LÄ V10.5/203 asennus, tee-se-itse?

[Janedoe]

Jos saisit hieman lisättyä virtausta tulistinpiiriin.Siis tulistinvaihtimen ja ylävaraajan välille.Sinullahan on nyt tuon kiertopumpun(tulistin) nopeus ykkösellä.
Kokeile miten muuttuu jos käännät sen kakkosnopeudelle.

Kokeiltu ja jätetty kakkoselle, kun säädöt tuntuneet toimivan noin. Saattaa mennä useampi päivä putkeen ilman yläkäynnistyksiä. Pistin nyt liitteeksi kuvan parin tunnin takaa, jossa näkyy vielä eilisen saunomisen aikaansaama tiputus, muuten noita ei suihkutellessa nyt välttämättä tule niin herkästi.

Semmoisen huomion tein, kun aloin miettiä tuota säätökäyrää, että jostain syystä -20C kohtaa oli nostettu paljon asetusarvoja korkeammalle, olettaisin että asentajan toimesta, koska itse en tuota ole mulkannut. Pistin nuo nyt -20 = 32C (oli 38C, ihmekös tuo että rupesi talo lämpiämään pakkasten kiristyessä), 0 = 29C, +20 = 22C.

[JPN]

Olipa tuossa vähän suurempaa lämpimän veden kulutusta. Ylälämmön min. asetus on ollut 48. Ajattelin varata lämpöä puskuriin, joten nostin 52:een ennakkoon, jolloin käynti muuttui sekakäynniksi. Kuinkas kävi...

Ylä- ja alalämmöt romahtivat puolessa tunnissa (valitettavasti vesikuutioita ei tullut mitattua). Kuumakaasu pysyttelin 1.5h 77 asteen tuntumassa, kunnes kulutuksen loputtua lämmöt pääsi nousemaan.

Suihkuvesi kuitenkin pysyi miellyttävänä kokoajan. Viimeiseltä saunojalta vielä varmistin, ettei veden kanssa ollut mitään ongelmia.

Tois'aalta en näe käppyröistä vastaavaa hyötyä yläminimin nostamisesta, koska alas tullaan tuollaista vauhtia, 5 asteen reservi on käytetty 10 minuutissa.

[Renoo]

Lämmintä vettähän olisi ollut paljon reilummin reservissä jos tuo reservilämmitys olisi ajoitettu hieman myöhemmin, eli suuren kulutuksen alkamisen aikaan olisi ollut myös alapönttö täynnä kuumaa vettä, nythän alapönttö on minimissä kun lämmintä vettä aletaan käyttää tuon käyrän mukaan. Talon lämmitys syö tossa 17.30 - 19 välillä alapntön reservin. Itse teen suurissa saunailloissa juuri niinpäin että nostan alaminiä hetkiseksi niin saa koko pöntön täyteen kuumaa sopivalla hetkellä.

[JPN]

Juu näinpä, n. 1.5h ennakko olisi näköjään optimaalinen aika. Pointti kuitenkin on, että lämmintävettä tulee lennossa tulistuslämmön avulla riittävästi saunan yhteydessä tapahtuvan suihkuttelun yhteydessä koko parin tunnin ajan, eikä tuolle ennakoinnille näyttäisi oleva tarvetta.

Sinällään aika mielenkiintoista, että ylä- ja alalämmöt eivät menneet alle 30 asteen, toimiko lattiakierto lisälämmittimenä?

[KenGuru]

Moro,

Mikäli joku on mittaillut latauspiiriä niin minkälaisia lämpötila eroja teillä on siinä ollut?

mittailin tuossa omassa ja karkeilla menetelmillä en saanut eroksi kuin ehkä 1-2 astetta (lataus pumppu II) pumppu sama kuin otsikossa. Tulistin piirissä kyllä mennään välillä lähemmäs 80 asteeseen (tehtaan säädöt)

Mittailen vähän tarkemmin kun saan parempia vermeitä.

