Lämpö-Ässä V15 ongelmat!!! Mitä teen?

[sailor]

Heips,

Clas Ohlsonilla kyläilty ja ostettu energiankulutusmittareita.

Sähkönkulutus: viimeinen vrk 84 kWh.

Laitoin kulutusmittarit At:n ja talon IV-koneisiin. AT:n kone vienyt vrk:ssa 0.78 kWh ja talon 1.53 kWh.

*** Huomaa että IV-koneiden energiankulutus syntyy suurimmaksi osaksi siitä että ilma vaihtuu talossa/tallissa ja tuleva ilma joudutaan lämmittämään.

Koneet Deekax Talteri, talossa isompi ja tallissa pienempi. Sähköinen jälkilämmitys. Säädin eilen AT:n jälkilämmityksen termostaatin 10 C asteeseen, ollut n. 17 C. Talossa ollut korkeampi säätö, n. 20 C. Eilen pienensin talon säätöä tasolle 14 C. Nopeus 1, molemmissa. Ollut nyt pidempään.

*** Noilla toimenpiteillä lisäsit juurikin lämpöpumppusi ja KAIVOJESI rasitusta entisestään. Sinuna palauttaisin asetukset täksi talveksi ja pudottaisin tallin koneen mahdollisimman pienelle ja jopa harkitsisin sen laittamista ajastimen perään käymään vain tunnin kaksi vuorokaudessa. Autotallin kosteudenpoisto kannattaisi hoitaa ilmankuivaimella, mikäli sinne ajetaan jatkuvasti lumista autoa. Sinuna palauttaisin jälkilämmityspatterit aikaisempiin asetuksiin.

Pumppu käynyt viimeisen vrk:n aikana 10 h.

Eilen Warmian mies sääti jakotukit. Yläkerta ollut koko ajan kylmä, lämpötila 18-20 C. Vaikka sain aikaisemmin alakerran lämpötilan säädöt kohdalleen, ei yläkertaan lämpöä riitä.

Nyt käyrän asetukset:
-20 = +33
   0 = +28
+21= +21

Nostin -20 ja 0 :n kohdalta asteella. Alakerran lämpötila nyt 21 C. AT+varastot +15 C.

*** Väännä alakerran jakotukin sulkuventtiili kiinni (http://www.warmia.fi/fi/lattialammityskomponenti ) ja ilmaa yläkerran jakotukit vielä kerran. Kun alakerta on poissa pelistä, niin on se nyt ihme jos ei ala yläkerrassa vesi kiertämään. Tämä kannattaa nyt kokeilla pikkupakkasten aikana. Lattialämmityksessä pitäisi olla 1 baari painetta (mittari pitäisi löytyä).

Kun yläkerta on varmasti ilmattu (5 kertaan) ja siellä rupeaa lämmöt nousemaan niin sitten vaan alakerran jakotukin säätöventtiilistä rupeat kuristamaan alakertaa (oletan että yläkerrassa säätö on jo täysin auki, jos ei ole niin aloita sen avaamisesta)

Alamin on nyt 30, ylämin 50. Lämpimän kiertoveden pumppu pois päältä.

*** alaminimin pitäminen lämpökäyrän yläpuolella ei tuo lisää lämpöä. Edelleen se on lattialämmityksen säädöistä kiinni. Itselläni oli myös alakerta/yläkerta säätely tasapainoilua, koska halusin taasen alakerran takkahuoneeseen enemmän lämpöä.

Pumpulle tuleva neste on nyt n. +-0 C. Lähtee takaisin kaivoon n. -3.6 C viiva -3.8 C. Eilen illalla kaivosta tuleva vesi oli vielä selvästi pakkasella, -1 C viiva -1.6 C.

*** laita ihmeessä IV-koneiden jälkilämmitysasetukset takaisin, loppuviikosta kiristyy. Kaivot tarvitsevat piiitkän ajan toipuakseen.

Saunatonttu on, hetivalmis, muhimislämpö päällä. 24 h aikana vie 4.8 kWh (Jos olen asian oikein ymmärtänyt ?!?).

Lämpökäyrää en pysty laskemaan, pitää nostaa. Miksi yläkerta ei lämpiä?

*** kts edellä

Sähköstä vielä vrk:ssa: Pumppu 58 kWh, IV-kojeet 2.3 kWh, saunatonttu 4.8 kWh eli yhteensä 65.1 kWh. Käyttösähköön jää 18.9 kWh. Ulkolämpötila ollut - 6 C viiva - 4 C.

*** Millä nopeudella pidät ilmanvaihtoa?

Edelleen; mikä mättää? Millä saan talon lämmöt tasoon + 22 C?  Yläkerta kans! Nostanko vain lämpökäyrää? Onko Lässä rikki?

*** ei ole LÄ rikki. Kuten itse mittasit niin lattian kiertoveden tulo/meno ovat melkein samat. Eli vesi ei kierrä (ja jäähdy) siellä missä lämpöä tarvitaan. Lämpökäyrän nosto ei auta...se vain huonontaa energiankulutusta. Tarkistappa sinäkin varmuuden vuoksi pintatermostaattien asetukset.

Lässälle se oma mittari, kun löytäs sähkärin, sitten tietäis sen kulutukset. Varmasti.

Jani

[Peruslämmittäjä]

Heippa taasen,

Vastailin tonne väliin:

Sähkönkulutus: viimeinen vrk 106 kWh, kiuas oli päällä pitkään.


*** Huomaa että IV-koneiden energiankulutus syntyy suurimmaksi osaksi siitä että ilma vaihtuu talossa/tallissa ja tuleva ilma joudutaan lämmittämään.

###Nopeus 1, molemmissa. Ollut nyt pidempään.###

*** Noilla toimenpiteillä lisäsit juurikin lämpöpumppusi ja KAIVOJESI rasitusta entisestään. Sinuna palauttaisin asetukset täksi talveksi ja pudottaisin tallin koneen mahdollisimman pienelle ja jopa harkitsisin sen laittamista ajastimen perään käymään vain tunnin kaksi vuorokaudessa. Autotallin kosteudenpoisto kannattaisi hoitaa ilmankuivaimella, mikäli sinne ajetaan jatkuvasti lumista autoa. Sinuna palauttaisin jälkilämmityspatterit aikaisempiin asetuksiin.

###Vaihdetaan takaisin.###

###Pumppu käynyt viimeisen vrk:n aikana 12 h.###


*** Väännä alakerran jakotukin sulkuventtiili kiinni (http://www.warmia.fi/fi/lattialammityskomponenti ) ja ilmaa yläkerran jakotukit vielä kerran. Kun alakerta on poissa pelistä, niin on se nyt ihme jos ei ala yläkerrassa vesi kiertämään. Tämä kannattaa nyt kokeilla pikkupakkasten aikana. Lattialämmityksessä pitäisi olla 1 baari painetta (mittari pitäisi löytyä).

###Lisäsin painetta tuohon 1 bar, oli 0.8. Ilmasin yläkerran jakotukit.###

Kun yläkerta on varmasti ilmattu (5 kertaan) ja siellä rupeaa lämmöt nousemaan niin sitten vaan alakerran jakotukin säätöventtiilistä rupeat kuristamaan alakertaa (oletan että yläkerrassa säätö on jo täysin auki, jos ei ole niin aloita sen avaamisesta)

###Yläkerran kahdessa tukissa säädöt olivat suunnitelman mukaisesti auki. Avasin lisää, en täysille.###

Alamin on nyt 30, ylämin 50. Lämpimän kiertoveden pumppu pois päältä.

*** alaminimin pitäminen lämpökäyrän yläpuolella ei tuo lisää lämpöä. Edelleen se on lattialämmityksen säädöistä kiinni. Itselläni oli myös alakerta/yläkerta säätely tasapainoilua, koska halusin taasen alakerran takkahuoneeseen enemmän lämpöä.

Pumpulle tuleva neste on nyt n. +-0 C. Lähtee takaisin kaivoon n. -3.6 C viiva -3.8 C. Eilen illalla kaivosta tuleva vesi oli vielä selvästi pakkasella, -1 C viiva -1.6 C.

*** laita ihmeessä IV-koneiden jälkilämmitysasetukset takaisin, loppuviikosta kiristyy. Kaivot tarvitsevat piiitkän ajan toipuakseen.

###Menin entisiin säätöihin.###
Saunatonttu on, hetivalmis, muhimislämpö päällä. 24 h aikana vie 4.8 kWh (Jos olen asian oikein ymmärtänyt ?!?).


*** Millä nopeudella pidät ilmanvaihtoa?

###Nopeudella 1 ( Max. 4).###

*** ei ole LÄ rikki. Kuten itse mittasit niin lattian kiertoveden tulo/meno ovat melkein samat. Eli vesi ei kierrä (ja jäähdy) siellä missä lämpöä tarvitaan. Lämpökäyrän nosto ei auta...se vain huonontaa energiankulutusta. Tarkistappa sinäkin varmuuden vuoksi pintatermostaattien asetukset.

