Lämpöässä V13 säädot ja kulutus! ( KOMPRESSORI )

[Moksu]

Mikähän aivopieru iskeny. Kun syksyllä tuon kuvan näin, sekä tulistinta säätänyt, yms.
Niin sittemmin, tai jo silloin olen mieltänyt tulistimen pumpuksi sen ylimmäisen. Eli latauspumpun säätöä olen "säädellyt", luullen sitä tulistimen pumpuksi. Minun V13:ssa ei ole tulistimen pumpussa nopeuden säätöä lainkaan. No ei siinä mitään.


Tilasin Oumanin TMS lämpötila-anturin, reilu pari kymppiä maksaa kahden metrin johdolla. Tuon laitan tyhjään oumannin mittauspisteeseen, niin saan trendiin tulistinputken käyrää. Huomattavasti helpompi kuin  paperille kerätä lukemat kelloa tuijotellen. Hopeatahnaa meinasin väliin laittaa, kun ei piitahnaa ollu tähän hätään saatavilla. Varmasti ajaa saman asian, vaikka onkin kalliimpaa. Kunhan tulistuksen saa kohdilleen, niin tuota voi käyttää liuospiirin putkessa myös ja saaden käyrää näytölle.

Eli tämän tilasin ja maanantaina pitäis olla perillä.

[Moksu]

No niin, nyt on tulistinputken mittaus myös trendissä. Eli "mit6" käyrä.
Jouduin laittamaan anturin tulistinventiilin oikealle puolelle, kun varaajan puolella on venttiilin ja seinän välissä putkea kovin lyhyelti esillä. Ulkolämpömittarin anturi on venttiilin varaajan puolella ja näyttää kymmenykselleen samoja lukuja kuin trendistä katsottuna tämä toinen anturi. Laitoin piitahnaa myös tähän ulkomittarin anturiin ja eristin paremmin kun viimeksi.


Siinä viimeinen käyrä.
Ylämin 47
Yläero 4
Alamin 30
Alaero 6

Nuo asetukset ollu viime aikoina. Tulistimen anturin laitoin kiinni ennen viime käyntijaksoa.
Edelleen ylävaraaja kyykkää noilla lyhyillä käynti-/lepojaksoilla. Kun pitkä käyntijakso tulee, niin sitten kestää ylävaraajassa lämmöt kun alapuoli kuumenee enemmän.



Tuossa käyrää tarkemmin viime käynnistä.




Tuonnehan voisi ohjaukseen joku viisaampi koodata, tms. että tulistimen pumppu pyörittää hetken vielä sen jälkeen kun kompura sammuu. Sais viimeiset mehut kuumakaasun lämmöstä käyttöön. Vaikka siihen tilaanhan ne lämmöt haihtuu missä pumppu on, eli tuleehan ne käyttöön joka tapauksessa. Pumppu on kellarissa, tilassa jossa ei muuta lämmitystä. Pumpun hukkalämmöllä kestää talvellakin reilusti plussan puolella, oisko 5-10C (ei oo ikinä tullu mitattua/katottua)

[tomppeli]

Tuonnehan voisi ohjaukseen joku viisaampi koodata, tms. että tulistimen pumppu pyörittää hetken vielä sen jälkeen kun kompura sammuu. Sais viimeiset mehut kuumakaasun lämmöstä käyttöön.

Se lämmönvaihtimeen ja menoputkeen jäävä vesimäärä on niin kovasti pieni, muutama litra, sitä tuskin kannattaa lähteä keräämään..

[Matias]

Nuo asetukset ollu viime aikoina. Tulistimen anturin laitoin kiinni ennen viime käyntijaksoa.
Edelleen ylävaraaja kyykkää noilla lyhyillä käynti-/lepojaksoilla. Kun pitkä käyntijakso tulee, niin sitten kestää ylävaraajassa lämmöt kun alapuoli kuumenee enemmän.

No nythän on hyvä säätää tulistinvaihtimen ja ylävaraajan välistä virtausta kun voi trendistä seurata vaikutusta.
Jos hidastat virtausta niin ylävaraajaan menee kuumempaa vettä ja päinvastoin.

