LÄ V10.5/203 asennus, tee-se-itse?

[Renoo]

Kyllä tuo lämpötilanotkahdus ylävaraajassa melkovarmasti johtuu liian kovasta kierrosta ylävaraajassa kun pumppu käy.
Eli ylävaraajan ylä- ja alaosan lämpötilakerrostumat sekoittuu ja  tuossa notkahduskohdassa ylävaraajan ylä- ja alaosa on samanlämpöiset
Jos JPN:n ylävaraajasta näkyisi sen alaosan trendi niin...

Kyllä JPN:n trendistä näkyy nimenomaan ylävaraajan ja alavaraajan lämmöt. Lässässä ei ole erikseen yläpöntön ylä ja ala anturia. Eli tässä nimenomaan yläpönttö notkahtaa alapöntön tasolle lämmöissä.

[JPN]

Tuo 1,5 kierrosta oli turvallinen arvo (kun siinä vaiheessa ei ollut tietoa asennosta), josta oli tarkoitus kuristaa kiinnipäin vähän kerrallaan.

ATS

Kokeilin tuota Y-ventiilin 1,5 kierr. asentoa (alin pumppu 1-asennossa). Vaikuttaa siltä, että tuota ei voi pitää n.s. turvallisena arvona, alaosa lähti värähtelemään.

[tikma]

Kyllä tuo lämpötilanotkahdus ylävaraajassa melkovarmasti johtuu liian kovasta kierrosta ylävaraajassa kun pumppu käy.
Eli ylävaraajan ylä- ja alaosan lämpötilakerrostumat sekoittuu ja  tuossa notkahduskohdassa ylävaraajan ylä- ja alaosa on samanlämpöiset
Ilmeisesti ylävaraajassa on omat tulo-ja paluuputket ja oma kiertovesipumppu.
Jos JPN:n ylävaraajasta näkyisi sen alaosan trendi niin olisi varmaan aika samanlainen kuin meillä.
Meillä virtausnopeus on tarkoituksella mahdollisimman suuri

Tuo notkahdus johtuu liian suuresta kierrosta ylävaraajan alaosassa, jonka aiheuttaa alavaraajan latauspumppu. Lisäämällä ylävaraajan kiertoa ja vähentämällä alavaraajan kiertoa notkosta pääsee eroon.

Jos ylävaraajan kiertoa lisää liikaa (Y-venttiilin ruuvi sekä pumpun nopeus), vesi ei kerkiä lämmetä enää tarpeeksi ja käyntiaika pitkittyy (kuumakaasun lämpötila nousee kans turhaan korkealle).

Jos alavaraajan kiertoa pienentää liikaa, niin ei saada kuumakaasusta kaikkia tehoja välttämättä irti ja kaasu saattaa palata kompuralle ihan liian kuumana.

[seppaant]

6.10 klo 01 -- 04 pumppu kävi alavaraajan ohjaamana.
Tällaista käyntiä pitää tavoitella.
Ei se ole mitään värähtelyä vaan tavoiteltava käyntitila.

ATS

[JPN]

6.10 klo 01 -- 04 pumppu kävi alavaraajan ohjaamana.
Tällaista käyntiä pitää tavoitella.
Ei se ole mitään värähtelyä vaan tavoiteltava käyntitila.

ATS

Mutta onko tuollainen 1/2h välein käynnityminen kovin terveellistä kompuralle??

[tikma]

Ainakin kuumakaasun lämpötilan mukaan on terveellistä kompuralle.

[seppaant]

6.10 klo 01 -- 04 pumppu kävi alavaraajan ohjaamana.
Tällaista käyntiä pitää tavoitella.
Ei se ole mitään värähtelyä vaan tavoiteltava käyntitila.

ATS

Mutta onko tuollainen 1/2h välein käynnityminen kovin terveellistä kompuralle??