###Kaikki termostaatit täysillä auki.###

T. PL

[sailor]

Miten sinulla on toteutettu autotallin ovet? Jos sinulla on pariovet(ko) lammiseinässä, niin miten ovien reunadetaljit on totetutettu. Tuli vaan mieleen kun oma "turnerin palaovi" jätti nätin kylmäsillan yläreunaan, jonka korjasin vasta viime kesänä. Aikaisemmin 2 min säätö poisti jo pahimmat raot.

Saatko mitattua autotallin lattialämmityksen meno/paluulämpötiloja:
- talon päästä lähtö
- tallin päähän tulo
- tallista palaava
- taloon palannut

Mietin vain mihin sitä energiaa hukkuu?

Näkeekö IV-koneistasi jollakin tapaa jäteilman lämpötilan? Ettei vain ole mikään kesäpelti/vast. päällä? Itselläni on yksi sisäulkolämpötilamittari ollut ihan luukun raosta jätekanavassa.

Minkälaiset villamäärät löytyvät tallin katolta, entä talosta. Onko kaikki toteutettu Lammin 350mm kivellä?

Jani

[Peruslämmittäjä]

Ja taasen tonne väleihin...

Miten sinulla on toteutettu autotallin ovet? Jos sinulla on pariovet(ko) lammiseinässä, niin miten ovien reunadetaljit on totetutettu. Tuli vaan mieleen kun oma "turnerin palaovi" jätti nätin kylmäsillan yläreunaan, jonka korjasin vasta viime kesänä. Aikaisemmin 2 min säätö poisti jo pahimmat raot

*** Ovet Novoferm ,pariovet, lamellit. Miehiä käynyt säätämässä niitä pari kertaa. Alaosaan tahtoo jäädä pieni rako. Samoin yläosaan, toisella puolella. Sellainen että valo paistaa ulos pimeällä. Varmasti falskaa, olen tähän yrittänyt keksiä ratkaisua, onnistumatta. ***

Saatko mitattua autotallin lattialämmityksen meno/paluulämpötiloja:
- talon päästä lähtö
- tallin päähän tulo
- tallista palaava
- taloon palannut

***Laitan mittarit kiinni noihin putkiin, niin saadaan lukija.****

Mietin vain mihin sitä energiaa hukkuu?

*** Talon ovissa ja parissa avattavassa ikkunassa on vuotoa. Reklamaatio tehtynä, lämpökameralla kuvattu. Printit olemassa. Pahimmat vuodot olen teipannut 50-luvun malliin!! ***


Näkeekö IV-koneistasi jollakin tapaa jäteilman lämpötilan? Ettei vain ole mikään kesäpelti/vast. päällä? Itselläni on yksi sisäulkolämpötilamittari ollut ihan luukun raosta jätekanavassa.

*** Lämpötilaa ei näe. Kesäpellistä en tiedä, otanpa selvää. Käyttöohjeessa tällaisesta ei puhuttu. Termi jätekanava (?): Poisto on katolla. Mihinkä se mittari pitäisi laittaa?**

Minkälaiset villamäärät löytyvät tallin katolta, entä talosta. Onko kaikki toteutettu Lammin 350mm kivellä?

*** Talli+varasto: 350 mm Lammikivi, Talo 400 mm Lammikivi. Villamäärä: ? En muista. Kuvien mukaan tehty. Otanpa kuvat esille. ***

*** Talossa on iso lasiseinä, joka varmasti syö energiaa, vaikka lämpöarvojen piti olla huippuhyvät.

*** yläkerran lämmöt ovat nousussa, ehkä joudun vielä avaamaan yläkerra jakotukkien säätöjä, ilmeisesti pitää laittaa täysin auki, mennään 1/2-kerrosta kerrallaan.

*** Kaivon tulevan nesteen lämpötila heiluu -0.6 C viiva +0.8 C välillä. Täällä foorumissa oli ruotsalainen artikkeli kaivojen jäätymisestä.

*** Olisi mielenkiitoista tietää minkälaisia lukemia porakaivoista pohjoisessa saadaan? Minulla oli käsitys, että neste olisi aina n. +3-4 C lämpöistä (Niin, taspainoitus minulla).

Yritän saada noita trendejä nyt Oumannilta tietokoneeseen...

T. PL

[sailor]

*** Lämpötilaa ei näe. Kesäpellistä en tiedä, otanpa selvää. Käyttöohjeessa tällaisesta ei puhuttu. Termi jätekanava (?): Poisto on katolla. Mihinkä se mittari pitäisi laittaa?**


IV-koneissa on käsittääkseni aina joku toiminto, jolla talteenotto ohitetaan kesällä. Tämä tapahtuu joko manuaalisesti laittamalla pellit talteenottokennon päälle tai jonkun moottorin voimalla kun elektroniikka antaa käskyn ulkolämpötilan ja sisälämpötilan suhteesta.

Anturi luukun raosta jätekanavaan (joka menee sinne katolle). Valmistajan sivuilta näkee ainakin mikä kanava on mikin ( http://www.deekaxair.fi ) . Näyttäisi kesäohitus olevan ainakin yhdessä katsomassani deekax koneessa peltimoottorilla. Näissä on ollut joskus vikoja ja pelti voi olla kesäasennossa ja kone ei ota juuri mitään talteen.

Nuo autotallin ovet sinun täytyy saada tiiviiksi, sillä IV-kone repii reikien kautta ulkoilmaa ja se selittää miksi talli ei pidä lämpöjään. Jos pakkanen kiristyy niin sammuta/ajasta autotallin IV-kone.

Hyvä että alkaa yläkerrassa lämmöt nousemaan. Kyllä se siitä...

Jani

 

[Maasika-Arttu]

.

1. tee esisäätö suunnitelman mukaan
2. Väännä kaikki termostaatit täysille (+35 vast.)
3. Pudota lämpökäyrä:
+ 20 = +21
     0 = +27
- 20  = +32
4. Pudota alaminimi +30 asteeseen ja yläminimi +50 asteeseen
5. Mene huoltovalikkoon (koodi 1324) ja säädä alaerotus maksimiin (olikohan 9 astetta)
6. Säädä se ylimääräinen ouman (80?) pyynti sopivaksi kosteille tiloille. Sen lämpöverhon vaikutuksesta veden lämpöön en osaa sanoa, mutta meillä kosteiden tilojen pyynti on asteen enemmän kuin L1 piirin käyrä
7. Mittaa ne maapiirin ja lämmitysveden meno/paluuvesien lämpötilat

Jani

Itellä V13  vm. 2009  
Yläminimi +50 ja alaminimi +35
Alaerotus on tehtaan asetuksissa. En ole vielä tohtinut mennä huoltotilaan.  Niin sitä haluaisin kysyä Janilta, mikä idea on tuossa alaeron muutamisessa ysiin tai kymppiin?  Riittääkö täällä Lapissa lämmin vesi laattaan, jos lasken alaminimin +30 asteseen ja käydään muuttaan max alaeron 9-10?  Mulla on uusi talo ja Warmian lattialämmitys?

Edit: Lämpökäyrä mulla on tuo suosittelemasi.  En ole ehtinyt kellottaa kompuran käyntiaikoja. Tuntuma olisi, että käy puolituntia ja lepää tunnin.  Mulla on siis porakaivo 225m  talossa asuinpinta-ala 152 ja tallin kanssa 223.  Lämmitettäviä kuutioita on 663 huonekorkeus 2,8-4m yksi seinä käytännössä lasista.

[sailor]

.

1. tee esisäätö suunnitelman mukaan
2. Väännä kaikki termostaatit täysille (+35 vast.)
3. Pudota lämpökäyrä:
+ 20 = +21
     0 = +27
- 20  = +32
4. Pudota alaminimi +30 asteeseen ja yläminimi +50 asteeseen
5. Mene huoltovalikkoon (koodi 1324) ja säädä alaerotus maksimiin (olikohan 9 astetta)
6. Säädä se ylimääräinen ouman (80?) pyynti sopivaksi kosteille tiloille. Sen lämpöverhon vaikutuksesta veden lämpöön en osaa sanoa, mutta meillä kosteiden tilojen pyynti on asteen enemmän kuin L1 piirin käyrä
7. Mittaa ne maapiirin ja lämmitysveden meno/paluuvesien lämpötilat

Jani

Itellä V13  vm. 2009  
Yläminimi +50 ja alaminimi +35
Alaerotus on tehtaan asetuksissa. En ole vielä tohtinut mennä huoltotilaan.  Niin sitä haluaisin kysyä Janilta, mikä idea on tuossa alaeron muutamisessa ysiin tai kymppiin?  Riittääkö täällä Lapissa lämmin vesi laattaan, jos lasken alaminimin +30 asteseen ja käydään muuttaan max alaeron 9-10?  Mulla on uusi talo ja Warmian lattialämmitys?

Edit: Lämpökäyrä mulla on tuo suosittelemasi.  En ole ehtinyt kellottaa kompuran käyntiaikoja. Tuntuma olisi, että käy puolituntia ja lepää tunnin.  Mulla on siis porakaivo 225m  talossa asuinpinta-ala 152 ja tallin kanssa 223.  Lämmitettäviä kuutioita on 663 huonekorkeus 2,8-4m yksi seinä käytännössä lasista.

Sinulla on uusi V-malli, se säädetään näiden ohjeiden mukaan: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2225.0

Alaminimin voit toki pudottaa 30 asteeseen.

