LogTemp_1-Wire

[ÄssäS15]

Kuinka laitoit anturit ilmanvaihtoon? Mulla olisi muutamia käyttämättömiä antureita, jotka voisin laittaa mittaamaan iv:tä. Mutta reikien tekeminen kanaviin ei oikein ensiajatuksena innosta...

[Matias]

Kierresaumattuun IV-putkeen porasin 50mm reikäsahalla reiän.
Anturin ja liitosjohdon laitoin 5mm(sisämitta) kupariputkeen,n 10 senttiä pitkään.Vrt Ouman ulkoanturi.
Täytin silikonilla tuosta kupariputkesta tyhjät kohdat.
Leikkasin 0,5mm galvanoidusta pellistä pyöreän n 10senttiä halkaisijaltaan palan.
Sen keskelle M20 reikä.
Tuohon reikään M20 skintop läpivientinippa vastamutterilla kiinni.
Sitten anturin kupariputki kiristetään M20 nippaan.
Lopuksi koko hoito IV-putkessa olevaan 50mm reikään ja pop-niiteillä anturilaipan ulkoreunoilta kiinni.
Johan oli mutkikas sepustus,melkein kuin intin kivääriotteiden tekstiversio.
Otan kuvan kun käyn ullakolla seuraavan kerran

[seppaant]

Kysymyksiä
- Voiko LogTemp/DS18S20 antureita jotenkin kalibroida?
- Mikä on "parasiitti"-kytkentä

ATS

[olammi]

Kuinka laitoit anturit ilmanvaihtoon? Mulla olisi muutamia käyttämättömiä antureita, jotka voisin laittaa mittaamaan iv:tä. Mutta reikien tekeminen kanaviin ei oikein ensiajatuksena innosta...

Matias tuossa selostikin jo oman tapansa. Kerron omani, joka on hieman simppelimpi.

1) ilmanvaihtokoneen sisällä anturi kolvattu kaapelin päähän ja kutistesukka siten, että se peittää liitokset, mutta anturi jää pilkistämään sukasta. Tein rautalangasta sellaisen n. 5-10 cm telineen, joka on kierretty piuhan pääh ympärille n. 3 cm anturista. Teline kojeen seinään ilmastointiteipillä. Anturi "leijuu" rautalankatelineessä keskellä kanavaa.

2) IV-putkessa (minulla muoviputket), jossa on eriste päällä samankaltainen anturi, kolvaus, kaapeli + kutistesukka. Anturin pintaan hieman piitahnaa ja tungin eristeen raosta n. 5 cm eristeen ja putken väliin. Nippusiteellä eristeen ympäri niin, ettei pääse liikkumaan.

3) IV-putkessa, jossa ei ole eristettä (muoviputki). Anturi+kolvaus+kaapeli+kutistesukka. Anturin ja putken väliin piitahnaa. Päälle 15x15 cm pala solumuovipatjaa, joka kireästi anturin molemmilta puolilta nippusiteellä kiinni putken ympäri.

Ei reikiä, voi olla, että mittausten absoluuttinen tarkkuus ei ole sama kuin porailemalla. Kuvaajista päätellen putken pinnastakin otetut kyllä reagoivat aika nopeasti tilanteeseen.

[Matias]

Tässäpä kuva IV-anturin kiinnityksestä

Seppaantille parasiitti kytkennästä,kun anturit kytketään kaikki rinnan 2-napaiseen kaapeliin ja anturin reunimmaiset jalat juotetaan yhteen ja liitetään GND potentiaaliin.Keskimmäisestä otetaan mittausdata niin tämä kytkentätapa on parasiitti.
Siitä mitä tuo sana "parasiitti" meinaa niin mulla ei ole hajuakaan.

Jäsen "pta" kertoi toisesta kytkentätavasta 16.2-10 tähän ketjuun,tuolla 3-napaisella kytkennällä pääsisi +125asteeseen kun parasiittikytkennän maksimilämpötila on +100 astetta

[olammi]

Siitä mitä tuo sana "parasiitti" meinaa niin mulla ei ole hajuakaan.

