Mikä kone LTOksi?

[Thermia mies]

Jaahans aloitetaas tälläinen keskustelu mikä LTOksi kun on seuraavat speksit:
-maalämpöpumppu erillisessä autotallissa (20m letku, Ecoflex letkussa 2*40/32+18 putket) ja erillinen 300L varaaja
-Warmian lattialämmitys autotallissa ja asuinrakennuksessa ala- ja yläkerrassa.
-neliötä ~190 + AT 40

Mikä olisi siis sellainen LTO mielestäsi joka toimisi? Ajatuksena olisi käyttää esi- ja jälkilämmitykseen maalämpöä, ja mahdollisesti myös jäähdytykseen kesällä. Onko tuollaista konetta olemassa tai mitä muuta se vaatii? Kannattaako investoida tuollaiseen vai laittaa kiltisti eurot sähköiseen esi - ja jälkilämpöön tai vain toiseen noista sähkövastus.
Kertokaahan näistä. Minusta kun tuntuu, ettei näistä ole oikein tietoa varsinkin kun pumppu on 20m päässä LTOsta.

[Maalampo]

Minulla tämänhetkisessä vuonna 2003 rakennetussa talossa on vastaavanlainen tilanne että pumppu on n.20 metrin päässä ja ehdoton vaatimus on että lämpimälle käyttövedelle tulee kierrätys muuten joudut laskemaan hanasta todella kauan vettä ennen kun sieltä tulee kuumaa vettä. Meillä ilmanvaihtokone on talossa kodinhoitohuoneessa ja sen esilämmitys on hoidettu lattialämmitysvedellä ja hyvin on riittänyt. Mutta nyt rakenteilla olevaan uuteen taloon on tulossa Enerventin Pelican ilmanvaihtokone varustettuna vesikiertoisella esilämmityksellä ja maakylmällä. Kokemuksesta voin kertoa että ilmanvaihtokoneessa ei kannata säästää vaan siihen pitää ostaa mahdollisimman hyvällä vuosihyötysuhteella toimiva malli niin ei tarvitse turhaa pistää lämpöä harakoille. 8-)

[Roori]

LKV kierrätys on kyllä aikamoinen energiasyöppö ja mielestäni joku sähköpriimari kulutuspisteen lähellä on harkinnanarvoinen juttu.
Sillä energiamäärällä mikä menee kierrätykseen voi lämmittää sitä vettä suoraan siinä varaajassa, nyky sähkövaraajilla on pienet häviöt.

[peki]

Noista LTO koneista oli TM rakennusmaailmassa juttu muutama vuosi sitten. Kannattaisi kaivaa lehden arkistoja netistä.
Hyötysuhteet ovat todella hyvät nykykoneissa.

Pistäkää mahdollisimman pienet putket kuumaan veteen jos pumppu on kaukana.
Mullakin oli vanhassa talossa tuo vika että sai odotella todella kauan kuumaa vettä kun kiertoa ei ollut.
Pekka

[Maalampo]

Lämpimän veden kierto ei ole suuri energia syöppö kun kiertoon laittaa linjansäätöventtiilin jolla kierto kuristetaan aivan minimiin (eli kokeilemalla vaan millä putkistossa vesi kestää kuumana) ja kello-ohjauksen jolla kierron saa pois päältä niinä aikoina kun sitä ei tarvita (meillä ei kiertoa yöaikaan). Itse en lähtisi laittelemaan mitään sähköisiä varaajia kun kerran olen ostanut maalämmön niin sillä pitäis pärjätä eikä alkaa tuhlaamaan sähköä veden lämmitykseen.

[JPN]

Itselläni hommat ovat vielä hieman kesken (200m2). Itsekin kovasti vänkäsin vesilämmitystä LTO-koneeseen. LVI-suunnittelija piirsi Enerventin LTR-6:n sähkö(jälki)lämmityksellä ja sanoi, ettei ko. laite tarvitse lämmitystä montaakaan tuntia vuodessa- jos sitäkään, myös veden jäätymisriski olisi huomioitava. Kuulemma Enerventkään ei Kajaani-Oulu eteläpuolelle maalämpöpiiriä näe kustannustehokkaaksi.

Näillä argumenteilla   sitten luovuin LTO-koneen maalämmityksestä, maaviileäpiirin laitoin (mistä vielä ei ole kokemusta). Pakkasen pyöriessä -25 tienoilla lähtevä tuloilma näyttää olevan +15 kieppeillä (sähköpatteri kytketty pois), omasta mielestäni ihan OK.

Ilmaputket kulkevat pääasiassa kylmässä ylöpohjassa, joten niissäkin tulee lämpöhäviöitä ja kyllähän tuloilmaventtiilistä tuleva ilma varmasti vedon tunnetta aiheuttaisi, mikäli siinä alla joutuisi seisomaan. Käyttämällä venttiilien suuntausta tämäkään ei ole ollut ongelma.

