Lämpö-Ässä V15 ongelmat!!! Mitä teen?

[Tulistin]

Joo, itsekin olen päätynyt siihen, että täytyy olla tyyppivika a.k.a. ominaisuus, kun tätä pätkäkäyntiä ei saa millään korjattua.  Tässä nyt näytiksi viimeisen vuorokauden käyrät, joista näkyy myös alaminimin pudotus 25 asteeseen klo 19:20.

Minun silmääni ei kyllä mitään huomattavaa eroa, tosin tuo yölämpötilan lasku vähän sotkee vertailua.




Jos alaosan lämpötila-anturi on oikeasti noinkin ylhäällä kuin kuvassa, niin mikähän järki siinä mahtaa olla?  Voisiko siirto alemmaksi onnistua/auttaa?  Sitten taas kun katsoo Sailorin lokia suurin piirtein vastaavalta ajanjaksolta, niin ei voi kuin hämmästellä miten mahdollista.  Sama pumppu pitäisi kuitenkin olla kyseessä...  Ilmeisesti jotain omia virityksiä tehtynä.

[Raid]

OT: Kyllähän tuo näyttää aika hirveältä kun tähän vertaa.




 Itse en lämmitä KV:tä olenkaan arkisin ennen klo 16 koska kotona ei kukaan sitä käytä suuria määriä yleensäkkään klo 23-16 välisenä aikana. Sen välin pärjää hyvin tuolla 250l erillisellä kv varaajalla.

[Tulistin]

OT: Kyllähän tuo näyttää aika hirveältä kun tähän vertaa.

Tuleehan tuossa meikäläisen kompuralle 30-50 käynnistyskertaa vuorokaudessa, joten se lienee suurin haitta.  Muutenhan on toki tärkeintä, että lämpöä ja lämmintä vettä riittää eikä energialasku pomppaa koilliseen.

Jos vanhan mallisen V15:n suunnittelussa on perustavaa laatua olevaa häikkää, niin sille on sitten melko paha tehdä mitään.  Jotain "laastaripaikkausta" voi toki yrittää, mutta melko toivottomalta näyttää.

Sailor on kuitenkin keksinyt jotain näppärää vai oliko tässä nyt jotain perustavammanlaatuista remonttia tehty tyyliin aurinkokeräimet ja lisävaraajia yms. ?

Ehkä yksi mahdollisuus olisi väännellä PID-säätäjän virityksiä, mutta siinä voi tulla myös äitiä ikävä, jos oikein hölmösti käy.

[Renoo]

Sailor on kuitenkin keksinyt jotain näppärää vai oliko tässä nyt jotain perustavammanlaatuista remonttia tehty tyyliin aurinkokeräimet ja lisävaraajia yms. ?

Eiköhän se Sailor tule itse kommentoimaan virityksiään, muistelen että jotain putkimuutoksia hänellä on ainakin tehtynä.

[Tipi]

Pystyisikö tällaiseen systeemiin liittämään puskurivaraajaa, jolla saataisiin kasvatettua tuota Lämpöässän pientä 40 L ulkovaipan tilavuutta?

[seppaant]

Yksi seikka mikä askarruttaa vanhanmallisen V:n konstruktiossa on se, että oheisessa kuvassa keltaisella värjätty välitilan LJ-lähtöyhteen yläpuolinen osuus on ns. umpiperä.

Sinne voi kertyä ilmaa ja koska tilasta ei ole ilmanpoistoa niin sinne kertynyt ilma pysyy siellä haitaten tulistimen toimintaa. Toisin sanoen tulistinosa siirtyy alaspäin punaisella värjätylle alueelle ja TE10 näyttää korkeita lämpötilalukemia.

Veteen liuenneet kaasut erkanevat systeemin kuumimmassa kohdassa eli juuri tässä 40 litran välitilassa.

Jos LJ-putkissa on ilmaukset pian lämpöpumpun jälkeen, voisi tehdä seuraavasti.

Pudotetaan systeemin painetta hiljakseen.
Tällöin välitilan mahdollinen ilma laajenee ja menee LJ-putkiin ja kun samalla avataan LJ-putkien ilmaukset poistuu ilma systeemistä.

Tällä ei saa kaikkea ilmaa pois mutta kuplan koko ainakin pienenee.

ATS

[Matias]

Pystyyköhän tuosta koneikon layoutista päättelemään missä kohtaa lauhtuminen tapahtuu,,,tai peräti lauhtumislämpötilan?
Onko alhaisempi mitä T10 anturi näyttää?

Yleensähän tulistinpumpuissa on erilliset lämmönvaihtimet tulistuksen poistolle ja lauhduttimelle.
Lauhtumislämpötila niissä on suht sama kuin lauhduttimeltä lähtevän menoveden lämpötila joten hyötysuhteen kannalta oleellista lauhtumislämpötilaa on sen takia helppo seurata.
Tässä kyseessä olevassa LÄ:n mallissa näyttäisi tulistuksen poisto ja lauhtuminen tapahtuvan samassa kierukassa joka on ulkovaipan vesitilassa.
Ainoa anturi (T10) joka mittaa tuon ulkovaipan veden lämpöä on niin ylhäällä varaajassa ettei kuumakaasu taida vielä siinä kohtaa lauhtua.
Vai onko tuollaisella yhdellä kierukalla toimivalla tulistinpumpulla jotenkin erilainen toiminta kuin näillä kahdella (tulistin+lauhdutin) lämmönvaihtimilla toimivissa lämpöpumpuissa?

[jhr]

Jos alaosan lämpötila-anturi on oikeasti noinkin ylhäällä kuin kuvassa, niin mikähän järki siinä mahtaa olla?  Voisiko siirto alemmaksi onnistua/auttaa?

Olen yrittänyt tuota siirtoa miettiä, etulevy pitäisi irrottaa (pultit auki laitteen päältä) ja nostaa sivuun että anturiin pääsisi käsiksi. Toistaiseksi en ole vielä jaksanut nähdä vaivaa ja nyt talvella ei uskalla kovasti säheltää.

