Outo vika LÄ V13:ssa (kaksi vikaa tällähetkellä)

[Marqu]

Painemittarin pitäisi olla varaajalta paisuntasäiliöön menevässä linjassa, koska sen pitää näyttää varaajan ja varaajaa ylipaineelta suojaavan varoventtiilin painetta.
Nykyisessä kohdassa se näyttää kiertovesipumpun käydessä 0,5 bar liian vähän.

Tuossa samassa kohtaa jossa painemittari sijaitsee on myös verkoston varoventtiilli. Tämä ilmeisesti tarkoittaa sitten sitä että verkoston varoventtiili alkaa toimia vasta kun varaajan/verkoston paine nousee yli 2barin? Ei kyllä kuulosta hyvältä.

Sopiva paine nykyisellään on 0,5-0,6 bar (kiertovesipumpun käydessä)
Paljonko on paisuntasäiliön paine tällä verkostopaineella.

ATS

Nyt kun verkostossa on painemittarin mukaan 0,6barin paine näyttää rengapainemittari paisuntasäiliön paineeksi 1,2bar.

[seppaant]

Tuossa samassa kohtaa jossa painemittari sijaitsee on myös verkoston varoventtiilli. Tämä ilmeisesti tarkoittaa sitten sitä että verkoston varoventtiili alkaa toimia vasta kun varaajan/verkoston paine nousee yli 2barin? Ei kyllä kuulosta hyvältä.

Ei kuulosta hyvältä

Varaaja suurin käyttöpaine on 1,5 bar. Taatusti se kyllä 2 bar kestää, mutta oman mielenrauhan ja etenkin jos tulee joitain takuukysymyksiä, niin näiden syiden vuoksi kannattaa painemittari ja varoventtiili siirtää varaajan ja paisuntasäiliön väliseen linjaan

ATS

[seppaant]

     Maalämpöfoorumi › Lämpöpumput › LämpöÄssä › Outo vika LÄ V13:ssa (kaksi vikaa tällähetkellä)

Montakos vikaa niitä nyt on?

Koska se vastus ei toimi oikein eikä pumpun valmistajakaan näytä saavan selville vian syytä, pyydä (vaadi) että L-Ässä vaihtaa vastuksen takuutyönä.

ATS

[Marqu]

     Maalämpöfoorumi › Lämpöpumput › LämpöÄssä › Outo vika LÄ V13:ssa (kaksi vikaa tällähetkellä)

Montakos vikaa niitä nyt on?

Päivitin tuon otsikon. Yksi vika on enään (vastuslämmityksen toimimattomuus). Se toinen vika, joka paljasti tämän vastuslämmitysvian, on korjattu keväällä. Maapiiriin pääsi ilmaa, koska maapiirin/pumpun liitos oli jätetty kiristämättä. Lisäksi höyrystin jäätyi, kun pumppua yritettiin käynnistää, mutta maapiirin neste ei kiertänyt.

Koska se vastus ei toimi oikein eikä pumpun valmistajakaan näytä saavan selville vian syytä, pyydä (vaadi) että L-Ässä vaihtaa vastuksen takuutyönä.

ATS

Juurikin tämän suuntaista ehdotusta lähetin perjantaina L-Ässälle. Vielä ei ole kuulunut mitään vastausta.

EDIT: Jaa ei näköjään voi enään muokata alkuperäisen viestin otsikkoa.

[Lässä]

Mielenkiintoista keskuselua, joten aloin huvikseen tarkistaan omasta systeemistä samoja juttuja. Mulla painemittari oikeassa paikassa , mutta paineet näkyy olevan vähän yläkanttiin? eli 1,3 bar pitäskö vähän laskea painetta? Miksi muuten mun varoventtiilissä on lukema 2,5bar(voiko nämä olla säädettäviä) eikö sen pitäisi olla pienempi, jos kerran varoventtilin pitäisi toimia 1,5 baarisa?
voisiko joku vähän neuvoa tunaria?

