sitten kun maakylmä otetaan käyttöön.

Purkamisen yhteydessä menee lisää ilmaa putkistoon joten siinä joudutaan ojasta allikkoon ellei samalla asenneta putkiston ylimpiin kohtiin ilmauksia.

Kun lämpötilaero on 4 - 5 C, tarkoittaa tämä sitä että putkistossa on ylimääräisiä virtausvastuksia, joista todennäköisemmät ovat ilma ja takaisku.

ATS

[Juffe]

Ei viitsi tuonne lämmönjako-osioon uutta threadiä tehdä niin kysytään taas täällä tyhmä kysymys.

Eli (lattia)lämmitysverkoston kiertovesipumppu on asennettu paluupuolelle vaikka laitteen ohjeessakin neuvotaan laittamaan se menopuolelle.

Tämmöisen tekstinpätkän löysin tältä foorumilta:

Ennenvanhaan hyvään aikaan laitettiin kiertovesipumppu kylmempään eli paluulinjaan, koska kuumassa menolinjassa saattoi korkea lämpötila lyhentää pumpun elinikää.
Nykyisissä lämpöpumppujärjestelmissä ovat sekä meno että paluu "kylmiä", joten lämpötila ei rajoita sijoitusta ja ei ole muutakaan prosessiteknistä syytä miksi sitä ei voi asentaa kumpaan tahansa linjaan.

Eli onko tuo kvp:n eliniän maksimointi ollut tuossa kenties hakusessa? Talvisin yhden huoneen lämpö on viileämpi kuin muissa huoneissa joten auttaisiko asiaan jos laittaisi pumpun menopuolelle? Tämä huone sijaitsee täysin toisella puolella taloa kuin MLP/kiertovesipumppu joten olen spekuloinut, että viileys johtuisi huonosta virtauksesta (?).

[sam68]

Ei ole vaikutusta kummalla puolella pumppu on. Kurista muita piirejä niin saat virtauksen siihen viileään kasvamaan. Ilman niitä lattialämmityksen tärkeimpiä varusteita eli virtausmittareita tuo on melkoista hakuammuntaa..

[jolla]

Ei viitsi tuonne lämmönjako-osioon uutta threadiä tehdä niin kysytään taas täällä tyhmä kysymys.

Eli (lattia)lämmitysverkoston kiertovesipumppu on asennettu paluupuolelle vaikka laitteen ohjeessakin neuvotaan laittamaan se menopuolelle.

Tämmöisen tekstinpätkän löysin tältä foorumilta:

Ennenvanhaan hyvään aikaan laitettiin kiertovesipumppu kylmempään eli paluulinjaan, koska kuumassa menolinjassa saattoi korkea lämpötila lyhentää pumpun elinikää.
Nykyisissä lämpöpumppujärjestelmissä ovat sekä meno että paluu "kylmiä", joten lämpötila ei rajoita sijoitusta ja ei ole muutakaan prosessiteknistä syytä miksi sitä ei voi asentaa kumpaan tahansa linjaan.

Eli onko tuo kvp:n eliniän maksimointi ollut tuossa kenties hakusessa? Talvisin yhden huoneen lämpö on viileämpi kuin muissa huoneissa joten auttaisiko asiaan jos laittaisi pumpun menopuolelle? Tämä huone sijaitsee täysin toisella puolella taloa kuin MLP/kiertovesipumppu joten olen spekuloinut, että viileys johtuisi huonosta virtauksesta (?).

kyllä se on iän maksimointia
asian ymmärtää hyvin kun piirtää verkoston, pyöreän ympyrän, se on kuin letkun päät liitetään yhteen. eikö olekin aivan sama mihin kohtaan sen pumpun siihen laittaa, neste kiertää samoin

[GTP]

Ei ole vaikutusta kummalla puolella pumppu on. Kurista muita piirejä niin saat virtauksen siihen viileään kasvamaan. Ilman niitä lattialämmityksen tärkeimpiä varusteita eli virtausmittareita tuo on melkoista hakuammuntaa..