Toi ylävaraajan lämpöjen kyykkääminen käynnistyksessä saattaa korjautua hitaammalla tulistinvaihtimen virtauksella

[seppaant]

Hienoa nyt tulistuksen säätö on paljon helpompaa.
Minä kuristaisin hieman virtausta, siten että tuollaisen varttitunnin käynnin jälkeen lämpötila olisi vähän yli 60C.
Ala-erona voisi kokeilla 7C.
Mutta älä tee kahta muutosta yhdellä kertaa, vähintään päivä väliä.
Laita joka tapauksessa trendiä jotta nähdään tulistuksen käyttäytyminen useammalla käyntikerralla.

ATS

[Moksu]

Arvot on samat kuin aiemmin käytössä olleet. Tulistinventtiiliä pariin otteeseen käänsin.
Kuristin tulistinta eilen illalla 22 jälkeen ja sillä mennään nyt. Lyhempiä jaksoja näyttää nyt käyvän.
Kokeilin eilen päivällä avata tulistinta puoli kierrosta (ja sit illalla pistin kierroksen kiinni, eli aikaisempaan lähtökohtaan nähden on nyt puoli kierrosta kiinni päin).

Tuossa parin viime käynnin käyrät:



Tuossa pitempi jakso (onneksi sain kuvan kopioitua, kun läppäri kyykkäs hetki sen jälkeen...)

[Renoo]

Ihan näin verrokkina, sinulla tuo näyttää käyvän 30 kertaa vuorokaudessa, meidän V9 trendi tässä, Opation modaus päällä. 9 käyntikertaa.

[Päiväkummun mies]

Ihan näin verrokkina, sinulla tuo näyttää käyvän 30 kertaa vuorokaudessa, meidän V9 trendi tässä, Opation modaus päällä. 9 käyntikertaa.

Renoo, huomaa, että Moksun trendi on kahdelta vuorokaudelta, joten pumppu käy siis 14-15 krt vuorokaudessa.

[Renoo]

Ihan näin verrokkina, sinulla tuo näyttää käyvän 30 kertaa vuorokaudessa, meidän V9 trendi tässä, Opation modaus päällä. 9 käyntikertaa.

Renoo, huomaa, että Moksun trendi on kahdelta vuorokaudelta, joten pumppu käy siis 14-15 krt vuorokaudessa.

Kas niin olikin.

[seppaant]

Nyt tällä pikku pakkasella kone käy nippa nappa alaosan ohjaamana. Tämä hyvä.
Käyntiaikaa voisi yrittää kasvattaa lisäämällä ala-eroa yhdellä asteella tai niin paljon kunnes yläosan lämpötila romahtaa 4-tieventtiilin alkaessa ottamaan yläosasta.

Paljonko on LJ1:n menon ja paluun lämpötilaero?

ATS

[Moksu]

Nappaan alaeron 7:ään kunhan duunista kotiudun.

En ole mitannu eroa paluupuolelle, mutta käteen tuntuu lämpöero selvästi. Pitää joku päivä laittaa tuo tulistimessa oleva anturi L1 paluu putkeen kiinni.

[Moksu]

Nappaan alaeron 7:ään kunhan duunista kotiudun.

Eilen 22 jälkeen muutin alaeron 7.

[seppaant]

Ei vielä romahda yläosa --> aste lisää Ala-eroon
Näyttäisi, että käyntijakso on hieman pidentynyt.
Eli haet nyt sen ala-eron arvon, jolla ylävaraaja kyykkää.
Sen jälkeen paneudutaan uudestaan tulistuksen säätöön, koska se ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla.

ATS

[Moksu]

Taitaa olla 8 liikaa alaerossa?
Käyntijakso on pitempi, onko jo liiankin pitkä?

[seppaant]

Taitaa olla 8 liikaa alaerossa?
Käyntijakso on pitempi, onko jo liiankin pitkä?

Minun mielestä ala-ero 8C ei ole liikaa.
Käyntijaksot ovat pidempiä ja se johtuu taas siitä että kone pysähtyy pääsääntöisesti yläosan ohjaamana 47+4/2 = 49C.

Lyhyehkön käynnin jälkeen ylävaraaja jäähtyy melko nopeasti  mutta pitkän käynnin jälkeen huomattavasti hitaammin.
Lyhyen käynnin jälkeen alaosa jää huomattavasti kylmemmäksi kuin pitkän käynnin jälkeen.
On mahdollista, että alaosan virtaukset vaikuttaa ylävaraajan lämpötilaan, kylmä alaosa enemmän kuin lämmin.