[Marqu]

Mielenkiintoista keskuselua, joten aloin huvikseen tarkistaan omasta systeemistä samoja juttuja. Mulla painemittari oikeassa paikassa , mutta paineet näkyy olevan vähän yläkanttiin? eli 1,3 bar pitäskö vähän laskea painetta? Miksi muuten mun varoventtiilissä on lukema 2,5bar(voiko nämä olla säädettäviä) eikö sen pitäisi olla pienempi, jos kerran varoventtilin pitäisi toimia 1,5 baarisa?
voisiko joku vähän neuvoa tunaria?

Lämpöässän V-mallien käyttöohjeen mukaan varaajan maksimipainen on 1,5bar, joten siten myös varoventtiilin on oltava säädettynä toimimaan 1,5 barissa. Tässä vielä linkki ohjeeseen. Sieltä sivu 9:

http://www.lampoassa.fi/cgi-bin/webio-f?id=270&saitti=lampoassa

[Lässä]

Mielenkiintoista keskuselua, joten aloin huvikseen tarkistaan omasta systeemistä samoja juttuja. Mulla painemittari oikeassa paikassa , mutta paineet näkyy olevan vähän yläkanttiin? eli 1,3 bar pitäskö vähän laskea painetta? Miksi muuten mun varoventtiilissä on lukema 2,5bar(voiko nämä olla säädettäviä) eikö sen pitäisi olla pienempi, jos kerran varoventtilin pitäisi toimia 1,5 baarisa?
voisiko joku vähän neuvoa tunaria?

Lämpöässän V-mallien käyttöohjeen mukaan varaajan maksimipainen on 1,5bar, joten siten myös varoventtiilin on oltava säädettynä toimimaan 1,5 barissa. Tässä vielä linkki ohjeeseen. Sieltä sivu 9:

http://www.lampoassa.fi/cgi-bin/webio-f?id=270&saitti=lampoassa

Kiitos tästä!
Soitin LVI suunnittelijalle, joka myös toteutti kaikki lvi työt,niin se sano , että 2.5 baarin varo on mulla oikea,koska 1.5 baarin varo laukeaisi liian usein. Kattila kuulemma kestää yli 2 baarin paineen ja 2.5 varo laukeaa aina jo 2 baarissa.

[EK]

Öh, meillä on 1,5 barin varolla oksa, johon liitetty 1,5 barin (tehdasasetus) paisari. Verkoston säädetty tasan 1 bariin. Eipä ole tuosta juurikaan heitellyt ja eikä varotkaan koskaan lauenneet.

Pumppu sijaitsee kellarissa, jossa L2 piiri ja kerrosta ylempänä L1 piiri. Kaikki toimineet ihan hyvin ainakin tähän asti...

[Lässä]

Öh, meillä on 1,5 barin varolla oksa, johon liitetty 1,5 barin (tehdasasetus) paisari. Verkoston säädetty tasan 1 bariin. Eipä ole tuosta juurikaan heitellyt ja eikä varotkaan koskaan lauenneet.

Pumppu sijaitsee kellarissa, jossa L2 piiri ja kerrosta ylempänä L1 piiri. Kaikki toimineet ihan hyvin ainakin tähän asti...

Jep!  Kyllä tuo minun putkarin selitys oli aika ontuva. Saa kyllä kaveri vaihtaa 1.5barin varon tilalle, kun tulee kytkeen poreallasta.

[seppaant]

Lässä kirjoitti

Kiitos tästä!
Soitin LVI suunnittelijalle, joka myös toteutti kaikki lvi työt,niin se sano , että 2.5 baarin varo on mulla oikea,koska 1.5 baarin varo laukeaisi liian usein. Kattila kuulemma kestää yli 2 baarin paineen ja 2.5 varo laukeaa aina jo 2 baarissa.

Jos laitteen (varaaja) suurin käyttöpaine on 1,5 Bar, niin siinä pitää olla 1,5 Bar varoventtiili. Selittäköön "LVI"-suunnittelija mitä tykkää.

ATS

[Lässä]

Lässä kirjoitti

Kiitos tästä!
Soitin LVI suunnittelijalle, joka myös toteutti kaikki lvi työt,niin se sano , että 2.5 baarin varo on mulla oikea,koska 1.5 baarin varo laukeaisi liian usein. Kattila kuulemma kestää yli 2 baarin paineen ja 2.5 varo laukeaa aina jo 2 baarissa.