Virtausmittareihin liittyen. Tarjoukset olen pyytänyt mittareilla ja kaikki ovat sisällyttäneet nuo tarjoukseensa. Tarkennettua tarjousta pyytäessä kaikki kuitenkin ovat varoitelleet laittamasta mittareita, koska ovat lasia. Mahdollisen virtausmittarin hajoamisen seurauksena on heidän mukaansa vuoto. Toinen tukeistamme tulee vaatehuoneeseen ja alkuperäisenä ajatuksena oli, että tukkia ei koteloida, mutta mikäli mittarit laitan niin pakkohan kotelointi on tehdä. Lisäksi epäilyttää laittaa ei lattiakaivolliseen tilaan näitä mittareita. Eikö tosiaan ole olemassa esim. muovista tehtyjä mittareita?

Kohteeseemme tulee 8 piiriä ja mittarit noille maksaisivat 190€ alvillisena. Onko hinta mielestänne kohdillaan?

[sam68]

Myyntimies ei ole tainnut nähdä koko tukkia luonnossa? Enpä ole ikinä nähnyt/kuullut lasisesta mittarista. Uponor, Wehofloor, Aurelia, Roth on ainakin muovia.

Esim. minulla koko 8-tukki virtausmittareilla on 300€.
Tuossa toinen esimerkki hinnasta ja tuon taloon.com hinnan alle pystyy myymään tavaraa oikeastaan aina: http://www.taloon.com/wehofloor-jakotukki-8-piiria/LVI-2032108/dp?openGroup=3634

[fraatti]

Itselle tuli tuollaiset tukit. Enerline merkillä mydään noita. Ja 16mm putkella koko häsmäkkä.. h. kirjaimen kohdalla mittarit joista voi säätää myös piirien esisäädöt kohdalleen... tukit rst ja mittarit ovat muovia

[GTP]

Itsekin asiaa hieman ihmettelin, joten pitääpä ottaa asia vielä puheeksi uudemman kerran.

[seppaant]

Kaivolle palaava putki alkoi tänään "porisemaan". 
Porina kuuluu melko selvästi metrin päästä putkesta. Pumpulle kaivolta tuleva putki ei pidä lainkaan moista ääntä, tasaista kohinaa kun korvan lykkää putkeen kiinni. Järjestelmä ollut käytössä reilu pari viikkoa, vastaavaa ääntä ei ole aiemmin ilmennyt.

Onko tämä nyt sitten niitä ilmavaivoja?

Vieläkö porisee?

ATS

[diezel]

Kaivolle palaava putki alkoi tänään "porisemaan". 
Porina kuuluu melko selvästi metrin päästä putkesta. Pumpulle kaivolta tuleva putki ei pidä lainkaan moista ääntä, tasaista kohinaa kun korvan lykkää putkeen kiinni. Järjestelmä ollut käytössä reilu pari viikkoa, vastaavaa ääntä ei ole aiemmin ilmennyt.

Onko tämä nyt sitten niitä ilmavaivoja?

Vieläkö porisee?

ATS

Kyllä vain.
Ääni ei ole mitenkään häiritsevä enään, kaikkeen näköjään tottuu. Ja ääni tulee hiljenemään kun saan teknisentilan seinät kuntoon.
Muutamaa putkimiestä ja asennusliikettä jututettu aiheesta ja kaikki sitä mieltä että johtuu takaiskuventtiilistä, melko normaalia kuulemma eikä syytä huoleen.

Näillä mennään nyt, onhan tuossa sentään vielä takuu ja asennusliikekkin on nyt tietoinen tuosta äänestä.

[sakic]

Olenko ymmärtänyt oikein, että Jämä = Nibe ? Kuinka tarkasti, komponentit, softat? Mitä eroa? Molempia pumppuja meille tarjolla ja itselle muodostunut luottoa enempi ruotsalaisten ja saksalaisten tekosia kohtaan.