1-wire-väylän laitteella on 2 mahdollista kytkentä/toimintatapaa saada käyttöjännite. Toista näistä tavoista kutsutaan lois-moodiksi. Tässä moodissa anturille tulee vain 2 karvaa: data ja maa. Väylällä pidetään datapiuhassa suurinpiirtein 5 voltin jännite, josta anturi sitten imee käyttöjännitettä. Linjan tasoa vaihdellaan kuitenkin, kun siinä liikennöidään, joten anturi ei välttämättä saa koko ajan täyttä jännitettä. Mittaustapahtumien aikana voi sitten olla tarvetta väyläkurille, jolloin kukaan ei saa huudella väylällä, että anturi saa jännitettä riittävästi. Tehonsaanti loismoodissa lienee myös hieman rajoitetumpaa ja sitä voi tuottaa väylällä ilmeisesti vain väyläohjain.

Toisessa moodissa taas anturille menee 3 piuhaa: data, maa ja käyttöjännite. Tällöin data ja käyttöjännitteen tuominen on omissa piuhoissaan ja tehoa voidaan tuottaa esim. ulkoisilla jännitelähteillä eri puolilla väylää. Enemmän karvoja, parempi tehonsaanti, parempi häiriönsieto, jne.

[JariA]

- Voiko LogTemp/DS18S20 antureita jotenkin kalibroida?

Kyllä voi, jotenkin.

Tai ainakin voi tehdä LogTempissä ohjelmallisen virheenkorjauksen.

Hiiren kakkosnappulalla napsauttaa anturin riviä luettelossa --> ominaisuudet --> välilehti virheenkorjaus

Se mitä Offset, Alpha ja T-zero_slope kohtiin olisi syytä laittaa ja millä periaatteella, on asia mihin en ole ponnettomista yrityksistäni huolimatta löytänyt osviittaa.

[krosing]

Tuosta "parasiitti" vs. erillinen jännitesyöttö vielä sen verran että kannattaa ilman muuta jättää mahdollisuus muuttaa järjestelmää sellaiseksi että jännitteen voi syöttää erikseen myöhemmin jos tarve ilmenee.

Minulla myös luokkaa 100m puhelinkaapelia ja n. 10 anturia eikä toimi enää oikein hyvin, kestää kauan saada vastaus kaikilta antureilta, ~30s ja joku jää monesti välistä pois.

Typerä kun olin niin joutin anturien jalat yhteen niin että ei voi jälkeenpäin laittaa erillinen jännitesyöttö, nyt systeemini taitaa olla äärirajoilla jos lisään vielä jotain 1-wire verkkoon epäluotettavuus vaan kasvaa.

Tuo Matiaksen 19 anturia, 70m kaapelia ja logtemp mittaamaan eri "ikkunoilla" 30s välein kuullostaa äkkiseltään myös olevan rajamailla.. Logtempillä mennee lähes tuo 30s yhden "mittauskierroksen" tekemiseen, eli verkossa mittausta jatkuvasti.

Näetkö muuten Matias, siitä Logtempistä kuinkan kauan sinulla menee yhden mittauskierroksen lukemiseen?

[Matias]

Näetkö muuten Matias, siitä Logtempistä kuinkan kauan sinulla menee yhden mittauskierroksen lukemiseen?

Joo,siinä on "MicroLan aktiivinen" ledin alla kello mikä käy mittauksen ajan.
!9 anturia ja 70m kaapelia niin enimmäkseen  mittauskierros kestää
n 20 sekuntia.
Tuo aika kyllä vaihtelee ja joskus on ollut n 40 sekuntiakin.
Olisi tosiaan kannattanut juottaa anturiin 3 johtoa ja kytkeä reunimmaiset yhteen vasta runkokaapelin liitoskohdassa.
Olisi helppo muuttaa tarvittaessa

[krosing]

Näetkö muuten Matias, siitä Logtempistä kuinkan kauan sinulla menee yhden mittauskierroksen lukemiseen?

Olisi tosiaan kannattanut juottaa anturiin 3 johtoa ja kytkeä reunimmaiset yhteen vasta runkokaapelin liitoskohdassa.
Olisi helppo muuttaa tarvittaessa

Näin minä tein kun äskettäin lisäsin pari anturia.