Minä tein vuosia sitten sellaisen havainnon, että mitä suuremmalla teholla LJ1 kiertovesipumppu oli niin sitä nopeammin ylävaraaja jäähtyi (LJ2:ta minulla ei olekaan).

Millä tehoilla ovat kiertovesipumput?
Kokeile laittaa kumpikin minimiteholle ja katso onko vaikutusta yläosan jäähtymisnopeuteen.

ATS

[Moksu]

Kakkosasennossa on molemmat pumput. Käännän huomenna nuo ykköselle.

[Moksu]

Käyntijaksot tasoittui hieman, kun molemmat lämmönjakopumput on ykkösellä. Mutta ylävaraaja viilenee samaan tapaan kuin aiemminkin.

[seppaant]

Käyntijaksot tasoittui hieman, kun molemmat lämmönjakopumput on ykkösellä. Mutta ylävaraaja viilenee samaan tapaan kuin aiemminkin.

Siltähän tuo näyttää.

Eipä tässä enää taida paljoa olla tehtävissä.
Pumppu käy näillä välikeleillä L-Ässän V-malleille tyypillistä sekakäyntiä, käynnistyy alavaraajan ohjaamana ja pysähtyy ylävaraajan ohjaamana.

Nyt pitää odottaa vain pakkasia
Tai sitten voisi vielä kokeilla kuristaa lisää tulistimen virtausta eli ajaa kuumempaa vettä ylävaraajaan.

ATS

[Moksu]

Nyt menee pitkän käyntijakson lopulla miltein 70 asteista. Arvaakohan tuota vielä tulistaa? Muistaakseni 1.5 kierrosta on venttiili auki.
Laitoin latauspumpun ykköselle, nyt suht tasaisia tolppia trendissä.
N. 13 käyntikertaa ollu 24h aikana.

[seppaant]

Aika hyvä näin. Eipä tuota tuon paremmin taida saada näillä välikeleillä käymään.

Nyt kun sinulla on tulistetun veden lämpötila trendillä kannattaisi kokeilla vielä tulistuksen säätöä "laidasta laitaan".
Nyt lämpötila on käynnin alussa n. 55C.
Voisi kokeilla että lämpötila on reilusti pienempi esim 47 - 50 C
Ja toinen kokeilu että lähtölämpötila on 60 - 63 C

ATS

[Moksu]

Toissapäivänä käänsin venttiilä jonkin verran auki päin. Oisko ollu kierroksen verran aikaisempaan verrattuna.

Tulos:


Eilen laitoin kiinni päin. Oisko kolme varttia siihen aikaisempaan lähtökohtaan (eli näiden trendien muutos venttiilissä n. kierros ja kolme varttia). En uskaltanu enempää laittaa kiinni, että jäi varaa vielä, oisko ollu kolme varttia vielä, ennen kun menee täysin kiinni. Taidan pikkusen avata, ettei noin kuumalla tulista, kun pitkällä käyntijaksolla menee reilusti yli 70C.
Molemmat muutokset tehty n. kello 14 jälkeen, näkeehän tuon noista käyristäkin selvästi.

[seppaant]

Tulistetun veden alkulämpötila ollessa alle 50C, käy kone "huonosti".
Alkulämpötilan ollessa n. 55 - 58C on käynti samanlaista.

Näyttäisi, että alkulämpötila n. 55C on paras vaihtoehto.

Jos sinä itse tai joku muu keksii jotain vielä niin kertokaa.

Palaile asiaan viimeistään kun tulee pakkasilmoja.

ATS

[seppaant]

Voisitko vielä tehdä yhden pienen kokeen?

Vaihda lataus(lauhdutin)pumppu 1-teholle
Ja muutaman käyntikerran jälkeen 3-teholle.
Sitten trendi tänne missä näkyy molemmat tilanteet.

ATS

[Moksu]

Ok. Pitää lähipäivinä kokeilla.

[Moksu]

Trendin alkupätkä on latauspumppu II-asennossa, n. klo 23 laitoin I-asentoon ja aamulla vaille 8 laitoin III:lle.





