V9 säätöä

[JaniB]

Eilen tuli kuluneeksi 100 päivää siitä kun vs 8.0 tuli taloon ja nyt olis kiinnostusta saada selville että kuinka metsässä säädöt on.
Kohteen tiedot löytyy tuolta:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg46531#msg46531

Olen lukenut tämän ketjun pariin kertaan läpi ja selannut Oumanin manuaalia, joten alkaa tässä jonkinnäköinen käsitys tulla miten tuo toimii, mutta osa menee edelleen yli hilseen.  

Paljon olisi kysymyksiä, toivottavasti jaksatte vastailla:

Eilen tuli siis 100 päivää täyteen, ja kompura on käynyt 940h, eli 39% ajasta vaikka suhteellisen lämmintä on ollut. Kuulostaako normaalilta?

Lämpökäyrä on nyt
-20 53
0 44
20 26
,tuolla kämppä on nyt näillä +5 - -15 keleillä pysynyt melko tasaisesti +21C. En sitten tiedä että jos tulee pitkäksi aikaa -20, että riittääkö tuo 53C sittenkään, toivottavasti.
Onko se niin että 55C on maksimi mitä saa ilman vastuksia?

Muut asetukset on vielä putkarin laittamia, sen verran olen minäkin tajunnut ettei ne ainakaan optimit ole, eli:

Ylämin 55
Alamin 45
Ala- ja yläero 6

Eilen seurasin toimintaa, niin lähti käymään kun:
Varaaja ylä 56
Varaaja ala 45
Kuumakaasu 48
ja pysähtyi 26min myöhemmin arvoihin:
Varaaja ylä 58
Varaaja ala 52
Kuumakaasu 94
Menoveden pyynti oli käynnistyessä 44.4C, eli käykö tuo nyt -1C ja sitä kylmemmällä sentään käyrän ohjaamana?
Alaminimiä kannattaisi varmaan kuitenkin tiputtaa, ja vähän yläminimiäkin?

Sitten kyselen vielä lisää tyhmiä:
Putkari laittoi kiertovesipumpun silloin kakkoselle ja melkoista kohinaa tulee pattereista, kannattaisiko koittaa ykkösellä?

L2 ei ole vielä käytössä (alakertaan tulossa lattialämmitys) niin laitoin sen menovesianturin paluupuolelle, ja huomasin että paluuvesi on yleensä kolme astetta kylmempää kuin meno, paitsi -15 oli ainakin hetken 4 astetta. Kuulostaako järkevältä vai kiertääkö liian nopeasti?
(pihalla oleva autotalli kuuluu samaan patteriverkkoon, eli vesi menee lopuksi maan alla vielä 10m/suunta)

Patteriverkon paine on n. 0,8bar, lisäänkö?

Kiitoksia vastauksista etukäteen!

[W10]

...
Lämpökäyrä on nyt
-20 53
0 44
20 26
,tuolla kämppä on nyt näillä +5 - -15 keleillä pysynyt melko tasaisesti +21C. En sitten tiedä että jos tulee pitkäksi aikaa -20, että riittääkö tuo 53C sittenkään, toivottavasti.
Onko se niin että 55C on maksimi mitä saa ilman vastuksia?

Muut asetukset on vielä putkarin laittamia, sen verran olen minäkin tajunnut ettei ne ainakaan optimit ole, eli:

Ylämin 55
Alamin 45
Ala- ja yläero 6

Eilen seurasin toimintaa, niin lähti käymään kun:
Varaaja ylä 56
Varaaja ala 45
Kuumakaasu 48
ja pysähtyi 26min myöhemmin arvoihin:
Varaaja ylä 58
Varaaja ala 52
Kuumakaasu 94
Menoveden pyynti oli käynnistyessä 44.4C, eli käykö tuo nyt -1C ja sitä kylmemmällä sentään käyrän ohjaamana?
Alaminimiä kannattaisi varmaan kuitenkin tiputtaa, ja vähän yläminimiäkin?

...

Yläminimiä voi laskea, kokeilemalla selviää milloin suihkusta loppuu lämmin vesi Itse aloittaisin ehkä 48C

Alaminimikin voi laskea. Käyrän ohjaamana käy seuraavan kaavan mukaan L1+5C-6C(alaero)

[tomppeli]

Eilen tuli siis 100 päivää täyteen, ja kompura on käynyt 940h, eli 39% ajasta vaikka suhteellisen lämmintä on ollut. Kuulostaako normaalilta?

39% tuolla 100 päivän jaksolla kuulostaisi lähes täystehoiseksi mitoitetulta pumpulta.
Todennäköisesti pumppu riittää täystehoiseksi ainakin -20 C pakkasiin.
Luultavasti vähän vieläkin kylmempään.
Turussa ei niin hirveitä pakkasia yleensä olekaan, että aika osuvasti on mitoittaminen mennyt.
...

Seuraava vuodatukseni ei koske JaniB:n pumppua.
Olen vain noin muutoin huolissani tästä asiasta:

Jostain syystä joidenkin pumppumerkkien myyjät edelleenkin tarjoavat vajaatehoisiksi mitoitettuja lämpöpumppuja.

Jos kaikki suomalaiset maalämmittäjät hankkisivat vajaatehoisen lämpöpumpun, aiheutuisi siitä Suomen sähköverkolle varsin paha kuormituksen nousu.

Oletetaan, että joskus Suomessa olisi 100.000 maalämpöpumppua.
Normaalikäynnillä yksi pumppu ottaa tehoa verkosta noin 3kW.

Jos ne kaikki käyvät -20C lämpötilassa jatkuvasti, eli 100% ajasta, ottavat ne verkosta tehoa:
100.000 pumppua x 3kW = 300.000 kW, joka on yhtä kuin 300 MW  (MW = MegaWattia)
Se on vähän vähemmän, kuin yhden Loviisan ydinvoimalan teho (488 MW).

Oletetaan, että pakkanen kiristyykin tuosta vielä reippaasti, joka on Suomessa aika tavallista, käy niin, että noiden vajaatehoisiksi mitoitettujen pumppujen sähkövastukset kytkeytyvät päälle. Kompressori jatkaa käyntiä, kuin ennekin, mutta nyt tuleekin kompressorin lisäksi 3 – 9 kW lämmitysvastuksen aiheuttama lisäkuorma sähköverkkoon.