Onkohan kukaan muuten tehnyt "hybridi systeemin"? Eli niin että osa verkosta on parasiittina mutta osa on olisi omalla jännitesyötöllä? Kai tällainenkin olisi ihan mahdollinen? Minä kun käytän talon olemassaolevaa puhelinkaapelointia 1-wire verkkoon niin siinä ei ole kuin 2 karvaa vapaana, toiset 2 tarvitaan lankapuhelimelle (lue ADSL). Tähän "verkkoon" ei siis saa erillistä jännitekarvaa millään.

[Matias]

Olisi käsittääkseni mahdollista käyttää anturin lähellä paikallis 5 voltin virtalähdettä,akku,paristo,verkkolaite tms.
Mittausdatan ja GND:n voi syöttää parasiittiverkon läpi PC:lle

                                 Ds18S20  
       GND    ----------------1o---------------o miinus
parasiittiverkko        
        DQ     ----------------2o                paikallisvirtalähde

        VDD                       3o---------------o+5V    


Teollisuus systeemeissä tuollainen usean (paikallis)virtalähteen käyttö on yleistynyt kun laitejärjestelmät on kaukana toisistaan ja jännitehäviöt pitkillä johdoilla ainainen riesa.
Ehtona usean virtalähteen käytölle on se että miinuspotentiaalit yhdistetään galvaanisesti toisiinsa ja järjestelmän PE potentiaaliin.

[krosing]

Ehtona usean virtalähteen käytölle on se että miinuspotentiaalit yhdistetään galvaanisesti toisiinsa ja järjestelmän PE potentiaaliin.

Noinhan se kai sitten olisi, että koko 1-wire verkolla olisi yhteinen DATA ja GND, mutta joissain verkon osissa +5V syötettäisiin omasta karvasta eikä DATAn kautta. ELi järjestelmällä on yhteinen miinus.


Koitin itse ajaa tuota LogTempiä monessa eri ikkunassa yhtä aikaa, olisi helppo tapa saada enemmän tolkkua käyristä. Ongelmaksi muuttuu se että kun konetta täytyy buutata niin joutuu kaikki eri LogTempit laittamaan käsin taas "Kuntoon", eli ei se Logtemp mielestäni taivu tällaiseen, kun on XP-kone niin buuttaus kuitenkin tulee suht usein vastaan.

Hiukan kun  vielä kehittäisi tuota Logtemppiä niin varmasti taipuisi paremmin "moniajoonkin" .

[Matias]

Ongelmaksi muuttuu se että kun konetta täytyy buutata niin joutuu kaikki eri LogTempit laittamaan käsin taas "Kuntoon"

LogTempin saa XP:ssä käynnistymään automaattisesti ainakin noilla komennoilla

XP:n Käynnistä---->Ohjauspaneli----->Tehtäväpalkki ja Käynnistä-valikko----->KäynnistäValikko---->Perinteinen Käynnistä-Valikko----->Mukauta------->Lisää----->Selaa--->LogTemp---->Käynnistys

Saisi tuolla useammankin ikkunan käynnistymään automaattisesti mutta kun on valittu eri antureita eri ikkunoihin niin se ei näytä toimivan,tai mä en ainakaan osaa :-/

[JariA]

Kun LogTemppiä ajaa yhtä aikaa useassa ikkunassa, niin tekeekö se jokaiselle ikkunalle oman ini-tiedoston (configuration settings) vai käyttävätkö kaikki ikkunat samaa ini-tiedostoa?

Entä toimisiko se, että asentaisi LogTempin useaan eri hakemistoon ja jokaisessa hakemistossa olisi oma .ini tiedostonsa mihin on määritelty, mitä antureita sen hakemiston ohjelma lukee? Tällöin ei tarvitsisi uudelleenkäynnistyksessä määritellä kuvaajiin otettavia antureita.

Buuttauksen yhteydessä joutuisi kylläkin käsin käynnistämään eri ikkunoissa olevat ohjelmat sopiville aikaväleille, jotta ne eivät lukisi 1-wire verkkoa samaan aikaan.

Sähkömittarin laskurin käyttäminen voi olla ongelmallista sellaisessa systeemissä, missä samaa 1-wire verkkoa lukee useampi LogTempin käynnissä oleva ikkuna. Jos laskuri näkyy jokaiselle ikkunalle käynnissä olevana laitteena, niin jokainen ikkuna kävisi sitten lukemassa sen laskurin lukeman omalla vuorollaan ja mittaustulos jakautuisi kaikkein käynnissä olevien ikkunoiden kesken.