Jos laitteen (varaaja) suurin käyttöpaine on 1,5 Bar, niin siinä pitää olla 1,5 Bar varoventtiili. Selittäköön "LVI"-suunnittelija mitä tykkää.

ATS

Kiitos tästä.
Eikö muuten ennen varoa pitäisi olla sulkuventtiili, jos varo poksahtaa rikki, niin miten suljen vuodon?  Miten muuten varon onnistuu vaihtaan ,jos ei ole sulkua ilman vedenpaisumusta?  :-/

[Marqu]

Tilanne päivitystä.
Tällainen viesti tuli LämpöÄssältä:

Varmaan pitäisi kokeilla ohittaa vastuksen ylikuumenemistermostaatti, jotta varmistuisi, että se ei katko vastuksen päälläoloa. Eli termostaatin päässä johdot saman nastan alle testauksen ajaksi.

Minusta aika outoa että käskevät tehdä sähköpuolelle muutoksia. Eihän tuonne sähkökytkentöihin saisi mennä sorkkimaan, jos ei ole alan koulutusta (ja vaikka ammattitaitoa olisikin, ei tarvitsisi muutoksia mennä tekemään, koska pumpussa on takuu voimassa). No ajattelin kuitenkin tuon kokeen tehdä, jotta tämä hitaasti etenevä ongelman selvittely nytkähtäisi taas eteenpäin.

Kysyin vielä lisäohjeita tuohon termostaatin ohitukseen, mutta ei kuulemma ole sen kummempia ohjeita, kuin että pitää kytkeä termostaatin johdot saman nastan alle.

[Matias]

Muista katkaista LÄ:n pääkytkimestä sähkö ennen operaatiota,tuossa on 230V jännite liittimissä/johdoissa!
Tuosta sitten toinen johto irti ja toisen kanssa saman ruuvin alle.
Ihan pätevä ohje noin teknisesti.Saapi kunnolla rajattua vika-alueen kun ylikuumenemissuoja on pois pelistä.Varaajassa kun on eri anturi jonka ohjaamana vastus lämmittää normaalisti.Ehkä sellainen 6h:n testiaika on riittävä niin näkee trendistä korjautuiko vastuksen toiminta.Jos korjaantui niin silloin vika on varmuudella vastuksessa/ylikuumenemissuojatermostaatissa.
Kun siinä kuitenkin on suojalaitteeksi tarkoitettu ylikumenemissuoja ohitettu niin kannattaisi kuitenkin pitää silmällä ettei pääse varaaja kiehumaan tai talosta lämmöt kovin laskemaan jos ei toimi.
Kun sitten alat palauttaa kytkentää alkuperäiseksi niin muista taas ensin sähköt pois pääkytkimestä

[Marqu]

Kiitokset Matiakselle vinkeistä! En taida vielä tänään tehdä tuota vastustestiä, koska ulkona -19 asatetta pakkasta. Loppuviikosta oli luvassa hieman lauhempia kelejä.

[Marqu]

Tein lauantaina kokeen, jossa vastuksen ylikuumenemistermostaatti oli ohitettu. Tässä trend-käppyrä, jossa näkyy testin tulokset.



- klo 15:30 termostaatin johtimet kytketty yhteen ja kompressori pudotettu pois pelistä moottorisuojakytkimestä
- klo 21:45 termostaatin johtimet palautettu alkuperäisille paikoille ja kompressori otettu käyttöön.

Kuvaajasta näkee että nyt varaajan yläosa käyttäytyy niinkuin pitääkin. Ylävaraajan lämpötila sahaa väliä 34-44 astetta, joka on oikea vaihteluväli (46-2-10=34 ja 46-2=44).

Mutta toimiko termostaatti kuitenkin oikein, kun se kytkettynä ollessaan katkoi sähkövastuksen toimintaa? Nimittäin kun illalla menin tekniseen tilaan laittaakseni pumpun taas normaalitilaan, niin haistoin sinne mennessäni hieman käryn hajua. Kun kokeilin käsin pumpun yläosassa olevia aurinkoyhteiden metallitulppia ja sähkövastuksen metallista suojakuorta, tuntuivat ne todella kuumilta. Käsin kyllä pystyi koskemaan, mutta niissä ei voinut sormia pitempään pitää, koska ne olivat niin kuumia. Koko varaajan yläosa tuntui olevan erittäin lämmin.