Oletetaan, että keskimääräinen lisäkuorma on 6 kW.
Kompressorit ottavat nytkin sen saman:
100.000 x 3 kW = 300.000 kW = 300 MW.

Mutta lisäksi tulee ne vastukset, 100.000 kpl á 6 kW:
100.000 x 6 KW = 600.000 kW = 600 MW.
Joka on jo vähän enemmän, kuin yhden Loviisan ydinvoimalan  488MW teho.

Entä sitten, kun Suomessa on 300.000 kpl maalämpöpumppuja?
Silloin lisätehon tarve kovilla pakkasilla on jo enemmän, kuin rakenteilla olevan Olkiluoto 3:n teho (1600MW).

Ja, kaiken lisäksi tämä tapahtuu juuri silloin, kun maamme sähköverkko jo muutoinkin toimii kapasiteettinsa äärirajoilla!

Alitehoisten maalämpöpumppujen hankintaa olisi kovasti syytä kyseenalaistaa pelkästään tästä syystä.



Edit.korjailin vähän tekstiäni..

[seppaant]

Olen eri mieltä Tomppelin laskelmista, mutta koska asia ei oikein sovi tämän ketjun aihepiiriin niin vastasin tuolla teknisten kysymysten yleistä osiossa.

ATS

[JaniB]

Olen tässä pari päivää testaillut ja säädellyt, pitäisi hommata joku läppäri tuonne että saisi kunnon dataa.

Laitoin seuraavat asetukset:

Ylämin 48
Yläero 4
Alamin 30
Alaero 6

Näillä asetuksilla ja 3-5 asteen pakkasilla pumppu käy melko tarkkaan 20 min ja huilaa saman verran.

Kokeilin alamin 7, niin lepo oli 28 min ja käynti 38 min, tämän testasin tosin vain yhden kerran.
Koitin myös alamin 5, jolloin käynti oli n. 15min/15min.
Palasin asetukseen alamin 6.

Tuohon edelliseen viestiin palatakseni:

L2 ei ole vielä käytössä (alakertaan tulossa lattialämmitys) niin laitoin sen menovesianturin paluupuolelle, ja huomasin että paluuvesi on yleensä kolme astetta kylmempää kuin meno, paitsi -15 oli ainakin hetken 4 astetta. Kuulostaako järkevältä vai kiertääkö liian nopeasti?

Koitin pahisttaan laittaa vuorokaudeksi ykköselle, meno/paluuveden ero edelleen 3 astetta, kämpässä yhtä lämmin, ja pumppu käy saman verran. Outoa?
Kohina kyllä pieneni. Tuolta toisesta ketjusta löysinkin jo että ainakin Seppaantilla ollut ero 2,7C eli tuo ~3C on siis ok.

Patteriverkon paine on n. 0,8bar, lisäänkö?

Nyt huomasin LÄ:n ohjeissa että siellä neuvotaan 1-1,2 bar, pitää käydä päästämässä lisää vettä, ihme että asentaja laittoi noin vähän.


Tällaisella 3-5 asteen pakkasella pumppu käy siis n. 50% ajasta, kun vertaa muiden kulutuksiin ja kuutioihin se tuntuu aika paljolta.
Talo on kuitenkin ihan ok eristetty, mistään ei puhalla kylmää eikä katolta tule jääpuikkoja.
Tuntuu myös tuo lämpökäyrä oudolta että pitää 0-kelillä ajaa niin lämmintä vettä että sisälämpö pysyy 21C.
Tuossa kun muutaman päivän oli 10-15 pakkasta niin hyvin piisasi se 48-50 asteinen menovesi. Onko käyrä oudon loiva pakkaskeleillä?

Onko muuten niin että tässä vs8 ei ole (eikä tarvita) mitään käyttöveden lämmönsäätöä erikseen vaikka manuaali niin väittää?

Vielä virrankulutuksesta, manuaali sanoo ottotehoksi 2,7kW@55C, olen laskenut kulutuksia 2,8kW:n mukaan. Kuinka paljon nuo oheislaitteet vie sähköä?

Edit: lisäilin kysymyksen

[Matias]

Koitin pahisttaan laittaa vuorokaudeksi ykköselle, meno/paluuveden ero edelleen 3 astetta, kämpässä yhtä lämmin, ja pumppu käy saman verran. Outoa?

Tuntuu myös tuo lämpökäyrä oudolta että pitää 0-kelillä ajaa niin lämmintä vettä että sisälämpö pysyy 21C.
Tuossa kun muutaman päivän oli 10-15 pakkasta niin hyvin piisasi se 48-50 asteinen menovesi. Onko käyrä oudon loiva pakkaskeleillä?

Onkohan sinulla pattereissa termostaattiventtiilit?

Lämpökäyrä on nyt
-20 53
-0 44

Jos pattereissa on termostaativenttiilit ja ne toimii niin saattaa tulla sellainen tilanne että lauhemmalla ilmalla ne kuristaa patterien virtausta ja menoveden lämpö nousee sentakia.Tässä pitäisi dt:n suurentua jos termostaattiventtiilit alkaa kuristaa virtausta.

Pakkasella patteritermostaatit avautuu enemmän,virtaus kasvaa ja menoveden lämpöä ei tartte nostaa niin paljoa.Tässä pitäisi dt:n pienentyä jos termostaatit avautuu enemmän

[JaniB]

Moro, tuollaiset Oraksen venttiilit täällä on



Esisäädöt pitäisi olla kaikissa myös täysillä.
Kuuluuko patterin 45C menovedellä olla kokonaan kuuma vai vain yläosastaan. Alaosa on haalea, ei kylmä. Eli kiertääkö vesi oikein/tarpeeksi?

[Matias]

Kuuluuko patterin 45C menovedellä olla kokonaan kuuma vai vain yläosastaan. Alaosa on haalea, ei kylmä. Eli kiertääkö vesi oikein/tarpeeksi?