Yhteen tietokoneeseen voi kytkeä useamman kuin yhden 1-wire verkkon, kun kytkee jokaisen verkon omaan sarjaporttiinsa tai usb-väyläänsä ja laittaa jokaiselle verkolle oman ohjelmistonsa.

[Matias]

Olin vajaan kuukauden reissussa ja sillä aikaa näyttää USB adapteri DS9490R# mykistyneen,ei tunnista parasiittiverkkoa ja Logtemp ohjelman "Microlan aktiivinen" led vilahtaa hetken kun mittauskierros pitäisi käynnistyä.
Tallennuksista näkyy että on pätkinyt muutaman päivän ja mykistynyt reilu viikko sitten.
Kokeilin muutaman kerran asentaa Logtempin uudestaan,samoin 1-wire ajurit.
Vaihdoin sitten Rs232 adapterin ja sillä toimii normaalisti.
Olisko tälle USB adapterille mitään tehtävisssä?

[eko]

USB adapteri = varma ongelmalähde jatkuvassa mittaus-toiminnassa.

Itsella oli pitkä taistelu Probyte:n MsSmart:n kanssa, kunnes uskoin Tampereen miesta ja otin aidon COM:n käyttöön (uudemmassa PC:ssa oli tarjolla, mutta en laiskuuttani siinut kaapelia aikaiseksi). USB toimi molemmilla koneilla jonkun tunnin/päivän/viikon ja sitten taas vähintään oli PC otettava virrattomaksi.

[ÄssäS15]

Minulla lakkasi Digitemp toimimasta Ubuntun päivityksen jälkeen. Kokeilin kahdella eri koneella ilman menestystä. Kun usb-adapteri kuitenkin toimi logTempillä, vaihdoin 1-wire antureiden lukuun owfs:n ja taas pelittää.

Muuten ovat talologger ja usb-adapteri toimineet ilman mainittavia ongelmia useamman kuukauden, ei ole tarvinnut buuttailla tai käynnistellä ohjelmia uudelleen. Poikkeus vahvistaa säännön: kerran alkoi Oumanin lukeminen tökkiä ja vaatii loggerin uudelleen käynnistämisen.

[mlverkko23]

Päivitin Vistaan kertyneitä päivityksiä koko joukon ja sen seurauksena Logtemp ei enää toimi. Käynnistyy ja lukee anturit yhden kerran mutta jumittuu sitten siihen.

Onko muilla tullut eteen vastaavaa ja mitenkähän ongelman juurille pääsisi?

[seppaant]

1-Wire / LogTemp pätkii.

Minulla on L-Ässää ja muita asioita seuraamassa 20 kpl DS18S20 anturia.
Järjestelmä on sellainen, että läpäriltä menee yksi n. 25m pitkä johtopari lämpöpumpulle, missä sitten on haaroitettu anturit parin kolmen metrin johtimilla mittauskohteisiin. Runkojohdosta on haaroitettu matkan varrella pari mittausta.

Ongelmana on alusta alkaen ollut se, että silloin tällöin jää joku mittaus lukematta.
Nyt vika on pahentunut ja mittauksia jää liian paljon väliin.

Olen kuullut, että jännite laskee liikaa pitkän johdon päässä ja että virtaa voi syöttää myös anturien puoleisesta päästä. Onko näin?

Jos näin on, käykö virtalähteeksi pistorasiaan työnnettävä USB-ulostuloinen virtalähde.

Miten kytketään 1-Wire verkkoon?

ATS

[Xargo]

Olen kuullut, että jännite laskee liikaa pitkän johdon päässä ja että virtaa voi syöttää myös anturien puoleisesta päästä. Onko näin?

Miten kytketään 1-Wire verkkoon?

Meinaatko "parasiittikytkentää" vai syötätkö antureita kolmeen jalkaan? Jos ajelet parasiitilla (eli virransyöttö datalinjaa pitkin) niin siirtyisin kyllä noinkin isossa verkossa syöttämään jännitteen erillistä karvaa pitkin.

Sitten taas jos syötät jo valmiiksi kolmella karvalla niin ei kai se muuta vaadi kuin virtalähteen maa kytketään 1-wiren maahan ja jännite 1-wiren jännitteensyöttöön...?