Ehkäpä (maa)lämmityspatteri kovimmilla keleillä hieman jossain tilanteissa asumisviihtyvyyttä parantaisi. Tois'aalta jos jälkilämmityspatterin lämpötila menisi jostain syystä pakkasen puolelle, niin jäätyminen varmaankin  rikkoisi jotain. Lämmityspiirissähän on puhdasta vettä ja vain maapiirissä on 'tenua' seassa.

Esilämmitys maapiirillä mietitytti myöskin, mutta sitten hokasin, että 30% nesteen jäätymispisten on -16, eikä siitä siten kovimmilla keleillä olisi paljoakaan hyötyä.

[tikma]

Normitilanteessa pyöriväkennoinen ei välttämättä tarvi jälkilämmitystä, mikäli sellainen +12 asteinen ilma on vielä hyväksyttävällä tasolla. Mutta jos ottaa tehostukset (lisää tuloa, vähemmän poistoa) käyttöön liesituulettimelle, keskuspölynimurille ja takkakytkimelle, niin siiten alkaa jälkilämmölle olla kovastikkin jo tarvetta. LTO:n jälkeinen ilma tipahtaa melko helposti alle nollan... Nuukana miehenä laitoin vedellä, kun en kumminkaan malttaisi pitää sähköistä jälkilämpöä päällä.

[Maalampo]

Ei vesipatterin kanssa tarvitse pelätä jäätymistä, koneissa on sen estämiseksi automatiikka mikä pysäyttää tulopuhaltimen jos jäätymisvaara on ja ainakin minä olen luottanut automatikkaan eikä ole ollut mitään ongelmia. Jos noin rupeaa ajattelemaan niin ei uskalla tehdä muuta lämmitystä kun pönttöuuneja joka nurkkaan tai voihan niistäkin tulla tietenkin tulipalo.

[sailor]

Itse en enää taloa rakentaisi ilman että laittaisin putkilenkin maahan IV-koneen etulämmittimeksi ja siihen piiriin kunnon glykoliseos. Joku näppärä spiraalilenkki 2-3 metriin olisi rakennusvaiheessa ollut lasten leikkiä upottaa tonttiin. Ei siis mitään 40mm j ä y k k ä ä PEMmiä.

Jonkun enerventin tai vastavirtakennokoneen kaverina piiri lähtisi vasta -5 astetta kylmemmällä pyörimään. Kesällä sitä voi "lataamismielessä" pyöritellä. Kai se parin-kolmen metrin syvyydestä vähän viileyttäkin toisi?

Tähän tyyliin:

[AAA]

Minä en sotkisi nykyisiin hyvän hyötysuhteen laitteisiin vettä, ellei sitten halua viilentää laitteella.

Laitteiden (sähköjälkilämmitys kontra vesi) hintaero ei tule ikinä takaisin + vielä asennus hinta.

Sailorin idea on hyvä. Saman asian ajaa jos johtaa ilman esim. 110 PEH putkea pitkin maan alla koneelle.

[AAA]

Minä en sotkisi nykyisiin hyvän hyötysuhteen laitteisiin vettä, ellei sitten halua viilentää laitteella.

Laitteiden (sähköjälkilämmitys kontra vesi) hintaero ei tule ikinä takaisin + vielä asennus hinta.

Sailorin idea on hyvä. Tosin hyöty voi hukkua pumppauskustannuksiin. Saman asian ajaa jos johtaa ilman esim. 110 PEH putkea pitkin maan alla koneelle.

[sailor]

Tosin hyöty voi hukkua pumppauskustannuksiin. Saman asian ajaa jos johtaa ilman esim. 110 PEH putkea pitkin maan alla koneelle.

[/quote]

Tuo ilmanjohtaminen maan alta tuo omat haasteensa, joihin en ilmanvaihtoa sotkisi.

Pumppauskustannukset maapiirille ovat luokkaa mitättömät. Tuommoinen A-luokan pumppu maksaa satkun ja varmaan alle 20W:n teho riittää pyörittämiseen.

http://www.laing.de/eng/products/pumps/heating_pumps/

Jonkun olisi kannattanut näillekkin kavereille kertoa maapiiristä ja glykolista.







En siis missään tapauksessa väitä etteikö IV-kanavan maahan upottaminen lämmittäisi tuloilmaa, mutta ihmettelen vain tuota työmäärä, kuinka se puhdistetaan ja IV-koneen tulopuhaltimen tehoa kun tuota käytetään.

En edes puutu sellaisiin pikkuseikkoihin kuin kondenssi, ötökät ja kasvustot, joita tuohon kehittyy.

[AAA]

Heh. Totta.