Jani

[Peruslämmittäjä]

*** Lämpötilaa ei näe. Kesäpellistä en tiedä, otanpa selvää. Käyttöohjeessa tällaisesta ei puhuttu. Termi jätekanava (?): Poisto on katolla. Mihinkä se mittari pitäisi laittaa?**


IV-koneissa on käsittääkseni aina joku toiminto, jolla talteenotto ohitetaan kesällä. Tämä tapahtuu joko manuaalisesti laittamalla pellit talteenottokennon päälle tai jonkun moottorin voimalla kun elektroniikka antaa käskyn ulkolämpötilan ja sisälämpötilan suhteesta.

Anturi luukun raosta jätekanavaan (joka menee sinne katolle). Valmistajan sivuilta näkee ainakin mikä kanava on mikin ( http://www.deekaxair.fi ) . Näyttäisi kesäohitus olevan ainakin yhdessä katsomassani deekax koneessa peltimoottorilla. Näissä on ollut joskus vikoja ja pelti voi olla kesäasennossa ja kone ei ota juuri mitään talteen.

Nuo autotallin ovet sinun täytyy saada tiiviiksi, sillä IV-kone repii reikien kautta ulkoilmaa ja se selittää miksi talli ei pidä lämpöjään. Jos pakkanen kiristyy niin sammuta/ajasta autotallin IV-kone.

Hyvä että alkaa yläkerrassa lämmöt nousemaan. Kyllä se siitä...

Jani

Heips,

Vastailin tähän jo eilen, mutta vastaus hävisi johonkin bittiavaruuteen...

** Keskiviikkona mies tulee säätämään tallinovia.

** Mittailin noita talliin ja tallista tulevia lämpöjä. (Sammutin eilen AT:n IV-kojeen). Palaava liuos talllista on 4-5 C astetta kylmempää, kuin sinne menevä. Erotus on sama teknisessä tilassa sekä tallissa. Tallissa mittarit näyttävät hieman pienempiä lukemia, johtuen tallin alhaisemmasta lämpötilasta.

** IV-kojeissa ei ole kesäpeltejä tms. Kesällä pitäisi laittaa kennon tilalle kesäkenno (vai mikäs se virallinen nimi nyt oli).

** Avasin yläkerran jakotukit täysille. Aluksi näytti että lämpötila ylhäällä nousee, ei se noussutkaan. Nyt 12h:n aikana ei ole vaikuttanut yläkerran lämpöihin.

** Pumppu käy tasolla 11 h/vrk. Sähköä mennyt 75 kWh viime vrk:n aikana.

** Porakaivon lämpötila on tasolla -0.4 viiva +0.6 C.

T. PL
 

[sailor]

** Keskiviikkona mies tulee säätämään tallinovia.

** Mittailin noita talliin ja tallista tulevia lämpöjä. (Sammutin eilen AT:n IV-kojeen). Palaava liuos talllista on 4-5 C astetta kylmempää, kuin sinne menevä. Erotus on sama teknisessä tilassa sekä tallissa. Tallissa mittarit näyttävät hieman pienempiä lukemia, johtuen tallin alhaisemmasta lämpötilasta.

Katseleppa siihen  AT:n oven yläreunaan, onko siinä eristettä. Nythän se ovi nousee sinne kiviseinän sisäpuolelle, ja siihen karmin yläreunaan muodostuu kylmäsilta mikäli siihen ei ole erikseen laitettu eristettä. Sulla on varmaan pellitetty se yläreuna, mutta onko yläreunan ja pellin välissä eriste?


** IV-kojeissa ei ole kesäpeltejä tms. Kesällä pitäisi laittaa kennon tilalle kesäkenno (vai mikäs se virallinen nimi nyt oli).

Ei siis syytä huoleen tämän suhteen

** Avasin yläkerran jakotukit täysille. Aluksi näytti että lämpötila ylhäällä nousee, ei se noussutkaan. Nyt 12h:n aikana ei ole vaikuttanut yläkerran lämpöihin.

Todnäk joudut kuristamaan vielä alakerran L1-piirin jakotukkeja. Ennen autotallin piirin kuristamista kannattaa A-talliin laittaa ehkä langaton lämpötilan mittaus. Taitaa Motonetista / Clas Ohlsonilta saada ainakin niitä johon saa 4 langatonta anturia ja ne saa vielä ohjelmoitua HÄLYTTÄMÄÄN jos lämpötila laskee liian alas.

Itselläni on tuollainen(kin) http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=134674424
Huomaa että keskusyksikkö anturilla maksaa melkein saman kuin pelkkä anturi. Tai sitten ottaa hienomman "sääaseman", johon sopii samat anturit

Jani

[Peruslämmittäjä]

** Keskiviikkona mies tulee säätämään tallinovia.

** Mittailin noita talliin ja tallista tulevia lämpöjä. (Sammutin eilen AT:n IV-kojeen). Palaava liuos talllista on 4-5 C astetta kylmempää, kuin sinne menevä. Erotus on sama teknisessä tilassa sekä tallissa. Tallissa mittarit näyttävät hieman pienempiä lukemia, johtuen tallin alhaisemmasta lämpötilasta.

Katseleppa siihen  AT:n oven yläreunaan, onko siinä eristettä. Nythän se ovi nousee sinne kiviseinän sisäpuolelle, ja siihen karmin yläreunaan muodostuu kylmäsilta mikäli siihen ei ole erikseen laitettu eristettä. Sulla on varmaan pellitetty se yläreuna, mutta onko yläreunan ja pellin välissä eriste?


** IV-kojeissa ei ole kesäpeltejä tms. Kesällä pitäisi laittaa kennon tilalle kesäkenno (vai mikäs se virallinen nimi nyt oli).

Ei siis syytä huoleen tämän suhteen

** Avasin yläkerran jakotukit täysille. Aluksi näytti että lämpötila ylhäällä nousee, ei se noussutkaan. Nyt 12h:n aikana ei ole vaikuttanut yläkerran lämpöihin.

Todnäk joudut kuristamaan vielä alakerran L1-piirin jakotukkeja. Ennen autotallin piirin kuristamista kannattaa A-talliin laittaa ehkä langaton lämpötilan mittaus. Taitaa Motonetista / Clas Ohlsonilta saada ainakin niitä johon saa 4 langatonta anturia ja ne saa vielä ohjelmoitua HÄLYTTÄMÄÄN jos lämpötila laskee liian alas.

Itselläni on tuollainen(kin) http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=134674424
Huomaa että keskusyksikkö anturilla maksaa melkein saman kuin pelkkä anturi. Tai sitten ottaa hienomman "sääaseman", johon sopii samat anturit

Jani

Hei,

Tuo Novofermin kötöstys kyllä hieman ihmetyttää. Piti (niidenkin) olla tosi hyvät ja "lämpimät" ovet. Ovissahan on monta kohtaa jossa syntyy selkeitä kylmäsiltoja ja näitä paikkoja on vaikea "tilkitä".

Oven yläreunaa olen itsekin katsellut ja miettinyt miten sen saa tiiviiksi. Oven yläpuolinen osa puusta. Pieni peltiläpyskä siinä on, musta kumitiiviste. Tiiviste on osalta matkaa irti ovesta, siten että valo näkyy ulos, kun oven vierestä katsoo ylös.

Katotaan mitä asentaja tekee ja ehdottaa...

Tuosta Clas Ohlsonin mittarista: Toimiiko kahden kiviseinän läpi ts. saako signaalin tulemaan tallista taloon?

Odotan hetken, ennekuin kosken alakerran jakotukkeihin.

T. PL

[sailor]

Hei,

Tuo Novofermin kötöstys kyllä hieman ihmetyttää. Piti (niidenkin) olla tosi hyvät ja "lämpimät" ovet. Ovissahan on monta kohtaa jossa syntyy selkeitä kylmäsiltoja ja näitä paikkoja on vaikea "tilkitä".

Oven yläreunaa olen itsekin katsellut ja miettinyt miten sen saa tiiviiksi. Oven yläpuolinen osa puusta. Pieni peltiläpyskä siinä on, musta kumitiiviste. Tiiviste on osalta matkaa irti ovesta, siten että valo näkyy ulos, kun oven vierestä katsoo ylös.

*** Minulla taitaa olla sivuissa propattu kakkoskolmonen, joka toimii "eristeenä" ja ylhäälle tein nyt eristyksen seuraavasti: ylhäältä reunuspelti pois ja liimasin rakennusliimalla siihen 30mm poluuretaanilevyn (saunasatu) ja siihen päälle 10-12mm vanerin pikanauloilla kiinni (http://kauppa.taloon.com/kuvat/k/kiinnikkeet/pikanaula-fischer-19863.jpg). Sitten vanha reunuspelti takaisin. Reunuspellissä on sitten kumihuuli, joka tiivistää yläosaa. Yläpuolinen huonekin pysyy nyt lämpimänä.

Tuosta Clas Ohlsonin mittarista: Toimiiko kahden kiviseinän läpi ts. saako signaalin tulemaan tallista taloon?

*** meillä menee ainakin 150mm lammin + ontelon + cyprocin läpi. Jos saat lähetintä ikkunan eteen niin ainakin sitten toimii.