Mulla on itselläni tällä hetkellä kolmen anturin parasiittikytkentä ja sekin jättää lukemia välistä. Siirryn ilman muuta kolmen karvan syöttöön kunhan jaksan urheilla kolvin kanssa.

[seppaant]

Mikä se parasiitti olikaan?

Minulla on antureilla reunimmaiset nastat kytketty yhteen
eli systeemi toimii kahdella johtimella

ATS

[Xargo]

Mikä se parasiitti olikaan?

Minulla on antureilla reunimmaiset nastat kytketty yhteen
eli systeemi toimii kahdella johtimella

Eli siis juuri tuo on se "parasiittikytkentä". Eli siis virransyöttö tapahtuu datalinjaa pitkin ja se sitten aiheuttaa noita pätkimisiä. Virtaa on siis tarjolla vain silloin kun mitään anturia ei lueta. Jos antureita on paljon ja niitä luetaan tiheästi niin virransyöttöön ei jää riittävästi aikaa. Lisäksi tosiaan nuo pitkien piuhojen aiheuttamat ongelmat.

Kannattaa muuttaa kytkentä niin, että käytetään kaikkia kolmea jalkaa. Yhteen tulee data, toiseen maa ja kolmanteen jännite. Pitäisi auttaa reippaasti tuohon pätkimiseen. Omakohtaista kokemusta ei ole (vielä), mutta joltain foorumilta muistan lukeneeni, että jos vedot on muutamaa metriä pidempiä ja antureita vähänkin enemmän niin kannattaa käyttää kolme karvaa. Kahden karvan kytkentä taitaa olla enemmän nopeita demoluonteisia kytkentöjä varten. Tai näin olen ainakin itse näihin asennoitunut.

[Matias]

Ds1820 anturien 3-napainen kytkentäperiaate.Tarvitaan 5V:n (DC) virtalähde joka voi olla missä tahansa anturilinjassa




Ds1820  2-napainen  parasiittikytkentä.Tähän kytkentään ei voi lisätä virtalähdettä.
Mulla on tällä kytkennällä 26anturia n 70m pitkässä linjassa
     
 


edit:Kannattaa aina rakentaa Ds1820 verkko siten että anturit kytketään 3-napaisesti.Kun yhdistää jossain (helpossa) kohdassa reunimmaiset (VDD+5 ja GND) johdot niin toimii parasiittiverkkona mutta on helppo muuttaa 3-napaiseksi tarvittaessa.Olisinpa aikoinaan itse tajunnut tämän :-/

[seppaant]

edit:Kannattaa aina rakentaa Ds1820 verkko siten että anturit kytketään 3-napaisesti.Kun yhdistää jossain (helpossa) kohdassa reunimmaiset (VDD+5 ja GND) johdot niin toimii parasiittiverkkona mutta on helppo muuttaa 3-napaiseksi tarvittaessa.Olisinpa aikoinaan itse tajunnut tämän

Kunpa olisin tiennyt

Nyt pelittää taas.
Parantelin muutamaa liitosta ja vaihdoin toisen läpärin käyttöön.

ATS

[Xargo]

Tuli värkkäiltyä tälläinen kulutusseuranta:



Dual counter luetaan 15sec. välein. Yksi kanava lukee kompuran kolmea vaihetta ja toinen kanava lukee kaikkea muuta MLP:n kulutusta, eli käytännössä ohjauslogiikka + kiertovesipumput. Musta palkki on kiertovesipumput sun muut rojut ja punainen on kompura. Suurimmilta osin kulutus koostuu tuolla jaksolla kahden aikuisen iltaan sijoittuvasta suihkuttelusta + päivän aikana käytetty lämmin vesi. Isommat palkit tulevat siitä, jos päivällä on käyty myös suihkussa ja on tuolla näköjään joitain päiviä, jolloin ei ole ollut käyttöveden tekoa ollenkaan. Tyypillisesti kuitenkin yksi jakso per päivä ja tuolloin vesi rykästään 37C -> 56C.

Kiertovesipumppujen kulutus on nyt suht pientä 16./17. päivä lähtien, koska suurimman osan ajasta lattiakierron pumppu on seis. Olen kyllä välillä sitäkin vähän pyöräyttänyt tasatakseni kerroston välistä lämpötilaeroa (viilentänyt siis yläkertaa).

