Keruupiirin paine

[kuori]

KERUUPIIRIN PAINEET laskee 0:aan
Mikähän on vikana kun keruupiirin paine laskee nollaan ja kompressori lakkaa toimimasta. 3 vuotta sitten asennettu Stiebel-Eltron ja kaivon syvyys 180 m. Toimii hyvin mutta nyt jo 4. kerta kun nestettä lisätty. Aluksi vuoden väli, sitten lopulta 2 kk ja nyt täytön jälkeen tunnissa paineet 0:ssa. Kun kompressori pysähdyksissä, paine nousee takaisin pikkuhiljaa 1.5:een. 0:sta 2.5 paineen nosto vaatii tasan 2 litraa nestettä. Voiko olla vuoto kun paine nousee kuitenkin takaisin. Suodattimessa vähän hiekkaa kun puhdistettu. Mistään ei sisätiloihin vuoda ja laite toimii hyvin kun vain painetta on. Nyt menee keskeytystilaan kun paine laskee lähelle 0:aa.

[Lappanen]

Pääsetkö tutkimaan kaivon päähän tilannetta, onko putket vaikkapa nousseet kaivon jäätymisen seurauksena ja menneet vekille?

Onko hiekkaa ollut aina suodattimessa vai ilmestynyt nyt vasta kun paineet alkaneet laskea nopeammin?

[seppaant]

Tuo paineen käyttäytyminen viittaa siihen että paisunta-astiassa on väärä esipaine.
Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta että piirissä olisi vuoto.

Ensimmäinen toimenpide on säätää paisunta-astian esipaine kohdalleen
- Mikä on paisunta-astian tilavuus?
- Onko paisunta-astia putkiston korkeimmassa kohtaa vai onko korkeammalla esim viilennyskonvektori?
1) Estä keruupumpun käynnistyminen
2) Mittaa paisunta-astian kaasutilan paine ja katso samalla keruupiirin paine.
3) Laske keruupiiri paineettomaksi laskemalla keruunestettä pois esim. varoventtiilistä.
4) Mittaa paisunta-astian kaasutilan paine. Paljonko oli?
5) Säädä kaasutilan paneeksi 0,2 bar. Jos paisunta-astian yläpuolella on putkistoa tai esim konvektori niin korkeuseron jokaista metriä kohden painetta lisää 0,1 bar.
6) Nestettä lisäämällä säädä keruupiirin paineeksi 1,0 bar. Paljonko nestettä kului?
    mittaa samalla kaasutilan paine. Paljonko oli?
7) Salli keruupiirin pumpun käynnistyminen.
Nyt on paisunta-astian kumikalvo n. keskellä astiaa ja paisunta-astia kompensoi nesteen tilavuuden muutoksia tasapuolisesti kumpaankin suuntaan.

Mahdollisen vuodon tarkkailu
-Seuraa keruupiirin painetta aluksi päivittäin jonkin ajan kuluttua viikoittain ja sitten tarpeen mukaan.
- Paineen tarkastus tulee tehdä aina koneen samassa käyntitilanteessa, esim. seis-jakson loppupuolella.
- Paljonko paine muuttuu keruupumpun käynnistyessä?
- Paljonko paine laskee normaalin käyntijakson aikana?

Kevään edetessä kaivo lämpiää ja sen pitäisi nostaa hieman keruupiirin painetta

Jos tällaiset temput tekisit, niin sitten olisimme paljon viisaampia

ATS

[Gram]

Keruupiirissä painetta 0,7 bar.

Teknisessä tilassa haisee välillä etanoli aika voimakkaasti. Voiko olla vuoto vaikka painetta on?

[Matias]

Viinan haju on vahva merkki keruuliuoksen vuodosta.
Tutki keruuputkien liitoksien mutterit,on ollut useita tapauksia että liitoksen iso kiristysmutteri on haljennut ja siitä ajoittain tiputtelee liuosta.

Tuossa ketjussa enempi asiasta
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=372.0

[euroshopperi]

Keruupiirissä painetta 0,7 bar.