Säädä nyt se tulistus n. 60C:een.
Kun se on tehty paneudutaan latauksen säätöön. Tällä voidaan vaikuttaa käyntiaikoihin.

ATS

[JPN]

Sain tuossa +70 yltävän mittarin. Pumpun ollessa 1-asennossa Y-venttiilin vierestä mitattaessa lämmöt nousevat yli. 3-asennossa lämpö tippuu 63.3:een, kun venttiili on 1-kierr (alkup.) asennossa. Eikä venttiilin avaaminen pudota tuota lämpöä enempään, pumpun hidastaminen, tai venttiilin kiinnilaittaminen sitten kyllä nostaa lämpöä. Sitten kun pumppu käy pitkää jaksoa, niin lämmöt kyllä nousee yli 70, vaikka venttiili olisi 2-kierr.auki. Pumpun luota mitattu paluulämpö on max 41.

Tässäpä kuvaa:


Näyttäisi, että ulkolämmön laskiessa mennään alaosan mukaan lyhyellä syklillä, ja sitten kun lämmöntarve laskee alaosa pomppaa ylös.

[seppaant]

Olet näköjään nostanut alaminimin 30C -> 35C, Miksi?
Käyntiaika on nyt n. 12 min ja lepoaika n. 24 min.
Käyntiaika on kuitenkin n. kolminkertainen verratua "vanhanmallisiin" V-pumppuihin. Ja kestäähän niissäkin kompressorit.
Alaminimin nostaminen lisäsi kuumakaasun lämpötilaa 7C
Pumppu käy nyt alamin ohjauksella (kylmällä ilmalla)
Palauta alamin ->30C niin pumppu siirtty käyrä-ohjaukseen kun ulkolämpötila laskee nollan tienoille ja menovesi nousee yli 30C.
Tällöin käyntiaika pitenee riippuen käytössä olevasta alaerosta.

Oletko jo mitannut lauhdutinpiirin lämpötilaeron? Ylimmän pumpun ja alimman putken välinen lämpötilaero.

Millä tehoasetuksella on jämmönjaon pumppu?

ATS

[seppaant]

JPN oheisessa linkissä on "Matiaksen" erinomainen selvitys tulistinpumpun toiminnan ja säädön periaatteista.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4113.msg44861#msg44861

ATS

[JPN]

>Olet näköjään nostanut alaminimin 30C -> 35C, Miksi?
Kokeilin, mihin tuo vaikuttaa

>Palauta alamin ->30C niin pumppu siirtty käyrä-ohjaukseen kun
Tein työtä käskettyä

>Oletko jo mitannut lauhdutinpiirin lämpötilaeron?
Lämmöt ovat 34,0/28,5 ja pumppu on 3:lla

>Millä tehoasetuksella on jämmönjaon pumppu?
Lämmönjakopumppu on 3:lla

[Rooma]

Tässä vähän kummastelen kumpi on haitallisempaa kompuralle;seppaantin säätöjen aiheuttama pätkäkäynti(3-4 kertaa tunnissa n.10 min) vai tikman vierastama kuumakaasun korkea lämpötila?

Olen päässyt siihen käsitykseen että kompura rasittuu eniten juuri käynnistyksessä.

Meillä on nyt ollu 4kk V9 203GT käytössä ja tyytyväinen täytyy olla.Pumpun säätöjä olen opetellut hakemaan näytöstä seuraamalla ja erillisillä halpislämpömittareilla tulistus- ja lauhdutuslämpötiloja seuraamalla. Vähän työlästä mutta pittää joskus alkaa viritellä piuhoja koneelle...ehkä

[peki]

Seppaantilla taitaa olla vielä ohjeistus vähän kesken. Kannattaa varmaan kuitenkin seurata herran ohjeita varsinkin LÄ malleissa.

[seppaant]

Rooma kirjoitti

Tässä vähän kummastelen kumpi on haitallisempaa kompuralle;seppaantin säätöjen aiheuttama pätkäkäynti(3-4 kertaa tunnissa n.10 min) vai tikman vierastama kuumakaasun korkea lämpötila?