[JPN]

Vihdoinkin on ollut hieman kylmempää


Ihmettelen taas härvelin sielun elämää. Miksi ylälämpö pysyttelee tuossa 60 asteen tienoilla koko käyntijakson, eikä tulistuslämpö nosta sitä?

Kompressorin lepoaika näyttäisi jo näillä pakkasilla varsin lyhyeltä - tuleeko vilu, kun on vaikkapa -25C?
Ulkoinen mittari keruupiirin muoviputkien pinnalla näyttää tulo 5.5C, meno -1,0C. Onko tuo ero liian suuri? Suodattimen olen puhdistanut, V10.5:ssä ei taida olla maapiiripumpun nopeuden säätöä.

[Matias]

Miksi ylälämpö pysyttelee tuossa 60 asteen tienoilla koko käyntijakson, eikä tulistuslämpö nosta sitä?

Luultavasti 4-tieventtiili alkaa tuossa lämpötilassa ottaa osan yli +60 asteen menevästä tulistintehosta talon lämmitysverkon käyttöön automaattisesti.

Tein vastaavan säädön manuaalisesti eilen Ekowellissa kun ylävaraajan lämpö alkoi mennä yli +60C.
Pollucom energiamittarin mukaan talonlämmitykseen tuli n 1,2kw lisää tehoa,siellähän lisätehoista on enempi hyötyä näillä -17 pakkasilla.

[seppaant]

Luultavasti 4-tieventtiili alkaa tuossa lämpötilassa ottaa osan yli +60 asteen menevästä tulistintehosta talon lämmitysverkon käyttöön automaattisesti.

Matias saattaa olla oikeilla jäljillä.

JPN paljonko on Ala_ero?
Minulla 7C kestää mutta 8C arvolla 4-tieventtiili alkaa aueta seisjakson lopulla.

Pudota Ala_min arvoon esim 5C ja katso onko vaikutusta.

ATS

[JPN]

AlaEro on 8. Nyt vaan ilma rupeaa täällä lauhtumaan, joten odotan vertailukelpoista tilannetta. Pienellä erolla välikelillä tulee pätkäkäyntiä, joten siksi tuo 8-astetta.

Tois'aalta tuon ylimääräisen tulistuslämmön ohjaaminen lämmitykseen kuulostaa ihan hyvälle toiminteelle.

Par'aikaa on käyttöveden takia pidempi käynti, joten on mielenkiintosta nähdä sen käppyrä.

[Renoo]

Ulkoinen mittari keruupiirin muoviputkien pinnalla näyttää tulo 5.5C, meno -1,0C. Onko tuo ero liian suuri? Suodattimen olen puhdistanut, V10.5:ssä ei taida olla maapiiripumpun nopeuden säätöä.

V9:ssa on ainakin maapiirin nopeudensäätö ja miksi ei tuossa olisi. V9:ssä se on oikealla alhaalla oven takana, samassa paikassa missä kompura on.  Pienen lituskaisen mötikan päällä on 3 asentoinen kytkin, omassa ei ainakaan näe missä asennossa kytkin on (on sen verran ahdasta) mutta sormella voi tunnustella merkinnät I II III nopeudelle.

[JPN]

V9:ssa on ainakin maapiirin nopeudensäätö ja miksi ei tuossa olisi. V9:ssä se on oikealla alhaalla oven takana, samassa paikassa missä kompura on.  Pienen lituskaisen mötikan päällä on 3 asentoinen kytkin, omassa ei ainakaan näe missä asennossa kytkin on (on sen verran ahdasta) mutta sormella voi tunnustella merkinnät I II III nopeudelle.

Samassa paikassa V10.5:n pumppukin on, mutta olin tunnustellut liitäntäkoteloa lähinnä päältä. Tosiaankin nopeuskytkin on liitäntäkotelon oik.takakyljessä. Asento on III.