[Peruslämmittäjä]

Hei,

Olisin lisännyt suureen tiedonkeruuketjuun tietoja, mutta se ei enää onnistunut.

Talomme tilavuus on (Talo + Talli) 1.173 m3

Talossa ja tallissa yläpohjan eristys on siten että talos 50 mm kovavilla + 300 mm puhallusvilla muovien välissä. Tallissa puhallusvilla "vapaana".

Porakaivojen tarkka syvyys on yhteensä 258 m, eli 129 m kpl.

Lapioin kaivonkannet esille ja menin sisälle. Olen eristänyt kaikki putket talolta kaivoihin saakka. Toisen kaivon osalta pohja oli jäässä, jää ympäröi liuosputkia. Toisessa kaivossa jäätä ei ollut. Mittasin lämpöjä IP-mittarilla. Samat lukemat molemmissa kaivoissa (siis putkissa). - 14C ja - 17C. Toisesta lukemat tulivat jään päältä, ts. putken ympärillä jäätä ja mittasin siitä.

Ei taida kaivojen syvyys olla riittävä. LÄ tehtaalta syvyys on poraajille tullut. Pitääkö porata kolmas kaivo ja yhdistää se jotenkin toiseen kaivoon? En tiedä. Kummalta tuntuu.

Pumpun käynti luokkaa 13 h, sähkön kulutus 90 kWh:n luokkaa. yläkerran lämmöt entiset. Tallia en ole kuristanut. Nyt tulossa kovat pakkaset, taitaa pumppu hurista koko ajan.

Että silleen..

T. PL

[sailor]

Porakaivojen tarkka syvyys on yhteensä 258 m, eli 129 m kpl.

*** rupeaa olemaan sillä rajoilla että yksi syvempi kaivo olisi ollut tehokkaampi, mutta noilla mennään

Lapioin kaivonkannet esille ja menin sisälle. Olen eristänyt kaikki putket talolta kaivoihin saakka. Toisen kaivon osalta pohja oli jäässä, jää ympäröi liuosputkia. Toisessa kaivossa jäätä ei ollut. Mittasin lämpöjä IP-mittarilla. Samat lukemat molemmissa kaivoissa (siis putkissa). - 14C ja - 17C.

***mittasitko käyntijakson aikana ja siitä muoviputkesta? IP-mittareilla kohteen emissiokerroin tekee tepposia ( kts. http://www.sintrol.com/files/sintrol/productfiled/768file2Upload.pdf )
Eli molemmista kaivoista pitäisi saada mitattua meno/paluu siitä muoviputken päältä (siinä ainakin oma mittari antaa "oikeita" lukuja). Nythän ei haeta edes absoluuttista arvoa, vaan sitä miten kaivot suhteutuvat toisiinsa.

Toisesta lukemat tulivat jään päältä, ts. putken ympärillä jäätä ja mittasin siitä.

*** taitaa olla turhaa siitä mittailla

Ei taida kaivojen syvyys olla riittävä. LÄ tehtaalta syvyys on poraajille tullut. Pitääkö porata kolmas kaivo ja yhdistää se jotenkin toiseen kaivoon? En tiedä. Kummalta tuntuu.

*** ei tätä sotaa nyt ihan vielä ole sodittu kun kerran kämppä lämpenee, eikä mitään ole mennyt rikki. Pumppukaan ei käy kuin puolet vuorokaudesta.
Oliko kaivoissa linjasäätöventtiilejä, eli pystyykö tasapainoitusta tarvittaessa muuttamaan?
Tapahtuuko kaivojen yhdistäminen toisessa tarkistuskaivossa?
Kuinka paljon on kaivojen välinen etäisyys?


Pumpun käynti luokkaa 13 h, sähkön kulutus 90 kWh:n luokkaa. yläkerran lämmöt entiset. Tallia en ole kuristanut. Nyt tulossa kovat pakkaset, taitaa pumppu hurista koko ajan.

*** anna hurista vaan. Pidä a-tallista ilmanvaihto pois päältä. Kesällä saat puhallinkonvektoreilla palautettua kaivosi lähtöasetelmiin. Seuraa paisuntasäiliön nesteen pintaa (kannattaa laittaa nyt vaikka tussilla merkki missä kohtaa pinta on).

Jos kaivosi jäätyvät ja jää alkaa puristaa putkia kokooon niin sen pitäisi näkyä ensimmäisenä siitä että nestepintakohoaa ja nesteet lentää lattialle. Mitään sellaistahan ei ole vielä tapahtunut? Voisit seurata yhden käyntijakson maapiirien lämpötilakehityksen ja merkitä tulokset minuutin välein ylös ja laittaa tulokset näkyville.

Sitten kun on neljä päivää kärvistelty pakkasessa niin sama homma uudestaan.

Pysyykö yläkerta edelleen yhtä viileänä? Oletko kuristanut alakerran kiertoa?

Jani

[parantala]

Terve vaan...
En ole lukenut kokonaan tätä ketjua läpi, mutta heitän kommentin kaivoista.

Meillä lupakuvista katsottuna lämmitettävää tilavuutta 1100m3.
Meillä on V15 pumppu ja YKSI 200m KAIVO, jossa "tehollinen" syvyys n. 190m. Kaivo on 5" halkaisijalla ja keruu kahdella putkella.

ELI, tekisi mieli sanoa että kyllä teillä kaivojen kapasiteetti riittää. Tuliko vettä hyvin? Olen itse miettinyt, että voisiko kaivojen toimintaa "tehostaa" laittamalla sinne pumppu joka tekisi virtausta kaivoon ja estäisi mahdollisen jäätymisen.

[Peruslämmittäjä]

Hei,

Ja väleihin ## merkillä vastauksia...

*** rupeaa olemaan sillä rajoilla että yksi syvempi kaivo olisi ollut tehokkaampi, mutta noilla mennään[/color]

Lapioin kaivonkannet esille ja menin sisälle. Olen eristänyt kaikki putket talolta kaivoihin saakka. Toisen kaivon osalta pohja oli jäässä, jää ympäröi liuosputkia. Toisessa kaivossa jäätä ei ollut. Mittasin lämpöjä IP-mittarilla. Samat lukemat molemmissa kaivoissa (siis putkissa). - 14C ja - 17C.

***mittasitko käyntijakson aikana ja siitä muoviputkesta? IP-mittareilla kohteen emissiokerroin tekee tepposia ( kts. http://www.sintrol.com/files/sintrol/productfiled/768file2Upload.pdf )
Eli molemmista kaivoista pitäisi saada mitattua meno/paluu siitä muoviputken päältä (siinä ainakin oma mittari antaa "oikeita" lukuja). Nythän ei haeta edes absoluuttista arvoa, vaan sitä miten kaivot suhteutuvat toisiinsa.

Toisesta lukemat tulivat jään päältä, ts. putken ympärillä jäätä ja mittasin siitä.

*** taitaa olla turhaa siitä mittailla.

#### Jep, tiedossa oli. Mittasin kuitenkin ja laitoin tänne tiedoksi. Siis jäätä ei ollut siten että "pientä kuuraa" putken ympärillä, vaan putket jään sisällä  
Ei taida kaivojen syvyys olla riittävä. LÄ tehtaalta syvyys on poraajille tullut. Pitääkö porata kolmas kaivo ja yhdistää se jotenkin toiseen kaivoon? En tiedä. Kummalta tuntuu.

*** ei tätä sotaa nyt ihan vielä ole sodittu kun kerran kämppä lämpenee, eikä mitään ole mennyt rikki. Pumppukaan ei käy kuin puolet vuorokaudesta.
Oliko kaivoissa linjasäätöventtiilejä, eli pystyykö tasapainoitusta tarvittaessa muuttamaan?
Tapahtuuko kaivojen yhdistäminen toisessa tarkistuskaivossa?
Kuinka paljon on kaivojen välinen etäisyys?

### Linjasäätöventtileitä ei ole. Putket eivät yhdisty kaivoissa. Yhdistys tehty talon sisällä teknisessä tilassa. Putkien päällä eristeet, jos lämpötilan haluaa mitata, pitää repiä pois eristykset. Kaivojen välinen etäisyys on n. 14-15 m. Nämä linjasäätöventtiilit voi kyllä asentaa talon sisälle. Ahdas paikka, mutta mahdollista.

Pumpun käynti luokkaa 13 h, sähkön kulutus 90 kWh:n luokkaa. yläkerran lämmöt entiset. Tallia en ole kuristanut. Nyt tulossa kovat pakkaset, taitaa pumppu hurista koko ajan.

*** anna hurista vaan. Pidä a-tallista ilmanvaihto pois päältä. Kesällä saat puhallinkonvektoreilla palautettua kaivosi lähtöasetelmiin. Seuraa paisuntasäiliön nesteen pintaa (kannattaa laittaa nyt vaikka tussilla merkki missä kohtaa pinta on).

Jos kaivosi jäätyvät ja jää alkaa puristaa putkia kokooon niin sen pitäisi näkyä ensimmäisenä siitä että nestepintakohoaa ja nesteet lentää lattialle. Mitään sellaistahan ei ole vielä tapahtunut? Voisit seurata yhden käyntijakson maapiirien lämpötilakehityksen ja merkitä tulokset minuutin välein ylös ja laittaa tulokset näkyville.