Itse mietin että voisiko nyt olla niin että ylävarajaassa oleva lämpötila-anturi on liian matalalla/väärässä paikassa tai vastus on liian korkealla suhteessa anturiin? Kun katsoo tuota trend käyrää, niin siitä näkee että kun pumppu on käynnistynyt klo 21:45, niin on ylävaraajan lämpötila pompannut heti yli 65 asteen! Tämä johtuu ilmeisestikin siitä, että koska tulistinpiirin pumppu on käynnistynyt, on ylävaraajassa alkanut taas vesi liikkumaan, jolloin virtaava vesi on tavoittanut myös tuon ylävaraajan lämpötila-anturin.

Kommentteja??

[seppaant]

Itse mietin että voisiko nyt olla niin että ylävarajaassa oleva lämpötila-anturi on liian matalalla/väärässä paikassa tai vastus on liian korkealla suhteessa anturiin? Kun katsoo tuota trend käyrää, niin siitä näkee että kun pumppu on käynnistynyt klo 21:45, niin on ylävaraajan lämpötila pompannut heti yli 65 asteen! Tämä johtuu ilmeisestikin siitä, että koska tulistinpiirin pumppu on käynnistynyt, on ylävaraajassa alkanut taas vesi liikkumaan, jolloin virtaava vesi on tavoittanut myös tuon ylävaraajan lämpötila-anturin.

Johtopäätöksesi on mielestäni looginen.

Minulla on yävaraajan lämpömittaus 330mm varaajan katosta alaspäin.

Tämä viimeisin kokeesi osoittaa, että vastus ei toimi oikein.
Eiköhän tämä pompottelu L-Ässän puolelta saisi jo loppua.

Ilmoita L-Ässälle, että jolleivat he vaihda vastusta takuuseen, niin lähin "merkkihuolto" tekee sen ja lähettää laskun L-Ässälle.

ATS

[Matias]

Normaalisti vastussauvan kytkentäkotelon puoleisissa päissä on jonkin matkaa "kylmää" eli vastuslanka ei lähde suoraan johtoliittimestä vaan kierrelaipan vesitilan puolella on vastussauvan sisällä hitsattu liitoskohta jossa kierretanko on liitetty vastuslankaan.Jos varaajan "katossa" on ilmatasku niin noi sauvojen päät  kuumenee johtumalla niin paljon että varastorasvat käryää kytkentäkopan puolelta.Kun tuo vastuspaketti on nyt kuitenkin vaihdettava niin kannattaa tutkia vanhasta vastuksesta onko siinä jossain kohtaa vastuksien metallivaipan väri muuttunut.Jos vastuksen ympärillä ei ole vettä kokomatkalta vaan se on ilmataskussa niin pitäisi värierosta pitäisi näkyä missä vedenpinta on ollut.Veteen tarkoitetun vastuksen osa menee ilmassa punahehkuun ja vaipan väri muuttuu(päästöväri ilmiö).
Tosin vastussauvojen päät kuumenee kyllä jonkinverran normaalistikin ja käry saattaa johtua pölyn palamisesta kuumilla pinnoilla.Mutta kannattaa tosiaan vaihtaa se vastuspaketti uuteen ja koettaa tutkia jos mahdollista vastuksen kierreyhteestä onko varaajasäiliö täysi vettä.Siinä samalla on nähtävissä onko vanha vastus oikean pituinen,vääntynyt,värimuutoksia tms ja tehdä niistä johtopäätöksia.
Mutta hyvä kun vika on paikallistettu.

[Marqu]

Lähetin eilen LÄ:lle tuon saman trend-käppyrän ja selostuksen testistä. Toivottavasti siellä nyt ryhdytään konkreettisiin toimenpiteisiin tämä osalta.

Tämä viimeisin kokeesi osoittaa, että vastus ei toimi oikein.
Eiköhän tämä pompottelu L-Ässän puolelta saisi jo loppua.