Pitää vielä viritellä Exceliin lukurutiini, joka syö noita Logtempin tiedostoja ja pyöräyttää sieltä sitten mm. hetkellisen tehon jonkin sopivan pituisen (lyhyen) jakson yli.

[JariA]

Pitää vielä viritellä Exceliin lukurutiini, joka syö noita Logtempin tiedostoja ja pyöräyttää sieltä sitten mm. hetkellisen tehon jonkin sopivan pituisen (lyhyen) jakson yli.

Onko sinulla - tai jollakulla muulla - ajatuksia siitä miten LogTempin ja Excelin välisen tiedonsiirron saisi automatisoitua ainakin joiltain osin?

Kaipaisin semmoista ratkaisua, missä exceliin saisi sähkönkulutuksen vuorokausittain dual counterin molemmista kanavista.

[Xargo]

Onko sinulla - tai jollakulla muulla - ajatuksia siitä miten LogTempin ja Excelin välisen tiedonsiirron saisi automatisoitua ainakin joiltain osin?

Kaipaisin semmoista ratkaisua, missä exceliin saisi sähkönkulutuksen vuorokausittain dual counterin molemmista kanavista.

Juurikin sama juttu mulla selvityksessä. Mun Excelinkäyttö nyt ei hirveän sujuvaa ole. Perusohjelmointitaidot löytyy eli sitä kautta nyt jotain osaa puuhata. Ei ole kuitenkaan mitään valmista eli jonkinlainen pohja kelpaisi mullekin, jota voisi sitten muokata mieleisekseen. Itse haluaisin päästä tarkastelemaan yksittäisten käyntijaksojen ottotehoja eri ajankohtina.

[Matias]

Dual counter luetaan 15sec. välein. Yksi kanava lukee kompuran kolmea vaihetta

Onkohan Logtempissä tai vastaavissa sellaista vaihtoehtoa että counterin pulssit piirtäisi trendikäyrää?

Silloin mittaustulos olisi pelkkää kilowattia ja ottotehon ja muutokset voisi lukea suoraan trendistä.

Äkkiseltään tuntuisi että kwh mittausyksikkönä on aika hankala jos haluaa reaaliaikaista ottotehoa saada esille,kwh kun on ajallisesti tunnin pituinen mittaustulos.

[Xargo]

Onkohan Logtempissä tai vastaavissa sellaista vaihtoehtoa että counterin pulssit piirtäisi trendikäyrää?

Silloin mittaustulos olisi pelkkää kilowattia ja ottotehon ja muutokset voisi lukea suoraan trendistä.

Äkkiseltään tuntuisi että kwh mittausyksikkönä on aika hankala jos haluaa reaaliaikaista ottotehoa saada esille,kwh kun on ajallisesti tunnin pituinen mittaustulos.

Saa pulsseina ulos ja itse luen pulssit ulos 15sec. välein. Logiin tallentuu uusi merkintä aikaleimoineen vain jos pulsseja on tullut lisää suhteessa viime lukukertaan. Lähinnä kaipailen valmista pohjaa, johon lukea noita Logtempin tiedostoja. Jos ei sellaista ole tarjolla niin kirjoittelen tyhjästä sitten joskus. Pikkasen on muutakin projektia niin ei ole ihan ykkösjuttuna tuo kun kuitenkin Logtemp piirtää itsekin kivasti tuon kuukauden yhteenvedon ja tarvittasessa päiväkohtaiset trenditkin. Tehoa sieltä ei muistaakseni saa suoraan ulos eli sitä varten pitäisi Exceliin pyöräyttää.

[MM]

Sain lopultakin valmiiksi elikkä rj-45 liittimet joissa toistaiseksi liitetty 2 johtoa +5v ja yhdet datalle ja maalle , myöskin "tulevaa" virran notkahdusta ajatellen paikka kondensaattorille ja 3-napainen riviliitin anturille/anturin johdolle ja pidemmät matkat rj-45 kaapelilla. Ei halvin ratkaisu mutta erinlainen

[JariA]

Onkohan Logtempissä tai vastaavissa sellaista vaihtoehtoa että counterin pulssit piirtäisi trendikäyrää?