### Tarkoitatko niitä lukemia, joita mittarit jotka jo maapiiriin asennettuna, antavat? Vai kahden kaivon erillisiä piirejä?
Sitten kun on neljä päivää kärvistelty pakkasessa niin sama homma uudestaan. [/color]

Pysyykö yläkerta edelleen yhtä viileänä? Oletko kuristanut alakerran kiertoa?

#### Ed. viileää on. En ole alakertaa kuristanut, enkä uskaltanut AT:n lämpötilaa vielä pienentää. SIellä on nyt +15 C, ajattelin mennä tasoon +12 C. Kovat pakkaset tulossa, näiden jälkeen, jahka AT:n ovet on kunnossa.

### Tallin ovien yläpuoli on tehty puusta, sinne ei tarvitse tehdä vastaavia toimenpiteitä mitä itse olet tehnyt. Kumitiiviste pitäisi saada vain tiiviisti oveen kiinni. OLETKO huomannut että tallin ovien lamellien reunoissa on raot, joita ei saa tukittua. Talliin sisälle valot ja kurkkaapa vinosti oven reunaan ulkoapäin.

T. PL

[sailor]

### Linjasäätöventtileitä ei ole. Putket eivät yhdisty kaivoissa. Yhdistys tehty talon sisällä teknisessä tilassa. Putkien päällä eristeet, jos lämpötilan haluaa mitata, pitää repiä pois eristykset. Kaivojen välinen etäisyys on n. 14-15 m. Nämä linjasäätöventtiilit voi kyllä asentaa talon sisälle. Ahdas paikka, mutta mahdollista.

Sorry  :-/ kun kävit "turhaan" kaivelemassa kaivoja. On varmaan ensimmäinen talo, jossa tuotu tuplaputket sisään tekniseen tilaan. Saisitko eristeisiin pikku reiät, joilla pääsisit muoviputkeen sohottamaan IP-lämpömittarilla? Ennen ei kannata ihmetellä venttiilien asennusta ennen kuin selviää onko epätasapainoa.


### Tarkoitatko niitä lukemia, joita mittarit jotka jo maapiiriin asennettuna, antavat? Vai kahden kaivon erillisiä piirejä?


Niitä asennettujen mittarien lukemia. Tietysti jos saat eristeisiin kolot niin samallahan sitä mittaa vaikka molempia kaivoja (ja saa osviittaa IP-mittarin tarkkuudesta).

### Tallin ovien yläpuoli on tehty puusta, sinne ei tarvitse tehdä vastaavia toimenpiteitä mitä itse olet tehnyt. Kumitiiviste pitäisi saada vain tiiviisti oveen kiinni. OLETKO huomannut että tallin ovien lamellien reunoissa on raot, joita ei saa tukittua. Talliin sisälle valot ja kurkkaapa vinosti oven reunaan ulkoapäin.


Perkule kun tulikin tänään päivällä ihmeteltyä sivusta paistavaa valoa   Ulkopuolella on sivuissa (kuten päälläkin) muovilistat, joista tuo valo paistaa läpi. Täytyy lauhemmilla keleillä tutustua josko sisäpuolelle saisi tiivistettä.

Se ainakin selvisi että kun laittaa autotallin  ja huoneiston välisen oven kiinni (palo-ovi tiivisteillä) niin ilmavuoto oven raoista putoaa kymmenesosaan --> sinunkin kannattaa tarkistaa ettei "huju" jatku a-tallissa IV-koneen sammuttamisesta huolimatta.

Itse tulppasin poistoventtiilin vanhoilla työkintailla (100mm reikä pihalle)  8-)

Jani

[Peruslämmittäjä]

Heips,

Sorry   kun kävit "turhaan" kaivelemassa kaivoja.

*** Kaivoissa on aina hauska käydä, vähän ahdas luukku. Pelkäsin että pyydät istumaan kaivoissa sen tunnin ja mittailemaan noita lämpötiloja siellä. Olis tarvinnut ottaa mukaan sellainen 12v vanha lasinen laulukirja lämmikkeeksi. Poispääsy ois voinu olla sitten vähän vaikeempaa  


 On varmaan ensimmäinen talo, jossa tuotu tuplaputket sisään tekniseen tilaan. Saisitko eristeisiin pikku reiät, joilla pääsisit muoviputkeen sohottamaan IP-lämpömittarilla? Ennen ei kannata ihmetellä venttiilien asennusta ennen kuin selviää onko epätasapainoa.

*** Olen huomannut että olemme olleet rakentamisessa edelläkävijöitä monessa suhteessa  8-)

*** Taidan viritella niihin samanlaiset lämpömittarit ja systeemit mitä tein aikaisemmin niihin yhteisiin putkiin.


Se ainakin selvisi että kun laittaa autotallin  ja huoneiston välisen oven kiinni (palo-ovi tiivisteillä) niin ilmavuoto oven raoista putoaa kymmenesosaan --> sinunkin kannattaa tarkistaa ettei "huju" jatku a-tallissa IV-koneen sammuttamisesta huolimatta.

Itse tulppasin poistoventtiilin vanhoilla työkintailla (100mm reikä pihalle)  

*** AT:ssa yksi pikkuovi ulos. Sen tiivisteet pitäisi olla kunnossa.

*** Yhden jutun huomasin, kun tarkastelin noita kaivosta tulevia putkia. Olen laittanut 110mm viemäriputket kulkemaan kaivolta talon sisälle saakka. Koko matkan eriste putkien päällä, viemärin päällä stryroxlevyjä. Nyt tekniseen tilaan puhaltaa kaivoista kylmää ilmaa neljästä viemäriputkesta. Pitänee tilkitä ne jotenkin.

*** Parantalalta tuli lohduttava viesti kaivojen lämpötiloista ja syvyydestä.

*** Minulla porakaivot on tehty niin että ympärillä on betoninen kaivonrengas, tämän päällä kansiosa jossa luukku josta pääsee kaivoon sisälle. Kylmä pääsee tällähetkellä kaivoon helposti. Olisiko järkeä eristää kaivot kunnolla ensikesänä? Onko eristyksellä mitään merkitystä?

T. PL

[sailor]

*** Taidan viritella niihin samanlaiset lämpömittarit ja systeemit mitä tein aikaisemmin niihin yhteisiin putkiin.

Älä unohda kalibrointia ja piitahnaa



*** AT:ssa yksi pikkuovi ulos. Sen tiivisteet pitäisi olla kunnossa.

Tarkoitin autallin "hujulla" sinun tapauksessasi sitä että jääkö IV-koneen putkistoon vapaakierto päälle, eli vetääkö putkisto sieltä horojen ovien välistä pakkasilmaa talliin ?

*** Yhden jutun huomasin, kun tarkastelin noita kaivosta tulevia putkia. Olen laittanut 110mm viemäriputket kulkemaan kaivolta talon sisälle saakka. Koko matkan eriste putkien päällä, viemärin päällä stryroxlevyjä. Nyt tekniseen tilaan puhaltaa kaivoista kylmää ilmaa neljästä viemäriputkesta. Pitänee tilkitä ne jotenkin.

Itse olen survonut noihin pakkausmuovia.


*** Minulla porakaivot on tehty niin että ympärillä on betoninen kaivonrengas, tämän päällä kansiosa jossa luukku josta pääsee kaivoon sisälle. Kylmä pääsee tällähetkellä kaivoon helposti. Olisiko järkeä eristää kaivot kunnolla ensikesänä? Onko eristyksellä mitään merkitystä?

Minulla on 50mm eps:stä leikattu suikaleet samanlaisen kaivorenkaan ulkopuolelle. Kannen eristeenä ei ole mitään. Suunnittelin aikoinaan että leikkaan kaivonrenkaan muotoisen pyöreän EPS-kappaleen, jonka pudotan kaivon sisään talveksi. On jäänyt tekemättä, kun kuitenkin sinne pitää könytä keväisin laittamaan kastelupumppu kiinni.

Nyt kasaat vain runsaasti lunta kaivojen päälle/ympärille.

Millää korkeudella sinulla on vedenpinnat kaivoissa? Oliko porausvaiheessa runsas tuotto?

Jani

P.S Kokkolassahan on ihan leppoisat kelit, täällä -26.7  

[kaksikaivoa]

Hei !

Tuo kahdella putkella sisääntuonti on hyvä ratkaisu - edellyttäen että sisällä on linjasäädöt molempiin piireihin.

Käy ostamassa purkki uretaania, jolla tukit putkien ilmavuodot, sillä eristämättä kaivosta käy melkoinen kylmä puhuri sisälle.

Mittaroinnista - osta kerralla tarkkuusmittari kahdella erillisellä putkianturilla, niin saat suhteellisen oikeat lämpötilat ja voit lisäksi seurata samanaikaisesti menoja ja tuloja. Anturit eristettävä hyvin
mustalla eristenauhalla ja vedettävä päälle vielä alumiiniteipit.
Kiinnität anturit täten pysyvästi putkien kuparisiin osiin, niin voit seurata lämpötiloja halutessasi milloin vain.