Teknisessä tilassa haisee välillä etanoli aika voimakkaasti. Voiko olla vuoto vaikka painetta on?

Mulla oli vähän lämpöremonttia ja sama ongelma toistui nyt toisen kerran. Eli joskus oli liuospumpun tiiviste pettänyt Viessmannin 300-g mallista. Nyt alkoi taas viina haista silloin tällöin ja paineet katosi kohtuu pitkänkin ajan kuluessa. Eli asennuksesta on jo 10 kulunut ja paljastui vielä sama vika. Liuospumppu oli Wilo stratos para 25/1-8.  Nyt halusin koko pumpun vaihtoon isompaan, kun näytti täysin ruosteiselta ja vuoto tuli taas varmuudella siitä. Myös alempi Teflon tiiviste oli pettänyt täsmälleen samalla tavalla, kuin edellinen ylempikin. Edellinen huoltomies ei avannut alempaa liitosta, kun ylempi silloin vuosi selvästi. Sattumalta löysin vanhan tiivisteen varaajan päältä tallesta ja samalla tavoin oli pettänyt kutistumalla sisäänpäin tuollaiseen D-muotoon. Vuotokin näkyy sivukuvasta ruosteena. Tuo viina tuntuu tehostavan ruosteen voimaa ja alla olleesta paineanturista oli syöpynyt kiristyssokka kokonaan romuksi ja sen jämät löytyi pumpun pohjalta. Samalla anturin näyttämä valehteli mukavia lämpöjä tulolitkulle, kunnes aloin epäillä ja tarkastaessa viinanhaju johti asiat eteenpäin ja pumpun vaihtoon.
Tuossa kuvat. Pumppu sinänsä taitaa olla varsin hyväkuntoinen, kunhan harjaan ruosteet pois. Talouspaperilla pyyhittynä jo melkein kaupan hyllylle kelpaisi. Jos viina haisee sisällä koneessa, niin tarkastaisin liuospumpun liitokset.

[Maastakolämpöä]

Ongelma NIBE F1255-12 keruupiirissä, joka ilmenee yleensä kun pakkasta on yli 15 astetta.
Muovinen läpikuultava pumpun mukana tullut astia alkaa täyttymään nesteestä ja samalla tietenkin sen paine nousee. Kun se ylittää 3 baria, tulee neste ulos varoventtiilin kautta. Nytkin viimeisimmillä pakkasilla nestettä tuli 6 litraa kanisteriin. Pakkasen laskiessa pitää taas pistää nesteet takaisin. Porakaivoa on 200 metriä pelkkää kalliota.
En uskoisi että johtuu pelkästään muoviputken kutistumisesta.
Kuvankin voisin laittaa jos osaisin. 

[jmaja]

Kaivo jäätyy. Millaisia ovat olleet keruun lämpötilat?

[Roori]

Putket rutussa kun kaivo jäässä!?

Mitä on litkun lämmöt historia?

[Maastakolämpöä]

[Maastakolämpöä]

Kaivoon menevä litku on ollut 5-6 pakkasella.

[Roori]

Kyllä noissa lämmöissä varmaan sitten ollaan jo tosiaan jäässä ja putket vähän kasassa ja siksi tulee nesteet pois.

Konetta sähkövastuksille ja keruu jatkuvalle kierrolle, saiko tuossa koneessa rajoituksen kompurateholle?

[jmaja]

Saahan tuossa rajoitettua kaivoon menevän lämpöä. Oletusarvo -8 C. Sillä näyttää kaivo jäätyvän. Laita -6 tai -5 C. Tuo alkaa rajoittaa invertterin kierroksia jo 1-2 C ennen rajan saavuttamista ja ottaa siten vastukset avuksi.

[Maastakolämpöä]

Sähköllä lämmittäminen ei jostain syystä tunnu tällä hetkellä ykkösvaihtoehdolta.
Onkohan vaarana putkien hajoaminen tms jos antaa jäätyä vaan?
Kuuden vuoden aikana ei ole sähköä vielä suoraan lämmittämiseen tarvittu.
Osaatko sanoa mistä valikosta pääsee muuttamaan arvoa vai pitääkö se tehdä piuhan ja koneen kanssa?