Omat kokemukset ovat 100% samat, kuvaajia voi vilkaista "Pätkäkäynnistä taas" otsikon alta.  Itselläni pumppu ei käy käytännössä koskaan yli 6 minuuttia kerrallaan ja samalla tavalla alaosan mittaus vetäisee heti kättelyssä 10 astetta yli yläosan lämmön kun pumppu käy yläminimin ohjaamana.

Laskin mielenkiinnosta lämmön siirtymisen ulkovaipan ja sisävaraajan välillä ja jos varaaja on 2mm terästä niin 12 kW siirtyisi vaipan läpi jo 4 asteen lämpötilaerolla (3mm = 6 astetta), eli sikäli tuo selitys että lämpö jäisi varaajan vaippaan ei kuulosta uskottavalta.

[sailor]

Ei tässä muita "virityksiä" ole tehty kuin:

- Ajetaan käyrän alittavalla minimillä. (tällä hetkellä min. 22 astetta)
- Sisälämpönä pidetään 21-22 astetta.
- hieman suntin reagointiaikaa pidennetty, eli "lattiaanvaraus" käyntijakson alussa
- yläminimi taitaa olla 41 asteessa
- kaikki termostaatit auki
- sauna- ja muksujen kylpyammepäivänä nostan ihan manuaalisesti veden lämmöt tappiin (samalla "legionellatappo")


"Tulistin" ajaa konetta ihan erilaisilla asetuksilla ja käyttötottumuksilla. Mitä tulee uuden ja wanhan mallin V-malleihin, niin en vaihtaisi uuteen malliin. (IMO)

HUOM! EI ole vielä mitään ylimääräistä vermettä koneessa kiinni, eli ei keräimiä yms.

"Jos alaosan lämpötila-anturi on oikeasti noinkin ylhäällä kuin kuvassa, niin mikähän järki siinä mahtaa olla?  Voisiko siirto alemmaksi onnistua/auttaa?"

Minusta tuo anturin alemmas siirto ei auta mihinkään, koska ylä/alaminimiä saa tässä wanhassa mallissa rukata aika vapaasti. Ehkä alaeron max voisi olla 15 astetta, kun se nyt on 10 astetta.

[jhr]

- Ajetaan käyrän alittavalla minimillä. (tällä hetkellä min. 22 astetta)
- hieman suntin reagointiaikaa pidennetty, eli "lattiaanvaraus" käyntijakson alussa

Eli sen 300 litran vesivaraajan sijasta käytät lattiaa varaajana ruotsalaisten pumppujen tapaan. Tuolla saa kyllä kompensoitua  varsinaisen varaajan toimimattomuuden mutta kovin vaan tuntuu hölmöltä, että laitteessa on hemmetin iso ja varmaan aika kallis teräspönttö täysin turhan panttina.

[sailor]

Eli sen 300 litran vesivaraajan sijasta käytät lattiaa varaajana ruotsalaisten pumppujen tapaan. Tuolla saa kyllä kompensoitua  varsinaisen varaajan toimimattomuuden mutta kovin vaan tuntuu hölmöltä, että laitteessa on hemmetin iso ja varmaan aika kallis teräspönttö täysin turhan panttina.

Ei, ei ei. Suntin lievällä H I D A S T U K S E L L A pumppu puskee lämmintä vettä lattiaan vähän aikaa ennen kuin suntti raksuttelee itsensä kiinni. Tähän liittyy alaminimin pitäminen hieman lämpökäyrän alapuolella. Varaaja toimii ihan niin kuin valmistaja on tarkoittanutkin.


Selaile aikaisempia viestejäni, jossa asiaa on tarkasteltu tarkemmin. Hyötysuhteen kannalta järjestelmä toimii huvin, koska 2 edellistä kovaa talvea eivät ole näkyneet sähkön kulutuksessa millään tavalla verrattuna aikaisempiin lämpimämpiin talviin.

Oikein rohkea mies vaihtaisi suntin anturin lattiaveden paluuputkeen ja käyttäisi oikeasti lattiaa varaajana, mutta siihen en ole tohtinut ryhtyä näillä tehoilla. Patteriverkolla kokeilisin, mutta lattialämmityksessä lämpötilaerot ovat turhan suuret.

[jhr]

Selaile aikaisempia viestejäni, jossa asiaa on tarkasteltu tarkemmin. Hyötysuhteen kannalta järjestelmä toimii huvin, koska 2 edellistä kovaa talvea eivät ole näkyneet sähkön kulutuksessa millään tavalla verrattuna aikaisempiin lämpimämpiin talviin.

En löytänyt nyt sopivaa tiivistelmää näiden kirjoittamiesi 1500 viestin joukosta, mutta näköjään näillä pluskeleillä pumppusi käy yläminimin ohjaamana. Kokeilin lyödä nuo sinun asetuksesi koneeseen (käytännössä laskin alaminimin 30 --> 22 ja I:n 50s -> 70s) ja samoin käy itsellänikin sillä erotuksella, että yläminimin ohjaamana minulla M10 mittaus käy tuolla 55 asteessa kun sinulla näyttää jäävän 40-45 asteeseen.

Eli käytännössä sinulla "alaero" on n. 20 astetta, minulla 30 astetta.  8-) Tietysti tuo tasaantuu kun lämmitystä aletaan tarvitsemaan oikeasti. Tuo M10 anturin siirron idea olisi kokeilla, saisiko sen mittaamaan oikeasti varaajan lämpötilaa eikä jotain ihan muuta.

Oliko se muuten I-termi jonka kasvattamista tarkoitit "lievällä hidastuksella"?

[sailor]

 näillä pluskeleillä pumppusi käy yläminimin ohjaamana. Kokeilin lyödä nuo sinun asetuksesi koneeseen (käytännössä laskin alaminimin 30 --> 22 ja I:n 50s -> 70s) ja samoin käy itsellänikin sillä erotuksella, että yläminimin ohjaamana minulla M10 mittaus käy tuolla 55 asteessa kun sinulla näyttää jäävän 40-45 asteeseen.

Eli käytännössä sinulla "alaero" on n. 20 astetta, minulla 30 astetta.  8-) Tietysti tuo tasaantuu kun lämmitystä aletaan tarvitsemaan oikeasti. Tuo M10 anturin siirron idea olisi kokeilla, saisiko sen mittaamaan oikeasti varaajan lämpötilaa eikä jotain ihan muuta.