[Peruslämmittäjä]

Heip,

Nyt Ouman Trends toimii. Olisi dataa laittaa tänne näkyville. En osaa liittää tuota kaaviokuvaa näihin viesteihin.

Mites se onnistuu?

T. PL

[kaksikaivoa]

Kysyisin peruslämmittäjältä, kuinka paljon syvyyttä on porakaivoissa KALLIOSSA ja mikä on em. aktiivisyvyys  ?

Luin ketjua, mutten nopeasti läpikäyneenä huomannut tietoja edellisestä.

Pahasti näyttää siltä, että säädöt sekaisin - tai toimintahäiriö.
Pyydä huoltomies paikalle, ja jätä asia heidän hoidettavikseen.
Pumppu näyttää toimivan mallikkasti kuin myös keruukin, mutta
kutsu valmistajan mekaanikko paikalle.

[Peruslämmittäjä]

Hei,

Suoraan kysymykseen suora vastaus: Ei mitään tietoa mikä on aktiivisyvyys ja mikä on kallion osuus kaivossa. En tiedä onko porareilla jotain dataa porauksesta ja saisiko sen sieltä vielä. Laskua katsoin, siinä näkyy syvyydet ja hinta. En muista että olisin heiltä saanut mitään raporttia poraamisen jälkeen. Ihan hyvä yritys, toiminut jo pitkään. Hoiti asian hienosti.

Vettä tuli molemmista kaivoista. Veden pintaa en ole seurannut, en tiedä onko tullut "yli". Kaivoille ei ole rakennettu mitään poistoja etc. ylimääräiselle vedelle.

Arvatkaapa kuinka monta kertaa olen tässä kolmen vuoden aikana ollut yhteydessä LÄ huoltoon + urakan tehneeseen yritykseen (Ei ole mikään  pieni nyrkkipaja, pitäisi olla osaamista, vaan kun ei ole!!!)? LÄ miestä olen pyytänyt paikalle jo joulukuussa, urakoitsija korjasi silloisen vian. LÄ tehtaalle pitäisi lähettää pumpusta nyt dataa.

Täällä foorumissa joku kirjoitti, että oli saanut Ouman Trends ohjelman avulla selville että pumpussa oli joku vika, miten tällaisia tietoja saa ohjelman avulla?

Eli tänne foorumiin tulin, sattumalta, hakemaan apua. Sitä olen saanutkin, kiitos siitä. On tullut erittäin hyviä viestejä myös privaatisti.

Sailorin etc. ohjeiden mukaan ollaan menty, kaivojen lämpötilaero tulisi selvittää. Se, miten sen toteutan, on vielä auki. Jahka se tämän illan aikana saunoessa tulee mieleen.

TÄSSÄPÄ TUON ESILLE KOKO LÄMPÖPUMPPUMAAILMAN SUURIMMAN ONGELMAN: TODELLISIA ASIANTUNTIJOITA ON TODELLA VÄHÄN JA MILLOIN TIETÄÄ ETTÄ SELLAINEN OSUU KOHDALLE!! JA TÄMÄ On NIIN %&%%#€&%€€.

Mutta jatketaan...

T. PL

[tomppeli]

Heip,
Nyt Ouman Trends toimii. Olisi dataa laittaa tänne näkyville. En osaa liittää tuota kaaviokuvaa näihin viesteihin.
Mites se onnistuu?
T. PL

Kuvan voit laittaa vaikkapa näin.
- Ota näyttöruudusta PrtSc (PrintScreen) tai SreenSave ja talleta se koneellesi. Käyrästö on nyt kuvattu. Jos haluat , voit jollain kuvankäsittelyohjelmalla leikata kuvasta turhat reuna-alueet pois.
- Avaa selaimelta yhteys johonkin IMAGEHOUSTING -palveluun. Tässä muutamia.:
http://www.aijaa.com/
http://kuva.termiitti.com
- Kuvan up loudaamista varten klikkaa sieltä "BROWSE" -painiketta, jolloin pääset valitsemaan koneesi tiedostosta tallettamasi kuvan käyristä.
- Talleta kuvan osoitelinkki.
- Liitä tuo linkki forum postaukseesi, niin me muutkin pääsemme ihailemaan käyrästöäsi.
Esimerkiksi näin.:
http://kuva.termiitti.com/v.php?img=614

Porukka varmaan pystyy sitten tarkemmin kommentoimaan ja auttamaan pumpun virittelyssä.
Sinänsä käyntijaksot vaikuttavat kovasti lyhyiltä. Varmaan on tarvetta viritellä.

[parantala]

Kuvan voit laittaa vaikkapa näin.
- Ota näyttöruudusta PrtSc (PrintScreen) tai SreenSave ja talleta se koneellesi. Käyrästö on nyt kuvattu. Jos haluat , voit jollain kuvankäsittelyohjelmalla leikata kuvasta turhat reuna-alueet pois.
 

Mielestäni Ouman Trend tallentaa oletuksena c:/temp hakemistoon fileä nimeltä "Trend" joka on valmiiksi jpg-muodossa. Eli sen kun kopsaa Tomppelin ohjeiden mukaan nettiin niin hyvä tulee.

[Peruslämmittäjä]

*** Taidan viritella niihin samanlaiset lämpömittarit ja systeemit mitä tein aikaisemmin niihin yhteisiin putkiin.

Älä unohda kalibrointia ja piitahnaa



*** AT:ssa yksi pikkuovi ulos. Sen tiivisteet pitäisi olla kunnossa.

Tarkoitin autallin "hujulla" sinun tapauksessasi sitä että jääkö IV-koneen putkistoon vapaakierto päälle, eli vetääkö putkisto sieltä horojen ovien välistä pakkasilmaa talliin ?



*** Minulla porakaivot on tehty niin että ympärillä on betoninen kaivonrengas, tämän päällä kansiosa jossa luukku josta pääsee kaivoon sisälle. Kylmä pääsee tällähetkellä kaivoon helposti. Olisiko järkeä eristää kaivot kunnolla ensikesänä? Onko eristyksellä mitään merkitystä?

Minulla on 50mm eps:stä leikattu suikaleet samanlaisen kaivorenkaan ulkopuolelle. Kannen eristeenä ei ole mitään. Suunnittelin aikoinaan että leikkaan kaivonrenkaan muotoisen pyöreän EPS-kappaleen, jonka pudotan kaivon sisään talveksi. On jäänyt tekemättä, kun kuitenkin sinne pitää könytä keväisin laittamaan kastelupumppu kiinni.

Nyt kasaat vain runsaasti lunta kaivojen päälle/ympärille.

Millää korkeudella sinulla on vedenpinnat kaivoissa? Oliko porausvaiheessa runsas tuotto?

No niin, vähän uusia mittauksia...

Taas Clas Ohlosonilla vierailtu, hankin sellaisen giditaalisen lämpötittarin, johon saa kytkettyä kaksi lämpötila-anturia kiinni. Kalibroin mittarin, jää-vesiseoksessa molemmat anturit +-0C.

Laitoin anturit kuparitahnan, nippusiteen kanssa kaivolta ylös nouseviin putkiin kiinni (metalliosaan). Hieman hankala paikka, eristys tuottaa ongelmia. Kahden kaivon sisääntulevan nesteen lämpötilaero on 1 C. Tuota eristystä pitää vielä tarkistaa...

Oumannilta dataa tullut. Kompura käy n. 10 min ja huilaa n. 8 min.

Kaverit kävi vaihtamassa AT:n oviin alatiivisteet. Säätivät ovet. Eikä tullut kuin vähän huonommaksi mitä ennen vaihtoa ja säätöä. Tosi on! Huomenna ottavat asian uusiksi.

Yritän kaapata kuvan ja laittaa tavalla tai toisella tänne nähtäväksi...

Niin kaivoista. Vettä tuli molemmista, paljonko? En muista.

T: PL

 

[Peruslämmittäjä]

Eka yritys käppyrän suhteen,

Täältä sen pitäis löytyä, avautuuko?ftp://http://www.aijaa.com/v.php?i=5627242.jpg

A HREF="http://www.aijaa.com/v.php?i=5627242.jpg" TARGET="Aijaa.com"><IMG SRC="http://i7.aijaa.com/t/00884/5627242.t.jpg"></A>

T. PL

Edit: Taitaa avautua.

Asetuksista Ylämin 50, Alamin 29.

[sailor]

Pitihän se trendi itsellekkin virittää, samoin 3 vuotta sitten IPAlta saatu ntc-vastus mittaamaan maapiirin tuloa. Eka huomio on että kaivoni on astetta kylmempi kuin korjattu sisäulkolämpötilamittarin lukema  

Toinen huomio on että laskin alaerotusta 10 asteesta 8 asteeseen. Tällöin ainakaan tällä kelillä (-13) maaliuos ei lähde enää seuraavalle kierrokselle. Maaliuoksen lämpö siis tulee askel kerrallaan alas.

Minulla on alaminimi nyt 25 asteessa ja yläminimi 39 asteessa. Eli tulistus hoitaa ylälämpöjen ylläpidon.

Jos haluat harventaa käyntiväliä niin ainoa mahdollisuus on laskea alaminimiä. Koitas laskea vaikka 26:een, niin näet käppyröistä kuinka seuraava käynnistys siirtyy kun L1 lämpö ja alaminimi rupeavat kohtaamaan.