Oliskohan lähellä oikeata jos patterin meno-ja paluuputkien lämpötilaero on likimain sama kuin lämpöpumpulta mitattu koko patteriverkon lämpötilaero (dT).
Jos meno on +45 niin patterin alaosankin pitäisi olla +40 tai hieman yli.
Mitä hitaampaa veden kierto on patterissa niin sitä enemmän lämpötilaeroa patterin ylä- ja alaosan välille tulee.
Tuohon patterikohtaiseen veden kiertoon vaikuttaa esi (linja)säätö ja patteritermostaatti,kummallakin kuristetaan virtausta
Jos saat mitattua asteina dt:n ja tuo dt on selvästi suurempi kuin koko patteriverkon dt (3C) niin lisää hiukan virtausta joko esi- tai linjasäädöstä kunnes patteri on suht tasalämpöinen ylhäältä alas.
Varo kuitenkin avaamasta esi (linja)säätöä liikaa,se kun vaikuttaa kaikkien pattereiden virtaukseen

[Rusinaseppo]

Jos pattereissa on termostaativenttiilit ja ne toimii niin saattaa tulla sellainen tilanne että lauhemmalla ilmalla ne kuristaa patterien virtausta ja menoveden lämpö nousee sentakia.Tässä pitäisi dt:n suurentua jos termostaattiventtiilit alkaa kuristaa virtausta.

Pakkasella patteritermostaatit avautuu enemmän,virtaus kasvaa ja menoveden lämpöä ei tartte nostaa niin paljoa.Tässä pitäisi dt:n pienentyä jos termostaatit avautuu enemmän

En ehkä vain tajua, mutta mistä patteritermostaatit tietää onko ulkona lauha ilma? Ja mistä pumppu tietäisi nostaa menoveden lämpöä?

[Matias]

En ehkä vain tajua, mutta mistä patteritermostaatit tietää onko ulkona lauha ilma?

Ajattelin että sisälämpötila saattaa nousta lauhemmalla säällä sille alueelle että patteritermostaatti alkaa pienentää huonelämpötilaa kuristamalla patterin virtausta

Ja mistä pumppu tietäisi nostaa menoveden lämpöä?

Jos virtaus hidastuu pattereilla niin se hidastuu myös lauhduttimella.
Kun lauhduttimen virtaus hidastuu dt lauhduttimen yli suurenee.

edit: eihän se Lämpöässän V9 olekaan näin yksinkertaista,lämpöpumpun lauhdutin lämmittää varaajan alaosaa ja sieltä lähtee patteriverkon kierto omalla kiertopumpulla ja shuntin säätämänä.......sorry :-/

[Risto]

Iltapäivää kaikille!
Pitkän aikaa on näyttänyt LÄ:n käppyrät mun mielestä aivan hyviltä. Mutta nyt tuli ensimmäistä kertaa vähän talven tuntua tännekin päin. Pakkanen kävi yöllä tuolla 24-24 asteessa.

Ennen pakkasten kiristymistä on mennyt mielestäni aivan mukavan näköisellä mallilla. Alamin27 ylämin47 alaero10(max) yläero3(min)
Siitä esimerkki seuraavassa kuvassa puolesta välistä lähtien. Sattuuko siinä silmään jotain mitä voisi viilata?
http://kuvablogi.com/nayta/3409633/

Sitten kun keli vähän jähtyi, niin meni tälle mallille. Illalla kun huomasin, että alkoi käynnistyksiä tulemaan, niin muutin seuraavasti; apua ei tod.näk. ollut! alamin31 ylämin51 alaero8 yläero3
Alaeron pudottamisella kuvittelin että koneen ollessa käyräohjauksella lähtisi vähän aiemmin käymään... Alaeron ollessa 10 kone lähtee käymään vasta kun varaajan lämpö on 5 astetta alle menoveden lämmön... Mutta tällaisesta tilanteesta kuva seuraavassa. Kuvassa näkyvän pätkän alkupää varsinkin...

Vinkkejä mitä voisi yrittää, kun seuraavan kerran painutaan tuonne alle 20 pakkasasteen?
http://kuvablogi.com/nayta/3409632/

Sittenpä vielä kaupanpäälle olisi yksi ihmettelyn aihe. Meillä tahtoo olla yksi makuuhuone (toisessa päässä taloa kuin LÄ) koko ajan kelistä riippumatta vähän turhan kolea. Ei toki ole kyse kuin suurimmillaan 1-2 asteesta. Ko. huoneessa on patteritermostaatti selällään auki, mutta säätökäyrää nostamallakaan ei tahdo saada huonelämpötilaa juuri nostettua.
Kun tuota trendin käyrää katsoo, niin voisiko ongelma liittyä tuohon menoveden lämötilan heittelyyn? Kun kone lähtee käyntiin, lämpötila hyppää 4-5 astetta. Onko merkitystä yrittää tasoittaa menoveden lämpöjä alamin:iä nostamalla vai alaero:a pienentämällä?

Kiitos kaikille talkoisiin osallistuneille tai muuten vain kiinnostuneille tasapuolisesti!

[sailor]

Ekassa kuvassa (ylämin47 alamin 28 yläero3 alaero10) kone alkaa käymään yläminimin ohjaamana.

Tokassa kuvassa (ylämin51 alamin30 yläero3 alaero8) huomaa että sulla on kohtuu korkealla käyrä, koska vasta klo 04:30 se "laskeutuu" 30 asteeseen.

Kun pakkanen kiristyy niin mlp alkaa tietysti käymään tiheämmin ja pitempiä jaksoja, kunnes saadaan talo lämpimäksi, jolloin käynti hieman laantuu. Tapahtumaa voi hieman tasoittaa laittamalla ulkolämpötilan hidastusta vaikka kolme-kuusi tuntia, tällöin kone ei ala heti pumppaamaan alaminimiä korkealle kun lämppötila painuu.

Kaikki termostaatit ja lämmönjaot yms. täysille, alaminimi vaikka 25 asteeseen (automatiikka sitä sieltä nostaa) ja tietty KV-pumput täysille.

Minulla on alaminimi nyt ollut pitemmän aikaa 24 asteessa ja kuten trendikäyrästä näkee niin suojaus on nostanut sen 25 asteeseen näillä pakkasilla. Yläminimi on 38 asteessa. Just lisäsin molempii L1 ja L2 piireihin 3h ulkolämpötilahidastuksen.

Nyt on ollut koeluontoisesti L2-piirin aurinkokierto päällä, joten siitä johtuu että ylälämpö pysyy noin suorana, eikä aaltoile. Ihme kyllä ei varaajan kerrostumat sekoitu juuri yhtään, vaikka aluksi muuta luulin.

