V9 säätöä

[parantala]

Mikä olisi asetus millä lähdetään tulistusta säätämään jos ko. nopeudet löytyy (pitää tarkastaa pumppu).

Vai mennäänkö "vain" tuolla tulistusputken pintamittauksella ~5'C yli ylämin + yläero/2 pärin min kompurakäynnin jälkeen??

[seppaant]

"LB"
Pumppusi näyttää nyt toimivan hyvin.
Viime yön -20C pakkasella käyntiaikasuhde oli n. 65%. Tämä tietää sitä, että teho loppuu vasta jossain -40C pakkasella -> täystehomitoitus

Kunka paljon käytettiin aamulla lämmintä vettä?
Lämpimän veden reservi kävi aika pienenä, mutta palautui parissa tunnissa ennalleen.
Näillä kovilla pakkasilla näyttää, että lämmin vesi riittää hyvin, mutta ilmojen lämmetessä tulistuslämmön vähetessä kannattaa tarkastella uudestaan.
Tällöin pitäisi lataus- ja tulistinpiireissä olla lämpömittaukset.

Mitkä olivat viime yön asetusarvot ja pumppujen tehoasetukset?

ATS

[LB]

Aamulla kävi kaksi henkilöä suihkussa+normaalit hampaiden ja käsien pesut, joten kohtalaisen reippaasti lämmintä vettä meni.

Eilen en juurikaan koskenut asetusarvoihin, joten ne olivat samat kuin aiemmin (ainoa muutos tuon latauspiirin kuristuksen hienoinen höllääminen):

-20 33c
0 29c
+20 22 (muistaakseni näin ne olivat)

ylämin 43c
yläero 4c
alamin 30c
alaero 7c

Tulistus- ja latauspumppu asento 1, hienoinen kuristus latauspiirin venttiilissä, arviolta 10% kuristus. Tulistusventtiilin säätö se 1,5 kierrosta.

Tänä aamuna -20 asteen kohdalla muutos säätökäyrään 33c->34c ja lämmityksen kiertovesipumppu asento 2->3, koska yöllä oli hieman liian viileää, yläkerrassa nimenomaan. Alakerrassa lämpö oli aamullakin ok. Yläkerrassa minulla siis myös vesikiertoinen lattialämmitys, lämmönluovutuslevyillä. Ei siis varaudu mihinkään lämpö, joten arvelen tuon kiertovesipumpun nopeuden noston auttavan tähän yläkerran viileyteen. Jos ei auta, niin pitänee säätää jakotukista kiertoa hieman isommalle makuuhuoneiden piireissä.

Millä nopeudella te muut muuten ajatte iv-konettanne kovilla pakkasilla? Itse pudotin eilen kierrokset kokeeksi 50% -> 35%? Koneena siis tuo pingviini, jossa vesikiertoinen jälkilämmitin (käyttää lämmitykseen samaa vettä kuin mikä kiertää lattiassa). Yleensä pidän iv-koneen lämpötilasäädön 21 asteessa.

-tomi-

[parantala]

Miten laskette käntiaika prosentin?

[EK]

Miten laskette käntiaika prosentin?

"käyntiaika/(käyntiaika+taukoaika)x100"

Esim: (kuvasta katsottu, ei tarkka laskelma)

Käyntiaikani 14.40-15.20 = 40 min
Lepoaika 15.20-16.00 = 40 min
Aika yhteensä 14.40-16.00 = 80 min

40/80x100 = 50%

ja pakkasta oli n. 15c ja pientä lämpimän veden kulutusta.

[Risto]

V9:ää nyt säädelty... Viime aikoina ollut myös Trend leikissä mukana. Käyntiaika yhteensä ei ole minusta mahdoton, mutta melkoista pätkäkäyntiä? Yläero ja alaero kumpikin ovat maksimissa. (10)
Eli gurut: Mitäs tuolle voisi koittaa tehdä käyntiaikojen pidentämiseksi?
Tuomosta käppyrää Trends piirtää:

http://kuvablogi.com/nayta/2902292/

[EK]

Enpä ossaa sanoa tuota varaajapumpun säätöä 1->2, että oliko sitten positiivinen vai negatiivinen vaikutus. Laskipa toi pakkanen samaan aikaan niin paljon, että sotkee hieman arviointia.