Koneen käynnistyessä menee hetken aikaa lämpökäyrää lämpimämpää vettä kiertoon ja alalämpö nousee tosi hitaasti -> kunnes shuntit ajavat itsensä taas kiinni ja alalämpö nousee tosi nopeasti tavoitearvoonsa.

Jani

[Peruslämmittäjä]

Jani,

Uusin kysymyksen (Tässä puhumme ns. vanhasta LÄ V15 mallista about vm 2005-06, muissa tekniikka ilmeisesti eroaa hiukkasen tai sitten paljonkin):

Yhtä asiaa olen miettinyt. Mikä varmistaa nyt sen että varaajassa on riittävä lämpötila tappamaan bakteerit?

Sinulla työ ylämin on noin alhaalla. Mihin lämpötilaan varaajasi nousee?

Tuossa kopion netissä Legioonalais-bakteeriin liittyvää artikkelia.

Onko nyt vaarana se että laskemalla ylämin asetusta liikaa, lämpimän käyttöveden lämpötila ei nouse riittävän korkealle, vai hoitaako tulistus tämän, niin että varaajan yläosan lämpötila käy riittävän ylhäällä?

Mites kesällä? Mitkä arvot?


Lähde: Rakennuslehti 24.1.2010

Koko artikkeli: http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/10194.html
Artikkelista osa:

Taloyhtiön ja asukkaan toimet legionelloosin estämiseksi

Asukas tai talonomistaja: Tarkista lämpimän käyttöveden lämpötila. Ellet saa yli
50 °C:n vettä käyttöösi, huomauta asiasta isännöitsijälle tai säädä itse lämpimän veden lämpötila riittävän korkeaksi. Laske hanoista ja suihkusta joskus myös kuuminta mahdollista (vähintään 50 °C) vettä vähintään 1-2 minuutin ajan.

Käytä kaikkia vesipisteitä säännöllisesti. Juoksuta taukojen ja katkosten jälkeen ensimmäiset litrat suoraan viemäriin. Tyhjennä poreammeesta vesi aina käytön jälkeen.

Isännöitsijä ja kiinteistön huoltohenkilö: Huolehdi, että lämmin käyttövesi kaikissa vesipisteissä on yli 50 °C. Myös kierrosta palaavan veden lämpötilan olisi oltava vähintään 50 °C. Huolehdi, että kylmävesi on aina alle 20 °C.

Jos kiinteistössäsi on avoin jäähdytysjärjestelmä, varmistu sen huollosta, desinfioinnista ja turvallisuudesta. Jos kiinteistössä on kostutin, niin huolehdi, että se huolletaan ja desinfioidaan.

Omaa jäähdytysjärjestelmää pitää vielä tarkastella.'


T. PL

Vai pitäiskö laittaa nimimerkiksi: Parempi muutama euro lisää sähkölaskuun arkun sijasta  :-?

[Peruslämmittäjä]

Alamin tiputus ja sen vaikutus kompressorin käyntiin.

Tiputin AlaMin arvon 29 arvoon 26, käppyrässä näkee miten kompuran käynti muuttui.

Loppu leikkautuu pois, viivan jälkeen arvo on 26, ennen viivaa käppyrässä arvo 29.




T. PL

[sailor]

Uusin kysymyksen (Tässä puhumme ns. vanhasta LÄ V15 mallista about vm 2005-06, muissa tekniikka ilmeisesti eroaa hiukkasen tai sitten paljonkin):

Yhtä asiaa olen miettinyt. Mikä varmistaa nyt sen että varaajassa on riittävä lämpötila tappamaan bakteerit?

Ruotsalaispumpuilla varaaja nostetaan 2-3 viikon välein 55 asteeseen, jossa legionella pöpöt kuolee. Itse olen ratkaissut sen siten että kylpypäivänä laitan alaminimiä suuremmalle ja annan tulistuksen hoitaa asian.

Sinulla työ ylämin on noin alhaalla. Mihin lämpötilaan varaajasi nousee?

Ulkona -28 asteessa nousi 59 asteeseen, nyt kun on -13 astetta niin ylälämpö huitelee 45-48 asteen välillä. Asteenkin osto alaminimiin tekee yön aikana aika paljon ylälämmöille.


Onko nyt vaarana se että laskemalla ylämin asetusta liikaa, lämpimän käyttöveden lämpötila ei nouse riittävän korkealle, vai hoitaako tulistus tämän, niin että varaajan yläosan lämpötila käy riittävän ylhäällä?

Hoitaa, tuolla yläminimin laskemisella 39 asteeseen haen sitä että pumppu ei ohjautuisi kuin hädän hetkellä ylälämpöjen ohjaamana.


Mites kesällä? Mitkä arvot?

Hassua kyllä, mutta yläminimi saa olla edelleen 39 asteessa. Alaminimin laitan 43 asteeseen ja alaeron 8-10. Tällöin pumppu käy 2-3 kertaa päivässä ja nostaa pannun lämmöt hallitusti sinne 50 asteen paremmalle puolelle.

Jos kesällä kun ei ole lämmitystarvetta pidät yläminimin esim. 55 asteessa, niin alalämmöt nousevat koneen käydessä niin korkealle että suojaus katkaisee käynnin. Kaksoisvaippavaraajassa  sisäsäiliö ei kerkeä lämmetä, kun ulkosäiliö tökkää jo rajoitukseen. 5 minuutin päästä kone yrittää taas uudestaan (=pätkäkäyntiä)

Lue "LÄ:n helleasetukset" viestiketju.

Asiasta toiseen: voisit mitata kaivosi lämpötilan laittamalla käyntitauon (yli 5 min pysähtymisestä) maalämpö-0-auto kytkimen 0-asentoon. Tällöin pumpun käynnistyessä kompura ei lähde päälle, vaan pelkkä liuospumppu. Anna pyöriä 20-30min ja ota maapiirin lämpötilalukemat ylös. Omat sisäulkolämpötilamittarin anturit näyttivät 30min jälkeen 1.9 astetta ja asentamani ntc-vastus Oumaniin 0.9 astetta.

Kokeen aloitusta saa tietysti nopeutettua laittamalla alaminimiksi vaikka 45 astetta. Kokeen lopuksi alamini takaisin ja kytkin auto asentoon ja kompura käynnistyy jos reunaehdot täyttyvät.


Jani

[sailor]

Alamin tiputus ja sen vaikutus kompressorin käyntiin.

Tiputin AlaMin arvon 29 arvoon 26, käppyrässä näkee miten kompuran käynti muuttui.

Loppu leikkautuu pois, viivan jälkeen arvo on 26, ennen viivaa käppyrässä arvo 29.


T. PL

Taisi tauot ja käyntijaksot hieman pidentyä  8-) Kuten huomaat, niin sinulla on klo 17.30 kohdalla ylälämpöjen ohajaama käynnistysjakso, jossa alalämmöt ovat (turhaan) käyneet 50 asteessa. Jos yläminimi olisi ollut samassa kuin minulla, niin koko käynnistysjaksoa ei olisi tullut, vaan ylälämmöt olisivat nousseet parin käyntijakson aikana samaan.

Kuten huomaat niin alalämmöt eivät käy muutoksen jälkeen yhtä korkealla eli hyötysuhde on parempi. Menovesi aaltoilee hieman enemmän kuin aikaisemmin, eli aluksi suntti on täysin auki ja päästää vähän aikaa ylimääräistä lämpöä lattioihin. Mulla on vielä suntin moottoria hiukan hidastettu.

Kuten huomaat muutoksen jälkeen ylälämpökin hieman aaltoilee, eli pitkä tauko, jossa alaminimi menee käyrän alle aiheuttaa sen että ylälämpöäkin "syödään" pikkuisen.

(Tässä pitää olla syksyllä tarkkana, jotta esim. alaminimillä 23 astetta ei ajeta koville pakkasille, muutoin voi käydä niin että syödään ylälämpöä niin paljon, että pumppu muuttuukin ylälämpöohjatuksi.)

Erinomaisen kuvan olet ottanut, tuossa näkyy kaikki oleellinen suihkussakäyntiä myöten. Koitappa vielä alaminimi 25:lla kun ei ole tuon enempää pakkasta.

Jani

[Peruslämmittäjä]

Lainaus Janilta:

Asiasta toiseen: voisit mitata kaivosi lämpötilan laittamalla käyntitauon (yli 5 min pysähtymisestä) maalämpö-0-auto kytkimen 0-asentoon. Tällöin pumpun käynnistyessä kompura ei lähde päälle, vaan pelkkä liuospumppu. Anna pyöriä 20-30min ja ota maapiirin lämpötilalukemat ylös. Omat sisäulkolämpötilamittarin anturit näyttivät 30min jälkeen 1.9 astetta ja asentamani ntc-vastus Oumaniin 0.9 astetta.

Kokeen aloitusta saa tietysti nopeutettua laittamalla alaminimiksi vaikka 45 astetta. Kokeen lopuksi alamini takaisin ja kytkin auto asentoon ja kompura käynnistyy jos reunaehdot täyttyvät.