[jmaja]

Onhan tuossa jäätymisessä riskinsä, että jotain ikävää tapahtuu. 6 litraa ulos kuulostaa jo paljolta. Tietysti kunnon kalvopaisarilla saisi tuon paineennousun kuriin, mutta jäätymiseen se ei vaikuta.

Tavallisessa keruuputkessa on n. litra metrillä nestettä. Aika paljon aika pitkältä matkalta pitää siis tapahtua, että tilavuus pienenee 6 litralla.

Mulla ei ole Nibeä, mutta se oli vaihtoehto ja tutustuin sen toimintaan ko. tilanteessa. Keruun lämpötilan saa jostain valikosta säädettyä itse. Löytyy asentajan käsikirjasta.

Tuohan ei johda pelkkien vastusten käyttöön,  vaan rajoittaa vain kompressoritehoa pienemmäksi silloin kun kaivo alkaa mennä vaarallisen kylmäksi.

[euroshopperi]

Sähköllä lämmittäminen ei jostain syystä tunnu tällä hetkellä ykkösvaihtoehdolta.
Onkohan vaarana putkien hajoaminen tms jos antaa jäätyä vaan?
Kuuden vuoden aikana ei ole sähköä vielä suoraan lämmittämiseen tarvittu.
Osaatko sanoa mistä valikosta pääsee muuttamaan arvoa vai pitääkö se tehdä piuhan ja koneen kanssa?

Tomppeli teki sulle aikanaan 2 eri laskelmaa. Kumpi näistä on lopulta toteutunut. Eli paljonko MLP on syönyt sähköä vuodessa? Nibe on ilmeisesti tehnyt myös jonkun laskelman. Onko se enää tallella? Ajan siis takaa, että jos tehty Osatehoinen laskelma, niin vastuksia sitten kuuluukin käyttää, jottei tule itseaiheutettuja ongelmia esim juuri jäätymisen kanssa. Tuollainen alkuarviointi tuli sulle joskus Tomppelilta niillä tiedoilla, mitä toimittelit aikanaan. Äkkiseltään arvioiden nuo ehkä olisivat olleet huolettomia tehtynä. Nyt pitäisi pystyä täyttämään se energiavaje suorasähköllä, mutta paljonko se sitten on? Se ei auta, että vastuksien käyttö ei kiinnosta. Se pitää kuitenkin tehdä, tai tuo MLP kaatuu kokonaan pois käytöstä.


”Lattiavertailu A:
1974, 150 mm puurunkoinen okt, pinta-ala n. 140 m2.

Lattian rakenne: sora, muovi, raakavalu 70 mm, styrox 50 mm, muovi, pintavalu 70 mm, lautaparketti / laatta.
Tämä laskelma on tehty lattialämmityksellä yllä kerrottuun lattiaan, jonka U -arvo = 0,535.

Seinissä 125 mm lasivilla, kattoeriste n. 250 mm. Asukkaita 8.
Lisäksi 2015 rakennettu piharakennus, jossa noin 30 m2 asuintilaa, +21 C ja
autotalli, noin 33,6 m2, +15 C, lattialämmitysputkisto valmiina.

- Lämmitystarve  55.252 kW
- Tarvittava lämmitysteho 13,64 kW
- Kaivoista otetaan lämpöenergiaa 41.862 kWh
- Pumpun ottama käyttösähkön määrä 13.387 kWh
- Porakaivot 2 x 227 metriä.


Lattiavertailu B:
1974, 150 mm puurunkoinen okt, pinta-ala n. 140 m2.

Lattian rakenne: sora, muovi, raakavalu 70 mm, styrox 300 mm, muovi, pintavalu 70 mm, lautaparketti / laatta.
Tämä laskelma on tehty lattialämmityksellä yllä kerrottuun lattiaan, jonka U -arvo = 0,111.