Ilmoita L-Ässälle, että jolleivat he vaihda vastusta takuuseen, niin lähin "merkkihuolto" tekee sen ja lähettää laskun L-Ässälle.
ATS

Juurikin samaa mieltä seeppant:n kanssa. Ihan hyvä että asiaa on tutkittu ja korjaavia ehdotuksia tehty, mutta jossakin vaiheessa tämä asiakkaalla testaaminen saisi loppua ja LÄ:n huoltomiehen pitäisi saapua vikaa selvittämään. Onhan tässä vehkeessä kuitenkin takuu voimassa.

[Marqu]

Noniin, vindoinkin tuli eilen LÄ:ltä vastaus tuohon viimeisimpään vastustestiin:

" Tekemäsi testin perusteella vastus toimii ja automatiikka toimii kuten pitääkin. Ainoastaan ylikuumenemistermostaatti katkoo vastusta pois päältä. Onhan termostaatti säädettynä 5 asentoon. ? "

Vastasin jo eilen tuohon, että termostaatti on säädetty arvoon 5 ja että mielestäni vastuslämmitys ei toimi oikein, koska varaaja sekä vastuksen metallinen kotelo lämpeää polttavan kuumaksi. Kysyin myös että mitä toimenpiteitä he aikovat nyt tehdä asian korjaamiseksi. Katsotaan miten tämä erittäin hidas vianetsintäprosessi tästä nyt etenee. Alkaa kyllä jo kypsyttää tämä pompottelu...  

[Matias]

Kyllä tässä on nyt niin suuri todennäköisyys että vastusauva ja termostaatin suojaputki on kiinni toisissaan,ettei kannata muualta enää vikaa etsiä.
Siinä on Marqun tekemien testien perusteella suljettu pois muut mahdolliset vaihtoehdot.
Pitäisi irroittaa vastus varaajasta ja tutkia miten sauvat on taipuneet.
Näkee kyllä ihan silmällä jos keskellä oleva anturitasku ottaa kiinni vastussauvaan.
Vastussauvan taipuminen johtuu siitä kun kierrelaipassa on hitsattuna  3kpl vastussauvoja ja jos niistä lämmitetään vain yhtä niin kaksi muuta on kylmänä.Tästä tulee jonkinverran lämpölaajenemista kuumenevaan vastussauvaan ja jos nipun loppupäässä oleva tukirengas on liian tiukka niin vastus taipuu sitten laipan ja tukirenkaan väliltä.Jos se taipuu sisäänpäin niin silloin se ottaa kiinni termostaatin suojaputkeen.
LämpöÄssä kytkee vastussauvoja yhden jokaisella releellä lämmöntarpeen mukaan joten se on ihan ihan normaalia että vain yksi vastussauva on päällä.Koska vastuksen sijainti on varaajan päällä,harvinaisen hyvällä paikalla huoltoa ajatellen niin vaihtaminen sujuu helposti eikä tarvitse edes varaajaa tyhjentää kuin sen verran että saa paineet pois ja vedenpinta saa olla varaajan yläreunan tasalla.

[Marqu]

Lämpöässän huoltomies kävi tänäaamuna tutkimassa tilannetta ja tässä tutkimusten tuloksia:

- termostaatti toimii oikein
- vastus toimii oikein
- yläosan anturi on sen verran alhaalla (V13 malli), ettei yläosan lämpö leviä vastuslämmityksen aikana anturille asti -> vastuksen termostaatti kerkeää katkaista vastuslämmityksen ennenkuin yläosan lämpö vastaa pyyntiä anturin kohdalla

Eli yhteenvetona oli, että pumppu ei voikaan toimia (V13 malli, näyttää toimivan ainakin LPfreakin V10.5 ja seeppantin V7) siten kuin sen pitäisi toimia vastuslämmityksessä. Oumanin pyytämiä arvoja ei koskaan saavuteta ylävaraajan anturin kohdalla. Yläosan ylimmässä osassa on kyllä kuumaa vettä jota LJ1 lämmityspiiriin saadaan syötettyä 4-tieventtiilin kautta, mutta LJ2:een ei saada lämmintä vettä yläosasta (3-tieventtiili), joten LJ2:n piirissä olevat pinnat viilenee.