Samoin maapiirin kierrätyspumppu puksuttelee 10W:n teholla, siksi maapiirin lämpötilakin on "luotisuoraa".

Näytti olevan Trendin keskilämpämpötilat:

- miinus 13,5 keskilämpötila
- 35% käyntiaika
- L1 lattiavesi keskimäärin 28.1 astetta
- L2 lattiavesi keskimäärin 28.2 astetta
- maaliuos +1.2

Lämpökäyrät:
L1 21, 27, 31
L2 23, 27, 32

Alaerotus 9 astetta
Yläerotus 3

Meillä oli kanssa toinen nurkkahuone yläkerrassa aika kylmä, mutta se lämpeni huomattavasti kun korjasin alapuolella olevan autotallin oven yläreunan eristeitä. Kannattaa ottaa lattialämmityssuunnitelma käteen ja etsiä verkoston lyhyimmät piirit. Niitä pitää kuristaa, samalla kun kylmimpiä piirejä avaa. Se vesi haluaa aina kiertää siellä pienimmän vastuksen (=lyhyimmässä) putkilenkissä.


Tuo lattiaveden heittely liittyy juurikin tähän lämpökäyrän alittavalla alaminimillä ajeluun. Jos haluat nähdä kuinka valmistaja on halunnut koneen käyvän, niin laitappa joskus kone seuraaviin tehdasasetuksiin:

- alaminimi 35, alaero 6
- yläminimi 55 astetta

Että nuin  

[Risto]

Juu pitää koittaa tonkia tuota lattialämmityssuunnitelmaa... Ei vaan tule mieleen, että olisin semmosta paperia nähny! Prkl!
Olen kyllä noita tehdasasetuksiakin kokeillu, eikä ainakaan parempaan suuntaan nykyisestä taida mennä.  

Mutta onko tuosta mitään haittaa tai merkitystä että tuo menovesi heittelee? Ja mistähän se mahtaa johtua, että menoveden kämpötila menee selvästi alle alamin ennen kuin kone alkaa töihin?

Mitäs tuolle olis viisainta kokeilla kun ilma jähtyy seuraavan kerran ja menee tuollaiseksi pätkäkäynniksi? Tai onko se edes pätkäkäyntiä, tuollainen edes vähän harvempi käppyrä olis vaan mieleisempää katseltavaa...

[Renoo]

Mitäs tuolle olis viisainta kokeilla kun ilma jähtyy seuraavan kerran ja menee tuollaiseksi pätkäkäynniksi? Tai onko se edes pätkäkäyntiä, tuollainen edes vähän harvempi käppyrä olis vaan mieleisempää katseltavaa...

Minun mielestä noiden esimerkkien mukaan ei ole pätkäkäyntiä.

Harvemmasta käynnistä tulee huonompi hyötysuhde, nythän harvassa pöntön alaosa nousee turhan kuumaksi josta seuraa hyötysuhteen lasku koska kompura joutuu tekemään kuumempaa vettä.

[Risto]

Mitäs tuolle olis viisainta kokeilla kun ilma jähtyy seuraavan kerran ja menee tuollaiseksi pätkäkäynniksi? Tai onko se edes pätkäkäyntiä, tuollainen edes vähän harvempi käppyrä olis vaan mieleisempää katseltavaa...

Minun mielestä noiden esimerkkien mukaan ei ole pätkäkäyntiä.

Harvemmasta käynnistä tulee huonompi hyötysuhde, nythän harvassa pöntön alaosa nousee turhan kuumaksi josta seuraa hyötysuhteen lasku koska kompura joutuu tekemään kuumempaa vettä.

Mutta harvemmalla käynnillä tuo mylly pitäis kestää pitempään... Kukas kertois että mikä on se hyvä kompromissi hyötysuhteen ja kestoiän välillä?  

[sailor]

Mutta onko tuosta mitään haittaa tai merkitystä että tuo menovesi heittelee? Ja mistähän se mahtaa johtua, että menoveden kämpötila menee selvästi alle alamin ennen kuin kone alkaa töihin?

Mitäs tuolle olis viisainta kokeilla kun ilma jähtyy seuraavan kerran ja menee tuollaiseksi pätkäkäynniksi? Tai onko se edes pätkäkäyntiä, tuollainen edes vähän harvempi käppyrä olis vaan mieleisempää katseltavaa...

Ei tuossa minunkaan mielestäni ole ollut mitään pätkäkäyntiä. Menoveden heittely johtuu siitä että ennen kuin kone käynnistyy niin lattiapiirin suntti on täysin auki ja ennen kuin se ehtii sulkeutumaan niin vähän aikaa se päästää lämpimämpää vettä kiertoon.

Tämä taas on toivottu ominaisuus, koska silloin se samalla lataa lattiaa. Huomaa että se mittaus tapahtuu siitä heti suntin jälkeen (sininen anturi), joten ei se lämmin vesi taida koskaan tavoittaa edes koko taloa. Samanlaisia lämpöpurskeita lähettää kymmenet tuhannet vaihtoventtiilipumput.

Jos olisi pienempi kokoinen pumppu, tai patterikohde niin kokeilisin vaihtaa suntin anturin mittaamaan lämmityskierron paluuvettä. Tällöin suntti olisi auki kunnes paluuvesi olisi lämmennyt tarpeeksi.

Mutta 21kW:n pumpulla voi tulla vähän liian jännää  

[JaniB]

Lisää ihmettelyä:

Nyt vasta huomasin tuosta ohjeesta tuon alaosan maksimirajan 55C.
Miksi alamin asettelualue on sitten 55 saakka jos se on samalla maksimiraja. Sittenhän pumppu sahaa vain väliä 52-55C?

Eli mitä tapahtuu -25 pakkasella jos menoveden pitäisi olla käyränmukaan esim. 58C? Kompura jurraa väliä 52-55C jatkuvasti?

Eikä tuo sähkövastuksenkaan toiminta täysitehoisessa oikein auennut, kun eri sivuilla on ihan eri tietoa:
Sivu8: Sähkövastus kytkeytyy päälle jos kompressoriohjaus on ollut tunnin päällä eikä varaajan alaosan lämpötila ole noussut 1C
Sivu 25: Sähkövastus kytkeytyy päälle jos kompressoriohjaus on ollut 12 tuntia, eikä varaajan alaosan lämpötila ole noussut 0,5C.
Vielä lisää: Sähkövastus kytkeytyy pois päältä jos varaajan yläosan lämpötila on yli [säätimen määräämä menoveden L1 lämpötila]
Miksi menoveden lämpötilaa verrataan yhtäkkiä YLÄvaraajan lämpötilaan?