Saa pulsseina ulos ja itse luen pulssit ulos 15sec. välein. Logiin tallentuu uusi merkintä aikaleimoineen vain jos pulsseja on tullut lisää suhteessa viime lukukertaan. Lähinnä kaipailen valmista pohjaa, johon lukea noita Logtempin tiedostoja.

Arvelen että toimiva ratkaisu olisi syöttää logtempin mittaustieto SQL tietokantaan ja lukea mittaustiedot sieltä esimerkiksi RRDtool ohjelman kaltaisella työkalulla. Sen verran vaatisi opiskelua tuon systeemin rakentaminen, etten ole viitsinyt ryhtyä.

[krosing]

Niin... onko jollain foorumilaisella tällaista systeemiä pystyssä, jossa syötetään virtaa myös toisesta päästä? Tai yleensäkään joku muu virransyöttö kuin parasiitti?

Millaista virtalähdettä kannattaisi käyttää? Paristojako? Miten paristoista saa helpoiten 5V?

Vai joku muuntaja verkosta? Kallis? Kännykkä yms. latureita olisi hyllyt täynnä mutta ei niistä taida 5V saada.

Ja kuinkohan tarkkaan se pitää olla just 5V ? Riittäkö esim. 5V + - 1V  

1-Wire / LogTemp pätkii.

Ongelmana on alusta alkaen ollut se, että silloin tällöin jää joku mittaus lukematta.
Nyt vika on pahentunut ja mittauksia jää liian paljon väliin.

Olen kuullut, että jännite laskee liikaa pitkän johdon päässä ja että virtaa voi syöttää myös anturien puoleisesta päästä. Onko näin?

Jos näin on, käykö virtalähteeksi pistorasiaan työnnettävä USB-ulostuloinen virtalähde.

Miten kytketään 1-Wire verkkoon?

ATS

[Matias]

Kännykkä yms. latureita olisi hyllyt täynnä mutta ei niistä taida 5V saada.

Jos laturista tulee 5-24V tasasähköä ulos niin aikoinaan käytettiin tuollaisissa LM317 regulaattoria,sillä voi pitää jännitteen tarkasti 5voltissa.

esim tuollainen
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.electronics-lab.com/articles/LM317/LM317.gif&imgrefurl=http://www.electronics-lab.com/articles/LM317/&h=245&w=360&sz=8&tbnid=NSbZebhSMhxnEM:&tbnh=82&tbnw=120&zoom=1&usg=__Jkfif5oIsIcdF4j8JsyZLFmzDN8=&docid=37pvHDOwhFgGTM&sa=X&ei=pKgzUIrKLpL44QS-q4DQCg&ved=0CFoQ9QEwAw&dur=20296

[krosing]

Joku tuollainen jännitemuunnin olisi varmaan sopiva mutta ei tuo sivu vielä kauheasti auta kun ei ole mikään "elektroniikka ekspertti".

Pitäisikö käydä ostamassa nuo komponentit ja juottaa tuollainen kasaan itse, vai? Mielummin ostaisin valmiina jostakin kohtuuhintaan tai ainakin rakennussarjana jossa joku valmis piirilevy mukana.

Tuossa ei myös kerrota minkä verran virtaa tuollainen kestää?

Kännykkä yms. latureita olisi hyllyt täynnä mutta ei niistä taida 5V saada.

Jos laturista tulee 5-24V tasasähköä ulos niin aikoinaan käytettiin tuollaisissa LM317 regulaattoria,sillä voi pitää jännitteen tarkasti 5voltissa.

esim tuollainen
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.electronics-lab.com/articles/LM317/LM317.gif&imgrefurl=http://www.electronics-lab.com/articles/LM317/&h=245&w=360&sz=8&tbnid=NSbZebhSMhxnEM:&tbnh=82&tbnw=120&zoom=1&usg=__Jkfif5oIsIcdF4j8JsyZLFmzDN8=&docid=37pvHDOwhFgGTM&sa=X&ei=pKgzUIrKLpL44QS-q4DQCg&ved=0CFoQ9QEwAw&dur=20296

[Matias]

LM317 virrankesto on 1,5A.

Ds1820 mittausvirta  on 1--1,5mA,tämä on myös anturiverkon maksimivirta koska anturit mittaa vuorotellen.