Mitenkähän lie hyötysuhteen kannalta, vaikka teoriatasolla, että onko parempi kierrättää nopeesti vettä, vai sitten hitaalla? Hitaampi kierto latauspumpulla tekee tasaisemman käynnin, ainakin näin nollakelillä. Nopeempi kierto ja lauhkeempi tulistinlämpö tekee välillä pitkiä jaksoja ja perään sitten pari lyhyttä. Pitkillä jaksoila maapiirin lämpö oletettavasti laskee enemmän käyntijakson loppupuolella.

[seppaant]

Mitenkähän lie hyötysuhteen kannalta, vaikka teoriatasolla, että onko parempi kierrättää nopeesti vettä, vai sitten hitaalla? Hitaampi kierto latauspumpulla tekee tasaisemman käynnin, ainakin näin nollakelillä. Nopeempi kierto ja lauhkeempi tulistinlämpö tekee välillä pitkiä jaksoja ja perään sitten pari lyhyttä. Pitkillä jaksoila maapiirin lämpö oletettavasti laskee enemmän käyntijakson loppupuolella.

Ilmeisesti nopeampi kierto antaa teoriassa hieman paremman hyötysuhteen, koska tällöin on lauhduttimen lämpötila matalampi. Edellyttäen kuitenkin, että kone käy alaosan ohjaamana.
Hitaamman kierron (1) aikana näyttäisi, että pumppu käy juuri ja juuri alaosan ohjaamana.
Nopeamman kierron (3) aikana ainakin yllä olevassa trendissä käynti oli epämääräistä sekakäyntiä. Tämä johtunee siitä että jakson aikana on käytetty käyttövettä.
On sanottu, että kylmäaine R407C:llä on optimi lämpötilaero lauhduttimen yli n. 6C. Mikähän sinulla mahtaa olla Dt lauhduttimen yli latauspumpun eri nopeuksilla?

ATS

[seppaant]

Alla olevasta kuvasta selviää, kuinka toimii minun V 7.0  vm. 2007.
Kuten trendeistä näkyy elävät sekä alavaraaja että ylävaraaja kumpikin omaa elämäänsä.

Alkuperäisellä tehdaskonstruktiolla siirtyi pumppu puhtaasti alavaraajan ohjaukseen vasta n. -10C pakkasella.
Tehtyäni muutaman muutoksen on vastaava siirtymislämpötila alavaraajaohjaukseen nykyään ulkolämpötilan ollessa n. +8C.
 
Muutokset:
1) LJ1 paluuputki siirretty LJ2 paluuyhteeseen.
  LJ1 paluuputki kulkee osan matkaa ylävaraajan vesitilassa jäähdyttäen ylävaraajan vettä. Ei se lämpö hukkaan mene, se menee  vaan väärään paikkaan. (Minulla on käytössä vain LJ1)
2) Tulistimelta ylävaraajaan menevä putki kulkee sekä ala- että ylävaraajan vesitilan kautta.
  Asensin uuden putken ulkokautta ja aurinkoyhteestä varaajan päältä sisään.
  Koska tulistetun veden virtaus V 7.0:ssä on vain n. 1,8 l/min ehtii se jäähtyä useita asteita virratessaan ala- ja ylävaraajassa olevan viileän veden kautta. Mittausteni mukaan näillä välikeleillä milloin ala- ja ylävaraaja olivat kylmimmillään oli jäähtymä jopa lähemmäs 10C.
 Ei tämäkään lämpö hukassa ollut se oli vaan taas väärässä paikassa.
3) Tulistinputkessa olevan kiinteän säätöventtiilin tilalle rakentelin omavoimaisen termostaattisen säätäjän.
  Tämä säätäjä ei kuitenkaan ole kovin tarkka mutta pitää lämpötilan kuitenkin muutaman asteen tarkkuudella haluttuna. Tärkeämpää on kuitenkin se, että haluttu lämpötila saavutetaan hieman alta minuutin kompressorin käynnistymisestä.

ATS

[Moksu]

Mitenkähän lie hyötysuhteen kannalta, vaikka teoriatasolla, että onko parempi kierrättää nopeesti vettä, vai sitten hitaalla? Hitaampi kierto latauspumpulla tekee tasaisemman käynnin, ainakin näin nollakelillä. Nopeempi kierto ja lauhkeempi tulistinlämpö tekee välillä pitkiä jaksoja ja perään sitten pari lyhyttä. Pitkillä jaksoila maapiirin lämpö oletettavasti laskee enemmän käyntijakson loppupuolella.