Olen päässyt siihen käsitykseen että kompura rasittuu eniten juuri käynnistyksessä.

Luit huolimattomasti JPN:n trendistöä.
Aikaskaalan viivojen väli on kaksi tuntia.
Tunnissa tulee n. 1,5 käyntikertaa 12 min kerralla.

Hyvien säätöjen etsimisessä on aina taiteiltava
- Hyvän hyötysuhteen
- Käyntiajan ja käynnistysten lukumäärän
- Kuumakaasun lämpötilan
- Varaajissa hyvät lämpötilakerrostumat
- ......
Välillä

ATS

[Rooma]

Luin huolimattomasti;pyydän anteeks!
Asettelen kysymyksen uudestaan niinkuin asianajajat oikeudessa;Missä kulkee kohtuullisen kompuran käynnistysmäärän raja (kompuran rasittuminen versus saavutettu etu hyötysuhteeseen)?Joissakin ohjeissa säädöillä pyritään minimoimaan käynistysten määrät.
Kuinka iso merkitys tuolla kuumakaasun lämpötilalla on kompuran kestävyyteen?

Annan täyden tunnustuksen näille meidän asiantuntijoille seppaantille ym.,mutta voisko miettiä myös siltä pohjalta että kompura on aika kallis uusia.Voisko siitä käyttää nimitystä"lompsahyötysuhde"

[peki]

Taitaa käynnistysmääriin vaikuttaa enempi varaajan koko ja pattereiden kiertonopeus.
Kyllä noi käyntikerrat tasaantuu kun pakkasta saadaan.
Taas tekis mieli antaa ääni hiukan osatehoisen puolesta.

[Renoo]

Missä kulkee kohtuullisen kompuran käynnistysmäärän raja (kompuran rasittuminen versus saavutettu etu hyötysuhteeseen).

Varmasti jokainen foorumilla haluaisi tietää kuinka monta käynnistystä kompura kestää. Jostain foorumin ketjusta muistan lukeneeni, että kompura kestää yleisellä tasolla 200 000 käynnistystä ja muistaakseni Nibe ei suosittele yli 16 000 käynnistystä / vuosi.

Paljon puhutaan pätkäkäynnistä, mutta mitä se on? Käyntiä alle 15min/rykäisy, alle  10min/rykäisy vai alle 5min/rykäisy, vai jotain ihan muuta... .

[W10]

Omasta kokemuksesta viime talvelta:
Ensimmäinen kompura kesti 9v, kun alaminimiä ei saanut laskettua alle 35C, ja toiseksi uskoin lässän asentajaa ja pidin ylälämmön 55C. Käyntikertoja tuli 4 kertaa tunnissa.

Nyt uudella oumannin softalla vanha V10 käy 1,5h tunnin välein.

[Roori]

Taas tekis mieli antaa ääni hiukan osatehoisen puolesta.

Täällä ei taas yhtään tekis vaan päinvastoin annetaan ihan suorilla ääni täysteholle niin että heilahtaa...

[tikma]

Hyvien säätöjen etsimisessä on aina taiteiltava
- Hyvän hyötysuhteen
- Käyntiajan ja käynnistysten lukumäärän
- Kuumakaasun lämpötilan
- Varaajissa hyvät lämpötilakerrostumat
- ......
Välillä

ATS

Kun varaajassa on hyvä lämpötilakerrostuma, saadaan kuumakaasun lämpötila pidettyä matalalla pitkilläkin käyntiajoilla, mikä takaa hyvän hyötysuhteen ja kestävyyttä kompuralle. Tässä seppaantin listassa on kyllä kaikki oleellinen! Näihin asioihin vaan vaikuttaa niin monia asia, että helppoa se optimisäädön hakeminen ei ole.

liian suuri pumppu --> lyhyet käyntiajat
liian pieni pumppu --> vastukset kehiin jo pikkupakkasilla
liian kova virtaus latauksessa --> huono lämpötilakerrostuma
liian pieni virtaus latauksessa --> jää osa kuumakaasun energiasta hyödytämättä
liian pieni varaaja --> pidettävä tarpeettoman kuumana, kuumakaasun lämpötila korkealla
liian suuri varaaja --> hintava,  suuri lämpöhukka suuresta pinta-alasta johtuen
jne.