[JPN]

Kysäsin tänään tuota maapiirin lämpötilaeroa LÄ:n tekn.tuesta. 3-4 astetta on tavoite, mutta maaviileäpiirin takaiskuventtiili voi kuulemma muutamalla asteella sitä lisätä. Venttiilistä tulee yllättävän suuri vastuksen lisäys, kuinkas teillä muilla?

Paljonkohan  tällä on vaikutusta hyötysuhteeseen, eli 'ilmainen' viilennys ei taidakaan olla ilmaista?

Jokaisella asialla on etupuoli ja takapuoli  

[oh2pt]

Kysäsin tänään tuota maapiirin lämpötilaeroa LÄ:n tekn.tuesta. 3-4 astetta on tavoite, mutta maaviileäpiirin takaiskuventtiili voi kuulemma muutamalla asteella sitä lisätä. Venttiilistä tulee yllättävän suuri vastuksen lisäys, kuinkas teillä muilla?

No meillä on paluupiirissä takaiskuventtiili (oisko kolmevarttinen tai tuumanen) maaviileän takia. Delta on käytännössä nollakeliä viileämmällä aina reilut kaksi astetta, oli ulkona nollakeli tai -30 pakkasta.  

Tällä hetkellä meno-paluu -lämmöt ovat ao kuvan mukaiset. Huilijaksolla lämpö hinautuu kummassakin putkessa ylöspäin koska 1Wire-anturit ovat lämpöisessä varastossa. Ulkona nyt aika tarkalleen -10c.

Eli jos takaiskuventtiili nostaisi deltaa muutamalla asteella niin miten pieni (ja miksi??) se minulla olisikaan sitten.. Voiko tuosta miun reilusta  2 asteen deltasta päätellä jotain? Kovillakin pakkasilla viina on aina plussalla, myös pumpulta lähtevä. Näin tuli viime talvena todettua.

[JPN]

Höh
Par'aikaa +5/-1.

Yritin tuossa katsoa venttiilin kyljestä jotain lukuja, mutten löytänyt. Letkujen mutterit ovat 50mm

Itse asiassa onkohan tuohon laitettu mudanerotin, ainakin näyttää päälle päin kovasti tältä
http://www.salhydro.fi/fi/messinkiset-takaiskuventtiilit/ms54-messinkinen-lianerotin
Pitää yrittää saada tulppa huomenissa auki. Ei ainakaan linjapihdeillä auennut.

[sailor]

Kysäsin tänään tuota maapiirin lämpötilaeroa LÄ:n tekn.tuesta. 3-4 astetta on tavoite, mutta maaviileäpiirin takaiskuventtiili voi kuulemma muutamalla asteella sitä lisätä. Venttiilistä tulee yllättävän suuri vastuksen lisäys, kuinkas teillä muilla?

Paljonkohan  tällä on vaikutusta hyötysuhteeseen, eli 'ilmainen' viilennys ei taidakaan olla ilmaista?

Jokaisella asialla on etupuoli ja takapuoli  

Se täytyykin tehdä 32mm osista (takaisku + haarat)...mittasin maapiirin pumpun tehot ennen ja jälkeen asennuksen. Ei vaikutusta. Näyttää tuo "kylmäpiirin" pumppu pyörittävän 220m kaivon nesteitä 9W:n tehollakin. Nyt pyörii kokoajan 20W:n teholla.

Jäähdytän nimittäin paria olut tölkkiä siinä levylämmönvaihtimen päällä  
 

@ PTU

Oletko kalibroinut anturit vesi/sohjoseoksella? Minun maapiirin anturi näyttää tasan asteen liian vähän.

[oh2pt]

Oletko kalibroinut anturit vesi/sohjoseoksella? Minun maapiirin anturi näyttää tasan asteen liian vähän.

Taidat puhua jostain Oumannin omasta mittapäästä tms? Mihin se muuten on kiinnitetty, muoviputkeen vai johonkin messinkiliittimeen?