Ilmeisesti nopeampi kierto antaa teoriassa hieman paremman hyötysuhteen, koska tällöin on lauhduttimen lämpötila matalampi. Edellyttäen kuitenkin, että kone käy alaosan ohjaamana.
Hitaamman kierron (1) aikana näyttäisi, että pumppu käy juuri ja juuri alaosan ohjaamana.
Nopeamman kierron (3) aikana ainakin yllä olevassa trendissä käynti oli epämääräistä sekakäyntiä. Tämä johtunee siitä että jakson aikana on käytetty käyttövettä.
On sanottu, että kylmäaine R407C:llä on optimi lämpötilaero lauhduttimen yli n. 6C. Mikähän sinulla mahtaa olla Dt lauhduttimen yli latauspumpun eri nopeuksilla?

ATS

Meinaatko tuolla Dt:llä varaajasta tulevan ja sinne menevän veden lämpötilaeroa? On nuo termit hakusessa.
Pitää kattoo jos sais töistä lainaan mittarin jolla voisi kattoo noita lämpötiloja putken pinnasta ja näkis suoraan eron, niin ei tarviis vaihdella lisäanturin paikkaa.

[seppaant]

Meinaatko tuolla Dt:llä varaajasta tulevan ja sinne menevän veden lämpötilaeroa?

Sitä juuri.

ATS

[Renoo]

Meinaatko tuolla Dt:llä varaajasta tulevan ja sinne menevän veden lämpötilaeroa?

Sitä juuri.

ATS

Ja tuon voi mitata esimerkiksi näistä paikoista mistä minä mittaan, minulla V9.



Ja tässä omaa mittaustani, kuvassa punainen käyrä on lauhduttimen delta, käyntijakson aikana 6,5 - 5,5 astetta kun lauduttimen kiertopumppu on asennossa 1. 2 asennossa delta on 5-4 astetta.

[Matias]

 

kuvassa punainen käyrä on lauhduttimen delta, käyntijakson aikana 6,5 - 5,5 astetta kun lauduttimen kiertopumppu on asennossa 1. 2 asennossa delta on 5-4 astetta.

Miksikähän lauhduttimen dt laskee yhden asteen verran ?
Tuleeko ylävaraajasta kuumempaa alavaraajaan ylemmmän anturin kohdille?

Tuollainen 1 asteen dt:n aleneminen tarkoittaisi 1,75kwh:n tehon laskua jos lauhduttimen virtaus olisi koko käyntijakson ajan vakio, esim 1500l/h?

http://www.sarvi.fi/ouman/day-2.jpg

[Renoo]

kuvassa punainen käyrä on lauhduttimen delta, käyntijakson aikana 6,5 - 5,5 astetta kun lauduttimen kiertopumppu on asennossa 1. 2 asennossa delta on 5-4 astetta.

Miksikähän lauhduttimen dt laskee yhden asteen verran ?
Tuleeko ylävaraajasta kuumempaa alavaraajaan ylemmmän anturin kohdille?

Tuollainen 1 asteen dt:n aleneminen tarkoittaisi 1,75kwh:n tehon laskua jos lauhduttimen virtaus olisi koko käyntijakson ajan vakio, esim 1500l/h?

http://www.sarvi.fi/ouman/day-2.jpg

En tiedä.


Joku merkitys voisi olla tuolla, että tuossa kohtaa missä suurin tiputus tulee, on kaivon neste kiertänyt noin kierroksen ja kaivosta tulee kylmempää kuin alkuun. Alla olevassa punainen käyrä. Tässä kuvassa myös näkyy tuo lauhduttimen meno ja paluu omina käyrinään, harmaa ja ruskea tuolla reilussa 30:ssä.

[seppaant]

Näin käyttäytyy minulla V 7.0:ssa lauhduttimen Dt
35 min käyntijaksolla vasta lopussa putoaa Dt n. 0,3 C, siinä vaiheessa kun lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila alkaa nousta jyrkemmin.