Olenko nyt ihan metsässä tässä ajatusketjussa; jos tämä kämppä vaatii -25 pakkasella esim. 60 asteista menovettä säilyttääkseen +21C sisällä, on ihan sama vaikka pannuhuoneessa olisi vs12 ym. , koska yli 55 asteista vettä ei kuitenkaan kyetä tuottamaan??

[sailor]

Olenko nyt ihan metsässä tässä ajatusketjussa; jos tämä kämppä vaatii -25 pakkasella esim. 60 asteista menovettä säilyttääkseen +21C sisällä, on ihan sama vaikka pannuhuoneessa olisi vs12 ym. , koska yli 55 asteista vettä ei kuitenkaan kyetä tuottamaan??

Olet ihan oikeassa. Tosin lämmönluovutus tulee suunnitella minun mielestäni niin ettei koskaan mennä yli 50 asteen, joten koko kysymys on tavallaan turha. Jos mennään yli 50 asteen niin silloin lisätään joko pattereiden lämmönluovutuspinta-alaa tai lisätään olemassaoleviin pari puhallinta (tai vaihdetaan ne puhallinkonvektoreiksi).

[JaniB]

Ok, no tähän on onneksi tulossa parannusta ensi talveksi kun saadaan tuo alakerta valmiiksi ja sinne tulee lattialämmitys. (Tällä hetkellä siis alakerrasta n. 40m2 kylmillään, vain pesutiloissa ja autotallissa lämmitys.)
Ajaa sinne sitten vaikka pari astetta "liian lämmintä" että saisi patteriverkon lämpöjä alas.
Eikö lattialämmitys tällaisessa ratkaisussa tule puoli-ilmaiseksi "siinä sivussa" kun kuitenkin pattereihin joudutaan tekemään kuumaa vettä?

[Matias]

Eli mitä tapahtuu -25 pakkasella jos menoveden pitäisi olla käyränmukaan esim. 58C? Kompura jurraa väliä 52-55C jatkuvasti?

Miksi menoveden lämpötilaa verrataan yhtäkkiä YLÄvaraajan lämpötilaan?

Shuntissa on nelitieventtiili joka alkaa ottaa ylävaraajasta kuumempaa vettä jos menoveden pyynti ylittää alavaraajan lämpötilan.

[Jackie]

Väännetäänpäs taas kerran"rautalangasta", sillä yksi kuva kertoo enemmän kuin epäselvä selostus.

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7248028.jpg][IMG]http://i5.aijaa.com/b/00993/7248028.jpg[/IMG][/url]

Kuvassa on L-Ässä uuden V-mallin putkistokaavio. Putkien paikat vastaavat n. todellisuutta.

Eli onko näin että kumpaankin piiriin (latauspiiri ja tulistuspiiri) pitää saada meno ja paluuputkien välille n. 6c erotus, jotta homma toimisi kunnolla, ymmärsinkö oikein? Vai riittääkö että latauspiirin kierron antaa olla ilman kuristusta ja pumppu asennossa 1 ja tulistuspiirin putkien välille tuo n.6c lämpötilaero?

Latauspiirin lämpötilaero n.6C on optimi.
Tulistimelta ylävaraajan yläosaan menevä vesi n. 60-70C

Koska eilisillä arvoilla pumppu kävi hyvin, niin ennen kuin lähdet hienosäätämään lataus- tai tulistinpiiriä, tulee sinun tietää kuvaan merkityt lämpötilat.

Minä tekisin näin, mutta itse saat päättää mitä sinä näistä meidän ristiriitaisistakin ohjeista uskot.
"Mitä enemmän kokkeja sitä enemmän soppaa"

ATS

Mites vs8:n pumput ja putket, päteekö tämä kaavio sijaintien puolesta?

Meillä ylä- ja alavaraaja nousee samaan lämpöön. Lataus- ja tulistuspumput pienemmälle ja tulistusventtiiliä kääntelemään jos pumppujen säätö ei auta?

[Jackie]

Meillä on Lässä VS8. Ongelma on se, että ylävaraajan lämmöt nousee todella hitaasti. Tällöin myös alavaraaja lämpenee turhan paljon.
Pumppu siis pysähtyy ylävaraajan ohjaamana. Tässä tietoja:

- alamin 30
- alaero 6
- ylämin 45
- yläero 4

-20=35
0=28
+20=24

Pakkasta -20, menovesi 35, paluu 30.

Tulistin ja latauspumput asennossa 1.
Tulistimen putkesta mitattu lämpö 68. (seppantin kuvan mukaisesti)
Lauhduttimen lämpötilaero 5.

Kuumakaasun lämpö ei juuri nouse yli 80.

Käyriä ei valitettavasti ole saatavilla.

Mitä pitäisi tehdä?

[MikkoVs6]

Mitä pitäisi tehdä?

Meillä on Vs6, olen saanut sen toimimaan alavaraajan ohjaamana näillä kovilla pakkasilla. Kuristin alavaraajan kiertoa lauhduttimelle niin että lämpötilaero on käyntijakson lopussa 6-6,5 astetta. Tehdassäädöillä liian voimakas kierto sekoittaa ylä- ja alavaraajan kerrostumat.
Käppyrää: http://personal.inet.fi/koti/mikko.koskela/trend.jpg

[Jackie]

Meillä on Vs6, olen saanut sen toimimaan alavaraajan ohjaamana näillä kovilla pakkasilla. Kuristin alavaraajan kiertoa lauhduttimelle niin että lämpötilaero on käyntijakson lopussa 6-6,5 astetta. Tehdassäädöillä liian voimakas kierto sekoittaa ylä- ja alavaraajan kerrostumat.
Käppyrää: http://personal.inet.fi/koti/mikko.koskela/trend.jpg

Ok, millä ventiilillä kuristit? Äkkiseltään en sieltä löytänyt muita kuin tulistimen venan ja sitten niitä punakahvaisia.