Tuohon vastuslämmitykseen huoltomies antoi sellaisen vinkin, että laittaa latauspiirin pumpun etupaneelista pakkokäynnille vastuslämmityksen ajaksi, jolloin varaajan vesi saadaan sekoittumaan. Tämä voisi auttaa siihen että kuumaa vettä sekoittuisi myös varaajan alempiin osiin.

Vastuksen toimivuuden huoltomies oli testannut osateho moodilla ylävaraajan lämpöjä nostamalla. Tässä käyrä, jossa vastustesti näkyy viimeisimmässä lämmityssyklissä:


Vähän jäi huono maku tästä vastuslämmitys casesta. LÄ V13 ei voi toimia vastuslämmityksen aikana siten, kuin se ohjekirjan mukaan kuuluisi toimia. Lisäksi tuo LJ2 lämmityspiirin kylmeneminen vastuskäytöllä tulee kyllä monelle varmasti yllätyksenä. Varmaan LÄ:llä kannattaisi muuttaa ohjeistusta (V13 pumpun osalta) tämän vastulämmityksen osalta.

[Matias]

- yläosan anturi on sen verran alhaalla (V13 malli), ettei yläosan lämpö leviä vastuslämmityksen aikana anturille asti -> vastuksen termostaatti kerkeää katkaista vastuslämmityksen ennenkuin yläosan lämpö vastaa pyyntiä anturin kohdalla

Tämä diagnoosi sopii hyvin Marqun vastuskäytön oireisiin.Jos M9 anturi on liian alhaalla niin noin siinä käy.Rakenteellinen vika.Ilmeisesti M9 anturi on alempana kuin v7 mallissa.Tai vastus on lyhyempi.
On tuossa kuitenkin se hyvä puoli että todellisuudessa ylävaraajasta ei kuumavesi lopu vaikka M9 anturi näyttää alhaisempaa lämpötilaa.
Huonoa tietysi LJ2:n jäähtyminen vastuskäytöllä.

[Marqu]

On tuossa kuitenkin se hyvä puoli että todellisuudessa ylävaraajasta ei kuumavesi lopu vaikka M9 anturi näyttää alhaisempaa lämpötilaa.

Joo ei lopu varaajasta lämmin käyttövesi, vaikka varaajan alemmat osat ovatkin vastuslämmityksessä viileitä. Tuli viimekeväänä lämpimän käyttöveden riittävyyttä testattua vastuslämmityksellä:

Eilen oli sitten pakko kokeilla myös saunomista, vaikka varaajan lämpöjen mukaan lämmintä vettä ei todennäköisesti riittäisi kaikille. Kummallista kyllä, mutta kaikille kuudelle suihkussa käyneelle (2 aikuista ja 4 lasta) riitti lämmintä vettä. Miten se on mahdollista, vaikka trendi ja Oumanin säädin näyttivät varaajan yläosan lämpötilaksi suihkussa käynnin aikana 28-25 astetta? Voisiko olla niin että kun vastus lämmittää kokoajan varaajan yläosaa, niin siellä aivan ylimmässä osassa olisikin sitten huomattavasti lämpimämpää vettä, kuin varaajan siinä kohdassa jossa ylävaraajan anturi sijaitsee?

Varaajan ylimmässä osassa on 90 asteista vettä, koska termostaatti (säädettynä arvoon 5) katkaisee lämmityksen kun veden lämpötila ylittää 90 astetta.

[seppaant]

- yläosan anturi on sen verran alhaalla (V13 malli), ettei yläosan lämpö leviä vastuslämmityksen aikana anturille asti -> vastuksen termostaatti kerkeää katkaista vastuslämmityksen ennenkuin yläosan lämpö vastaa pyyntiä anturin kohdalla

Minä en tähän selitykseen välttämättä usko.
Minä edelleenkin epäilen, että siellä on väärän mittainen vastuselementti.
Malleissa V7 - V10 on 420 l varaaja ja malleissa V13 ja V15 on 520 l varaaja.
V13 ja V15 ulkomitoissa verrattuna V7 - V10 ainoa ero on että laitteen leveys on 15 cm suurempi, korkeus ja syvyys ovat samat.