ATS

[peki]

Näin käyttäytyy minulla V 7.0:ssa lauhduttimen Dt
35 min käyntijaksolla vasta lopussa putoaa Dt n. 0,3 C, siinä vaiheessa kun lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila alkaa nousta jyrkemmin.

ATS

Tyhmä kysyy.
Missä lämpötilassa patteritalossa alkaa tuo kytkentäerotuksen vaikutus näkyä?
Eli alavaraajan säätövara. Riittääkö säätövara?

[seppaant]

"Peki"

Tyhmä kysyy.
Missä lämpötilassa patteritalossa alkaa tuo kytkentäerotuksen vaikutus näkyä?
Eli alavaraajan säätövara. Riittääkö säätövara?

Nyt en oikein ymmärtänyt.
Tarkennahan vähän kysymystäsi.

ATS

[peki]

"Peki"

Tyhmä kysyy.
Missä lämpötilassa patteritalossa alkaa tuo kytkentäerotuksen vaikutus näkyä?
Eli alavaraajan säätövara. Riittääkö säätövara?

Nyt en oikein ymmärtänyt.
Tarkennahan vähän kysymystäsi.

ATS

Miten paljon saa pattereilla olla "klappia" menoveden lämpötilassa että alkaa tuntumaan huonelämmöissä ihan iholla asti?
Vai pitääkö pattereille tuoda aina pyynnin vaatimaa tasalämpöistä vettä?

[seppaant]

Miten paljon saa pattereilla olla "klappia" menoveden lämpötilassa että alkaa tuntumaan huonelämmöissä ihan iholla asti?
Vai pitääkö pattereille tuoda aina pyynnin vaatimaa tasalämpöistä vettä?

Tähän en osaa vastata, koska omassa tulistinpumpussani Ouman säätää pattereille käyrän mukaisen tasaisen menoveden lämpötilan.
Tosin minulla on Oumannissa sen verran kalppia, että menoveden lämpötila vaihtelee pyynnin kahta puolen +/- 0,4 C.

ATS

[Matias]

Miten paljon saa pattereilla olla "klappia" menoveden lämpötilassa että alkaa tuntumaan huonelämmöissä ihan iholla asti?
Vai pitääkö pattereille tuoda aina pyynnin vaatimaa tasalämpöistä vettä?

Meillä näyttää patterien menoveden lämpö vaihtelevan näillä keleillä 4-5 astetta käynti/taukojakson aikana mutta huonelämpötilassa ei tunnu vaihtelua eikä huonelämpötilatrendissä näy vaihtelua

Käyntijakson alussa menoveden lämpö laskee n 2,5 astetta alle Oumanin pyyntilämpötilan ja käyntijakson lopussa menoveden lämpö on n 2,5astetta korkeampi kuin Oumanin pyynti.

[Matias]

Renoo

Joku merkitys voisi olla tuolla, että tuossa kohtaa missä suurin tiputus tulee, on kaivon neste kiertänyt noin kierroksen ja kaivosta tulee kylmempää kuin alkuun.

Onko Renoolla millaiset keruuputket lämpökaivossa?
Esim joku turbokollektori tai 3-4 putkinen keräinsysteemi?

Logtemp trendin mukaan kaivosta tulevan keruuliuoksen lämpötila näyttäisi varsin korkealta(?)
Voisiko tuo johtua keruuputkien seinämien paremmasta lämmönjohtavuudesta?

http://www.sarvi.fi/ouman/day.jpg

[Renoo]

Renoo

Joku merkitys voisi olla tuolla, että tuossa kohtaa missä suurin tiputus tulee, on kaivon neste kiertänyt noin kierroksen ja kaivosta tulee kylmempää kuin alkuun.

Onko Renoolla millaiset keruuputket lämpökaivossa?
Esim joku turbokollektori tai 3-4 putkinen keräinsysteemi?

Logtemp trendin mukaan kaivosta tulevan keruuliuoksen lämpötila näyttäisi varsin korkealta(?)
Voisiko tuo johtua keruuputkien seinämien paremmasta lämmönjohtavuudesta?

http://www.sarvi.fi/ouman/day.jpg

Ihan normaalit keruuputket, 2 putkinen.

1-wire anturi piitahnalla kupariputkessa, aiheuttanee vähän mittavirhettä, kuinka paljon, en tiedä. Eristetty Armaflexillä kyllä reilusti.