Oliko se muuten I-termi jonka kasvattamista tarkoitit "lievällä hidastuksella"?

Nyt on vähän kiireitä, mutta käväisin LÄ:n vieressä ja kommentoin paremmalla ajalla lisää:

Asetukset:

Käyrät
L1 30/27/21
L2 30/27/23

Yöalennus nolla
Ylämin +38
Alamin +22

Yläero 5 astetta
Alaero 9 astetta

L1 viritys (L2 sama)

P-Alue 140 astetta
I-aika 70s
D-aika 0.0s

Kyllä tämä alaminimin ohjaaman käy pl. kun käy suihkussa niin käy yhden jakson yläminimin ohjaamana. Näet sen trendistäni siitä että kuumakaasu käy yli 90 asteessa.

KAIKKI termostaatit täysin auki, piirit tasapainoitettu mahd. hyvin.

Näillä mennään. Näyttää lämpömittari 21.4 astetta yläkerrassa.

Jani

[jhr]

Kyllä tämä alaminimin ohjaaman käy pl. kun käy suihkussa niin käy yhden jakson yläminimin ohjaamana. Näet sen trendistäni siitä että kuumakaasu käy yli 90 asteessa.

Mitenkäs tuo kuumakaasun lämpö liittyy mitenkään siihen? Tuosta trendistäsi näkee selvästi, että pumppu käynnistyy kun ylälämpö tippuu 37 asteeseen ja pysähtyy kun ylälämpö nousee 42 asteeseen. Alalämpö heiluu sitten miten heiluu, se ei vaikuta sinulla mitenkään käyntiaikaan kun se pumppusi käy ylälämmön ohjaamana eikä alalämpö ehdi käydä lähelläkään alaminimiä 22 astetta.

[sailor]

Voit olla oikeassa. Kuitenkin idea  alaminimin pitämisestä lämpökäyrän alapuolella tuli ilmeisesti selväksi.

Tuo V-mallin käynnistyminen ja sammuminen on aina sellaista salatiedettä, jota pitää tutkailla tuolla excel-taulukolla: http://www.pauna.net/Laskentakaavat/V9+maal%e4mp%f6+optimointi.xls

Kokeilin lyödä nuo sinun asetuksesi koneeseen (käytännössä laskin alaminimin 30 --> 22 ja I:n 50s -> 70s) ja samoin käy itsellänikin sillä erotuksella, että yläminimin ohjaamana minulla M10 mittaus käy tuolla 55 asteessa kun sinulla näyttää jäävän 40-45 asteeseen.

Eli käytännössä sinulla "alaero" on n. 20 astetta, minulla 30 astetta.  8-) Tietysti tuo tasaantuu kun lämmitystä aletaan tarvitsemaan oikeasti. Tuo M10 anturin siirron idea olisi kokeilla, saisiko sen mittaamaan oikeasti varaajan lämpötilaa eikä jotain ihan muuta.

Sen anturin voisi ottaa irti Oumanista ja mitata ihan yleismittarilla siitä ohmit. Tämä siis käyntijakson päätteeksi, kun mittari näyttää vaikka 50 astetta.

Käynpä laittamassa TRENDiin "suurennoksen" päälle, niin nähdään vähän tarkemmin mitä siinä tapahtuu.

EDIT: meinasi unohtua tuo Oumanin suojaus, eli se nostaa automaattisesti alaminimiä kun käyrän pyynti ylittää alaminimin 4 asteella.

[W10]

Oumannin aapisessa opetetaan näin:

- kompressorin käyntikäsky annetaan, kun varaajan alaosan lämpötila (mittaus 10) laskee alle ["säätimen määräämä
menoveden L1 lämpötila + 5°C - ”VaraajaAlaEro"] tai asetusarvon “VaraajaAlaMin"

Eli vaikka näin 29C+5C-9C = 25C käyrän mukainen käynnistys.

Alaminimi on käynnistys lähinnä kesää varten.

Vanhoissa oumannin säätimissä ongelma oli juuri tuo alaminimi, kun sitä ei saanut alle 30C.

[Renoo]

Oumannin aapisessa opetetaan näin:

- kompressorin käyntikäsky annetaan, kun varaajan alaosan lämpötila (mittaus 10) laskee alle ["säätimen määräämä
menoveden L1 lämpötila + 5°C - ”VaraajaAlaEro"] tai asetusarvon “VaraajaAlaMin"

Eli vaikka näin 29C+5C-9C = 25C käyrän mukainen käynnistys.

Alaminimi on käynnistys lähinnä kesää varten.

Vanhoissa oumannin säätimissä ongelma oli juuri tuo alaminimi, kun sitä ei saanut alle 30C.

Uuden mallin Lässän V-koneessa olevassa Oumanissa ei voi myöskään määritellä Alaminia alle 30:n.

[Risto]

Ehdotan kyllä nimimerkille sailor jonkunnäköistä tunnustusta ja vaikka "poikaa" väsymättömästä ja amatöörien tyhmien kysymysten sitkeästä kommentoinnista! Ei ole kaverin taustoista, ammatista tai mistään muustakaan käsitystä, mutta kyllä isot pullakahvit tarjoan jos samaan kuppilaan satutaan!
Uskomaton viitseliäisyys vastailla ja neuvoa esim. tällä foorumilla eteen tulleisiin kysymyksiin. Vrt. eri laitevalmistajien edustajien kanssa käytävään sähköpostin vaihtoon. Tai soitteluun.

Mutta olihan sitä (taas) toistakin asiaa... Voidaan varmaan sanoa että melkein yksinomaan sailorin ansiosta Lä V9 on nyt sellaisella mallilla, että ollaan säätöjen kanssa oikealla "seinällä". Ja luullakseni tästä eteenpäin pitäisi koittaa oikeasti SÄÄTÄÄ laitetta käymään ajallisesti mahdollisimman vähän ja yhtä lailla mahdollisimman vähillä käynnistyskerroilla.