Itse käytän DS18B20 1Wire-antureita ja tarkkuus on oletuksena vähintäänkin riittävä, ei tarvetta kalibrointiin. Sekä meno- että paluulinjassa moinen piiri on kiinni klemmarilla ynnä piitahnalla (en tosin tiedä toimiiko/tarvitaanko sitä muovi-muovi kytkennässä maksimaaliseen lämmönsiirtoon kuten metalli-muovi -kytkennässä). Ja tämän paketin päällä sitten tukevat solumuovieristeet.  Deltan saa tolla tarkasti selville, mutta rupesin kelaamaan, että mitenkäs noi näyttää lämpötilat oikein kun ovat muovissa kiinni.. hm... Pitäisköhän ne siirtää messinkiseen osaan kiinni, metalli kun on "hiukan" parempi johde..

http://datasheets.maxim-ic.com/en/ds/DS18B20.pdf

Tutkailin myös omaa takaiskua ja haaroja. Takaisku tosiaan taitaa olla yli tuumanen minullakin.

[Matias]

en tosin tiedä toimiiko/tarvitaanko sitä muovi-muovi kytkennässä maksimaaliseen lämmönsiirtoon kuten metalli-muovi -kytkennässä

Lämpökaivon veden ja keruunesteen lämpötilamittauksissa on keruuputkiston lämmönjohtavuus todettu melkoisen heikoksi.
Lähinnä tuossa anturin mittaustarkkuudessa saattaa käydä niin ettei keruuputken muovi ehdi käyntijakson aikana jäähtyä samoihin kuin putkessa virtaava liuos.
Sen takia saa tarkemman mittaustuloksen jostain metalliyhteestä tms jonka läpi keruuneste virtaa.
Metallilla kun lämmönjohtavuus on moninkertainen muoviin parempi kuin muovilla

[oh2pt]

Lähinnä tuossa anturin mittaustarkkuudessa saattaa käydä niin ettei keruuputken muovi ehdi käyntijakson aikana jäähtyä samoihin kuin putkessa virtaava liuos.

Heh, näköjään muisti tekee tepposet kun neljäkymppiä on lasissa.. Eli kuparissahan nuo mun anturit ovatkin kiinni. En muistanut heti, että muovi muutettiin kupariksi heti putkien sisääntulon jälkeen ja tästä pari viimeistä metriä koneelle ovat kuparilla. Eli mittaukseni on luultavasti hyvinkin tarkka: anturit ovat piitahnan kera suoraan kupariputkessa klemmarilla kiinni ja tämä paketti on edelleen eristetty ulkoilmasta.

Piti oikeen kaivaa kuva. Eli tuossahan nuo kuparit, joissa anturit ovat kiinni, suorastaan loistavat seinällä remonttivaiheessa.

[JPN]

No niin, nyt on järjestelmän 'koeponnistus' tehty v-lopun pakkasten avulla. Pumpun mitoitukseksi LÄ:n sivut suosittelin V9 tai V10.5:tä riippuen mitä painotti. Kohde on saneeraus(tosin 1993)+laajennus (V10.5/V9), alue on II-kasvuvyöhykkettä (V10.5), mutta aivan eteläreunaa (I-alue, V9), samaten jokusen asuinneliön säätämisellä ko. laskuri arpoo joko V9 tai V10.5, toistaalta on jonkun verran korkeaa tilaa ja melko reilusti ikkunapintaa. Siispä valinta kohdistui otsikon V10.5:een

Tässä siis lopputulos 36h ajalta.

Pakkasen painuessa alle -26C:n pumppu käy (myös aikaisemman kokemuksen perusteella) käytännössä jatkuvasti (tämä lienee etelämmässä täystehon mitoitus l-tila, myös kaukolämmössä?). Tuosta kun mentiin vielä 5 astetta alaspäin, ylä- ja alasosan lämmöt pysyivät kuitenkin tasaisina, kuten myös huonelämpö.