[diezel]

Olenko ymmärtänyt oikein, että Jämä = Nibe ? Kuinka tarkasti, komponentit, softat? Mitä eroa? Molempia pumppuja meille tarjolla ja itselle muodostunut luottoa enempi ruotsalaisten ja saksalaisten tekosia kohtaan.

Itse myös pähkäilin tuota Jämä Nibe asiaa kun molemmista sain tarjouksen.

Puhelin kauniisen käteen ja soitto Kaukoralle joka tuo Jämää maahan.
Heidän mukaan Jämä ja Nibe tulee samalta linjalta mutta Jämä saa pellit ympärilleen suomessa.
Takuu asiat kuulema hoituu Jämässä nopeammin kun ei tarvitse odottaa "ison firman" lupaa tehdä, saattoi tosin olla mainospuheita.

Nibe omistaa Kaukorasta ison osan.

Jos nyt saisin valita ottaisin sen aidon Niben, älä kysy miksi joku sairas perversio saada "aito" tuote 

[Hati]

Olenko ymmärtänyt oikein, että Jämä = Nibe ? Kuinka tarkasti, komponentit, softat? Mitä eroa? Molempia pumppuja meille tarjolla ja itselle muodostunut luottoa enempi ruotsalaisten ja saksalaisten tekosia kohtaan.

Itse myös pähkäilin tuota Jämä Nibe asiaa kun molemmista sain tarjouksen.

Puhelin kauniisen käteen ja soitto Kaukoralle joka tuo Jämää maahan.
Heidän mukaan Jämä ja Nibe tulee samalta linjalta mutta Jämä saa pellit ympärilleen suomessa.
Takuu asiat kuulema hoituu Jämässä nopeammin kun ei tarvitse odottaa "ison firman" lupaa tehdä, saattoi tosin olla mainospuheita.

Nibe omistaa Kaukorasta ison osan.

Jos nyt saisin valita ottaisin sen aidon Niben, älä kysy miksi joku sairas perversio saada "aito" tuote 

Nibe konserni omistaa Kaukoran ihan kokonaan. Kaukorahan ei tee itse kuin varaajia ja kattiloita. Jämä ja Jäspi on Kaukoran tuotemerkkejä. Jo kauan ennen kuin Nibe konserni osti Kaukoran, tekivät ne ruotsalaisille todella paljon varaajia, noin neljäs osa tuotannosta meni ruotsiin vielä hetki sitten.

Nibe merkillä kun ostaa niin tuote on hiukan edukkaampi kuin Jämä tuotemerkillä. Tämä johtuu siitä että Nibe on ns. tukkurimalli ja Jämää myydään vain valtuutetuille asennusliikkeille.

[peki]

Terve taas toverit.
Kesälomaa viettäessäni alkoi ajatus taas kulkeutua maalämmön pariin.
Heräsi kysymys että mikä rajoittaa eniten routaisen maan hyödyntämistä?
Keruun litku vai kylmäaineen ja höyrystimen toiminta?
Onko kukaan kokeillut porakaivon veden kierrätystä?
Siis jos on huono lämpökaivo niin pohjaveden kierrätys kaivossa alhaalta ylös tehostettaisiin ulkoisesti pohjalle asennetulla kiertopumpulla.
Estäisi ainakin jonkin verran kaivon jäätymisen kun virtaava vesi ei kuulemma jäädy
Tai sitten pelkän ilman pumppaaminen kaivon pohjalle joka sitten lämmittäisi omalta osaltaan kaivoa.

[Timo Karhu]

Äänestä vielä, metallipuikolla kuunneltu ja ääni tulee takaiskusta ihan selvästi. Ääni tarkentui puikolla kuunneltaessa ja kuvailisin sitä nyt rätiseväksi.

Onko se nyt sitten ilmaa vai takaiskun jousi tai jotain muuta, pahisllako tuosta selvän nyt ottaa?

Tuleeko ilmasta muita selviä oireita kuin ääni?