Ds 1820 toimintajännite 3---5,5V

Tiedot tuosta linkistä  http://www.micropik.com/PDF/ds1820.pdf

Jos johdon poikkipinta on 0,14mm2 ja pituus 100m on jännitehäviö 1mA virralla 0,001V (1mV)

http://www.rensu.net/index.php?valikko=elektroniikka&sivu=johtolaskuri

Noilla perusteilla ei Ds1820 piirin johdoissa jännitehäviöillä ole merkitystä alle 100m pituisilla johdoilla.
Luulisin että pitkä johto muodostaa jonkinlaisen antennin joka kerää sähkömagneettisia häiriöitä jotka sekoittaa mittauspiirin toimintaa.

[tomppeli]

Valmiitakin saa kohtuulliseen hintaan.
Tässä kännykän laturi, verkkosähköstä 5 V DC (DC on tasasähköä  ja 5 Volttia 0,5 Ampeeria, elikkä toisin sanomalla 0,5 Amp.) hakkuteholähde:
http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=71_154_2338&products_id=15914

Tai:
http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=71_154_2338&products_id=15915

Tässä lisää litaniaa:
http://www.vekoy.com/index.php?cPath=71_154_2338

[Matias]

Mittailin yleismittarilla Ds1820 parasiittiverkon jännitteitä ja tuollaisilta näyttää meillä olevan.

Sähkö linjaan menee vanhan HP Omnibookin sajaliikenneportista (COM)

Jännite näkyy olevan sama linjan alku- ja loppupäässä mutta melkoisen suuri notkahdus tulee kun mittauskierto menee päälle.

Antureita on 26kpl linjassa.

[krosing]

Tollaisia vanhoja Nokia latureitahan mullakin lojuu kotona ja löytyihän joku jossa on 5V DC:täkin. Siitähän on hyvä lähteä.

Jos nyt tuollaisen lähtisi kytkemään verkkoon toiseen päähän (toisessa päässä on siis USB ja läppäri) niin miten sen kytkisi? Maa vamasti kiinni 1-wire verkon maajohtoon mutta uskaltaako sen 5V laittaa kiinni parasiittiverkon +5V/Data johtoon?

Eli että +5V syötettäisiin ikäänkuin molemmista päistä? Onkohan tässä jotain riskejä?
 :-?

Valmiitakin saa kohtuulliseen hintaan.
Tässä kännykän laturi, verkkosähköstä 5 V DC (DC on tasasähköä  ja 5 Volttia 0,5 Ampeeria, elikkä toisin sanomalla 0,5 Amp.) hakkuteholähde:
http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=71_154_2338&products_id=15914

Tai:
http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=71_154_2338&products_id=15915

Tässä lisää litaniaa:
http://www.vekoy.com/index.php?cPath=71_154_2338

[seppaant]

Jos nyt tuollaisen lähtisi kytkemään verkkoon toiseen päähän (toisessa päässä on siis USB ja läppäri) niin miten sen kytkisi? Maa vamasti kiinni 1-wire verkon maajohtoon mutta uskaltaako sen 5V laittaa kiinni parasiittiverkon +5V/Data johtoon?

Eli että +5V syötettäisiin ikäänkuin molemmista päistä? Onkohan tässä jotain riskejä?

Riskeistä en tiedä, mutta kun kokeilin tätä jokin aika sitten, niin pimeäksi meni koko systeemi.
Onneksi ei särkynyt, toimii kytkentöjen palautuksen jälkeen.

PS lue viestit 58 -- 63

ATS

[krosing]

Hassua, olen tuota erillistä sähkönsyöttöä pohtinut sen takia kun viimeksi lisäämäni anturi ei ole koskaan lähtenyt toimimaan kunnolla. Nyt kun sitä siinä vieressä pohdiskelin huomasin että olen jättänyt +5V johdon anturille kokonaan kytkemättä! Katselin muita antureitani niin olen useammassa muussakin jättänyt sen kytkemättä ja on silti toiminut ainakin 1/2vuotta putkeen!

Eli siis niin että anturin GND ja DATA piikit on kytketty verkkoon (parasiitti) mutta +5V ei kytketty lainkaan (sehän pitäisi kytkeä yhteen GND kanssa).

Nyt laitoin +5V ja GND karvat yhteen sen toimimattoman anturin kohdalla ja heti rupesi toimimaan sekin.  On kyllä aika idioottivarma verkko kun toimii vaikka sen kytkee melken miten tahansa