[MikkoVs6]

Meillä on Vs6, olen saanut sen toimimaan alavaraajan ohjaamana näillä kovilla pakkasilla. Kuristin alavaraajan kiertoa lauhduttimelle niin että lämpötilaero on käyntijakson lopussa 6-6,5 astetta. Tehdassäädöillä liian voimakas kierto sekoittaa ylä- ja alavaraajan kerrostumat.
Käppyrää: http://personal.inet.fi/koti/mikko.koskela/trend.jpg

Ok, millä ventiilillä kuristit? Äkkiseltään en sieltä löytänyt muita kuin tulistimen venan ja sitten niitä punakahvaisia.

Vasemmassa reunassa lähempänä ovea oleva punakahvainen venttiili.

[Jackie]

Ok, millä ventiilillä kuristit? Äkkiseltään en sieltä löytänyt muita kuin tulistimen venan ja sitten niitä punakahvaisia.

Vasemmassa reunassa lähempänä ovea oleva punakahvainen venttiili.

Jeespoks, pitää illalla testata ja mittailla. Kiitos tästä!

[JaniB]

Testasin että mitä pumppu sanoo kun tulee reilusti yli 20 pakkasta, ja säädin käyrää niin että pyynti oli 56 astetta.

Ylä- ja alavaraajan lämmöt nousee tasaisesti kimpassa 55C saakka, käy siinä vielä n. 10 min ja sitten lopettaa ilmeisesti alaosan maksimirajan takia.

Molemmat myös jäähtyy samaa tahtia 49C saakka, kunnes käynnistyy uudelleen. Nyt ei oikein aukea että miksi käynnistyy vasta tuolloin, eikä jo 52 asteessa kun kompressorin käynnin esto poistuu??

Nyt menovesi ehtii tippua siihen samaan 49C ennekuin nousee taas hiljalleen 54C.

Ja säädöt oli siis:
Ylämin 48
Yläero 4
Alamin 30
Alaero 6

[leppis]

Tervehdys,

Tuli ostettua viime vuoden lopulla maalämpötalo, tiedot löytyvät tiedonkeruuketjusta sivulta 6, vastaus #208

Muuta ymmärrystä aiheesta ei alunperin ollut kuin että sähkönkulutuksen pitäisi pysyä hyvinkin kurissa. Nyt sähkömittaria ja pumpun käyntiä seuranneena ainakin tuntuu siltä että näin ei ole. Ihmetystä on herättänyt täälläkin paljon keskusteltu pätkäkäynti, n. 7-15min käynnissä ja n 5-10min taukoa. Mielestäni näin oli myös kevyemmillä pakkasilla (-5). Trendin laitoin pari päivää sitten kiinni, joten jonkinlaista käppyrääkin tulee.

Kysyisinkin nyt viisaammilta vaikuttaako tämä ollenkaan siltä miltä pitäisi ja mitä olisi syytä tehdä? Kiitos jo etukäteen!

Asetukset ovat edellisten asukkaiden jäljiltä.

Sähköä on mennyt viimeisen 3 kuukauden aikana 350-500 MWh viikossa ja vettä vajaa 2m3 viikossa.

Ymmärtääkseni kyseessä on täystehoinen maalämpö, sillä ylä- ja alalämmön asetuksia en säätimestä löydä (Ouman 201L).

Säätökäyrän asetukset: -20:38, 0:29, 20:17

Huonelämpö:21,5 Yöalennus:0 Minimiraja:20 Maksimiraja:40 Venttiilin kesäsulku:17 Syyskuivaus:2 MaalämVaraaja:43

Kiertovesipumppu (pienenemmän oven takana paluuputkessa)? kolmosella.

Alta löytyy parin vuorokauden Trend käppyrät

img85.imageshack.us/img85/3906/test1pm.jpg
img576.imageshack.us/img576/5781/test2z.jpg

[Matias]

leppis:
ylä- ja alalämmön asetuksia en säätimestä löydä (Ouman 201L)

Oliskohan säätöyksikkö Ouman 201GL?
Jos on niin tuosta linkistä "Käyttöohje lämmönsäädin 201GL" kohdasta löytyy ohjeet ja kuva lämpöpumpusta.

Talon rakennusvuoden 2003 perusteella saattaisi olla tuo LämpöÄssän vanhempi malli?

http://www.lampoassa.fi/ladattavat_tiedostot.html

leppiksen trendi
http://img576.imageshack.us/img576/5781/test2z.jpg

[leppis]

leppis:
ylä- ja alalämmön asetuksia en säätimestä löydä (Ouman 201L)

Oliskohan säätöyksikkö Ouman 201GL?
Jos on niin tuosta linkistä "Käyttöohje lämmönsäädin 201GL" kohdasta löytyy ohjeet ja kuva lämpöpumpusta.

Talon rakennusvuoden 2003 perusteella saattaisi olla tuo LämpöÄssän vanhempi malli?

http://www.lampoassa.fi/ladattavat_tiedostot.html

leppiksen trendi
http://img576.imageshack.us/img576/5781/test2z.jpg

Säätöyksikössä kyllä lukee Ouman EH-201/L

Pumpun tyyppi on kilven mukaan 9V ja valmistusvuosi 2003 > varmaankin vanhempi malli

[Matias]

Säätöyksikössä kyllä lukee Ouman EH-201/L

Pumpun tyyppi on kilven mukaan 9V ja valmistusvuosi 2003 > varmaankin vanhempi malli

Ohjeita 201/L säätimestä

http://www.ouman.fi/files/kayttoohjeet/eh-201l_kasikirja.pdf

Lueppa tuosta linkistä jäsen ´sailorin´ohjeita vanhan V-mallin asetuksista.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2185.msg22783#msg22783

edit: Infoa ja säätökokeiluja vanhemmasta V-mallista

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2132.0

[leppis]

Ohjeita 201/L säätimestä

http://www.ouman.fi/files/kayttoohjeet/eh-201l_kasikirja.pdf

Lueppa tuosta linkistä jäsen ´sailorin´ohjeita vanhan V-mallin asetuksista.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2185.msg22783#msg22783

edit: Infoa ja säätökokeiluja vanhemmasta V-mallista

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2132.0

Kiitokset vastailusta. Manuaalia on kovasti tavattu ja ymmärrykseni mukaan minulla on täystehoinen maalämpö valittuna jolloin noita ylämin ja alamin säätöjä ei kuulukkaan olla. Sitä en tosin ymmärrä miksen Asetusarvot valikosta löydä Huonelämpö -arvoa ollenkaan, kun se kuitenkin näyttäisi olevan ~22 astetta (voisin tiputtaa 21:een jos tietäisin mistä).