Säätö tehty 3.1 n. klo 16:30

[EK]

Risto:

Aika luonnollista näillä pakkasilla. Varaajaa kun ei saa jäähtymään "hitaampaa", paitsi laskemalla sisälämpöä

Alaero kannattaisi säätää 7c:n, jottei L1 -meno "kyykähtelisi". Nyt alavaaraja pääsee jäähtymään alle L1 -pyynnin liikaa. Muista käyntikäsky: "Alavaraaja=L1-5c+alaero".

2c:n alituksen pitäisi kestää. Eli alaero asetus 7c.

Paljonkos ylämin on?

[seppaant]

LB pientä säätöä kannattaisi tehdä.
- Lämminvesivarannon lisäämiseksi paluta tulistuksen säätö asentoon 1 kierros auki. Säätöventtiilin kuristaminen pienentää veden virtausta tulistimessa ja samalla ylävaraajaan menevän veden lämpötila nousee.
- Menoveden ja ylävaraajan lämpötilan notkahtamisen estämiseksi muuta Ala-Ero 7C->6C
- Latauspiirin venttiilit täysin auki.

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7255028.jpg][IMG]http://i8.aijaa.com/b/00830/7255028.jpg[/IMG][/url]

ATS

[Risto]

Risto:

Aika luonnollista näillä pakkasilla. Varaajaa kun ei saa jäähtymään "hitaampaa", paitsi laskemalla sisälämpöä

Alaero kannattaisi säätää 7c:n, jottei L1 -meno "kyykähtelisi". Nyt alavaaraja pääsee jäähtymään alle L1 -pyynnin liikaa. Muista käyntikäsky: "Alavaraaja=L1-5c+alaero".

2c:n alituksen pitäisi kestää. Eli alaero asetus 7c.

Paljonkos ylämin on?

Ylämin on nyt 39c. Lämminvesi kyllä riittää ainakin näillä keleillä... Kun alkaa lämpöasteille menemään niin alkaa tekemään tiukempaa.

Entäs jos laskee esim. asteen alaminiä (nyt 31c) ja vastaavasti käyrää ylemmäksi? Onko sitten mahdollisuus vastaavasti pitää alaeroa isommalla?

No, kattellaan...

Prhn! Ei tietenkään alaminiä enää tuosta alemmaksi! Onko ainoa mahdollisuus alaeroa virittelemällä koittaa saada pätkäkäyntiä vähemmäksi?

[tikma]

Jos tulistuksen kuristusta lisää, niin se kyllä lykkää kuumempaa vettä ylävaraajaan, mutta energiaa sinne menee entistä vähemmän (tulistuspiirin kuristaminen ei siis lisää lämpöenergiaa ylävaraajassa). Tämän lisäksi pienemmällä virtauksella vesi kerkiää jäähtyä alavaraajan puolella enemmän ja siirtää entistä enemmän energiaa tulistuksesta alavaraajaan (varaaja on niin typerästi tehty, että tulistusvaihtimen putket kulkevat alavaraan läpi). Kun varaajaan tekee samat putkitusmuutokset kun seppaant, niin tilanne on taas ihan toinen.

Tässä lisää ajateltavaa tähän soppaan

[sailor]

Miten laskette käntiaika prosentin?

Sen saa suoraan trendin mittausarvoista kun katsoo keskiarvon. 1 päällä 0 pois, keskiarvo esim. 0,43=43 prosenttia päällä. Saman keskiarvon saa ulkolämpötilasta, jolloin saa suoraan käyntiaikaprosentin suhteessa ulkolämpötilaan.

Onko LB:llä ulkolämpötilan hidastusta päällä? Jos ei ole, niin siitä olen huomannut olevan ainakin sellainen hyöty ettei pumppu rynnistä turhaa jokaiseen ulkolämpötilan muutokseen. Itselläni taitaa olla 6h.