Seinissä 125 mm lasivilla, kattoeriste n. 250 mm. Asukkaita 8.
Lisäksi 2015 rakennettu piharakennus, jossa noin 30 m2 asuintilaa, +21 C ja
autotalli, noin 33,6 m2, +15 C, lattialämmitysputkisto valmiina.

- Lämmitystarve  43.357 kW
- Tarvittava lämmitysteho 11,98 kW
- Kaivoista otetaan lämpöenergiaa 32.534 kWh
- Pumpun ottama käyttösähkön määrä 10.823 kWh
- Porakaivot 2 x 182 metriä. ”

[euroshopperi]

Hihavakiolla vedettynä tuolta 200 m kaivosta saa ottaa 20 000 kWh vuodessa ihan maksimina ulos ja loput tarpeesta tulee tehdä kompressorin sähkö lisättynä vastuksilla, tai esim klapeilla tms lisälämmöllä.

[jmaja]

Riippuu paikkakunnusta ja maaperästä, mutta kyllä 200 m kaivoista voi useinkin ottaa yli 20 000 kWh/v. Meille olisi tullut 230 m kaivo mitoitettuna hyvällä marginaalilla 32 000 kWh kulutukselle selvästi yli 4 COPilla eli kaivosta olisi otettu 24 000 kWh. Jotkut toimittajat olisivat halunneet porata 200 m ja pahimmat taisi olla 160 m.

[euroshopperi]

100 kWh/m/a on jossain katsottu, ettei kannata juurikaan mennä ylittämään. Samoiten kaivosta ei pitäisi ottaa yli 50 W/m teholla energiaa ulos. Se että joku saa laskelman, jossa noita ylitetään ei kyllä ole mikään erikoisuus. Laskijat saa osatehoisetkin mitoitettua siten, että kuulostaa edullisimmalla tarjoukselta. Kaivo mitoitetaan 75 % mukaan, vaikka oikea mitoitus pitäisi olla 98 % täystehoisesta.

[tomppeli]

On hyvä muistaa, että Pohjois-Suomessa tarvitaan saman lämpöenergian saamiseen huomattavasti syvempi kaivo,
tai pidempi vaakakeruupiiri suuremmalla upotussyvyydellä, kuin Etelä-Suomessa.

Näin siksi, että pohjoisempana maaperän ja kallioperän lämpötila on alempi, kuin etelässä.

[jmaja]

Toki paikkakunta vaikuttaa paljon. Maastokolämpöä ilmeisesti on Lahdessa eli varsin etelässä. Vanhasta ketjusta löytyy:
Tänään tuli Lahti Energialta järkyttävä lasku kovalta pakkasjaksolta, tammikuu 2016:
päiväsähköä 3912kwh
yösähköä 2197kwh

Siis 6100 kWh meni tammikuussa 2016. Ei tuossa voi 12 kW edes riittää ja 200 m on todella matala kaivo. Meidän talossa näyttää suorasähköllä menneen tammikuussa 2016 4700 kWh ja tosiaan 230 m kaivo piti Espooseen tulla. 28 000 kWh meni vuodessa. Teillä näyttää olleen reilusti asukkaitakin, mutta ehkä osa lapsista on jo muuttanut omilleen. Tuossa meidän talon 2016 kulutuksessa oli vain yksi asukas.

Kai tuolla sitten kaivosta otetaan lähemmäs 30 000 kWh vuodessa, jolloin jäätyminen ei ole lainkaan yllättävää.

Kuka on mitoittanut noin matalan kaivon?

[euroshopperi]

Jotain tuota luokkaa ajattelin sen mahdollisesti olevan, eli 150 kWh/m/a. Olisiko tuossa sitten vastuksille tarvetta luokkaa 10 000 kWh. Tai muutama klapi muutamaan uuniin. Kaivot varmaan vielä kylmenee muutaman vuoden ajan. Ainakin omalla kohdalla on nyt 10 vuotta ja aika staabiili on esim -27 asteen pakkasella tuli 0-asteista kaivosta. Jotku saa hyvän kaivon ihan tuurilla, eikä huolenhäivää. Toisilla ei vesi virtaa pätkääkään ja ollaan pelkän kalliolämmön varassa.