Moi,

minulla on kanssa ihan sama ääni. Olin vakuuttunut ilmakuplasta, mutta hiljattain paineenlisäyksen yhteydessä avasin venttiilin, ei silmämääräistä vikaa, eikä ilmaakaan niin varmasti kuin turisti osaa sanoa. Minulla ääntelee vain lämpimillä keleillä, joka korreloi ATSin vakuutuksen kanssa että litkun viskositeetti kasvaa voimakkaasti sen viilentyessä. Lienee normaalin rajoissa. Minä luonnehdin äänen "kevyeksi rutinaksi".

[peki]

Moi.
Olen mielenkiinnolla seurannut maaviileän hyödyntämistä viilennykseen.
Heräsi kysymys, että voiko konventtoreita yms kanavapattereita hyödyntää jos
on maapiiri keruuna?

[fraatti]

Moi.
Olen mielenkiinnolla seurannut maaviileän hyödyntämistä viilennykseen.
Heräsi kysymys, että voiko konventtoreita yms kanavapattereita hyödyntää jos
on maapiiri keruuna?

voi hyödyntää mutta viilennysteho ei välttämättä ole yhtäsuuri kuin porakaivoratkaisussa.. systerillä on maapiirin kanssa iv-koneessa viilennyspatteri ja pelannut ihan ok...

[peki]

Kiitos Fraatille.
Seuraava kysymys`:
Ihmettelin tuota ilmalämpöpumpun käyttistä lukiessani seuraavaa.
Lämmityksellä lauhdutin ja höyrystin niin kuin niiden pitääkin olla, mutta oppaan mukaan ne viilennyksellä
ikäänkuin vaihtavat paikkaa, ja pumppu toimii luonnollisesti kylmä sisään ja kuuma ulos.
Miksi siis ei tavallista maalämpöpumppua voisi ajatella toimivan samaan tapaan?
Mikä sen toiminnan estää että siirtäisi kaivoon lämpöä ja lattiaan viileämpää vettä.

[fraatti]

Kiitos Fraatille.
Seuraava kysymys`:
Ihmettelin tuota ilmalämpöpumpun käyttistä lukiessani seuraavaa.
Lämmityksellä lauhdutin ja höyrystin niin kuin niiden pitääkin olla, mutta oppaan mukaan ne viilennyksellä
ikäänkuin vaihtavat paikkaa, ja pumppu toimii luonnollisesti kylmä sisään ja kuuma ulos.
Miksi siis ei tavallista maalämpöpumppua voisi ajatella toimivan samaan tapaan?
Mikä sen toiminnan estää että siirtäisi kaivoon lämpöä ja lattiaan viileämpää vettä.

Tuollainen on olemassaki mikä jäähdyttää lattiaa mm. stiebelillä. mielestäni tuo on toteutettu levareilla niin että kaivonliemi jäähdyttää lattian kiertoa. Täytyy vain olla tarkka että ei tule kondension kanss ongelmia.... ja tuossa ei myöskään tarvi pyörittää kompuraa ollenkaan joka säästää sähköä myöskin... toisaalta itseä ei kylläkään houkuttaisi jääkylmät lattit ollenkaan...

[peki]

Kiitos Fraatille.
Seuraava kysymys`:
Ihmettelin tuota ilmalämpöpumpun käyttistä lukiessani seuraavaa.
Lämmityksellä lauhdutin ja höyrystin niin kuin niiden pitääkin olla, mutta oppaan mukaan ne viilennyksellä
ikäänkuin vaihtavat paikkaa, ja pumppu toimii luonnollisesti kylmä sisään ja kuuma ulos.
Miksi siis ei tavallista maalämpöpumppua voisi ajatella toimivan samaan tapaan?
Mikä sen toiminnan estää että siirtäisi kaivoon lämpöä ja lattiaan viileämpää vettä.