[Roori]

Korjaavat toimenpiteet:

liian suuri pumppu --> lyhyet käyntiajat >>Varaaja kokoa tarpeeksi
liian pieni pumppu --> vastukset kehiin jo pikkupakkasilla >>Ei korjata millään
liian kova virtaus latauksessa --> huono lämpötilakerrostuma >>Virtaus valmistajan ohjeen mukaan
liian pieni virtaus latauksessa --> jää osa kuumakaasun energiasta hyödytämättä >>Virtaus valmistajan ohjeen mukaan
liian pieni varaaja --> pidettävä tarpeettoman kuumana, kuumakaasun lämpötila korkealla >>Vaikee fiksata>>
liian suuri varaaja --> hintava,  suuri lämpöhukka suuresta pinta-alasta johtuen
jne. >>Ei se välttämättä hukkaan mene, lämmitykseen se menee...

[JPN]

Tässä on parin vuorokauden ajalta kuvaa


Olen nostanut AlaEroa ajatuksena käyntisyklin pidentäminen ja yläosan lämmön pitäminen sen verran korkealla, että ohjaus tapahtuisi alaosan mukaan.

Yläosa vaan näyttää hiipivän ala, jolloin aina välillä mennään yläkerran mukaan. Yläkertaan siis pitäisi saada ladattua suhteessa alakertaan enemmän energiaa?

[Renoo]

Yläosa vaan näyttää hiipivän ala, jolloin aina välillä mennään yläkerran mukaan. Yläkertaan siis pitäisi saada ladattua suhteessa alakertaan enemmän energiaa?

Tai laskevan YläMin vielä alemmas, jos menee liian alas niin joku valittaa lämpimän veden loppumisesta, sitten vaan vähän ylemmäs .

Sinullahan on iso varaaja tuossa, niin vaikka YläMin olisi alempi niin kovin helpolla lämmin vesi ei pitäisi normaalikäytössä loppua, koska pumppu kuitenkin tekee uutta suhteellisen nopeasti.

[seppaant]

Olen nostanut AlaEroa ajatuksena käyntisyklin pidentäminen ja yläosan lämmön pitäminen sen verran korkealla, että ohjaus tapahtuisi alaosan mukaan.

Yläosa vaan näyttää hiipivän ala, jolloin aina välillä mennään yläkerran mukaan. Yläkertaan siis pitäisi saada ladattua suhteessa alakertaan enemmän energiaa?

Nythän pumppusi näyttää käyvän aika hyvin.
5C ulkolämpötilan alapuolella käy alaosan ohjaamana ja sen yläpuolella sekakäyntiä.

Tuo yläosan lämpötilan nopea putoaminen seisjakson aikana silloin kun pumppu käy alaosan ohjaamana hieman ihmetyttää.
Kokeile seuraavaa:
Vaihda lämmönjakopumpun teho III -> I ja katso oliko vaikutusta.
LJ-1 paluuputki kulkee osittain ylävaraajan kautta jäähdyttäen sitä.

ATS

[peki]

http://mlp.jaria.net/
Tuolla on aika mukavan näköistä käppyrää pumpun käyntiajoista ja lämmöistä.
Sääli kun Jarilla on päiväkirjamerkinnät jääneet tekemättä.