[tunkki]

Olen tuossa vähän aktivoitunut oman pumpun tulistuksen säätämisessä. Meidän pumpussa tulistuksen säätöventtiilin säätöalue menee kello kolmesta jonnekin kello viiteen. Kuuluuko sen olla noin? Muut venttiilit menevät käytännössä pystysuoraan kello kuuden asentoon. Onko tuo venttiili viallinen vai onko siinä tehty jokin temppu jolla venttiili ei mene täysin kiinni?

Kyseessä siis vajaa kolmevuotta vanha uudenmallin v13 jossa punapäiset vipuventtiilit.

[tikma]

Ne venttiilit on sen takia, että putket saisi suljettua tarpeen vaatiessa (kiertovesipumpun vaihto yms), joten tuskin on mitään tempputemppua tehty. Luultavasti venttiili on viallinen tai se punainen vipu on pantu väärässä asennossa karaan kiinni.

[seppaant]

tikma kirjoitteli

Jos tulistuksen kuristusta lisää, niin se kyllä lykkää kuumempaa vettä ylävaraajaan, mutta energiaa sinne menee entistä vähemmän (tulistuspiirin kuristaminen ei siis lisää lämpöenergiaa ylävaraajassa)

Energian määrä on suurinpiirtein sama. Energiahan on lämpötilaxvirtausxaika, jos virtaus pienenee ja lämpötila nousee on lopputulos sama.

Tällä saadaan ylävaraaja kuumemmaksi ja tällöin sinne on varastoitunut enemmän energiaa.

ATS

[tikma]

tikma kirjoitteli

Jos tulistuksen kuristusta lisää, niin se kyllä lykkää kuumempaa vettä ylävaraajaan, mutta energiaa sinne menee entistä vähemmän (tulistuspiirin kuristaminen ei siis lisää lämpöenergiaa ylävaraajassa)

Energian määrä on suurinpiirtein sama. Energiahan on lämpötilaxvirtausxaika, jos virtaus pienenee ja lämpötila nousee on lopputulos sama.

Tällä saadaan ylävaraaja kuumemmaksi ja tällöin sinne on varastoitunut enemmän energiaa.

ATS

Pienemmällä virtaamalla lämmönvaihdin ei taida pystyä luovuttamaan energiaa veteen yhtä paljon mitä suuremmalla virtaamalla. Täten myös kuumakaasu siirtyy lämpöisempänä alavaraajan lämmönvaihtimelle. Ja taas siirtyy enemmän energiaa alavaraajaan...

Tää olis kyllä kiva päästä testaamaan johonkin labraan  :-/

[LB]

Laitoin nyt nuo seppaantin ehdottamat asetukset, katsotaan miten käyrä reagoi...

-tomi-

[Matias]

Pienemmällä virtaamalla lämmönvaihdin ei taida pystyä luovuttamaan energiaa veteen yhtä paljon mitä suuremmalla virtaamalla. Täten myös kuumakaasu siirtyy lämpöisempänä alavaraajan lämmönvaihtimelle.

Trendissä näkyy hyvin kun käyttövettä otetaan reilummin ylävaraajasta niin pumpun käyntijakso pitenee huomattavasti.Uskoisin tämän johtuvan siitä kun ylävaraajan vesi on jäähtynyt ja tulee kylmempänä tulistinvaihtimelle jossa taas kuumakaasu jäähtyy enemmän ja lauhduttimelle menevän kaasun lämpötila on alhaisempi.Alentunut lauhdutinteho pidentää käyntijaksoa kunnes ylävaraajan lämpö on palautunut.Jos ylävaraajan veden lämpötilan saa yli +70 asteen niin edelläkuvattua ilmiötä ei ihan pienellä vedenkäytöllä tapahdu.Yksi konsti tulistinvaraajan lämpötilan nostamiseksi on kuristaa virtausta niin paljon että trendissä jokaisella käyntijaksolla tulistinvaraajan käyrä nousee 3-5 astetta kun vettä ei käytetä.Silloin pääsee siihen että esim yöaikaan tulistinvaraajan lämpö nousee yli +70 asteen kun ei ole vedelle käyttöä.Se on muuten uskomattoman pienellä oltava virtauksensäätöventtiili että saa tuollaiset lämpötilat tulistinvaraajaan.