Tuollainen on olemassaki mikä jäähdyttää lattiaa mm. stiebelillä. mielestäni tuo on toteutettu levareilla niin että kaivonliemi jäähdyttää lattian kiertoa. Täytyy vain olla tarkka että ei tule kondension kanss ongelmia.... ja tuossa ei myöskään tarvi pyörittää kompuraa ollenkaan joka säästää sähköä myöskin... toisaalta itseä ei kylläkään houkuttaisi jääkylmät lattit ollenkaan...

Kiitos.
Seurailin pariin kertaan lattialitkujen lämpöjä, ja ainakin itsellä Husdata näytti yli 30c lämpöjä. Tosin kierto ei ollut päällä laatassa ja anturi on pumpun päällä ulkopuolella, joten laatan todelliset lämmöt oli ehkä jotain muuta.
Saisi aika kätevästi esim. makuuhuoneen viileäksi lattian kautta jos olisi tuollainen mahdollisuus pumpussa.

[Juffe]

Maapiirin (~400m) meno/paluu ero oli koko viime talven aikalailla aina 5°C. Nyt koko kesän/alkusyksyn ero on käytännössä aina ollut 7°C käyntijakson pituudesta riippumatta (tulo 9°C, paluu 2°C). Mistä lähteä hakemaan vikaa?

Liuospumppu on suurimmalla nopeudella (Wilo TOP-S25/7) ja toimii OK. Eikä sihtikään ole tukossa.

Ilmaa keruupiirissä? Miten se todetaan ja miten ilman olemassaolo edes ilmenee? Maapiirin tulopuolen painemittari näyttää 1,9bar lukemaa ja paisuntasäiliö sijaitsee korkeimmassa kohdassa jos ne mitään mihinkään vaikuttavat.

Lämpöantureita olen yrittänyt eristeiden läpi sormella painaa jos olisi kontakti huono, mutta sillä ei ole ollut mitään merkitystä lukemiin.

[tomppeli]

Voisi johtua siitä, että nyt maasta tuleva neste on lämpöisempää ja siksi pumppu toimii paremmalla hyötysuhteella ja
ottaa maasta suhteellisesti enemmän lämpötehoa, josta syystä tuo erotuskin nousee.

Korkea ero kertoo hyvästä hyötysuhteesta tai huonosta maapiirin kierrosta!

[seppaant]

Maapiirin (~400m) meno/paluu ero oli koko viime talven aikalailla aina 5°C. Nyt koko kesän/alkusyksyn ero on käytännössä aina ollut 7°C käyntijakson pituudesta riippumatta (tulo 9°C, paluu 2°C). Mistä lähteä hakemaan vikaa?
Jos mittaukset näyttävät oikein, niin syynä on todennäköisesti se että virtaus on jostain syystä pienentynyt.

Liuospumppu on suurimmalla nopeudella (Wilo TOP-S25/7) ja toimii OK. Eikä sihtikään ole tukossa.

Ilmaa keruupiirissä? Miten se todetaan ja miten ilman olemassaolo edes ilmenee? Maapiirin tulopuolen painemittari näyttää 1,9bar lukemaa ja paisuntasäiliö sijaitsee korkeimmassa kohdassa jos ne mitään mihinkään vaikuttavat.
Kalvopaisunta-astia?

Lämpöantureita olen yrittänyt eristeiden läpi sormella painaa jos olisi kontakti huono, mutta sillä ei ole ollut mitään merkitystä lukemiin.
Tarkista mittaukset seuraavasti:
Laita keruupiirin pumppu pakko-ohjauksella käyntiin kompressorin seistessä.
Muutaman minuutin kuluttua kummankin mittauksen pitäisi näyttää samaa lukemaa.

ATS

[Juffe]

1. Kalvopaisunta-astia?
2. Laita keruupiirin pumppu pakko-ohjauksella käyntiin kompressorin seistessä.
Muutaman minuutin kuluttua kummankin mittauksen pitäisi näyttää samaa lukemaa.