Joten on oletettavaa, että kaikissa malleissa varaajan korkeussuhteet ovat samat, koska lisätilavuus on tehty lisäämällä leveyttä.

V7:ssä yläosan lämpötila-anturi on 33 cm ylävaraajan katosta alaspäin.

Marqu:
Mittaa omasta V13:sta anturin korkeusasema. Mittausta varten pitää irroittaa keskimmäinen peltipaneli pois.

Matias:
Katso luetteloista minkä mittaisia 6 kW vastuselementtejä on saatavilla.

ATS

[Matias]

Backer 6kw:n vastuksen upotussyvyys on 470mm,tämä kokonaan vesitilassa.On vain yhtä pituutta.
http://www.meyervastus.fi/content/products/pdf/Meyer-Backer%20Nestel%E4mmittimet.pdf

Loval 6kw:n upotuspituudet 520mm ja 270mm.
http://www.loval.fi/images/stories/eitteet/Loval_nest_lamm_fo.pdf

V7:ssä yläosan lämpötila-anturi on 33 cm ylävaraajan katosta alaspäin

Luulen että M9 anturin paikka ei ole sattumalta tuossa kohtaa,jos se olisi ylempänä tai varaajan "katossa" niin lämpökerrostumista johtuen käyttöveden riittäväisyys heikkenisi.Varaajan päällä näkyy (kuvissa) useita tulpattuja vapaita yhteitä mihin M9 anturin voisi supistuksella laittaa mutta koska myös vastus on varaajan "katossa"  niin veden lämpökerrostumisen takia ei käytettävissä olisi riittävästi lämmintä käyttövettä.Mulla on itsellä vastus ja termostaatti varaajan puolivälissä ja siitä varaajan yläosaan 500mm matkaa.Olen just vaihtamassa lauhdutinputkia suuremmiksi  ja varaaja lämpiää vastuksella niin varaajan yläosan ja vastuksen välillä on 36 asteen lämpötilaero(500mm matkalla pystysuunnassa)Vastuksen kohdalla on +38C ja varaajan yläosa +74C.Vastuksen ohjaus on vastusnipun keskellä anturitaskussa olevalla nestekapillaaritermostaatilla.

[Marqu]

Minä en tähän selitykseen välttämättä usko.
Minä edelleenkin epäilen, että siellä on väärän mittainen vastuselementti.

No jäi kyllä itsellekin hieman epäselväksi, että onkohan tuossa vastuslämmityksessä kuitenkaan kaikki kohdallaan. Mutta faktahan on se, että pumppu ei toimi siten, kuin sen tulisi käyttöohjeen mukaan toimia. Jos vain jaksaisi vielä vängätä tästä LÄ:lle, mutta kun siellä on nostettu jo kädet pystyyn.

Marqu:
Mittaa omasta V13:sta anturin korkeusasema. Mittausta varten pitää irroittaa keskimmäinen peltipaneli pois.

Mittaan heti kun kerkeän. Lähden tänään viikonlopuksi reissuun, joten mittaus siirtyy ensiviikkoon.

[Marqu]

Marqu:
Mittaa omasta V13:sta anturin korkeusasema. Mittausta varten pitää irroittaa keskimmäinen peltipaneli pois.

Mittaan heti kun kerkeän. Lähden tänään viikonlopuksi reissuun, joten mittaus siirtyy ensiviikkoon.

Nonii nyt sain vihdoinkin mitattua tuon anturin korkeusaseman. Näyttäisi olevan 36cm varaajan yläosasta. Ei tarvinnut irroittaa sitä etupaneelia, koska anturin sijainnin näki hyvin paneelin takaa. Eli olisiko se sittenkin tässä v13 mallissa hieman alempana, tai sitten tässä minun yksilössä se on vain asennettu hieman liian alas.

[seppaant]

Näyttäisi olevan 36cm varaajan yläosasta

Otithan mittauksessa huomioon varaajan kannen päällä olevan parin sentin eristepaksuuden?

ATS

[Marqu]

Näyttäisi olevan 36cm varaajan yläosasta

Otithan mittauksessa huomioon varaajan kannen päällä olevan parin sentin eristepaksuuden?

ATS

Enpä ottanut eristeen paksuutta huomioon. Tuo mitta on eristeen yläosasta anturin läpivientiin.