Kyllä toi sun viimeinen kuva ampuu "vähän" yli  

En kyllä itse laittaisi tosiaan isoa putkea maahan juuri mainitsemistasi syistä.

Toisaalta tuo putkimäärä ja sen sisältämä neste, mikä on "kieppi" kuvassasi ei pyöri 20W teholla.

[peki]

Tuli vaan mieleen että olis voinu jättää radonputken toisen pään näkyviin niin olisi ollut koneelle esilämmitettyä tuloilmaa ihan ilmatteeksi.
Katolta tulo.

[Thermia mies]

Niin mites niissä maalämpöpumpuissa kun on eri kiertovesipumppuja niin milloin ne käy? Silloin kuin kompressorikin vai miten? Miksi muuten kun puhutaan sunttauksesta niin tarvitaan myös erillinen kiertovesipumppu, miksi? Eikö se maalämpöpumpun kiertovesipumppu kierrätä noita vesiä. Kertokaas nyt viisaat!

[peki]

Itellä pumput käy kun kompurakin paitsi lämmityspiirin kierto.
Sen on hyvä ehkä käydäkin koska siitä nesteestä mitataan lämmitystarve. Siis milloin laatan lämmitysvesi on kylmennyt tarpeeksi.
Sunttauksesta en tiedä kun sellaista ei ole.

[Ihanpihalla]

Kyllähän tässä alkaa pikku hiljaa pää meneen pyörälle, kun joka kantilta yrittää pähkäillä sopivinta LTO-konetta. Mielikuva loputtomasta suosta alkaa vahvistua.

Haluaisin pyytää arvon palstalaisilta käyttökokemuksiin perustuvia havaintoja; onko käytössä pyöriväkennoinen vai kuutiokone, missä pakkaslukemissa alkaa esiintyä tuloilmapuhaltimen pysähtelyä, onko etulämmitys päällä, mihin arvoon olette säätäneet jälkilämmityksen kytkeytymisen? Tällä hetkellä päälimmäisenä on ajatus toteuttaa nuo lämmitykset vastuksilla. Meidän oma kohde on pk-seudulla ja neliöitä on n. 137 kahdessa kerroksessa.

Olisimme tosi kiitollisia kaikista kommenteista yllämainittuun.

[tikma]

Ittellä Enervent Pandion ecoEDW-CG. Ei oo pätkinyt edes 31 asteen pakkasilla, etulämmitystä ei oo, jälkilämmitys on automaatilla, tuloilma säädetty 20 asteeseen, vesikiertoinen jälkilämmitys, niin saa maalämpöpumpulla lämmittää senkin.

Tuo vesikiertoinen jälkilämmitys on vissiin kallis (joidenkin mielestä) verrattuna sähkölämmitykseen, mutta on halpa käyttää.

[Matias]

Meillä on Fläktin kuutio LTO vm-87.Esilämmitys vastus on mutta ei käytössä.Otin vastuksen päästä johdon irti asennuksen yhteydessä.Eikä ole tarvinnut tähänpäivään.Tulopuhaltimen pätkiminen alkaa -15C:n pakkasilla.Eipä siitäkään ole huomattu mitään haittaa.Ds1820 anturien mukaan tulopuhalitimen pysähtyessä kääntyy tuloilmakanavassa virtaus sisältä ulos,eli poisto tehostuu.Poistopuhallin pyörii jatkuvasti.
Sellaista just nyt olen silmitellyt kun on aurinkoinen päivä niin kannattaiskohan vetää toinen tuloilmaputki etelänpuolen räystään alle.
Varjon puolella on -2C ja auringon puolella seinustalla +14C.Saisi nekin watit pois sähkölaskusta.
Mutta ei tosiaan ole etu- eikä jälkilämmitystä LTOssa,tuloilma sisälle lämpö laskee alimmillaan +10C asteeseen,sitten tuloilmapuhallin pysähtyy.
Jos nyt olisin hankkimassa LTOta niin ottaisin pyöriväkennoisen mallin,enkä laittaisi siihenkään esi- tai jälkilämmitystä.
Tosin  vähän luulen että LTOn tuloilman lisälämmityksen tarpeeseen vaikuttaa se onko talossa lattia-vai patterilämmitys.Meillä on patterilämmitys ja ei tosiaan  mitenkään tunnu tuloilma vaikka on +10 asteen paikkeilla,pakkasilla patterit on kuumempia ja sen myötä lämpövirtaus pattereista ylöspäin voimistuu niin ehkä se kompensoi kylmemmän tuloilman vaikutuksen.Tuloilmaventtiilit on sattumalta ikkunoiden ja patterien kohdalla n 50cm ulkoseinästä.
Lattialämmitystalossa voi olla eriasia,tuloilman lämpötilan vaikutus on ehkä suurempi