[MaNe]

Tutkailin tuossa LÄ T/P - mallin asennusohjetta ja siinä puhuttiin tulistuksen säätöventtiilistä joka on tehtaan jäljiltä täysin auki => punotaan kiinni ja pienemmissä malleissa (10-15)  yksi kierros auki ja suuremmissa kaksi kierrosta. Kuulostaa persmerkkisäädöltä mutta antanee osviittaa että meillä v9 koneissa se saa olla korkeintaan 1 kierrosta auki olettamalla että puhutaan samasta venttiilistä (erittäin suurella todennäköiosyydellä). Eniveis, innostuin itekkin mittailusta, mittarit  3:ssä putkessa (lauhduttimelle-lauhduttimelta ja tulistimelta), säätelin lauhduttimen virtausta s.e ero about 6 astetta (lähimmäksi s.e. 2 nopeus ja hanikkaa hintsusti kiinni) sekä tulistusta s.e. käyntijakson loppurutistuksessa about 65 astetta. Käyttövesilutrauksen jälkeen ei olennaista parannusta prosessissa eli ylävaraajan romahdettua ylävaraaja nousee alavaraajan tahtiin mut peruslämmitysjaksoissa huomasin mielenkiintoisen seikan - maapiirin deltaT oli 0.1 astetta suurempi kun normisti ja ero pysyi kunnes lauhduttimelta alkoi lähteä yli +41 asteista vettä jolloin ero kutistui 0.2 astetta (antanee viitteitä COPin liikkeistä). Tuo kutistuma tulee siis normisti koska maasta palaava liuos on käyntijakson ehtoopuolella 0.3-0.4 astetta viileämpää ja lauhtumislämpötila alkaa olla patteritalolukemissa. No tää oli tämmöstä persmerkkitarinaa koska trendiä ei ole vielä saanut askarteltua...

Pitäs putkimiestä vielä käyttää varoventtiilin purkuputkiasennuksella (väliaikaisesti muovilla kun pitäs olla methallia), josko sitä varustas haulit tuohon tulistinputken kääntöön samalla, liekkö seppaantilla heittee fotoa asiasta...

Make

[tikma]

Onko tuosta jotain tieteellistä näyttöä, että 6 asteen deltaT olis optimaalisin lauhduttimen yli kaikissa tapauksissa? Musta vähän tuntuu, että se koskee vain vaihtoventtiilikoneita sen tekniikasta johtuen.

Tulistuskoneissa pitäis mun käsityksen mukaan saada lauhduttimelle mahdollisimman kylmää vettä, että kylmäaine menis mahdollisimman kylmänä lauhduttimelta maapiirin lämmönvaihtimelle riippumatta siitä, että paljonko se vesi lämpenee lauhduttimessa.

Ainakin mun lässässä kuumakaasun lämpötila vaihtelee sen mukaan, että kuinka kylmää vettä varaajan alaosasta lämmönvaihtimelle saadaan. Ja mitä kylmempänä kuumakaasu pysyy, sen vähemmän kompura tekee töitä ja sitä pienempi ottoteho on.

[Matias]

Tulistuskoneissa pitäis mun käsityksen mukaan saada lauhduttimelle mahdollisimman kylmää vettä, että kylmäaine menis mahdollisimman kylmänä lauhduttimelta maapiirin lämmönvaihtimelle riippumatta siitä, että paljonko se vesi lämpenee lauhduttimessa.

Lauhduttimelta lähtevä vesi ja nesteytynyt kylmäaine (kaasu) on aina suht samanlämpöistä.Alijäähdyttimellä voi nestelinjasta saada hieman lisätehoa ja jäähdytettyä lisää höyrystimelle menevää kylmäainetta.
Ainakin kiinteillä nopeuksilla pyörivissä lämpöpumpuissa.