[kopposentti]

Terve, Minulla on vanha läppäri (XP), jossa Ouman Trend pyörii. (meneepi vaan vähän väliä Trend-ohjelma juntturaan).
Analysoikaa gurut tätä käppyrää, olen säädellyt palstan ohjeiden mukaan (V10.5, patteritalo):

[seppaant]

erve, Minulla on vanha läppäri (XP), jossa Ouman Trend pyörii. (meneepi vaan vähän väliä Trend-ohjelma juntturaan).
Analysoikaa gurut tätä käppyrää, olen säädellyt palstan ohjeiden mukaan (V10.5, patteritalo):

Aika hyvältä näyttää.
Yöllä kun ulkona 0-5C pumppu käynnistyy alaminimistä (36C ?) ja pysähtyy yläosan ohjaamana.

Onko asetusarvot?
-Ala min 36C
-Ala ero 6C
-Ylä min 50C
-Ylä ero 6C

Hyötysuhteen parantamiseksi pitäisi varaajan lämpötilatasoa laskea.
Kokeile seuraavia asetusarvoja:
Ala min 30C
Ala ero 7C
Ylä min 46C
Ylä ero 4C

Näillä asetuksilla pumppu kävisi jo nyt näillä ulkolämpötiloilla käyrän ohjaamana eikä alamin ohjaamana kuten nyt.

Jos lämmin vesi ei riitä nosta yläminimiä pari astetta kerrallaan.
On huomattava, että L-Ässä V-mallien lämpimän veden varanto on pienimmillään juuri näillä ulkoilman lämpötiloilla (n. 0C -5C). Ulkolämpötilan joko laskiessa tai noustessa lämpimän veden varanto kasvaa.

ATS

[kopposentti]

Aivan nappiin meni asetusarvojen arviointi  
Kokeillaanpa muutoksia.

[seppaant]

"kopposentti"

Kokeillaanpa muutoksia.

Minusta pumppu käy nyt hyvin.
Käynti on normaalia välikelin käyntiä, käynnistyy alaosan ohjaamana ja pysähtyy yläosan ohjaamana.
Ulkoilman laskiessa nollan alapuolelle käynti siirtyy todennäköisesti kokonaan alaosan/käyrän ohaukseen.

ATS

[JPN]

Olen nostanut AlaEroa ajatuksena käyntisyklin pidentäminen ja yläosan lämmön pitäminen sen verran korkealla, että ohjaus tapahtuisi alaosan mukaan.

Yläosa vaan näyttää hiipivän ala, jolloin aina välillä mennään yläkerran mukaan. Yläkertaan siis pitäisi saada ladattua suhteessa alakertaan enemmän energiaa?

Nythän pumppusi näyttää käyvän aika hyvin.
5C ulkolämpötilan alapuolella käy alaosan ohjaamana ja sen yläpuolella sekakäyntiä.

Tuo yläosan lämpötilan nopea putoaminen seisjakson aikana silloin kun pumppu käy alaosan ohjaamana hieman ihmetyttää.
Kokeile seuraavaa:
Vaihda lämmönjakopumpun teho III -> I ja katso oliko vaikutusta.
LJ-1 paluuputki kulkee osittain ylävaraajan kautta jäähdyttäen sitä.

ATS

Yläosan lämmöt näyttävät pysyvän (jopa hieman nousevan), kun lämmönjako 1. pumppu on II:lla ja 2. pumppu I:llä nopeudella.

Lataus- ja tulistuspiirit olin palautanut tehdasasetuksiin, kun niillä ei  ollut haettua vaikutusta.

[peki]

Ässä V-mallien lämpimän veden varanto on pienimmillään juuri näillä ulkoilman lämpötiloilla (n. 0C -5C). Ulkolämpötilan joko laskiessa tai noustessa lämpimän veden varanto kasvaa.

Onko selvillä mistä tuo johtuu? Onko LÄ;n lämpökäyrä lineaarinen, vai voiko sitä säätää muuten?

[JPN]

Kun katselee noita kuviani, niin vähäisellä lämmitytarpeella koko varaaja on lämmin, joten läpivirtaava käyttövesi lämpenee sekä ala-, että yläosan avulla.