Ilmeisesti säätökäyrän -20 asetusta voisin tiputtaa jonkin verran, nyt 38 > ehkä 35 tai alle?

Lisäksi mietin tuota varaajan lämpötilaa (43 astetta) ja käyrää katsoen eroalue olisi 7. Pitäisikö näille tehdä jotain, jos menoveden maksimiraja on 40 astetta, miksi varaajan lämpö on kuitenkin 43?

[W10]

Sitä en tosin ymmärrä miksen Asetusarvot valikosta löydä Huonelämpö -arvoa ollenkaan, kun se kuitenkin näyttäisi olevan ~22 astetta (voisin tiputtaa 21:een jos tietäisin mistä).

Koska huonekompensoinnille pitää olla oma anturi(10k ntc), vakiona sitä ei ole.
Lähtisin siitä että ensin laitetaan lämpökäyrä kohilleen, ja huonekompensointi  on  sitä varten jos on lämmitetty takkaa.

Voit siellä huoltovalikossa muuttaa laitteen "osatehoseksi", niin saat ylä/ala minimit käyttöön.

[Matias]

Sitä en tosin ymmärrä miksen Asetusarvot valikosta löydä Huonelämpö -arvoa ollenkaan, kun se kuitenkin näyttäisi olevan ~22 astetta (voisin tiputtaa 21:een jos tietäisin mistä).

Jos huoneanturia TM/P ei ole niin huonelämpötila säädettävä lämpökäyrällä.Onko huoneanturia?
Tee kuitenkin vain yksi säätömuutos kerrallaan ja jos tulos on toivottu niin sen jälkeen muita muutoksia.
Jos säätötulos ei ole mihin pyrit niin pystyt palaamaan "lähtöruutuun" palauttamalla alkuperäisen säädön.

Ilmeisesti säätökäyrän -20 asetusta voisin tiputtaa jonkin verran, nyt 38 > ehkä 35 tai alle?

Kannattaa kokeilla,on kuitenkin säädön muutoksen jälkeen seurailtava päivä-pari ennenkuin säädön vaikutuksen näkee.
Jos talo jäähtyy liikaa niin palauta käyrän -20 asetusta alkuperäissäätöön päin.

minulla on täystehoinen maalämpö valittuna jolloin noita ylämin ja alamin säätöjä ei kuulukkaan olla.

Joo,niinhän tuossa manuaalissa kerrotaan.Tuo on kyllä jotenkin outo säätötapa täysteho asetuksissa,varsinkin alamin säädön puuttuminen vähän ihmetyttää.
Toisaalta nykyisillä asetuksilla -17 asteen pakkasella näyttää menoveden lämpö nousevan muutaman asteen käynnityslämpötilan yläpuolelle niin ainakin näillä pakkasilla se on aika kohillaan.

Lisäksi mietin tuota varaajan lämpötilaa (43 astetta) ja käyrää katsoen eroalue olisi 7. Pitäisikö näille tehdä jotain, jos menoveden maksimiraja on 40 astetta, miksi varaajan lämpö on kuitenkin 43?

Tuossa on sellainen tilanne että käyntijakson aikana varaajan lämpötilaa nostetaan pysäytysrajaan (43C) saakka ja taukojakson aikana varaajaan varastoitunutta lämpöenergia käytetään talon lämmitykseen.Kun varaajan lämpötila on laskenut käynnistysrajalla( 36C) niin lämpöpumppu käynnistyy uudestaan.
Tämä vaikuttaa suoraan käynti- ja taukojakson pituuteen
Jos pelkästään pysäytysrajaa (43) lasketaan niin käynti- ja taukojaksot lyhenee koska varaajaan varastoituu vähemmän lämpöä ja se jäähtyy nopeammin.
Aika lyhyitä nykyisilläkin asetuksilla käynti- ja taukojaksot.

Tuo Ouman EH -201/L säätimenä on ainakin mulle tällä foorumilla "outo lintu" varsinkin täysteho moodissa.Siinä kun lämpöpumppu näyttäisi toimivan ns kiinteällä lauhdutuksella (käynnistys ja pysäytys lämpötilat kiinteät)  ja trendissä näyttää siltä että lämpökäyrä  ohjaa ainoastaan menoveden lämpötilaa shuntilla,ei siis lämpöpumpun käyntiä.

Ehkä tässä olisi syytä harkita lämmitystavan vaihtamista osateho moodiin niin silloin ainakin alamin ja  alaero( jos on ) säädöt vaikuttaisi  lämpöpumpun käynnityslämpötilaan.

Toivottavasti kokeneemmat Lämpöässän tuntijat kommentoisi leppiksen tapausta.

[W10]

Ja kun pätkäkäynnistä halutaan eroon
 --> Oumannin päivitys, koska vanhalla versiolla alaminimiä ei voi säätää alle 30C.

[sailor]

Ohjeita 201/L säätimestä

http://www.ouman.fi/files/kayttoohjeet/eh-201l_kasikirja.pdf

Lueppa tuosta linkistä jäsen ´sailorin´ohjeita vanhan V-mallin asetuksista.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2185.msg22783#msg22783

edit: Infoa ja säätökokeiluja vanhemmasta V-mallista

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2132.0

Kiitokset vastailusta. Manuaalia on kovasti tavattu ja ymmärrykseni mukaan minulla on täystehoinen maalämpö valittuna jolloin noita ylämin ja alamin säätöjä ei kuulukkaan olla. Sitä en tosin ymmärrä miksen Asetusarvot valikosta löydä Huonelämpö -arvoa ollenkaan, kun se kuitenkin näyttäisi olevan ~22 astetta (voisin tiputtaa 21:een jos tietäisin mistä).

Ilmeisesti säätökäyrän -20 asetusta voisin tiputtaa jonkin verran, nyt 38 > ehkä 35 tai alle?

Lisäksi mietin tuota varaajan lämpötilaa (43 astetta) ja käyrää katsoen eroalue olisi 7. Pitäisikö näille tehdä jotain, jos menoveden maksimiraja on 40 astetta, miksi varaajan lämpö on kuitenkin 43?