[Maastakolämpöä]

Vastailen tässä tämän päivän aikana tulleisiin viesteihin.

Anteeksi epäilykseni mutta onkohan tuo jäätyminen oikeasti se syy ja pystyykö sitä millään todentamaan? Mietin tätä siksi, koska mahdollisen jään mahdollinen sulaminen tapahtuu kuitenkin mielestäni nopeasti: jo ennen kuin keruun lämpötila on edes plussalla.

Näköjään valikosta 5.1.7. löytyy keruuhälytysasetukset jossa lämpötilaa pääsee ns. säätämään. Tosin huoltovalikko pitää osata laittaa päälle.

Meillä remontti tehtiin jälkimmäisen vaihtoehdon (B) mukaisesti, lisäksi seiniin lisättiin 50 mm ja yläpohjan eristeeksi tuli 450 mm puhallusvillaa.

Liitteenä Uplinkistä otettu energiamittariote. Pumppuun vaihdettiin käyttöpaneli 13 kk sitten, joten luvut lienee siltä ajalta.

Ja Lahdessa tosiaan ollaan, tällä hetkellä 2+2 kokoonpanolla.

[euroshopperi]

Kyllä se noilla merkeillä on jäässä. Kohtuu pitkä puristus pätkä, jos 6 L tulee ulos. Paluun lämpö ei kerro välttämättä mitään eksaktia tietoa, että miten kyseinen jäätapaus on rakentunut. Onneksi ei kuitenkaan vissiin ole vielä ruttaantunut putket korjauskuntoon, kun niitäkin on montaa tapaa, miten rikkoontuu. Ehkä kuitenkin kannattaa nyt kiinnittää huomio tuon energiavajeen täydentämissuunnitelmiin, kun paikat olisi vielä kunnossa. Oliko siltä toimittajalta mitään laskelmaa, kun hommasit tuon systeemin? Porausraportti ei kerro paljonkaan. Lämmöntarve saattaa olla kaivolle liikaa, kun on joskus mennyt tuollaisia yli 6000 kWh. Eri rakennuksia ja kaanaaleita, niin saattaa heittää laskelmat. Noilla lämpölukemilla ja litkujen ulospursuamisella ei oikein muuta selitystä ole, kuin kunnollinen jäätyminen. Joten sillä eteenpäin. Voi tietysti antaa jäädyskellä ja odottaa, ettei sen pahempaa seuraa, mutta rajoilla kuitenkin liikutaan. Kaivot kylmenee vuosien mittaan vielä. Lämpösaneeraaminen on hyvä lääke aina.

[jmaja]

Tuollainen kaivoon menevä -6 C on ollut varsin tyypillinen jäätymisongelman lämpötila. Jos menee -3 C, ei ole ongelmaa. Tuohan on maaviinan lämpötila. Maaviina ei jäädy, vaan keräimen ympärille kertyy jäätä, kun keräimen ulkopinta on kylmempi kuin 0 C. Keräimen sisäpinta on lämpimämpi kuin maaviina ja keräimen ulkopinta on lämpimämpi kuin keräimen sisäpinta.

-3 C:llä luultavasti tulee hiukan jo jäätä kaivoo  menevän putken yläpäähän. Mutta ei niin paljon, että koko kaivon poikkipinta olisi jäässä. Kaivostahan tulee vielä silloin n. 0 C.

Kun paine nousee, keruuputki menee jollain tavalla ruttuun. Silloin jäätä on jo varsin paljon ja ei ole varmuutta, että keruuputkisto kunnolla palautuu tuosta. Mikä on kaivosta tuleva, kun kaivoon menee -6 C? Joskus keräin menee ruttuun niin, että painehäviö kasvaa ja keruun virtaus pienenee merkittävästi.

Se liite energioistq taisi unohtua. Oli vain kaivon tiedot.

[Maastakolämpöä]

Liitteen laittaminen täällä ei ole helpoimmasta päästä, tuliko nyt?