Aiemmin tilanne saattoi olla tällaisella 0-kelillä se, että kone oli hiljaa vaikkapa 30-40min, kävi vartin ja taas sama homma. Nyt lepoaika on samoissa olosuhteissa vähintään tunnin, ehkä puolitoista. Siis liioittelematta lepoajat on vähintään tuplaantuneet! Ja käyntiaika samaa luokkaa... Ja kehtaan väittää, että 99% sailorin ansiosta.
Seuraavassa linkissä käppyrää viimeyöltä... Kommentteja miten voisi nyt kokeilla muuttaa? Ja kun ilmat jähtyy niin mitä arvoa/arvoja mahdollisesti pitäisi muuttaa?
http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3347339.jpg

Tiedonkeruuketjussa sivulta viisi 27. viesti selviää faktoja.
Maaliuoksen tulo- ja menopuolen lämpötilamittaukset rakenteilla hyvää vauhtia. Tulee hyvinkin tänään illan päälle valmiiksi.
Vaikka aika vähän sille (ainakaan heti) mitään pystyy tekemään, maaliuoksen pumpussa ei ole nopeudensäätöä eikä putkissa mitään virtauksensäätöventtiileitä.

[sailor]

Kyllä kiitos kuuluu yhtälailla foorumilaisille: V9, Colibri yms. "vanhoille" kähmyille, joiden kanssa vanhan V-mallin salat painittiin auki. Seppaant tekee aivan loistavaa työtä uuden V-mallin parissa.

Jos noita ensimmäisiä viestejäni enää edes pääsee selaamaan niin ihan nollasta sitä itsekkin tuli lähdettyä ja mitoituskin meni niin kohdalleen että riittää johonkin -54 asteeseen 

Tuo käyräsi näyttää varsin hyvältä. Itseeni verrattuna ajat hieman korkeammalla lämpökäyrällä ja hieman suuremmalla alaminimillä, mikä näkyy sitten korkeampana käyttöveden lämpönä. Olisi kiva jos jaksat viritellä trendisi näkyville johonkin nettiin.

Ohjeet vaikka: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2120.msg21711#msg21711

Mulla uploadin hoitaa fling.

[Risto]

Mulla on Ouman 201:ssä softaversio 1.12. Jostain saanu käsityksen että siihen olis uudempiakin? Onnistuuko miten päivittää/onko mitään hyötyä? Alaeroa mahdollisuus kasvattaa isommaksi?  
Tai muita parannuksia?

Tuo systeemi esim. mikä sailorilla on väsätty ei kyllä heti aukea tällä tietokonekoulutuksella, mutta olevinaan kuvan sai jotenkin sorvattua suoraan näkyviin tähän ketjuun... Miepäs koitan semmosta harjotella?

Maaliuoksen lämpötilamittaukset otettu käyttöön ja näyttää siltä että koneelta maahan menevä neste on muutaman asteen kymmenyksen pakkasella. Samaan aikaan maasta palaa takaisin n.4,5 asteista. Ero ei tarvisi ainakaan paljon isommaksi kasvaa, vai?  

[Tulistin]

Asetukset:

Käyrät
L1 30/27/21
L2 30/27/23

Yöalennus nolla
Ylämin +38
Alamin +22

Yläero 5 astetta
Alaero 9 astetta

L1 viritys (L2 sama)

P-Alue 140 astetta
I-aika 70s
D-aika 0.0s

Kopsasin illalla nämä ylläolevan asetukset omaan V15:eeni sillä erolla, että lämpökäyrät pidin vielä hitusen jyrkempinä ja yläminimin nostin +40 asteeseen.

Lo and behold: niinpä vaan aamulla käppyrät näyttivät tosi hienoilta, kun pumppu oli käynnistynyt vain kerran tunnissa [smiley=thumbsup.gif].  Miinuksena sitten se, että aamulla suihkusta tuli melko haaleaa vettä ja sitäkin vain muutaman minuutin ajan.  Yhtä kaikki, harventuneiden käyntijaksojen pitäisi suoraan näkyä myös sähkönkulutuksessa, jota on tällä hetkellä helppo vertailukelpoisesti seurata kun ulkolämpötila pysyttelee viikosta toiseen samoilla lukemilla.

Täytyy nyt ilmeisesti hakea vielä optimiasetus siten, että lämmintä käyttövettä riittää vähän reilummin ilman että pätkäkäynti palaa takaisin riesaksi.  Onko se mahdollista jää nähtäväksi, tosin näillä +3-4 asteen ulkolämpötiloilla voi kyse olla ohimenevästä ongelmasta.  Nostin yläminimiä +45 asteeseen, katsotaan mitä tapahtuu.

Seuraan tilannetta ja pistän käppyrää näkyviin lähiaikoina.

[jhr]

 Yhtä kaikki, harventuneiden käyntijaksojen pitäisi suoraan näkyä myös sähkönkulutuksessa, jota on tällä hetkellä helppo vertailukelpoisesti seurata kun ulkolämpötila pysyttelee viikosta toiseen samoilla lukemilla.

Harventuneet käyntijaksot eivät valitettavasti kyllä sähkönkulutukseen pitäisi juuri vaikuttaa. Kompressorin kestoikään kyllä. Sähkönsäästö syntyy ainoastaan paremmasta hyötysuhteesta kun pumppu voi tehdä haaleampaa vettä ja näillä keleillä kun käydään yläminimin ohjaamana niin sitäkään etua ei synny.

[sailor]

Mulla on Ouman 201:ssä softaversio 1.12. Jostain saanu käsityksen että siihen olis uudempiakin? Onnistuuko miten päivittää/onko mitään hyötyä? Alaeroa mahdollisuus kasvattaa isommaksi?  
Tai muita parannuksia?

Tuo systeemi esim. mikä sailorilla on väsätty ei kyllä heti aukea tällä tietokonekoulutuksella, mutta olevinaan kuvan sai jotenkin sorvattua suoraan näkyviin tähän ketjuun... Miepäs koitan semmosta harjotella?

Maaliuoksen lämpötilamittaukset otettu käyttöön ja näyttää siltä että koneelta maahan menevä neste on muutaman asteen kymmenyksen pakkasella. Samaan aikaan maasta palaa takaisin n.4,5 asteista. Ero ei tarvisi ainakaan paljon isommaksi kasvaa, vai?  