[tikma]

Alijäähdyttimen toiminta perustuu siihen, että sillä lämmitetään kylmempää lämmitysvettä mitä normaalissa lämmityspiirissä käytetään. Esim tuvassa +30 ja tallissa vain +20. Kun tulistuspumpun varaajan alaosasta saadaan mahdollisimman kylmää vettä normaali lauhduttimelle, se toimii kuten alijäähdytin.

Vaihtoventtiilikoneella tuo ei ole mahdollista ilman alijäähdytintä, kun lauhduttimelle palaava vesi tulee suoraan lämpöisestä lattiasta (ellei kikkaile esim erillistä varaajaa paluupuolelle, jossa esilämmitetään kuuma käyttövesi).

[EK]

No voi ny kukkuluuruu mihin hifistelyyn tämä keskustelu taas kääntyikään.

No hyvä hommahan sinänsä, mutta saatteko te viisaat nyt kolisteltua päitänne yhteen ja kerrottua myös meille tavallisille kuolevaisille miten tuo pumppu sitten pitäisi säätää ja perustelut myös?

[LB]

Onko LB:llä ulkolämpötilan hidastusta päällä? Jos ei ole, niin siitä olen huomannut olevan ainakin sellainen hyöty ettei pumppu rynnistä turhaa jokaiseen ulkolämpötilan muutokseen. Itselläni taitaa olla 6h.

Ei ollut aikaisemmin, nyt laitoin myös tuon 6h.

-tomi-

[seppaant]

LB

Eihän sinulla vaan ole käyttöveden kierrätystä?

ATS

[LB]

Ei ole.

[MaNe]

Onko tuosta jotain tieteellistä näyttöä, että 6 asteen deltaT olis optimaalisin lauhduttimen yli kaikissa tapauksissa? Musta vähän tuntuu, että se koskee vain vaihtoventtiilikoneita sen tekniikasta johtuen.

Tulistuskoneissa pitäis mun käsityksen mukaan saada lauhduttimelle mahdollisimman kylmää vettä, että kylmäaine menis mahdollisimman kylmänä lauhduttimelta maapiirin lämmönvaihtimelle riippumatta siitä, että paljonko se vesi lämpenee lauhduttimessa.

Ainakin mun lässässä kuumakaasun lämpötila vaihtelee sen mukaan, että kuinka kylmää vettä varaajan alaosasta lämmönvaihtimelle saadaan. Ja mitä kylmempänä kuumakaasu pysyy, sen vähemmän kompura tekee töitä ja sitä pienempi ottoteho on.

Joo, kaiketi se liittyy kylmäaineen R407C ominaisuuksiin tuo deltaT 6-7 astetta lauhduttimen yli?? Tuossa V-koneessa (siis ei mitään alatyylin slangia) jos nostaa latauspumpun kierroksia niin tulee tilanne jossa lauhduttimelle saapuu lämpimämpää ja lauhduttimelta poistuvan veden deltaT suhteessa saapuvaan kutistuu. Vastaavasti jos laskee kierroksia niin lauhduttimelle tulee viileämpää (koska varaaja ei "sotkeennu") ja lähtevän veden deltaT kasvaa - lauhtumisteho lienee siis aika vakio mutta suosinee siis tuota 6-7 asteen eroa....tiedä sitten... onko joukossa kylmätekniikasta väitelleitä jne? Ongelma olisi varmaan sitten toinen jos lauhduttimelle saapuisi aina saman lämpöinen vesi latauspumpun asetuksista riippumatta...tuolla varaajakoolla/latauspumpun koolla siihen ei päästä...

Make

[seppaant]

Joo, kaiketi se liittyy kylmäaineen R407C ominaisuuksiin tuo deltaT 6-7 astetta lauhduttimen yli??

Perustunee siihen, että R407C on useamman kylmäaineen seos, joilla on erilaiset lauhtumis- ja höyrystymis lämpötilat = liukuma.
Esim. paineella 15,4 bar tapahtuu lauhtuminen lämpötila-alueella 40,0->34,9C. Liukuma on 5,1C
Tästä eteenpäin asian käsittely menee jo pitkälle termodynamiikan puolelle.