Vähäinen lämmityksen tarve pitää alaosan viileänä, mutta vastaavasti yläosa ei ole kovin kuuma. Käyttöveden lämmitysenegiaa (eikä sitäkään kovin paljoa) on siis tarjolla pääasiassa vain yläosassa.

Lämmitystarpeen lisääntyessä käyntiajan pidentyessä yläosan lämpö nousee paljon asetettua korkeammaksi, joten käyttöveden lämmittämiseen on taas paljon energiaa tarjolla.

Mikäli olen ymmärtänyt Ouman-ohjaimen toiminnan oikein. Siinä on kaksi erillistä asetusta toinen yläosaa, ja toinen alaosaa varten. Molemmille voi asettaa lämpötilan, jolla kompura käynnistyy, ja sen eroarvolla, kuinka paljon ko. lämpöä nostetaan.

Käynnistyminen tapahtuu kumpi ylä-, vai alaosan lämpö putoaa ensin asetusarvoon, ja sitten kompuraa ajetaan ko. ohjelmalla, riippumatta toisen arvon asetuksista, kunnes ko. asetuksen lämmönnousu on saavutettu ja kompura pysähtyy. Sitten taas ruvetaan pollaamaan kumman ohjelman mukaan seuraava sykli ajetaan.

>Onko LÄ;n lämpökäyrä lineaarinen, vai voiko sitä säätää muuten?
Kompuran ohjaukselle ei ole kuin yhdet arvon, mutta kiertovesishunt(e)ille on 3-pisteinen(set) (ulkoilmankulmapisteet: -20,0,+20) kiertovedenkäyrä(t).

[Renoo]

Ässä V-mallien lämpimän veden varanto on pienimmillään juuri näillä ulkoilman lämpötiloilla (n. 0C -5C). Ulkolämpötilan joko laskiessa tai noustessa lämpimän veden varanto kasvaa.

Onko selvillä mistä tuo johtuu? Onko LÄ;n lämpökäyrä lineaarinen, vai voiko sitä säätää muuten?

Lämpökäyrähän ei tähän varsinaisesti vaikuta. Lämpökäyrällä määritellään minkä lämpöistä vettä lattiaan/pattereihin ajetaan, perus Ouman säätimeen määritellään esimerkiksi -20/0/+20 ulkolämpötilan arvoille menoveden lämpötila, esimerkiksi 30/26/23 ja Ouman säätään näiden mukaan menovettä. Toki mitä isompi lämpökäyrä on niin sen aikaisemmin alkaa tulistuslämpöä kehittymään riittävästi.

Kesällä kun tulistuslämpöä ei ole tarjolla kun lämmitystarvetta ei ole, lässä käy YläMin mukaan, tämä tekee sen, että myös alapöntön lämpötila nousee korkeaksi -> suuri lämpimän veden määrä. Omassa V9 koneessa on ylävaraaja 140L ja alavaraaja 280L ja kun se on kokonaan vaikka 45 asteista vettä niin sitähän riittää.

Talvella kun lämmitystarvetta on, tulistus puskee ylävaraajan kuumaksi vaikka alavaraaja on "kylmä" - > suuri lämpimän veden määrä, koska ylävaraajan 140L on "kuumaa".

Nyt välikeleillä ei tulistuslämpöä vielä kehity riittävästi eikä alavaraajaa viitsi lämmittää turhaan korkeaksi niin lämpimän veden varanto on pienimmillään.

Tottakai Lässäänkin saa välikeleillä ladattua täytee kuumaa vettä, mutta hyötysuhde menee "huonoksi". Tämä välikelin ongelma koskettaa vain meitä, jotka yrittävät tiristää parhaan hyötysuhteen laitteesta.

Näin minun mielestäni.

Alla pari kuvaa havainnollistamaan.