"Käytyäni Ouman:n kanssa sähköpostia aiheesta, sain seuraavan vastauksen:

Vika on korjattu seuraaviin versioihin:
- Lämpöässä 203/GL v1.17 (20.12.2005)
- Lämpöässä 201/GL v1.17 (17.02.2006)
- Geopro 202 v1.12 (20.12.2005)
- Geopro 202/S (15.05.2006)"

Sulla on siis vielä bugittava versio käytössä 

Tehdas vaihtelee noita ilmaiseksi. Lue "ouman bugitti" viestiketju: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2070.0

[Risto]

Mulla on Ouman 201:ssä softaversio 1.12. Jostain saanu käsityksen että siihen olis uudempiakin? Onnistuuko miten päivittää/onko mitään hyötyä? Alaeroa mahdollisuus kasvattaa isommaksi?  
Tai muita parannuksia?

Tuo systeemi esim. mikä sailorilla on väsätty ei kyllä heti aukea tällä tietokonekoulutuksella, mutta olevinaan kuvan sai jotenkin sorvattua suoraan näkyviin tähän ketjuun... Miepäs koitan semmosta harjotella?

Maaliuoksen lämpötilamittaukset otettu käyttöön ja näyttää siltä että koneelta maahan menevä neste on muutaman asteen kymmenyksen pakkasella. Samaan aikaan maasta palaa takaisin n.4,5 asteista. Ero ei tarvisi ainakaan paljon isommaksi kasvaa, vai?  

"Käytyäni Ouman:n kanssa sähköpostia aiheesta, sain seuraavan vastauksen:

Vika on korjattu seuraaviin versioihin:
- Lämpöässä 203/GL v1.17 (20.12.2005)
- Lämpöässä 201/GL v1.17 (17.02.2006)
- Geopro 202 v1.12 (20.12.2005)
- Geopro 202/S (15.05.2006)"

Sulla on siis vielä bugittava versio käytössä  

Tehdas vaihtelee noita ilmaiseksi. Lue "ouman bugitti" viestiketju: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2070.0



Luin tuon viestiketjun ja tajusin että taisipa olla Torniossakin tuollainen jumi Oumannilla. On jo aikaa mutta viime lumien jälkeen kuitenkin! En muista mistä tuli mielenkiinto lähteä kuuhistelemaan tekniseen tilaan ennen töihin lähtöä mutta heti kun avasin oven, tajusin että nyt ei ole oikea haju! Jonkunlainen palaneenkäry ja trendissä käppyrät KORKEALLA! Lukemia en ala arvaamaan mutta poika oli huutanut yhtä soittoa 3-4 tuntia... No, sen jälkeen tämä em. "pehmoresetointi", sen jälkeen ei mitään ongelmaa.

Mutta tästä päivittämisestä: Ne, ketkä ovat softansa päivittäneet niin mitä sen jälkeen? Onko moiset temput kadonneet vai miten?

Tuosta sailorin linkittämästä viestiketjusta jäi vähän maku, että onko päivittäminen uusimpaan versioon aivan 100% kannattavaa? Ts. onko päivittäneillä ongelmat hävinneet/onko uudesta versiosta muuta hyötyä? Mahdollisuus säätää ala/yläeroa edellistä versiota isommaksi/pienemmäksi? Vai onko se edes tarpeen?

Poika pauhannut teknisessä tilassa 2004 lähtien. Päivittävätköhän vielä noin vaan ilman kustannuksia? Luulisi että jos "ongelma" ollut alusta asti, niin ei kait pitäisi olla epäselvää?

Vielä kun jotenkin sais rakennettua ajastimen, että varaajaa ohjattais yläosan perusteella vain tietyssä aikaa vuorokautta. Kehitysehdotus Oumaniin: Kaksi eri asetusta varaajan minimilämpötilalle (ylä- tai ala-) Sais oman mielen mukaan ohjelmoida esim. kellonajan millon nostettaisi min-asetusta. (Ts. ainakaan meillä ei käyttövettä tarvita juurikaan ollenkaan kuin muutaman tunnin aikana /vrk.) Poikkeustilanteissa voisi tämän systeemin sitten ohittaa. Mites on alan pelle pelottomat, mites tän vois toteuttaa olemassa olevaan systeemiin?  

[W10]

 Yhtä kaikki, harventuneiden käyntijaksojen pitäisi suoraan näkyä myös sähkönkulutuksessa, jota on tällä hetkellä helppo vertailukelpoisesti seurata kun ulkolämpötila pysyttelee viikosta toiseen samoilla lukemilla.

Harventuneet käyntijaksot eivät valitettavasti kyllä sähkönkulutukseen pitäisi juuri vaikuttaa. Kompressorin kestoikään kyllä. Sähkönsäästö syntyy ainoastaan paremmasta hyötysuhteesta kun pumppu voi tehdä haaleampaa vettä ja näillä keleillä kun käydään yläminimin ohjaamana niin sitäkään etua ei synny.

Kyllä se kulutuskin pienenee:

Pätkäkäynti käynnistyy 4 x tunnissa
20s aika ennen kuin pumppu tuottaa lämpöä
ottoteho 4,5kW
sähkönhinta 13c/kWh
säästö kuukaudessa = 20s x 4 x 24h x 30pv x 13c x 4,5kWh = 9euroa, lisäksi nykyiset digi kWh-mittarit laskevat varmaan käynnistys virtapiikit >60A

[sailor]

@ Risto

Se on valmistusvika, eli muuta kuin soitat valmistajalle. Jos näistä olisi rekisteri (vrt. auto), niin takaisinkutsu olisi mahdollinen.

Itse haluaisin semmoisen säädettävän alaminimisuojauksen että alaminimin saisi säädettyä kulkemaan vaikka 1-4 astetta alle lämpökäyrän pyynnin.

[Risto]

Jep, väsään sähköpostia Lämpöässän Rantaselle! Ja huomenna noita Trendin känkkyröitä tänne näkösälle!
Semmosta vielä, että mitäs oletta mieltä kannattaako kokeilla muuttaa lämmönjakopumpun nopeutta? (pumppu I - II - III, nyt II:lla) I:lle?
Entäs menoveden kuristusta? Nyt 20% auki...
Kone siis vanhempi V9.

@ Risto

Se on valmistusvika, eli muuta kuin soitat valmistajalle. Jos näistä olisi rekisteri (vrt. auto), niin takaisinkutsu olisi mahdollinen.