1. Enkait minä näistä mitään tiedä. Pumpun päällä on punainen metallinen 12l paisuntasäiliö ja maapiirin tulopuolella on mattavalkoinen muovinen pitkulan muotoinen.

2. Kokeilin tätä jo yksi päivä, mutta CTC on sen verran tyhmä, että kun poistuu "käsikäyttö" valikosta niin pakko-ohjaukset sammuvat eli ei pääse tarkastamaan arvoja joka on toisen valikon takana.
Kompressorin pysähtyessä liuospumppu pyörii vielä noin 30-40 sekunnin ajan ja silloin lämmöt menevät 6°C/9°C lukemiin ennenkuin pumppu pysähtyy ja arvot katoavat, mutta tosiaan pakko-ohjauksella en ole onnistunut arvoja saamaan kun ne katoavat samantien kun liuospumppu pysähtyy.

[peki]

Kysymys.
Miten tulistinpumpuissa ilmoitettu teho määritellään?
Onko mukana erillinen tulistin vai pelkkä lauhduttimen teho?

[peki]

Lähtökohtaisesti ajattelin että tulistinpumppu olisi ehkä parempi vaihtoehto isoihin ja paljon energiaa kuluttaviin kohteisiin.
Lkv:n kulutus esim ympärivuorokautista ja tulistin pääsisi ehkä paremmin töihin kuin pienissä kohteissa.
Mitä mieltä muut?

[tomppeli]

Tulistuspumppu tuottaa lämpimän käyttöveden paremmalla hyötysuhteella.
Tulistusmenetelmää käytetään isoissa kohteissa.

[Ropellipää]

Takaiskun pärinä tarkoittaa mielestäni virtausongelmia. Pumput kehittävät paine-eron, jonka jälkeen imupaine ei saa laskea alle 0,3 mittaribar. Maapiirissä pitäisi olla painemittari molemmin puolin.

Takaisku imupuolella vaatii reilusti korkeampaa painetta, jotta avautumisvirtauksen aiheuttama häviö ei aiheuta - merkkistä painetta ja oskillaatiota tmv. häikkää.

[rsaarela]

Tulistuspumppu tuottaa lämpimän käyttöveden paremmalla hyötysuhteella.
Tulistusmenetelmää käytetään isoissa kohteissa.

Tuo pisti silmään, tuo lause!
Meillä on pumppujen teho yli 100kW Nibe ja kukaan ei oikein pystynyt tarjoamaan kunnollisia ISOJA pumppuja.
Tulistuspumppuja ei ollut kellään kohteeseen tarjota. Joten hiukan epäilen tuon lauseen paikkansapitävyyttä?
Olisiko niin, että tulistuspumput päinvastoin on pikkukohteiden pumppuja?

[Tipi]

Tulistusvehkeistä ainakin Lämpöässän T mallista näyttäisi löytyvän 120 kW ja Oilonilta jopa 170 kW mallit. Uskoisin, että näitä myös myydään kun kerran esitteetkin löytyvät.

[peki]

Kuka tietää vaikuttaako kiinteistön vakuutusmaksuun kun öljylämmitteinen kiinteistö siirtyy
maalämmitteiseksi?

[rsaarela]

Tulistusvehkeistä ainakin Lämpöässän T mallista näyttäisi löytyvän 120 kW ja Oilonilta jopa 170 kW mallit. Uskoisin, että näitä myös myydään kun kerran esitteetkin löytyvät.

Ok. Kukaan kotimaisista valmistajista ei silloin 2 vuotta sitten vastannut tarjouspyyntöihin.
Että sellaisia myyjiä....

[Linksu]

Moikka!

Meillä on eteisenpatteri sarjaankytkettyä ja se ei meinaa lämmetä kuin vähän yläreunasta. patteri on ilmattu monesti eikä ilmaa tule.
kuvassa on kuten kytkentä on toteutettu mutta vain kaksi patteria. missä vika?

[Opos]

Kun kytkee huonetila-anturin pumppuun, niin pitääkö johdon (2x0.7) olla yksisäikeistä?