ATS

[tikma]

Joo, kaiketi se liittyy kylmäaineen R407C ominaisuuksiin tuo deltaT 6-7 astetta lauhduttimen yli??

Perustunee siihen, että R407C on useamman kylmäaineen seos, joilla on erilaiset lauhtumis- ja höyrystymis lämpötilat = liukuma.
Esim. paineella 15,4 bar tapahtuu lauhtuminen lämpötila-alueella 40,0->34,9C. Liukuma on 5,1C
Tästä eteenpäin asian käsittely menee jo pitkälle termodynamiikan puolelle.

ATS

Eikös tää suomeksi sanottuna tarkoita sitä, että deltaT pitää olla vähintään 6 astetta, että kuumakaasu saadaan lauhtumaan nesteeksi?

Mutta mikä sen kieltää, ettei se saisi olla enempää? Sitähän varten vv-koneisiin laitetaan niitä alijäähdyttimiä, että saadaan siitä nesteestä ne viimeisetkin energian rippeet pois. Miksi se deltaT ei saisi olla yhdessä lauhduttimessa enempää kun tuon 6-7 astetta, jos se kerran on kahdella perättäisellä ihan OK?

[seppaant]

LB
Riittikö eilen illalla viimeiselle suihkuttelijalle vielä lämmintä vettä?
Nyt yöllä kun pakkasta oli enää -15C nousi ylävaraaja maksimissaan n. 48C:een

ATS

[LB]

Riitti vielä. Käyrän mukaan tosiaan ylävaraajan lämpö laski reilusti. Mitähän tuolle pitäisi tehdä? Kuristaa (vai löysätä) tulistusventtiliä (kunhan lämpötilamittaus on järjestetty)?

-tomi-

[tikma]

Luotettavin keino saada kuuma vesi riittämään, on alaminimin nosto. Se vaan valitettavasti huonontaa COP-arvoa...

Kannattaa yrittää säätää pummppua niin paljon kun vain viittii. Ja kannattaa myös kokeilla eri vaihtoehtoja, kuristaa lisää (seppaantin metodi) ja vastaavasti koittaa löysätä meikäläisen mallin mukaan. Kyllä se kultainen keskitie joskus löytyy

Kannattaa sitten odottaa useampi käyntijakso säädön jälkeen, että näkee todellisen vaikutuksen.

[EK]

Säädin tosiaan latauspumpun 1-->2:lle. Vaikutukset näkyvät trendin kuvista mitä laittelin aikaisemmin. Suurin vaikutus vaikuttaisi olevan kuitenkin pumpun ottotehon laskeminen n. 3,1 kWh --> 2,8 kWh:iin!!! Mittaustulos kahdelta vuorokaudelta ja melko suurta lämpötilan vaihtelua, jotenka hieman pidempää testivaihetta täytyy ajella tässä vaiheessa, jotta tulos tarkentuu.

Säädin eilen myös tulistusventtiiliä ihan inasen pienemmälle. Mittaus pompsahti n. 10c (50-->60c), mutta ylävaraaja ei alkanut kuumentumaan. Liekö meni jo liian pienelle?

Täytynee vielä kumminkin kokeilla tuota latauspumppua ykkösellä, jos ylävaraaja alkaisi lämpeämään enemmän tällä "kuristusasetuksella".

Latauspumpulla vaikutti vain olevan melko suuri vaikutus tuohon ottotehoon. Tekee n. 600kWh vuodessa, jos pumpun tunnit n. 2000h/vuodessa. Mutta nämähän ovat näitä kompromissiratkaisuja kuitenkin. Jos tosiaan ykkösasetuksella saan tulemaan  kuumempaa käyttövettä, niin ehkä tuon 600kWh vuodessa siitä maksaakin (=60€). Lukemat tietenkin voivat olla joillakin pienemmät tai suuremmat, jotenka tuskin aivan mitättömästä asiasta puhutaan. Ja sittenkun jotkut vielä manaavat sähkönhinnan tuplaantumista ja kaikkea, mutta se onkin eri tarina...