Itse haluaisin semmoisen säädettävän alaminimisuojauksen että alaminimin saisi säädettyä kulkemaan vaikka 1-4 astetta alle lämpökäyrän pyynnin.

[sailor]

Ja huomenna noita Trendin känkkyröitä tänne näkösälle!
Semmosta vielä, että mitäs oletta mieltä kannattaako kokeilla muuttaa lämmönjakopumpun nopeutta? (pumppu I - II - III, nyt II:lla) I:lle?
Entäs menoveden kuristusta? Nyt 20% auki...
Kone siis vanhempi V9.

Itse pidän lämmityskaudella (nytkin jo) KV-pumput täysillä ja kaikki termostaatit täysin auki. Hieman on jakotukkeja säädelty ja piirien virtauksia tasapainoitettu.

Miksi tuo sun menovesi on kuristettu    Ei nyt aamutuimaan tule edes aavistuksen hitusta mieleen, mitä muuta kuin haittaa siitä voisi olla?

[Risto]

Ja huomenna noita Trendin känkkyröitä tänne näkösälle!
Semmosta vielä, että mitäs oletta mieltä kannattaako kokeilla muuttaa lämmönjakopumpun nopeutta? (pumppu I - II - III, nyt II:lla) I:lle?
Entäs menoveden kuristusta? Nyt 20% auki...
Kone siis vanhempi V9.

Itse pidän lämmityskaudella (nytkin jo) KV-pumput täysillä ja kaikki termostaatit täysin auki. Hieman on jakotukkeja säädelty ja piirien virtauksia tasapainoitettu.

Miksi tuo sun menovesi on kuristettu    Ei nyt aamutuimaan tule edes aavistuksen hitusta mieleen, mitä muuta kuin haittaa siitä voisi olla?

Mie mietin just samaa tuon kuristuksen kans, miks se vesi ei saa virrata niin paljon kun pumppu vaan jaksaa painaa... Ei vaan kehannu aukasta suutansa. Eikä kehtaa väänellä sinne ja tänne millon mitäkin jos ei ole perillä mitä tekee!
Vetasenko kokeeksi kuristuksen selälleen auki ja seurailen mitä tapahtuu? Ja miettii vasta sen jälkeen tuota pumppua?

Kiitoksia vaan taas "sailorille"! Aamusta jo täällä säätelemässä!

Unohtakaa tuo menoveden kuristelu! Sitä mitään ole kuristettu, kattelin väärin noita putkia ja venttiileitä!
Mutta koitanko sorvata ne käppyrät tänne ja mietitään sen perusteella vasta tuota menoveden pumpun nopeutta?
Jossaki täällä oli semmoset ihmisen ymmärrettävät ohjeetkin kuvan liittämiseen tähän ketjuun, kunhan löytyy...

[Risto]

Iltaa!
Siinä olis nyt aivan tuoretta käppyrää. En nyt keksinyt miten sen saa tähän ketjuun, mutta ei taida olla valtava savotta avata tuo linkki: http://kuvablogi.com/nayta/3349650/

Pari asiaa: alamin nyt 24C ero 10C ja ylämin 39 ero 3C. Omien kokeilujen perusteella näyttää että jos alaminiä nostaa muutaman asteen niin käyntiajat pitenee. Mutta mites käy kokonaiskäyntiajan, lisääntyy todennäköisesti jonkun verran? Ja hyötysuhde varmaankin huononee.
Kompromissi kuitenkin kun on, niin ainakin itselle on koneen käyttöikä yksittäisistä asioista tärkein. Jos siinä joku kWh menee enempi että saadaan pidempi käyttöikä laitteelle, niin menköön. Tottakai kohtuus siinäkin!

Eli yhteenveto: Mites ala/ylämin ja erot? Kun ilmat vielä jähtyy ja jos lämpimästä vedestä tulee pulaa? Kumpaa nostan? Entäs erot?
Ja sitten vielä tämä kiertovesipumppu? Nyt II:lla (I-II-III)

[sailor]

Hyvältähän tuo näyttää. Hiukan vaikea verrata kun oma trend-näyttö on 24h. Koneesi käy ainakin taloudellisesti kun kuumakaasu pysyy noin alhaalla.

Ei muuta kuin sorvaat läppärisi lähettämään trendikuvaa nettiin. On nimittäin aika mukava katsoa töissä/reissun päällä mitä kotona tapahtuu.

[Risto]

Hyvältähän tuo näyttää. Hiukan vaikea verrata kun oma trend-näyttö on 24h. Koneesi käy ainakin taloudellisesti kun kuumakaasu pysyy noin alhaalla.

Ei muuta kuin sorvaat läppärisi lähettämään trendikuvaa nettiin. On nimittäin aika mukava katsoa töissä/reissun päällä mitä kotona tapahtuu.

Oorrait... Mutta tuosta menoveden pumpusta vielä: Sitä tässä omassa päissäni miettiny. Eikös sen voi ajatella niin, että TEORIASSA mitä isommalla ko. pumppu on niin säätökäyrää voisi pitää alemmilla lämpötiloilla? Vai menikö metsään?
Ja nyt sitten lämmityskaudella, jos lämmin käyttövesi meinaa olla vähissä niin nostanko ala vai yläminiä?

Mie en tiä tarviiko mun nähdä näitä maalämpöhommia töissä tai reissun päällä...   Mutta tarvinko mie muuta rautaa lisää, kuin jonku wlan-kortin tuohon koneeseen mikä nyt piirtää tuota trendiä? Pirtissähän on wlan-verkko, minkä kautta pääsee intterveppiin!

[sailor]

Hyvältähän tuo näyttää. Hiukan vaikea verrata kun oma trend-näyttö on 24h. Koneesi käy ainakin taloudellisesti kun kuumakaasu pysyy noin alhaalla.

Ei muuta kuin sorvaat läppärisi lähettämään trendikuvaa nettiin. On nimittäin aika mukava katsoa töissä/reissun päällä mitä kotona tapahtuu.

Oorrait... Mutta tuosta menoveden pumpusta vielä: Sitä tässä omassa päissäni miettiny. Eikös sen voi ajatella niin, että TEORIASSA mitä isommalla ko. pumppu on niin säätökäyrää voisi pitää alemmilla lämpötiloilla? Vai menikö metsään?
Ja nyt sitten lämmityskaudella, jos lämmin käyttövesi meinaa olla vähissä niin nostanko ala vai yläminiä?