*** Minun ongelmani käynnistyivät, kun pidin kytkintä Auto-asennossa. Kompura ei ollut lähtenyt käyntiin, meni vastukselle. Katso ketjun alku. Minulle LÄ huoltopäivystäjä antoi neuvon pitää kytkin aina Maalämpö-asennossa, paitsi jos talvella poistuu paikkakunnalta. Mitäs tähän?

T. PL

[sailor]

Saa sitä pitää MAALÄMPÖ asennossakin, mulla se on ollut aina AUTO asennossa. Ei vaikuta testin kulkuun (MAALÄMPÖ-0-MAALÄMPÖ).

Katsoppa ihan pahisuttas mikä OUMAN versio sinulla on? Vanhemmat versiot bugitti oudosti. Itsellänikin päivitetty PROM.

Jani

[Peruslämmittäjä]

Minun versioni,

Ouman eh-201/gl
Versio 1.17
06500456

Mitähän tuo alin numerosarja tarkoittaa?

T. PL

[sailor]

ver 1.17 on bugivapaa, eli todnäk ainakaan siitä ei ole ongelmat johtuneet.

Jani

[Peruslämmittäjä]

Hei,

Uutta käppyrää. Kun laitoin AlaMin arvoon 25, lähti kiertoon kylmempää vettä mitä käyrän mukaan piti mennä.

Nyt asetukset YläMin 44
                     AlaMin 27
Vaihdoin alaerotukseksi 8 astetta.

Ed. ongelmana se ettei lattiaan mene sen lämpöistä vettä, mitä pitäisi. Etenkin tuo toinen Ouman ajaa lattiapiiriin 1.0 viiva 0.6 C astetta kylmempää liuosta.

Sama näyttää olevan L1 piirin kanssa.




T. PL

[sailor]

Hei,

Uutta käppyrää. Kun laitoin AlaMin arvoon 25, lähti kiertoon kylmempää vettä mitä käyrän mukaan piti mennä.

Nyt asetukset YläMin 44
                     AlaMin 27
Vaihdoin alaerotukseksi 8 astetta.

Ed. ongelmana se ettei lattiaan mene sen lämpöistä vettä, mitä pitäisi. Etenkin tuo toinen Ouman ajaa lattiapiiriin 1.0 viiva 0.6 C astetta kylmempää liuosta.

Sama näyttää olevan L1 piirin kanssa.




T. PL

Huomasitko että trendistä näkee myös ne keskimääräiset lämpötilat (100 viim. mittausta)?

Juuri se on ideana tuossa "alilämpöisessä" alaminimissä että koneen käynnistyessä shuntti on sepposen selällään ja lämpöä pusketaan vähän aikaa suoraan lattiaan.

Eli tuo osuus kuvaajassa, jossa L1 menovesi on kuumempaa kuin alaminimi

Oumanissa on suojaus, eli tuo alaminimi "nousee" itsestään kun lämpökäyrän pyynti lisääntyy. Olikohan niin että alaminimi 3 astetta alle lämpökäyrän voi laskea. Eli vaikka alaminimi on 25 asteessa, niin kun pakkanen kiristyy ja käyrän pyynti nousee 29 asteeseen --> kone käynnistyy kun alalämpö laskee 26 asteeseen.

Eli jos lasket alaminimiä ja lämpö ei riitä, niin sitten täytyy nostaa käyrää asteella ylemmäs.

Mites sen yläkerran kanssa on käynyt? Saitko sitä lämpöä sinne?

Entäs laitoitko ulkolämpötilan hidastusta?

Jani

P.S Naurettavan kuumaa teillä Kokkolassa, täällä paukuttaa -20 koko ajan

[Peruslämmittäjä]

Huomasitko että trendistä näkee myös ne keskimääräiset lämpötilat (100 viim. mittausta)?

*** Olen huomannut.

Juuri se on ideana tuossa "alilämpöisessä" alaminimissä että koneen käynnistyessä shuntti on sepposen selällään ja lämpöä pusketaan vähän aikaa suoraan lattiaan.

*** Eli kokeilen niin, että korjaan käyrää asteella ylös 0 ja -20:n kohdalla.

Eli tuo osuus kuvaajassa, jossa L1 menovesi on kuumempaa kuin alaminimi

Oumanissa on suojaus, eli tuo alaminimi "nousee" itsestään kun lämpökäyrän pyynti lisääntyy. Olikohan niin että alaminimi 3 astetta alle lämpökäyrän voi laskea. Eli vaikka alaminimi on 25 asteessa, niin kun pakkanen kiristyy ja käyrän pyynti nousee 29 asteeseen --> kone käynnistyy kun alalämpö laskee 26 asteeseen.

Eli jos lasket alaminimiä ja lämpö ei riitä, niin sitten täytyy nostaa käyrää asteella ylemmäs.

Mites sen yläkerran kanssa on käynyt? Saitko sitä lämpöä sinne?

*** Ei meinaa lämmetä. Jakotukit ylhäällä täysin auki. Kuristin AT:n lattiapiiriä, tavoittelen siellä tuollaista + 12 C:n lämpötilaa, nyt ollut + 15 C (+-1 C). Alakerran jakotukkia en ole kiristänyt.

*** Miten käy alakerran lämmöille, jos jakotukkia kuristaa? Jos on alakerta oikeassa lämmössä ja kuristaa jakotukin, kylmeneekö lattiat?

Entäs laitoitko ulkolämpötilan hidastusta?

*** jep, tämä pitäisi olla laitettuna.

*** Sitä maapiirin mittausta olen vielä vähän miettinyt. Minä voin totetuttaa sen myös pyörittämällä jäähdytyksen pumppua, laitan vain kompuran pois päältä.

*** Auto-0-Maalämpö kysymystäni et ilmeiseti ymmärtänyt oikein. Ymmärsin ettei se lämpötilakokeeseen mitään vaikuta. Vain ylipäätään ihmettelen LÄ neuvoa pitää kytkin Maalämpöasennossa


P.S Naurettavan kuumaa teillä Kokkolassa, täällä paukuttaa -20 koko ajan

*** Jep. lähen töistä kotiin. Täytyy laittaa täällä rannikolla aurinkovoiteet iholle ettei pala.

T. PL

[/quote]

[seppaant]

Mites sen yläkerran kanssa on käynyt? Saitko sitä lämpöä sinne?

*** Ei meinaa lämmetä. Jakotukit ylhäällä täysin auki. Kuristin AT:n lattiapiiriä, tavoittelen siellä tuollaista + 12 C:n lämpötilaa, nyt ollut + 15 C (+-1 C). Alakerran jakotukkia en ole kiristänyt.

Yksi syy huonoon kiertoon saattaisi olla putkistossa oleva ilma.
Olethan ilmannut putket?
Paineen nosto yleensä auttaa ilmavaivoissa, kuplat painuvat kasaan ja lähtevät helpommin liikkeelle.
Nosta paine siihen mihin varoventtiili antaa mahdollisuuden.
Mikä on järjestelmän paine nyt?
Kuinka paljon korkeammalla yläkerran lattia on painemittaria?

ATS

[sailor]

*** Auto-0-Maalämpö kysymystäni et ilmeiseti ymmärtänyt oikein. Ymmärsin ettei se lämpötilakokeeseen mitään vaikuta. Vain ylipäätään ihmettelen LÄ neuvoa pitää kytkin Maalämpöasennossa

Ihan samaa asiaa ajetaan takaa, eli kokeeseen ei vaikuta ja itsekin ihmettelen LÄ:n neuvoa

*** Ei meinaa lämmetä. Jakotukit ylhäällä täysin auki. Kuristin AT:n lattiapiiriä, tavoittelen siellä tuollaista + 12 C:n lämpötilaa, nyt ollut + 15 C (+-1 C). Alakerran jakotukkia en ole kiristänyt.

Alakerran jakotukkeja vaan kiinni puoli kierrosta kerrallaan. Vesi kiertää siellä missä on pienin vastus ja nyt se on alakerrassa.

*** Miten käy alakerran lämmöille, jos jakotukkia kuristaa? Jos on alakerta oikeassa lämmössä ja kuristaa jakotukin, kylmeneekö lattiat?
Ei todennäköisesti mitenkään, lattiapaluu alakerrasta laskee muutaman asteen kymmenyksen. Jos alakerran tukit eivät ole kokonaan auki niin väännä ensin kokonaan auki (ja laske kierrokset - merkkaa lapulle) ja sitten palaat takaisin lähtökohtaan ja kiristät puoli kierrosta kiinni. Mun täytyi piireihinkin (punaiset nupit) piirtää tussilla merkki, että tiesi koska 1/4 kierros oli käännetty kun teki hienosäätöä.

*** Sitä maapiirin mittausta olen vielä vähän miettinyt. Minä voin totetuttaa sen myös pyörittämällä jäähdytyksen pumppua, laitan vain kompuran pois päältä.

Luulen että ko. pumppu on vähän pieni tuohon tarkoitukseen (vrt. 460W:n liuospumppu). Trendiä seuraamalla sanoisin että 15-20 min. riittää, sitten ei lämpötila muuttunut enää mihinkään.

Jani

P.S 1 baari painetta riittää hyvin lattiapiirin paineeksi