Laitan käppyröitä ja lukemia liitteeksi, kun tästä kotiin ehtinee.

[seppaant]

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7266986.jpg][IMG]http://i10.aijaa.com/b/00898/7266986.jpg[/IMG][/url]

Kiinnitti huomiota ylävaraajan lämpötilan laskeminen kompressorin seis-jakson aikana.
Yöaikaan tuskin on lämpimän veden käyttöä ja ei ole lämpimän veden kiertoa.

Tämä johtunee siitä että LJ1:n paluuputki kulkee ylävaraajan kautta jäähdyttäen ylävaraajaa.

Minulla ylävaraajan lämpötilan notkahdus väheni kun pienensi LJ-pumpun tehoasetusta.
Lopullinen korjaus oli kun vaihdoin LJ1 paluuputken LJ2:n paluuyhteeseen. Minulla tämä onnistui helposti kun on vain yksi lämmönjakopiiri ja ja kakkospiirin paluuyhde oli vapaana.  LJ2:n paluu kulkee koko matkan alavaraajassa.

Asiaa voit testata kääntämällä LJ-pumpun tehon 1-asentoon.
Paremman tuloksen antaa kun ajat säätöventtiilin kiinni, vesi kiertää ainoastaan lattiassa. Huonelämpötila tuskin laskee vaikka näin ajaisi parin käyntijakson ajan.

Nyt kun on luvassa lämpöisempiä ilmoja, kannattaa seurata lämpimän veden riittävyyttä, eikä tehdä toistaiseksi säätöjä. Yritä saada se lämpömittari tulistinputkeen.

ATS

[LB]

Asiaa voit testata kääntämällä LJ-pumpun tehon 1-asentoon.
Paremman tuloksen antaa kun ajat säätöventtiilin kiinni, vesi kiertää ainoastaan lattiassa. Huonelämpötila tuskin laskee vaikka näin ajaisi parin käyntijakson ajan.

Mitä säätöventtiiliä tarkoitat tuossa edellä? Nyt LJ pumppu on asennossa 1.

-tomi-

[seppaant]

Mitä säätöventtiiliä tarkoitat tuossa edellä? Nyt LJ pumppu on asennossa 1.

Sitä 4-tieventtiiliä millä Ouman säätää lattiaan menevän veden lämpötilaa.
LJ pumppuhan oli asennossa 3?

ATS

[LB]

Kyseinen venttiilli lienee tuossa LJ-pumpun vieressä ja venttiilin päällä on oranssi murkula? Ei tuntunut kevyesti liikkuvan, joten jätin asian sikseen etten hajota sitä. Vai lieneekö tuossa jokin jippo, jolla se suljetaan?

LJ-pumppu oli tosiaan asennossa 3 aikaisemmin, nyt siis asennossa 1.

-tomi-

[parantala]

Kyseinen venttiilli lienee tuossa LJ-pumpun vieressä ja venttiilin päällä on oranssi murkula? Ei tuntunut kevyesti liikkuvan, joten jätin asian sikseen etten hajota sitä. Vai lieneekö tuossa jokin jippo, jolla se suljetaan?

LJ-pumppu oli tosiaan asennossa 3 aikaisemmin, nyt siis asennossa 1.

-tomi-

Saat ajettua sen suoraan Oumannin huoltotilasta kiinni. Kts. Oumannin manuaalista ohjeet.

[seppaant]

Minä olen ajanut säätöventtiiliä seuraavasti

Päävalikko (se valikko mikä on normaalisti näkyvissä)
- Valinta
  - Ohjaustavat
     - Käsiajo sähköinen
        - Ohjaus -

Kun lopetat kokeen palauta "Automaattisäätö" päälle

Tee tämä venttiilin sulkeminen sitten vasta kun on nähnyt kiertovesipumpun tehomuutoksen vaikutuksen.

ATS

[LB]

Hitsi, kävi äsken sähköt poikki joten trendi-pc kävi virrattomana -> käyrä alkaa alusta...

-tomi-