Mie en tiä tarviiko mun nähdä näitä maalämpöhommia töissä tai reissun päällä...   Mutta tarvinko mie muuta rautaa lisää, kuin jonku wlan-kortin tuohon koneeseen mikä nyt piirtää tuota trendiä? Pirtissähän on wlan-verkko, minkä kautta pääsee intterveppiin!

Kyllä lämmityskaudella kannattaa pitää kv-pumppu täysillä eli olet oikeassa tuossa teoriassasi. Muista sitten että termostaatit olisi sitten syytä olla kanssa auki, muutoin kv-pumpun nopeuden nostosta ei ole hyötyä.

Jos lämmin vesi ei riitä niin sitten vaan yläminimiä pari astetta ylöspäin. Trendiä kannattaa seurata ettei käyntijaksoista tule yläosan ohjaamana sellaisia että alalämpö käy rajoittajassa (55 astetta).

Ammeentäyttölämmityksen teen siten että nostan ylä- tai alaminimiä tunniksi, pariksi.

Tuon trendin saamiseksi nettiin et tosiaan tarvitse muuta kuin yhteyden sillä koneella internettiin (langallinen tai langaton) ja jonkun kotisivun (tulee yleensä nettiliittymän mukana), johon kuvat ladataan. Minkälainen kone sulla  siinä trendissä on kiinni?

Turhahan se seuranta on, mutta kun sellainen on niin tulee sitä katseltua vaan monta kertaa päivässä  

[Risto]

Tuolla teknisessä tilassa V9:n vieressä on XP:llä varustettu Compaq Evo N600C. Yhdellä tutulla oli jouten, on sarjaliikenneportti. (COM1) Se ei toistaiseksi ole millään lailla nettiyhteydessä, piirtää vain trend-käyrää!
Tässä varsinaisessa koneessa, millä nytkin kirjoittelen, on Vista.
Jos koitan hommata jonkun wlan lähettimen tuohon käyriä piirtävään koneeseen, niin meinaatko että loput on näpyhommia?

Nyt on kv-pumppu täysillä ja kosteiden tilojen shuntti jakotukista selällään auki. Ja taitaa olla yksi makuuhuoneen termostaatti täysillä kans.
Pesuhuoneen lattia tuntuis olevan semmonen "sopiva" nykyisellä säätökäyrällä, että kuivaa kohtuudella yms. (kun ko. suntti kokonaan auki) Niin eipä noille termostaateille kai mitään kovin radikaalia pysty tekemään? Onko ainoa mahdollisuus että jos laskee jostain kohtaa säätökäyrää asteella ja termostaatteja isommalle kääntämällä saa pysymään pirtissä mieleisen lämpötilan, niin siinä tapauksessa. Ja jos yhtäaikaa pesuhuoneen lattia pysyy tarpeeksi lämpimänä?

[Matias]

Jos koitan hommata jonkun wlan lähettimen tuohon käyriä piirtävään koneeseen, niin meinaatko että loput on näpyhommia

Jos talossa on wlan verkko niin joku tuollainen USB-porttiin

http://www.tietokoneopas.com/t/alink-wirelessn-150mb-usb-adapter/

[sailor]

Unohdin että sulla on 1 piirinen. Eli tietty pidät termostaatit toiminnassa.

Kyllä se on pelkkä softan asennus kun hommaat langattoman verkkokortin.

Jos talossa on wlan verkko niin joku tuollainen USB-porttiin

http://www.tietokoneopas.com/t/alink-wirelessn-150mb-usb-adapter/

Itse laitoin juurikin tämmösen aikoinaan: http://www.huuto.net/kohteet/-langaton-verkkokortti-pcmcia-54-mbps-netgear-wlan/199206390

[Risto]

Kunhan kusti polkee niin pitäis joku päivä tulla tuomonen wlan sovitin... Sittenhän se tappelu vasta alkaa

Mutta ite omassa päissäni miettiny seuraavanlaista hommaa (ja varmaan monet muutkin) Nyt seuraavat asetukset: alamin21 ylämin41 alaero10 ja yläero3. Nyt on ilmeisesti siinä mielessä hyvällä mallilla, että käy hyvällä hyötysuhteella?
Mutta ainakin jos ylämin:iä nostaa, jossain vaiheessa käynti/lepoajat alkaa pitenemään. Onko tämä yksiselitteisen hyvä ratkaisu pitää kumpaakin min-rajaa mahdollisimman alhaalla? Lähinnä sähkönkulutus ja varsinkin kompressorin kestoikä?

Tyhmiä kysymyksiä, mutta perustelkaa miksi hyötysuhde alkaa huonontua, jos esim. käyttövesivaraajaa pitää lämpimämpänä? Ja kuinka jyrkällä käyrällä se huononee jos lämpötilaa nostaa?
Pystyisköhän trendistä jotenkin arvioimaan, missä suunnilleen oltais hyvässä kompromississa? Hyötysuhde/käyntiaika/käynnistyskerrat.

No jopa taas tuli...

[Matias]

Tyhmiä kysymyksiä, mutta perustelkaa miksi hyötysuhde alkaa huonontua, jos esim. käyttövesivaraajaa pitää lämpimämpänä?

Kun lämpöpumppu käy lämpökäyrän ohjaamana niin alavaraaja lämpenee vain sen verran mitä talon lämmitykseen tarvitaan.Tämä olisi paras tilanne hyötysuhteen kannalta.
Kun ulkolämpötila nousee niin talon lämmitystarve pienenee ja lämpökäyrän ohjaamana lämpöpumpun käyntijaksot lyhenee ja taukojaksot pitenee.
Ylävaraajan lämmitys tapahtuu tulistinvaihtimella ja tulistinvaihdin tuottaa lämpöä vain kompressorin käydessä.
Jos kompressorin käyntiaika lyhenee liiaksi niin ylävaraajan lämpö alkaa laskea.
Ylävaraajassa on ylämin anturi joka seuraa ylävaraajan lämpötilaa ja jos se laskee alle ylämin lämpötila asetuksen niin tuo ylämin anturi käynnistää kompressorin vaikka lämpökäyrän puolesta ei vielä tarvitsisi.
Kun pumppu nyt käy ylämin ohjauksella niin alavaraajankin lämpötila alkaa nousta ja pumppu käy niin kauan kunnes ylämin on saavutettu tai korkeapaine pressostaatti katkaisee kun alavaraajan lämpö nousee +55 tai yli.
Alavaraaja lämpiää lämpöpumpun lauhduttimella ja lauhtumislämpötila nousee kun alavaraajan lämpötila nousee.
Kun lauhtumislämpötila nousee niin kompressorin ottoteho nousee.