[EK]

Eikös pumppu kannattaisi pyrkiä säädöillä toimimaan pelkästään alavaraajan mukaan? Eli alaminimiä sekä alaeroa nostamalla saadaan ylävaraaja toimimaan "tarpeeksi" lämpimänä?

Siis lyödään alamin 30 asteeseen ja alaero mahdollisimman suureksi. Ylämin pidetään n. 40 asteen hujakoilla ja yläero 2 asteessa. Jos lämmin vesi ei alkuunkaan riitä, niin pakkasesta tai helteestä huolimatta nostetaan alaminimiä, EI yläminimiä! Tuolla 40 yläminillä saadaan sitten pumppu käyntiin kriittisessä kylpemisvaiheessa, kun lämmin käyttövesi alkaa oleen täysin loppu.

Tällaisella asetuksella olen oman pumppuni saanut toimimaan "mieleisekseni". Eli alamin 32, alaero 8, ylämin 40, yläero 2 ja sähkövastusero 2, kompensointi 0. _{Okei aivan v****sti säätöä, tuijottamista ja kaljaa tähän menikin...}

Pumppuni on siis säädetty vielä asetuksista osatehoiseksi, jolloin sähkövastukset voivat mennä kompuran kanssa yhtäaikaa päälle. Näin olen turvannut lämpimän käyttöveden tarpeen, jos saunojia paukkaa paikalle enemmänkin. Osatehoasetuksen kanssa vaan täytyy muistaa, että sulakkeet yms. kestävät eli varmistakaa sähkäriltänne!

Todisteeksi vielä käppyrää  
Mitt6 ylävaraajaan menevä on tulistuslämpö. Sekä yöpudotus on päällä päivisin, kun kaikki muut vehkeet ja vekottimet (tv, tietokone, hella yms.) tekevät silloin lämpöä.

Koitan luoda tästä jotain tarinaa vielä tuonne "omaan" ketjuuni "V9 säätöä", joten tarina jatkukoon siellä.

[Janedoe]

Noin, nyt on täälläkin V10.5:n säätö aloitettu. Tässä ensimmäiset fiilaukset (käyrästä lienee helppo arvata milloin, lähtötilanne näytti olevan kutakuinkin samanlainen kuin tämän ketjun aloittajalla  ):

Latauspumppu 3->1.
(Tulistinpumppu 1->1.)
VaraajaYläMin 54 -> 48.
VaraajaAlaMin 45 -> 30.
(YläEro ja AlaEro 6, käyrä 0 = 30C)

Josta seurauksena hienonnäköistä pomputtelua...

Seuraavaksi säätöä illalla klo 18 maissa AlaEro 6->8 ja latauspumppua pykälä takaisin 1->2. Nyt ootellaan käyrien tasoittumista. Vai liekö pitäs ootella ennemmin pakkasten alkamista.

Edit. Jahas, rupesin ihmetteleen käyristä käynnistymis- ja pysähtymislämpöjä - olinkin säätänyt just väärää, eli YläEroa 6->8. Nyt korjattu se (eli AlaEro 6 -> 8 ja YläEro 8->5). Ja ootellaan!

[Janedoe]

Pari päivää säädelty, nyt näyttää allaolevalta.

Asetusarvot:

- VaraajaYläMin 42
- VaraajaYläEro 5

- VaraajaAlaMin 30
- VaraajaAlaEro 8

- Latauspumppu 2, Tulistinpumppu 1, käyrä 0 = 30C

Eilen neljällä hengellä (sis. 1 lasten amme) saunoessa lämmin vesi ei tullut niin kuumana kuin lähtöasetuksilla, mutta riitti mielestäni ihan hyvin. Käyrissä tuo näkyi ilmeisesti lämpöjen notkahduksena ja pumpun 1,5h käyntinä.