Nyt pitää huomata että vanhasta V-mallista on myös vielä wanhempi versio, jossa ohjausominaisuudet ovat todella vajavaiset. Eli jos ei löydy valikoista samoja asetuksia kuin minulla, niin silloin vaihtoehdoksi jää  Oumanin päivittäminen.

Foorumilaisella W10 oli ennen päivitystä samanlainen versio. Tässä hänen kirjoituksensa: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=profile;area=showposts;u=1779

Oumaninpäivitys kannattaa, koska pumpun saa käymään paljon siivommin ja kompuran kestämään pitempään (kop kop).

Laita nyt alaminimi sinne minimiin (30 astetta)..jos ei jo ole.

Edit: silmät vielä puoliummessa...siinähän se W10 ilmoittautuikin 

@ W10

Oliko Oumanin päivitys kovakin homma? Löytyikö anturit valmiina - vai riittikö pelkän lutikan vaihto?

[leppis]

Koska huonekompensoinnille pitää olla oma anturi(10k ntc), vakiona sitä ei ole.
Lähtisin siitä että ensin laitetaan lämpökäyrä kohilleen, ja huonekompensointi  on  sitä varten jos on lämmitetty takkaa.

Voit siellä huoltovalikossa muuttaa laitteen "osatehoseksi", niin saat ylä/ala minimit käyttöön.

Joo ei taida olla mitään huoneanturia > eli ei huonekompensointiasetustakaan. Mutta onko tuo nyt sama kuin Huonelämpö asetus? Tai onko silläkään merkitystä kun ei anturia ole...

Huoltovalikkoon en pääse kun en tiedä koodia. Ja manuaalia tulkiten pelkkä säätimestä osatehoiseksi muuttaminen ei kai riitä, vaan jotain muutakin pitää tehdä?

Kannattaa kokeilla,on kuitenkin säädön muutoksen jälkeen seurailtava päivä-pari ennenkuin säädön vaikutuksen näkee.
Jos talo jäähtyy liikaa niin palauta käyrän -20 asetusta alkuperäissäätöön päin.

Tuossa on sellainen tilanne että käyntijakson aikana varaajan lämpötilaa nostetaan pysäytysrajaan (43C) saakka ja taukojakson aikana varaajaan varastoitunutta lämpöenergia käytetään talon lämmitykseen.Kun varaajan lämpötila on laskenut käynnistysrajalla( 36C) niin lämpöpumppu käynnistyy uudestaan.
Tämä vaikuttaa suoraan käynti- ja taukojakson pituuteen
Jos pelkästään pysäytysrajaa (43) lasketaan niin käynti- ja taukojaksot lyhenee koska varaajaan varastoituu vähemmän lämpöä ja se jäähtyy nopeammin.
Aika lyhyitä nykyisilläkin asetuksilla käynti- ja taukojaksot.

Täytynee testailla aluksi tuolla käyrän säätelyllä.

Ajattelinkin että jos nostaisi tuota pysäytysrajaa vaikka 45C ja käynnistysraja niin alas kuin saa... Vai aiheuttaako enemmän ongelmia?

Ja kun pätkäkäynnistä halutaan eroon
 --> Oumannin päivitys, koska vanhalla versiolla alaminimiä ei voi säätää alle 30C.

Nyt pitää huomata että vanhasta V-mallista on myös vielä wanhempi versio, jossa ohjausominaisuudet ovat todella vajavaiset. Eli jos ei löydy valikoista samoja asetuksia kuin minulla, niin silloin vaihtoehdoksi jää  Oumanin päivittäminen.

Oumaninpäivitys kannattaa, koska pumpun saa käymään paljon siivommin ja kompuran kestämään pitempään (kop kop).

Laita nyt alaminimi sinne minimiin (30 astetta)..jos ei jo ole.

Olisikohan minulla sitten tosiaan se vanhin versio, saako sitä jostain tarkistettua?

Alaminimiasetustahan minulla ei löydy, käsittääkseni johtuen täystehoasetuksesta. Lieneekö silloin säätimen päivityksestä apuja jos ei samalla vaihda pummpua toimimaan osatehotilassa? Vai löytyykö uudemmasta säätimestä alaminimi myös täystehotilassa?

[sailor]

Koodilla 1324 pääsee muuttamaan pumpun osatehoiseksi ja saat alaminimin pudotettua sinne 30 asteeseen.

[W10]

Oliko Oumanin päivitys kovakin homma? Löytyikö anturit valmiina - vai riittikö pelkän lutikan vaihto?

Anturit on valmiina, mutta sähkövastuksen tilatietoa varten tarvitaan kytkintieto Oumannille. Mutta kannattaa pyytää Lässän huollosta tarjous päivityksestä. Ja uutta Oumannia ei kannata hätäpäissä hommata rautakaupasta, koska niissä on väärä softaversio.
Vanha ohjelmaversio oli 1.44

Olisikohan minulla sitten tosiaan se vanhin versio, saako sitä jostain tarkistettua?

Alaminimiasetustahan minulla ei löydy, käsittääkseni johtuen täystehoasetuksesta. Lieneekö silloin säätimen päivityksestä apuja jos ei samalla vaihda pummpua toimimaan osatehotilassa? Vai löytyykö uudemmasta säätimestä alaminimi myös täystehotilassa?

Ohjelmaversion pitäisi näkyä Oumannin näytössä kun siihen kytkee virrat. Uudemmassa ohjelmaversiossa on täysteho asetuksissa ylä/ala minimit.

[jhr]

Anturit on valmiina, mutta sähkövastuksen tilatietoa varten tarvitaan kytkintieto Oumannille. Mutta kannattaa pyytää Lässän huollosta tarjous päivityksestä. Ja uutta Oumannia ei kannata hätäpäissä hommata rautakaupasta, koska niissä on väärä softaversio.
Vanha ohjelmaversio oli 1.44

Uutta softaa ei tosiaan pysty heittämään vanhaan pumppuun suoraan sillä kytkentä on muuttunut jossakin vaiheessa ja vaatii johdotusmuutoksia ja uusi kontaktorikin oli muistaakseni laskuerittelyssä. Hinta oli vuosi sitten parin satkua.