Ja kuinka jyrkällä käyrällä se huononee jos lämpötilaa nostaa?

Esim jos +30asteen lauhtumislämpötilalla kompressorin ottoteho on n 3kw niin +50 asteen lauhtumislämpötilalla ottoteho on n 4kw.Tämä on karkea yleistys mutta kutakuinkin tuossa suhteessa.

Pystyisköhän trendistä jotenkin arvioimaan, missä suunnilleen oltais hyvässä kompromississa?/käyntiaika/käynnistyskerrat.

- Hyötysuhde= kun pumppu käy lämpökäyrän ohjaamana
- käyntiaika= kun ylävaraajassa lämpötila ei laske liikaa kun pumppu käy lämpökäyrän ohjaamana
-käynnistyskerrat=kerran tunnissa tai harvemmin

Nuo edellämainitut käsitykset on oman lämpöpumpun säätöjä optimoidessa ja ohjausta muokatessa tulleet esille ja on mahdollista ettei sovi kaikkien lämpöpumppujen säätämiseen.
Mutta vähän niikuin periaatetasolla tuota ylämin/lämpökäyrä vuorovaikutusta koetan selventää.

[Risto]

Tyhmiä kysymyksiä, mutta perustelkaa miksi hyötysuhde alkaa huonontua, jos esim. käyttövesivaraajaa pitää lämpimämpänä?

Kun lämpöpumppu käy lämpökäyrän ohjaamana niin alavaraaja lämpenee vain sen verran mitä talon lämmitykseen tarvitaan.Tämä olisi paras tilanne hyötysuhteen kannalta.
Kun ulkolämpötila nousee niin talon lämmitystarve pienenee ja lämpökäyrän ohjaamana lämpöpumpun käyntijaksot lyhenee ja taukojaksot pitenee.
Ylävaraajan lämmitys tapahtuu tulistinvaihtimella ja tulistinvaihdin tuottaa lämpöä vain kompressorin käydessä.
Jos kompressorin käyntiaika lyhenee liiaksi niin ylävaraajan lämpö alkaa laskea.
Ylävaraajassa on ylämin anturi joka seuraa ylävaraajan lämpötilaa ja jos se laskee alle ylämin lämpötila asetuksen niin tuo ylämin anturi käynnistää kompressorin vaikka lämpökäyrän puolesta ei vielä tarvitsisi.
Kun pumppu nyt käy ylämin ohjauksella niin alavaraajankin lämpötila alkaa nousta ja pumppu käy niin kauan kunnes ylämin on saavutettu tai korkeapaine pressostaatti katkaisee kun alavaraajan lämpö nousee +55 tai yli.
Alavaraaja lämpiää lämpöpumpun lauhduttimella ja lauhtumislämpötila nousee kun alavaraajan lämpötila nousee.
Kun lauhtumislämpötila nousee niin kompressorin ottoteho nousee.

Ja kuinka jyrkällä käyrällä se huononee jos lämpötilaa nostaa?

Esim jos +30asteen lauhtumislämpötilalla kompressorin ottoteho on n 3kw niin +50 asteen lauhtumislämpötilalla ottoteho on n 4kw.Tämä on karkea yleistys mutta kutakuinkin tuossa suhteessa.

Pystyisköhän trendistä jotenkin arvioimaan, missä suunnilleen oltais hyvässä kompromississa?/käyntiaika/käynnistyskerrat.

- Hyötysuhde= kun pumppu käy lämpökäyrän ohjaamana
- käyntiaika= kun ylävaraajassa lämpötila ei laske liikaa kun pumppu käy lämpökäyrän ohjaamana
-käynnistyskerrat=kerran tunnissa tai harvemmin

Nuo edellämainitut käsitykset on oman lämpöpumpun säätöjä optimoidessa ja ohjausta muokatessa tulleet esille ja on mahdollista ettei sovi kaikkien lämpöpumppujen säätämiseen.
Mutta vähän niikuin periaatetasolla tuota ylämin/lämpökäyrä vuorovaikutusta koetan selventää.




Kiitoksia 1587 kertaa! Taas oppi PALJON lisää!

[seppaant]

Risto kyseli

Tyhmiä kysymyksiä, mutta perustelkaa miksi hyötysuhde alkaa huonontua, jos esim. käyttövesivaraajaa pitää lämpimämpänä? Ja kuinka jyrkällä käyrällä se huononee jos lämpötilaa nostaa?

Pitää muistaa että tyhmiä kysymyksiähän ei ole, on vaan tyhmiä vastaajia.

Mikäli oikein muistan niin sinulla on tämä vanhempi "V".

Matias jo vastasi pääosin kysymyksiisi, mutta tässä vielä vähän lisää.

Hyötysuhteeseen eniten vaikuttavat keruuliuoksen lämpötila ja lauhtumislämpötila.
Asteen lasku keruuliuoksen tulolämpötilassa huonontaa hyötysuhdetta n. 3%. Tähän ei juurikaan pysty vaikuttamaan, koska keruupiiri on se mikä on.
Asteen lämpeneminen lauhtumislämpötilassa huonontaa hyötysuhdetta n. 2,5%. Tähän voi vaikuttaa paljonkin lämpöpumpun säädöillä ja asetuksilla.

Vanhassa V:ssä on niukalti mittauksia. Lauhtumislämpötilaa lähinnä on alaosan lämpötila (TE10). Tämä mahdollisimman matalaksi niin saadaan paras hyötysuhde mutta on tehtävä kompromissi lauhtumislämpötilan, pätkäkäynnin ja lämpimän käyttöveden riittvyyden välillä.

ATS