[seppaant]

Enpä ottanut eristeen paksuutta huomioon

No sittenhän anturin korkeusasema on sentin tarkkuudella sama = sama kuin V7:ssä

ATS

[Marqu]

Joo elikkä pitäisi toimia samalla tavalla kuin V7:ssa tai V10.5:ssa. Pitääpä kysellä asiasta Lämpöässältä, että miksi muissa pumpuissa tuntuu vastuslämmitys toimivan ohjeen mukaan.

[Matias]

V13 ja V15 ulkomitoissa verrattuna V7 - V10 ainoa ero on että laitteen leveys on 15 cm suurempi, korkeus ja syvyys ovat samat.

Mitenhän varaajasäiliön suurempi leveys voisi vaikuttaa?Siis jos anturi M9 on sivusuunnassa kauempana vastuksesta v13 mallin varaajassa.

[Marqu]

Lisää mittoja:
- ylävaraajan anturi 11,5cm varaajan oikeasta laidasta
- vastus n. 35cm varaajan oikeasta laidasta mitattuna ja n. 25cm varaajan etureunasta taaksenpäin mitattuna

Mitoissa on eristeen vahvuus mukana.

[seppaant]

Lisää mittoja:
- ylävaraajan anturi 11,5cm varaajan oikeasta laidasta
- vastus n. 35cm varaajan oikeasta laidasta mitattuna ja n. 25cm varaajan etureunasta taaksenpäin mitattuna

Samat ovat mitat V7:ssä
Eli lämpötila-anturi on yhtä kaukana vastuksesta sekä V7:ssä että V13:ssa.

ATS

[Marqu]

Ok, kiitos tiedosta. Laitoin Lämpöässälle kyselyä tästä.

[Marqu]

Onko V7:ssa, V10.5:ssa ja V13 kaikissa 6kW:n vastuelementti? Väittävät lämpöässällä, että V13:ssa on isompi vastus:

"Teidän mallissa on isompi vastus kuin ilmoittamissasi muissa malleissa."

Nuo ilmoittamani muut mallit ovat V7 ja V10.5.

Kun katsoo lämpöässän sivuilla olevaa V7-30 käyttäohjetta, niin niissä on ainakin merkattu 6kW:n vastus  V-7-10.5:een ja V13-V15:een.

http://www.lampoassa.fi/cgi-bin/webio-f?id=270&saitti=lampoassa

[seppaant]

Mitähän ne siellä L-Ässällä oikein "kiemurtelee"?

Oliko sinun pumpullasi oma sähkömittari?
Jos on, niin mittaa tehon otto ajettaessa pelkällä vastuksella.

ATS

[Marqu]

Mitähän ne siellä L-Ässällä oikein "kiemurtelee"?

Jotenkin vaikuttaa jo vastuun pakoilulta. Haiskahtaa vähän siltä, että tämä sama ongelma saattaisi olla kaikissa muissakin V13 ja V15 malleissa. Sähköpostiinkaan eivät heti vastaa, vaan pitää samaa asiaa kysyä kahdesti.

Oliko sinun pumpullasi oma sähkömittari?
Jos on, niin mittaa tehon otto ajettaessa pelkällä vastuksella.

ATS

Joo pumpun sähkönsyöttö menee oman sähkömittarin kautta. Miten tuo käytännössä menee tuo tehon mittaus? Pitääkö laskea niitä sähkömittaerin pulsseja?

[Marqu]

Taitaa sittenkin olla tuossa "vanhassa uudessa" V13 mallissa 9kW:n vastus. Tai niin ainakin väittävät lämpöässällä:

"Kyllä on nykyään, koska pääsulakkeen kanssa tuli monessa saneerauskohteessa ongelmia 9 kW vastuksen kanssa. Vanhemmissa on 6 kW."

[seppaant]

Teho lasketaan seuraavasti.

Mittariin on merkitty, kuinka monta impulssia menee yhteen kWh:iin.
esim 600imp./kWh

Hetkellisteho (kW) saadaan kaavasta, missä t on kahden impulssin välinen aika sekuttia.

P=3600 / (imp/kWh) / t

ATS