Nyt ois seuraavaksi myös tulistuksen säätö mahdollista, kun sain täälläkin vaikuttaneelta palstalaiselta mittarin lainaan  . Vielä kun saisi tiedot jotenkin siirtymään Ouman Trendiin... Ei tule vissiin ihan automaagisesti, vaikka on kytketty sisälämpötilamittauksen paikalle + nimetty uudelleen Oumanissa, jonka paneelissa se kyllä näkyy ok.

[Janedoe]

Anteeksi spämmäämiseni, jatkan tilanteen päivitystä, jos joku tietävämpi sattuu tänne vilkaisemaan  

Käyrää tiputettu 0 = 30C -> 0 = 28C. Rupesi kuulemma miehelle tulemaan liian kuuma sisällä +24C:ssa (ihme juttu...). Latauspumpun pistin taas vaihteeksi 2->1.

Sain tulistinmittauksenkin Trendiin pienen haeskelun jälkeen. Ei näemmä kannata muokata XML-filuja Notepadillä. Mitä mä olen tähän mennessä asiasta ymmärtänyt, niin eikö nuo tulistuslämmöt nouse ihan ok suhteessa ylälämpöön? Vai pitäisikö/saisiko tuo olla vielä enemmän? Pitänee opiskellla asiaa... jossain saisi olla näköisellä semmoinen "optimikäyrä"   Kompressori näyttäisi käyvän näillä asetuksilla ja näillä keleillä nyt n. 1,5h välein n. 15min, kommentteja?

Edit. Kah, olin näemmä nyppässyt kuumakaasun mittauksen pois joukosta. Se käy käyntien aikana n. 80C:ssa.

[Matias]

Kompressori näyttäisi käyvän näillä asetuksilla ja näillä keleillä nyt n. 1,5h välein n. 15min, kommentteja?

Kyllä säädöt nyt on oikein hyvin balanssissa.
Tuosta lyhyestä käyntiajasta johtuen ylävaraajan lämpötila näyttää hienokseltaan laskevan.
Toi tulistinlämpö kun on riippuvainen kompressorin käyntiajasta.
Varmaan kohta pumppu tekee ylävaraajan ohjaamana pidemmän käyntijakson.Silloin myös alavaraajan lämpö nousee melkoisesti ja tulee pitkä taukojakso.
Kannattaa ehkä kuitenkin seurata trendistä miten tuon ylämin käynnistyksen ja taukojakson jälkeen noi trendit alkaa menemään ihan nykyisillä säädöillä ja jos tarpeen niin muuttaa säätöjä sen jälkeen.
Laitappa trendi tuosta ylämin + tauko jaksosta.
Jos nyt menee niinkuin arvelen

[Janedoe]

Laitappa trendi tuosta ylämin + tauko jaksosta.
Jos nyt menee niinkuin arvelen

Näinhän se meni. Samoin suihku käyttää varaston, mikä aikaansaa pidemmän käynnin. Mutta toisaalta ei tuota käytössä huomaa, ihan riittävän lämpimänä vesi tulee. Eli onkos tämä nyt hyvä vai huono?

 

[Matias]

Eli onkos tämä nyt hyvä vai huono?

Jos saisit hieman lisättyä virtausta tulistinpiiriin.Siis tulistinvaihtimen ja ylävaraajan välille.Sinullahan on nyt tuon kiertopumpun(tulistin) nopeus ykkösellä.
Kokeile miten muuttuu jos käännät sen kakkosnopeudelle.
Tuossa näkyy tulistinvaihtimelta lähtevä menovesi olevan n 55 asteista,kiertoa lisäämällä saattaisi anturin M9 kohdalla ylävaraajan lämpö nousta senverran ettei pumppu käynnistyisi ylämin ohjauksella vielä näillä nollakeleillä.Liian suuri virtaus tulistinpiirissä aiheuttaa todennäköisesti sellaista että ylävaraajan lämpö ei nouse riittävästi ja ylämin käynnistyksiä alkaa tulla useammin tai jatkuvasti.
Jos käy noin niin käännä tulistinpumpun nopeus takaisin ykköselle.