Aamupesujen (mm. suihku) yhteydessä yläosa sitten lähti alas, kuin lehmän häntä (ulkona -31). Mielenkiintoista on, että kulutuksen aikana yläosan lämpö tippui n. 5 astetta, mutta lasku jatkui vaikka l-vettä ei sen jälkeen juurikaan käytetty. Eli varaajan sekoittuminen jatkui itsenäisesti, eikä lähtenyt nousuun, ennen kuin ulkolämpö oli noussut tuohon -26C:een.

Vieläkään (tätä kirjoittaessa) varaajan lämmöt eivät ole täysin stabiloituneet, vaan yläosa heijaa kuten kuvassa, tosin vähemmän.

V9:llä olisi ehkä pärjännyt (paljonko halvempi?), mutta eipähän tarvitse nyt pähkäillä tarkeneeko ja riittääkö l-veden tuotto.

[JPN]

1. piirin pumppu oli I:llä, jolloin pyyntilämpöä oli hilattu ylöspäin. Käppyrän alkuosa pumppu raksutteli varsin tasaisesti
http://aijaa.com/eczms2

Kun sitten 1.piirin pumpun laittoin II:lle (ja pyyntöä laski) homma meni sekakäynniksi. Kumpi sitten parempi?

[JPN]

Jotekin tuli tunne, että kompura kävisi aikaisempaa tiheämmin. Kompuran koppa auki ja ensimmäinen vinkki mahdollisesta ongelmasta näkyi päältä. Kylmäaineen huoltoliittimen tulpassa on öljytippa, joten se vuotanee.

Nestelasista näkyi yksi kupla 6s välein, kun kompura ei käy, käydessä näkyy kuohua koko ajan.

Minulla on viime vuodelta LÄ:llä huoltopyyntö päällä jumittavan lukon ja kiertopumpun pitämästä äänestä, lupasivat pistäytyä, kun liikkuvat täällä päin, mutta ei ole näkynyt. Nyt soittaessasni hommat löytyivät, pumpun olin jo unohtanut, kun ääni on hävinnyt. Lupasivat nyt tulla nopeammin 

[JPN]

Tänään kävi LÄ:n huolto paikalla. Kylmäaineet tyhjäksi, uusi huoltoventtiilin neula, litkut takaisin sisään ja vielä venttiiliin tukevampi tulppa päälle. Varsin nopsaa toimintaa  ja oven lukkokin tuli kuntoon.

Hyvin toimii LÄ:n huolto/takuu.

[JPN]

Hieman vertailutietoa sähkön kulutuksesta, kausisähkö Nurmijärvellä -93 talo, koneellinen poisto:
2009 tilaa oli 83m3+20m2 parvi, lämmitys oli sähkökaapelit 13cm laatassa: 13400kWh + 2000 kWh (muu+talvipäivä) =15400 kWh (lämmöntarveluku 3949)

2010-11 laajennettiin +123m2 kahteen kerroksen, alin osittain maanalla. IV LTO Enervent LTR-6

2011/10-2012/10: Nykyinen kulutus 10400kWh+5200kWh=15600kWh (lämm.tarv.3758)

Valoja ym. laitteet ovat reippaasti päällä, mutta sauna ei kovin ahkerasti. S-laitoksen mukaan normikäyttösähkön kulutus on luokkaa 8000 (säästäväinen 6000). Voikos näiden perusteella päätellä kulutus/lämmöntarveluku:
2009: (15400-8000)/3949=1.87 -> 2.258/100m2
2012: (15600-8000)/3758=2.02 -> 0.936/100m2
jonka perusteella LTO+maalämpö hyötykerroin 2.41 

Menikö oikein, olisin kuvitellut menevän yli kolmen?

Tois'aalta pienemmässä talossa oli vähemmän sähkölaitteita, ja jos silloin olisi mennyt tuo 6000kWh käyttösähköä, niin pääsee kertoimeen 3.06