[Maastakolämpöä]

Kaivosta tuleva on ollut kylmimmillään -2.

[Roori]

Mitä nuo historiat näyttää nyt kun ei enää ole niin kylmä?

Sitten kun jäät alkaa sulamaan niin systeemi muuten haluaa sen 6L takas, saattaa kuulua lorinaa jos vajausta eli ilmaa menee systeemiin. Olishan se ihan hyvä saada tuo jääklöntsä pois sieltä 'hallitusti'.

[Maastakolämpöä]

Sitä tuolla aiemmin ihmettelin, kun sulaminen tapahtuu ikään kuin samaan aikaan heti, ulkolämpötila nousee. Nesteet lisäsin heti maanantain aikana. Ohessa muutama käppyrä. 

[euroshopperi]

Voisihan tuossa olla se jäätulppa vain tuolla yläosassa. Ja kun menee niin umpeen, ettei vesi enää mahdu välistä, niin puristaa sopivassa kohtaa sitä koko alaosan keräintä paineella kasaan. Tuolla sitten paine laskee, kun taas ”korkki” alkaa vuotamaan ja litkut tarvitaan takaisin. Jos tuo kaulus painuu kasaan, niin palautuuko se enää koskaan takaisin? Jotain varmaan kannattaisi tehdä nyt jo. Ainakin kannattaa seurata kaivon Dt:tä. Jos alkaa nousta, niin voi alkaa epäillä, että länään menee putki pikkuhiljaa. Olisko se nyt sitten se viimeinen noista varoitusmerkeistä sitten. Lämmöt, litkun ulostulo ja kierron hidastuminen aikaisemmasta.

[Nakke vaan]

Onkohan noista putkien kurttuun painumisista mitään tutkittua tietoa? Lienevät kuitenkin niin harvinaisia että ei varmaan kukaan ole jaksanut aiheeseen syventyä.

Mietiskelin että meneekö 40mm putki kurttuun helpommin kun 50mm. Jos 50mm menee vähän kurttuun niin haittaisiko se mitään jos ollaan jossain alle 220m kaivoissa missä 40mm riittäisi. Kannattaisiko ylin 20m jossain tapauksissa vaihtaa 50milliseksi jos auttaisi.
 Vaikuttaako kaivon reiän koko kurttuun menemiseen, meneekö 115mm reiässä putki helpommin kurttuun kun 160mm reiässä, tai päinvastoin.
Auttaisiko jos kaivoon pudottaisi/asettaisi jotain joka ottaa puristuman eli jään laajenemisen vastaan jossainmäärin, esim. jotain armaflex tankoja tms elastista. Tai betonoisi koko reiän

[Maastakolämpöä]

Suomennatko maallikolle kaivon Dt ja litium ulostulo??

[Roori]

Sitä tuolla aiemmin ihmettelin, kun sulaminen tapahtuu ikään kuin samaan aikaan heti, ulkolämpötila nousee. Nesteet lisäsin heti maanantain aikana. Ohessa muutama käppyrä.

Käykö kone nyt jatkuvaa?
Saako keruun pumpun kiertämään jatkuvasti jos kone pitelee taukoja...

Vastuksia tarttis sallia apuun niin jäät sulais pois eikä menis uudestaan jäihin.

Sitten joskus miettiä keino päästä tuosta pysyvästi eroon jos vastusten käyttö vastenmielistä.

[Roori]

Suomennatko maallikolle kaivon Dt ja litium ulostulo??

Keruun meno-paluu ero, se pitäis olla 3K!

[euroshopperi]

Lämpötilaero tulevan ja menevän liuoksen välillä Dt, delta t. Litium oli ”Sirin” ehdotus ja piti olla litkun, eli kaivon liuos.

[rawpower]

Onkohan noista putkien kurttuun painumisista mitään tutkittua tietoa? Lienevät kuitenkin niin harvinaisia että ei varmaan kukaan ole jaksanut aiheeseen syventyä.

Mietiskelin että meneekö 40mm putki kurttuun helpommin kun 50mm. Jos 50mm menee vähän kurttuun niin haittaisiko se mitään jos ollaan jossain alle 220m kaivoissa missä 40mm riittäisi. Kannattaisiko ylin 20m jossain tapauksissa vaihtaa 50milliseksi jos auttaisi.
 Vaikuttaako kaivon reiän koko kurttuun menemiseen, meneekö 115mm reiässä putki helpommin kurttuun kun 160mm reiässä, tai päinvastoin.
Auttaisiko jos kaivoon pudottaisi/asettaisi jotain joka ottaa puristuman eli jään laajenemisen vastaan jossainmäärin, esim. jotain armaflex tankoja tms elastista. Tai betonoisi koko reiän

Onhan noita ollut täällä foorumillakin jonkin verran.

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9547.0

[jmaja]

Keruun meno-paluu ero, se pitäis olla 3K!

F1255-12 keruupumppu ei kyllä tuohon pääse yleensä täydellä teholla, vaan menee yli 4 C:n.

Siis 32 000 kWh 13 kk aikana. Ei pitäisi ihan mahdoton olla 200 m kaivolle Lahdessa. Tuosta kun ottaa sen 13 kk, joka on talvikuukausi, pois ollaan alle 30 000 kWh:ssa, josta 20-24 000 kWh on otettu kaivosta.

Ehdottomattomasti nostaisin sitä keruun minimilämpötilaa parilla asteella, ettei uudestaan noin kävisi. Tuskin siinä montaa sataa kWh vastuksilla menee vuodessa. Kallis vahinko tulee kuitekin, jos keruuputkisto vaurioituu vaihtokuntoon.

[Maastakolämpöä]

Käykö kone nyt jatkuvaa?
Saako keruun pumpun kiertämään jatkuvasti jos kone pitelee taukoja...

Vastuksia tarttis sallia apuun niin jäät sulais pois eikä menis uudestaan jäihin.

Ei käy mielestäni jatkuvaa. Keruun pumpun saa asetuksista ainakin käymään 10 pv kerrallaan putkeen.
Luulen että siellä ei nyt ole jäätä koska litkua mahtui saman verran jo takaisin putkiin.

F1255-12 keruupumppu ei kyllä tuohon pääse yleensä täydellä teholla, vaan menee yli 4 C:n.

Siis 32 000 kWh 13 kk aikana. Ei pitäisi ihan mahdoton olla 200 m kaivolle Lahdessa. Tuosta kun ottaa sen 13 kk, joka on talvikuukausi, pois ollaan alle 30 000 kWh:ssa, josta 20-24 000 kWh on otettu kaivosta.

Ehdottomattomasti nostaisin sitä keruun minimilämpötilaa parilla asteella, ettei uudestaan noin kävisi. Tuskin siinä montaa sataa kWh vastuksilla menee vuodessa. Kallis vahinko tulee kuitekin, jos keruuputkisto vaurioituu vaihtokuntoon.

Keruun minimilämpötila nostettu nyt -6 asteeseen (järjestelmä vähentää siitä vielä 2 astetta).
Jäädään odottamaan seuraavia pakkasia ja halpoja pörssisähkötunteja. 

[Roori]

Ei käy mielestäni jatkuvaa. Keruun pumpun saa asetuksista ainakin käymään 10 pv kerrallaan putkeen.
Luulen että siellä ei nyt ole jäätä koska litkua mahtui saman verran jo takaisin putkiin.
Keruun minimilämpötila nostettu nyt -6 asteeseen (järjestelmä vähentää siitä vielä 2 astetta).
Jäädään odottamaan seuraavia pakkasia ja halpoja pörssisähkötunteja. 

Ja se Dt keruussa nyt tässä ilman jäätä on paljonko?
Oliko tuo historian 4.5K jo ilman jäätä?

[jmaja]

Ja se Dt keruussa nyt tässä ilman jäätä on paljonko?
Oliko tuo historian 4.5K jo ilman jäätä?

Tuohan riippuu tietysti myös invertterin ja keruupumpun kierroksista.